Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja Uuden edellä
|
|
- Karoliina Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Uuden edellä
2 Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Opiskelijan laatukäsikirjan on tuottanut opiskelija Minttu Heikkilä osana opinnäytetyötään ja harjoitteluaan. Opiskelijan laatukäsikirjaa on päivittänyt vuonna 2010 opiskelija Tuomo Niemi. Graafinen suunnittelu: Petra Boije Taitto: Metropolian mediakeskus Valo
3 Sisältö Esipuhe Esipuhe 5 1 Johdanto 7 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen 8 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä 10 4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä 11 5 Laadunvarmistus Laureassa 13 6 LAUREAMKO laadun matkassa 20 Liitteet 21 Lähteet 23 Hyvä ystävä, Käsissäsi on Laurean ensimmäinen opiskelijan laatukäsikirja. Tärkeimpiä asioita, joita opiskelija ja työelämä odottavat korkeakoululta, on toiminnan laatu. Laatua ei voi tarkkaan määritellä, mutta sen puute näkyy ja tuntuu jokapäiväisessä opiskelijan elämässä. Tämän käsikirjan tavoitteena on antaa Sinulle yleiskuva Laurean laadunvarmistusjärjestelmästä sekä kertoa, miten voit vaikuttaa Laurean laadun kehittämiseen ja tehdä toiminnan parannusehdotuksia. Opiskelijan keskeisin vaikutuskanava on opiskelijapalautejärjestelmä, joka koostuu opintojen eri vaiheisiin kohdistuvista palautekyselyistä, opintojaksojen palautekyselyistä sekä välittömästä palautteesta, jota voit antaa kaikille toiminnasta vastuussa oleville. Opiskelijoiden yhteisiä asioita ajaa opiskelijakunta LAUREAMKO, jonka johto ja jaostot tapaavat säännöllisesti Laurean johtoa. LAUREAMKO voi tuoda esille laajempia opiskelijaryhmiä tai koko taloa koskevia toiminnan parannusehdotuksia. Toivomme Sinulta aktiivisuutta palautekyselyihin vastaamisessa, koska vain siten saamme kattavan kokonaiskuvan siitä, miten opiskelijat kokevat toimintamme ja voimme toteuttaa tarpeellisia parannusehdotuksia. Tässä opiskelijan laatukäsikirjassa ei ole kerrottu likimainkaan kaikkea Laurean laadunvarmistuksesta. Lisätietoja saat halutessasi Laurean nettisivuilta ja Laurea intranetistä. Laadukas toiminta on yhteinen asiamme. Pentti Rauhala rehtori 4 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
4 1 Johdanto Onko opiskelijapalautejärjestelmä sinulle tuttu? Tiedätkö, miten voit vaikuttaa toiminnan laadun kehittämiseen? Tiedätkö, miten Laurean toiminnan laatu varmistetaan? Vaikka vastaisit yhteenkin kysymykseen kieltävästi, ei hätää. Tämä on sinulle oiva tilaisuus tutustua Laurean toiminnan laadun kehittämiseen opiskelijan näkökulmasta. Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirjan tavoitteena on kertoa sinulle, kuinka voit opiskelijana olla osaltasi mukana kehittämässä opintojesi laatua. Opiskelijan laatukäsikirjassa on kuvattu selkeästi ja ytimekkäästi juuri ne asiat, joista sinun on opiskelijana hyvä tietää. Toiminnan laadun kehittämisessä opiskelijalla on merkittävä rooli. Toiminnan laadun kehittämisen tavoitteena on nostaa koulutuksen laatua, eli kyse on yksinkertaisesti arjen päivittäisen opiskelutyön kehittämisestä. Kehittämistyön päämäärä on, että sinusta valmistuu ammattitaitoinen ja innovatiivinen työelämän osaaja. Tässä onnistuminen edellyttää niin sinulta itseltä kuin koulutusorganisaatiolta aktiivista otetta kehitystoimenpiteisiin. Opiskelijan laatukäsikirjan sisältö on suunniteltu ja toteutettu Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin mukaisesti opiskelijavetoisena, käytäntöä uudistavana kehittämishankkeena. Sen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Laurean laatupäällikön ja muiden Laurean laatutoiminnassa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Suunnittelussa on ollut aktiivisesti mukana myös Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Opiskelijan laatukäsikirja rakentuu kuudesta pääluvusta. Tämän johdantoluvun jälkeen toisessa luvussa tarkastellaan laadukkaan oppimisen lähtökohtia hyvinvoinnin ja kehittämispohjaisen oppimisen näkökulmista. Kolmannessa luvussa keskitytään siihen, mikä on opiskelijan rooli toiminnan laadun kehittäjänä. Neljännessä luvussa esitellään Laurean opiskelijapalautejärjestelmää ja viidennessä Laurean laadunvarmistusta. Lopuksi kuudennessa luvussa tarkastellaan, mikä on Laurean opiskelijakunnan LAUREAMKOn rooli toiminnan laadun kehittämisessä. Miksi opiskelijan laatukäsikirja on kannaltasi tärkeä? Se kertoo, miten voit olla mukana kehittämässä Laurean toiminnan ja sitä kautta opiskelusi laatua. Vinkki Jos matkan varrella eteen tulevat käsitteet tuntuvat vierailta, vilkaise käsikirjan lopusta löytyvää sanastoa. 6 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
5 Opiskelija, jolla halu ja kyky oppia. Korkeakoulu tukee ja avustaa oppimisessa. Laadukas oppiminen on opiskelijan ja opettajan yhteistyön tulos. Kuvio 1. Laadukkaan oppimisen syntyminen Alaniskaa mukaillen (Alaniska 2006). 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen Opiskelijan hyvinvointi opiskelun ja oppimisen edistäjänä Opettajien ja opetusta tukevan henkilöstön yksi tärkeimmistä hyvinvointiasi edistävistä tekijöistä on ohjaus. Ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä opettajien, opetusta tukevan henkilöstön, opiskelijakunnan ja terveydenhuollon kesken. Mikäli tarvitset apua ja tukea, voit kääntyä seuraavien tahojen puoleen: Tuutoropettaja sekä tuutoropiskelija Terveyden- ja sairaanhoidon asioissa ota yhteyttä yksikkösi terveydenhoitajaan. Opintopsykologi ja erityisopettaja Oppilaitospastorit Opiskelijahyvinvointityöryhmät yksiköissä Opiskeluun liittyvissä asioissa auttaa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Lisätietoa Laurean intranetistä: Opiskelu/Ohjaus- ja neuvontapalvelut/opiskelijahyvinvointi Mitä hyötyä sinulle on laadukkaasta opiskelusta ja oppimisesta? Ammattitaitosi kasvaa Työllistyt paremmin Sinusta tulee oman työsi kehittäjä. Koulutuksen laatuun vaikuttaa suuresti oman oppimisesi laatu. Laadukas oppiminen lähtee liikkeelle sinusta ja halustasi oppia, mutta sen tuottamisessa tarvitset myös korkeakoulun tukea. Oppiminen ei synny asiakkuuden ja palvelun vastaanottamisen kautta. Opiskelijana et voi jättäytyä pelkän asiakkuuden varaan ja jättää vastuuta oppimisestasi koululle. Opiskelijana olet oppimisprosessin keskeisin toimija, ja prosessin lopputulos on aina riippuvainen omasta työpanoksestasi. Opetuksen onnistuminen tulee esiin vain oppimistulosten kautta. Korkeakoulun tehtävä on tuottaa apuvälineitä ja tukipalveluita opiskeluun, ja opettajilla on vastuu oppimisen tehokkaasta avustamisesta. Oppimistulosta ja korkeakoulun tarjoamia välineitä voit arvioida vain sinä. Jotta haluttuun tulokseen päästää, edellytetään molemmilta osapuolilta yhteistyötä. (Alaniska 2006, ) Laadukkaan oppimisen syntymistä on kuvattu kuviossa 1. Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin (Learning by Developing, LbD) ytimenä on aidosti työelämään kuuluva kehittämishanke, jota sinä viet eteenpäin yhteistyössä opettajien ja työelämäosaajien kanssa. Parhaimmillaan käytäntöä uudistavassa kehittämishankkeessa tuotetaan uutta osaamistietoa. (Pedagoginen strategia 2007, 5, 10.) Tutkimus- ja kehittämishankkeissa (t&k) opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen perustuu jaettuun asiantuntijuuteen sekä osallistavaan ohjaukseen. Osallistut yhdessä opettajien ja työelämäasiantuntijoiden kanssa t&k hankeprosessiin. Opettajan tehtävä on ohjata oppimisprosessia yhteistyökumppanin ja kanssaoppijan roolissa - kuitenkaan unohtamatta asiasisältöihin ja menetelmäosaamiseen liittyvää oppimislupausta. Ohjaamisen lähtökohtana on, että t&k-hankkeessa olet sekä itsenäisesti että yhdessä opiskelijaryhmän kanssa vastuussa oppimisprosessin kulusta. LbD:ssa vahvistuu opiskelijoiden vertaisohjaus ja yhdessä oppiminen sekä työelämäkumppaneiden ohjauksen merkitys. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin ulottuvuuksia on esitelty kuviossa 2. (Pedagoginen strategia 2007, ) Kuvio 2. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin (LbD) ulottuvuudet 8 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
6 4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä Antamalla palautetta vaikutat Laurean opiskelijapalautejärjestelmän avulla palautetta kerätään järjestelmällisesti. Palautetta kootaan säännöllisesti kaikilta tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoilta. Järjestelmällisesti kootun ja raportoidun palautetiedon lisäksi suoraa ja välitöntä palautetta saadaan vuorovaikutteisesti jatkuvasti opintojen eri kohtaamistilanteissa. Valmistuvien palautekyselyn sisältö kohdentuu koko opintoajan kokemuksiin: koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin sekä osaamisen kehittymiseen. Tutkinnon suorittaneiden palautekyselyssä selvitetään erityisesti työtilannetta ja työtehtäviä sekä pyydetään arvioita koulutuksen vaikuttavuudesta. 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä Vaadi laatua näin se onnistuu Laatutyössä opiskelijalla on erittäin merkittävä rooli. Opiskelijana osallistut aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelun eri vaiheissa annat palautetta, joka tukee Laurean toiminnan kehittämistä. Opiskelijoita on mukana toimijoina laajasti Laurean erilaisissa kehittämisryhmissä, pääasiassa opiskelijakunta LAUREAMKOn kautta. Anna palautetta. Osallistu toiminnan kehittämisryhmiin LAUREAMKOn kautta mm. Laurean hallitus, tutkintolautakunta, johtoryhmä, laaja johtoryhmä, laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmä, kriisi- ja turvaryhmä. " Lisätietoa työryhmistä Laurean intranetistä: Opiskelu/ Pedagoginen /Työryhmät Osallistu laadun kehittämiseen erilaisten toimintamuotojen ja -menetelmien avulla Sisäinen auditointi ja benchmarking Opetussuunnitelmien arviointi ja Palautetiedon avulla toimintaa kehitetään, minkä lisäksi se toimii osana laadunvarmistusprosessia. Palautetietoa käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Palautekyselyjen niveltymistä ammatilliseen kasvuusi ja sen vaiheisiin on esitetty kuviossa 3. Alkuvaiheen palautekyselyn sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin, opintojen suunnitteluun, opiskelukokemuksiin, opiskelutaitoihin sekä opintoihin sitoutumiseen. Alkuvaiheen palautekysely Ammatillisen kasvun käynnistyminen Välittömät palautteet Alan ydinosaamisen Kuvio 3: Palautetiedon niveltyminen opiskelijan ammatilliseen kasvuun Opintojaksokohtaiset palautekyselyt toteutetaan jokaisen opintojakson jälkeen. Niiden sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, opetukseen ja omaan panokseen, oppimisympäristöihin ja yhteistoimintaan, osaamisen kehittymiseen, onnistuneisiin asioihin sekä kehittämistarpeisiin. Harjoittelupalautekysely toteutetaan koulutusohjelman suunnitelman mukaan paikallisyksikön johtajan päättämällä taajuudella vähintään yhden kerran lukuvuoden aikana. Harjoittelupalautekyselyn keskeisiä sisältöjä ovat harjoitteluun Valmistuvien palautekysely Osaamisen syventäminen Tutkiva ja kehittävä työote Opintojaksopalautekyselyt Harjoittelupalautekysely Hyvinvointikysely Tutkinnon suorittaneiden palautekysely Työelämän ja uudistaminen Kv-liikkuvuuden palautekysely Tukipalveluiden palautekyselyt 10 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
7 Miksi siis antaa palautetta? Vain palautetta antamalla vaikutat. Palautteesi avulla varmistetaan laatua ja kehitetään toimintaa. valmistautuminen ja perehtyminen, harjoittelun toteutuminen sekä hyödyntäminen osaamisen kehittymisenä. Välittömät palautteet. Hyvä tapa antaa palautetta on myös ottaa yhteyttä suoraan henkilöstön edustajaan. Hyvinvointikysely keskeisiä sisältöjä ovat ajankäyttö, työssäkäynnin syyt, asumistilanne terveys, hyvinvointi ja onnellisuus, oppiminen, opiskelu ja opiskelun kuormittavuus sekä toiminta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi Kv-liikkuvuuden palautekysely on tarkoitettu kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneille. Tukipalveluiden palautekyselyt tavoitteena on Laurean sisäisten palvelujen. Millaista palautetta minun tulisi antaa? Rehellistä, aitoa sekä hyvistä että huonoista puolista. Perustelevaa, kehittävää. Ihmistä kunnioittavaa. Ennen kaikkea palautetta toivotaan kaikilta! Esimerkkejä palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä: Harjoitteluprosessin Opinnäytetyöprosessin ja yhdenmukaistaminen Uusintatenttikäytänteiden. 5 Laadunvarmistus Laureassa Laurean määrittämät arvot ohjaavat laadunvarmistusta sekä kaikkea muuta toimintaa ja valintoja. Laurean strategiaan toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on kiteytetty: Yhteisöllisyys Sosiaalinen vastuullisuus Luovuus Kiteytys tehtiin aiempien arvojen pohjalta, jotka olivat: opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, sosiaalinen vastuullisuus, innovatiivisuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen. Sekä laurealaiset että sidosryhmät osallistuivat arvokeskusteluun tuomalla esille omakohtaisia näkemyksiään arvoista ja niiden merkityksistä. Tahtotilan toteuttaminen on Laurean toiminnan lähtökohta. Tahtotilaksi vuodelle 2015 on määritetty, että Laurean on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Laurean tahtotilaa toteuttavat Laurean strategia , pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia. Laatutyötä ovat tehneet Laurean perustamisesta lähtien paikallisyksikkökohtaiset laatuasiantuntijat. Toiminnan laadun kehittämismenetelminä ovat olleet mm. sisäinen auditointi ja sisäinen benchmarking. Nämä ovat edelleenkin keskeisiä laatutyön menetelmiä. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditointien myötä Laurean toiminnan laadun sai uuden ulottuvuuden. Laureassa alettiin rakentaa laadunvarmistusjärjestelmää laadun järjestelmällisen kehittämisen tueksi, ja tällöin laadunvarmistusjärjestelmän ylläpito- ja kehittämistyössä aloitti päätoiminen laatupäällikkö. Laatupäällikön ohella toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat kaikki laurealaiset ja keskeiset sidosryhmät. 12 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
8 Laurean toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat määritetyt laatutoimijat ja laadunkehittämisryhmät: Laurea-tasolla: Laatupäällikkö systematisoi ja kehittää Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta. Laatuassistenttiharjoittelija työskentelee laatupäällikön kanssa ja suorittaa samalla Laurean opintoihin liittyvää harjoittelujaksoaan Laurean laadun kehittämistehtävissä 3 6 kk ajan. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmän tehtävänä on opiskelijapalautejärjestelmän ja laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden seuranta, arviointi ja. Laajan johtoryhmän tehtävänä on johtaa laadunvarmistustyötä. Paikallisyksikkötasolla: Paikallisyksiköiden johtajat ja kehittämispäälliköt varmistavat laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden ja laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisen alueilla ja paikallisyksiköissä. Laatuasiantuntijat, opiskelijapalautevastuuhenkilöt, prosessien omistajat ja asiantuntijat osallistuvat yksikkönsä laatutoimintaan ja tekevät laatutyötä näkyväksi. Niin Laurea-, alue- kuin paikallisyksikkötasolla toimii tavoitteellisia kehittämisryhmiä, jotka hyödyntävät laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnan kehittämisessä. Tukipalveluiden laadun kehittämisestä vastaavat palveluiden vastuuhenkilöt. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on tukea tahtotilan saavuttamista ja strategioiden toteuttamista varmistaa kattavasti korkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan laatua tuottaa systemaattisesti laatuun liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi edistää riittämättömän laadun tunnistamista yhtenäistää ja tehostaa toimintaa vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatukulttuurin kehittymistä Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jossa on kuvattu toimintaprosessit, niiden seurantaja arviointikohteet sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän lähtökohtana ovat Laurean arvot ja tahtotila sekä niistä johdetut strategiat eli toimintasuunnitelmat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu kuviossa 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän taustalla on jatkuvan kehittämisen kehä P-D-C-A: P (Plan) kuvaa toiminnan lähtökohtia ja suunnittelua. D (Do) sisältää toiminnan ja sen kuvaamisen. C (Check) on toiminnan seurantaa ja arvioimista määriteltyjen mittareiden mukaan. A (Act) on kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja niiden dokumentointia sekä kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. PLAN KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu 2015 Laurean strategia Pedagoginen strategia Tutkimus- ja kehitystyön strategia Aluekehitysstrategia ACT Kuvio 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä KEHITTÄMINEN MENETELMÄT JA TOIMINTATAVAT STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Strategioiden Strategian vaikuttavuuden TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Pedagoginen T&k&i - Koulutuksen Henkilöstön Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit, auditoinnit Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän TOIMINTAPROSESSIT YDINPROSESSI Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi TUKIPROSESSIT Koulutusprosessi Strategia- ja johtamisprosessi Henkilöstöjohtamisprosessi SEURANTA JA ARVIOINTI KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen CHECK DO 14 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
9 Toiminnan seuranta ja arviointi toteutetaan määriteltyjen arvioinnin kohteiden sekä mittareiden kautta, joista kannaltasi keskeisiä ovat mm. opintojen eteneminen ja koulutuksen läpäisy. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet on esitetty kuviossa 6. Toimintaa kehitetään tiettyjen määriteltyjen toimintamenetelmien avulla, joista keskeisinä kannaltasi ovat mm. opiskelijapalautteen hyödyntäminen sekä ohjaustoiminnan ja opiskelijan hyvinvoinnin. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat on kuvattu kuviossa 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen taustalla vaikuttaa Korkeakoulun tehtävä on itse vastata ja kehittää toimintansa laatua ja laadunvarmistusta. Eurooppalainen korkeakoulutus kilpailee globaaleilla markkinoilla, minkä vuoksi korkeakoulun on oltava haluttava myös kansainvälisesti. Yhteistyö Euroopan alueella hoidetaan pääasiassa ENQA:n (European Association for Quality Assurance in Higher Education) kautta. Korkeakoulusektorilla merkittävää on Bologna prosessin eteneminen Euroopan tasolla. Bologna prosessin tavoitteena on muodostaa yhtenäinen ja laadukas eurooppalainen korkeakoulualue. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) Laurean toiminnot on kuvattu neljänä prosessina. Ydinprosessiksi on valittu kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka osaprosessit ovat aluekehitysprosessi, pedagoginen prosessi ja t&k-prosessi. Prosessin tavoitteena on kehittää uutta tulevaisuusorientoitunutta osaamista niin sinulle, Laurealle, työelämälle kuin koko toiminta-alueelle. Prosessi edistää työllistymistäsi sekä uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. Kehittämispohjaisen oppimisen prosessin toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamis-prosessi. Laurean toimintaprosessit osaprosesseineen on esitetty kuviossa 5. kriittiset menestystekijät Kehittämispohjainen oppiminen SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toteutuminen mittarit Oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen Opiskelijayrittäjyys Työllistyminen Kansainväliset arvioinnit toimintaprosessit Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi KEHITTÄMISPOHJAISEN OPPIMISEN PROSESSI Aluekehitysprosessi Pedagoginen prosessi T&k-prosessi Tutkimus ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Ulkoinen kilpailtu tutkimusrahoitus Julkaisut Keksintöilmoitukset Kansainvälinen t&k&i-rahoitus KOULUTUS- PROSESSI KOULUTUSPROSESSI Opiskelijahaku ja -valinta Opintojen suunnittelu Opintojen toteuttaminen STRATEGIA- JA JOHTAMISPROSESSI Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ja muutostarpeiden tunnistaminen Laurean arvojen, tahtotilan ja strategioiden määrittäminen Talouden johtaminen Laurean johtamisjärjestelmän HENKILÖSTÖJOHTAMISPROSESSI Rekrytointi Työsuhdeasioiden hoito Työhyvinvointi ja työsuojelu Osaamisen johtaminen Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Opintojen eteneminen Koulutuksesta eroaminen Koulutuksen läpäisy Opiskelija/opettaja-suhde Henkilöstön kansainvälistäminen Tutkintotehokkuus Taloudellinen tulos Henkilöstön työhyvinvointi STRATEGIA- JA JOHTAMIS- PROSESSI HENKILÖSTÖ- JOHTAMIS- PROSESSI PALVELUTOIMINNOT / PALVELUKUVAUS Toiminnan : seuranta- ja arviointitulokset Kuvio 5. Laurean prosessikartta Kuvio 6. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet 16 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
10 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävä on huolehtia korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditoinnissa selvitetään, onko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä tarkoituksenmukainen, tehokas ja tavoitteisiin sopiva. KKA tulee auditoimaan kaikki Suomen korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät vuosien aikana. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) KEHITTÄMINEN Menetelmät, toimintatavat STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Kriittiset menestystekijät: Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Strategioiden Strategian vaikuttavuuden Pedagoginen LbD-toimintamallin Opiskelijapalautteen hyödyntäminen T&k&i - T&k-työn Sidosryhmäpalautteen hyödyntäminen Koulutuksen Opetussuunnitelmien Ohjaustoiminnan ja opiskelijahyvinvoinnin Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit ja auditoinnit Uuden osaamisen tuottaminen toiminnan KEHITTÄMINEN Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän Henkilöstön Kehittämispäivien ja kehityskeskustelujen toteuttaminen Henkilöstön hyvinvoinnin Johtamisen ja talouden Prosessien Kuvio 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat kehittämisen menetelmät ja toimintatavat Laurean laadunvarmistusjärjestelmä auditoidaan syksyllä 2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoinnin tavoitteena on arvioida millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla Laurea ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, toimiiko laadunvarmistus Laurean asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Lisätietoa Laurean laadunvarmistuksesta kotisivuilla osoitteessa Paikallisyksiköiden laadunvarmistuksesta Intranet-sivuilla 18 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
11 Liitteet Liite 1. Laadun askeleet Viisi askelta laatuun 6 LAUREAMKO laadun matkassa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO on Laurea-ammattikorkeakoulussa toimiva julkisoikeudellinen, itsehallinnollinen yhteisö. LAU- REAMKO edustaa kaikkia Laurean opiskelijoita. Opiskelijakunnan toimijat ovat vapaaehtoisia, opiskelijoiden valitsemia Laurean opiskelijoita. Lisäksi heidän tukenaan toimii palkattu sihteeristö. Opiskelijakunnan päätehtävänä on toimia jäsenistönsä sekä kaikkien Laurean opiskelijoiden etujärjestönä sekä edistää ja valvoa opiskelijoiden etuja erityisesti koulutuspoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa asioissa. Opiskelijakunta seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti opiskelijakuntakentällä tapahtuviin muutoksiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon Laurean kanssa panostetaan paljon. Lisäksi LAUREAMKO järjestää opiskelijoille monenlaisia tapahtumia hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyen: liikuntaa, kulttuuria sekä muita tapahtumia, jotka osaltaan edistävät opiskelijoiden hyvinvointia. Huolehdi itsestäsi Anna palautetta Ole aktiivinen Vaadi laatua Toimi yhteispelissä LAUREAMKO päämääränä laadukas koulutus Edunvalvonta valtakunnallisesti SAMOKin kautta Aktiivinen vaikuttaja Laureassa opiskelijoiden äänitorvi LAUREAMKOn ja korkeakoulun johdon neuvottelutapaamiset: kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joiden tavoitteena opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. LAUREAMKOn jaostojen ja paikallisyksikön johdon neuvottelutapaamiset LAUREAMKOn edustajat osallistuvat Laurean toiminnan kehittämisryhmiin. Opiskelijapalautteiden eteenpäinviejä Yhteistyö mm. kuntien ja ammattiliittojen kanssa. Lisätietoa Laurean opiskelijakunnan toiminnasta LAUREAMKOn verkkosivuilla Aiheeseen liittyvää lukemista Alaniska, H.(toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16: Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: Laurean laatukäsikirja Saari, S.(toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
12 Liite 2. Käsitteet tutuiksi Benchmarking on hyvien käytänteiden jakamista. Sisäinen benchmarking on hyvien käytäntöjen välittämistä Laurean sisällä. Menetelmän tavoitteena on paikallisyksiköiden/koulutusohjelmien hyvien käytäntöjen esille tuominen, toisilta oppiminen ja toimintajärjestelmien ja menettelyjen yhdenmukaistaminen. Bolognan prosessilla tarkoitetaan EU-maiden ministerikokouksen vuonna 1999 allekirjoittamaa Bologna-julistusta yhteisestä hankkeesta yhtenäisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) huolehtii korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien ulkoinen auditointi. Lähteet Alaniska, H. (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 16:2006. Viitattu Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 7:2007. Viitattu Pedagoginen strategia Hyväksytty Laurean Oy:n hallituksessa Viitattu Laadunvarmistuksen tarkoitus on turvata ja kehittää korkeakoulun, sen järjestelmän, koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunvarmistuksessa käytetään erilaisia menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on toiminnan järjestelmällisen seuraamisen ja kehittämisen väline. Laadunvarmistusjärjestelmässä on kokonaisuus, jonka muodostaa toiminnan suunnittelun perusta (Plan), toimintaprosessit (D0), toiminnan seuranta- ja arviointikohteet (Check) sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat (Act). Laatu on menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa ilmaistujen arvioinnin kohteiden kautta. Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja yhteisöllisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Opetussuunnitelman arviointi toteutetaan koulutusala-/koulutusohjelmakohtaisesti. Arvioinnin kohteet määritellään kehittämistarpeista. Opetussuunnitelmien arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat. SAMOK on Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, joka vastaa valtakunnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnasta. Sidosryhmällä tarkoitetaan Laureassa ryhmää, jolla on sidos tai joka on kiinnostunut Laurean aikaansaannoksista ja menestyksestä Sisäinen auditointi on kehittävää arviointia. Sisäisessä auditoinnissa tarkastellaan tietyn teeman mukaista todellista toimintaa. Sisäisiä auditointeja käytetään tukemaan Laurean ja paikallisyksiköiden toiminnan kehittämistä. Sisäisen auditoinnin tarkoitus on selvittää todellista toimintaa ja menettelytapoja. Ulkoinen auditointi on riippumatonta ulkopuolista arviointia. Auditointi ei ota kantaa toiminnan tavoitteisiin tai tuloksiin, vaan auditoinnissa arvioidaan prosesseja, joiden avulla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. 22 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja
13
Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotAuditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit
Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotMarjo Nykänen
MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
LisätiedotToisen auditointikierroksen menetelmä
Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotKokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta
Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS 21.8.2019 Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu.
LisätiedotToinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotOpetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
LisätiedotStrategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta
Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotKOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO
KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO Hyvät käytännöt jakoon -tilaisuus 10.6.2013 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 PALAUTTEET 1/4 Pyydettiin itsearviointiraportin valmistuttua kaikilta osallistuneilta
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto
Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotRyhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen
Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotJyväskylän yliopiston laatutyö
Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Saara Lampelo Sakari Kainulainen Juhani Turunen Jarkko Viljanen Anu Yanar Johanna Mattila Marja-Liisa Saarilammi Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON
LisätiedotSuomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotYmpärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista
Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotLaadunhallinta osana organisaation toimintaa
Laadunhallinta osana organisaation toimintaa TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 1.9.2006 Sari Tervonen Oppimiskeskus Sisältö Laadun käsitteistöä Laatu organisaatiossa Laatutyö Kuopion yliopistossa
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotKorkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia
Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotHankkeiden laadunvarmistus, arviointi
Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotToimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen
Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotTURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotAuditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta
Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu
LisätiedotOMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT - SEMINAARI
Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP
LisätiedotLaatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
Lisätiedotlaadunvarmistusjärjestelmän
Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET
Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen
LisätiedotAUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN
AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia
LisätiedotSisällön suunnittelu ja tuottaminen Laureaammattikorkeakoulun. laatukäsikirjaan
Sisällön suunnittelu ja tuottaminen Laureaammattikorkeakoulun opiskelijan laatukäsikirjaan Heikkilä, Minttu 2009 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Sisällön suunnittelu ja tuottaminen
LisätiedotKaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet
Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys
LisätiedotLAATUFESTARIT Vararehtori Heli Huotari
LAATUFESTARIT 27.-28.11.2018 Vararehtori Heli Huotari 1 Oppilaitos pähkinänkuoressa Olemme yksityinen oppilaitos, omistajina Helsingin seudun kauppakamari ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö Kantaoppilaitokset
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotTaitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari
Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotTyön opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu
Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen
LisätiedotItä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille
Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
LisätiedotOIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO
OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO Sisältö 1. Prosessikartta 2. Osaprosessin yleiskuvaus Osaprosessin tavoite, kriittiset menestystekijät, odotukset, prosessin omistajan ja ryhmän tehtävät, yhteistyö muiden prosessien
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotLAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea
LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
Lisätiedot