Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Jenni Arola

Transkriptio

1 Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Jenni Arola

2 TunteVa -toimintamalli On muistisairaan henkilön kohtaamiseen kehitetty vuorovaikutusmenetelmä Auttaa ymmärtämään muistisairaan maailmaa Ohjaa vuorovaikutusta sellaiseen suuntaan, mikä tukee muistisairasta ihmistä Korostaa muistisairaan ihmisen ihmisarvon ja arvokkuuden säilyttämistä Voit vaikuttaa omalla toiminnallasi, millaista elämä on muistisairaan henkilön kanssa. Muistisairaalle on tärkeää kokea ihmisarvon säilyminen, älä siis nolaa!

3 TunteVa:n perusajatuksia Ihminen on arvokas muistisairaanakin Muistisairaalla ihmisellä on tunteet ja tarpeet Muistisairaan ihmisen kohtaamisessa tarvitaan pysähtymistä ja todellista kuuntelemista, luottamuksen rakentamista Muistisairaan sanomisella ja tekemisellä on mieli (merkitys hänelle) Iäkäs, muistisairas ihminen haluaa olla sujut elämänsä kanssa vaietut, kipeät kokemukset ja tukahdutetut tunteet nousevat esiin ja vaativat tulla käsitellyiksi

4 Kysymys on kohtaamisesta Toisen ihmisen näkeminen tarkoittaa sitä, että olemme läsnä koko minällämme. Meidän tulisi elää niin suuressa määrin kuin mahdollista koko elämämme kosketuksessa läheisiimme ja ympäristöömme. Joka päivä kohtaamisia on monia ja jokaiseen sisältyy mahdollisuus. Toisellemme, ja meille itsellemme. Aikaa ei kulu sen enempää, jos olemme näissä kohtaamistilanteissa läsnä, katsomme ja kuuntelemme toista ihmistä, kuin jos vain rutiininomaisesti kohtaamme toisen ihmisen. Emme menetä energiaa, jos jaamme huomiotamme. Emme hukkaa voimiamme, jos näemme toisen ihmisen. Päinvastoin saamme voimaa kohtaamisesta, jota olemme itse olleet tekemässä merkitykselliseksi. (Einhorn 2007)

5 Kohtaamisen elementtejä Empatia Kyky asettua toisen ihmisen asemaan Kyky ymmärtää toisen ihmisen tilannetta Jos kohtelemme kaikkia yhden mallin mukaan, erehdymme kerta toisensa jälkeen, koska ihmiset on erilaisia. (Einhorn 2007)

6 Kohtaamisen elementtejä Läsnäolo ja kiireettömyys Aitous, vastavuoroisuus, kiinnostus Muistisairas aistii ilmapiirin, vaikka ei aina ymmärtäisi yksittäisiä sanoja Säilytä katsekontakti, käytä sairastuneen nimeä tai ammattia sekä käytä selkeää, matalaa ja arvostavaa äänensävyä puhuessasi muistisairaan henkilön kanssa

7 Etäännyttämiseen vaikuttavia ilmeitä ja eleitä ovat: Kasvojen ilmeet (otsan rypistäminen, tuijotus liian pitkään, hymyttömyys) Puhetyyli (liian huolellinen artikulointi ja teennäinen selkeys) Äänensävy (kiire, vihaisuus) Liiallinen hiljaa oleminen Katsekontaktin puuttuminen Puhuminen kolmannessa persoonassa potilaan ohi

8 Kohtaamisessa jätät toiseen ihmiseen aina jäljen, samoin jättää toinen ihminen sinuun. Millaisen jäljen haluat itsestäsi jättää? (Heimonen, Laine 2011)

9 Kuuntelemisesta Keskity ja pysähdy kuuntelemaan Lisäät muistisairaan arvokkuuden kokemusta ja saat itsellesi tietoa Voit vaikuttaa asioiden kulkuun kyselemällä ja auttamalla puhujaa kysy: mikä, kuka, millainen, miten; EI MIKSI? toista avainsanat sano kuulemasi uudelleen omin sanoin kysy äärimmäisyyksiä: mikä eniten/vähiten, mikä parhaiten/huonoimmin jne. Älä luule tietäväsi, mitä toinen tuntee ja tarvitsee. Varmista se.

10 Ymmärtämisestä Muistisairas ihminen haluaa ilmaista ja jakaa tunteitaan sekä tulla kuulluksi Tunteet ovat totta, vaikka tarina voi olla epäuskottava kohtaaminen tapahtuu tunteiden ei järjen tasolla Tunne ei häviä rauhoittamalla tai ohittamalla selittelyt eivät tehoa Tunteen kuuleminen helpottaa muistisairaan oloa sekä rakentaa luottamusta ja antaa arvokkuuden sairastuneelle Jos tunnetta ei kuulla, muistisairas tulee mitätöidyksi levottomuus saattaa voimistua

11 Tunnetason vuorovaikutukseen Muistisairas pystyy pitkään ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan tässä hetkessä Kun asia- ja henkilömuisti pettää, tunteista puhuminen antaa tasavertaisemman aseman muistisairaalle Muistisairauden edetessä tunteet tulevat esiin ja tunnetason vuorovaikutus kantaa Keskustele tunteista se lisää läheisyyttä ja helpottaa oloa!

12 TUNNE ON TOTTA Saimi: Paljonko kello on? Jalmari: Se on kohta neljä. Saimi: Voi! Minun täytyy mennä. Isä tulee kotiin. Jalmari: Hyh! Ei sun isä mitään kotiin tule. Sehän on kuollut jo aikoja sitten! Saimi( itkee) : Isä kuollut? Eikä kukaan ole kertonut siitä minulle! Saimia auttaa se, että hänen surunsa kuullaan ja tunnetta myötäillään. Se kuuluu auttajan äänensävystä.

13 Löydä tunnesisältö Taidan lähteä kotiin, äiti odottaa Sinulla on ikävä äitiä, millainen äitisi oli? En ole nukkunut silmällistäkään Kyllä se yö on pitkä kun valvoo Ei minua ole kukaan käynyt katsomassa Onko sinulla ollut yksinäistä?

14 Joka kerran, kun puhut sairastuneen kanssa jostain, josta hän haluaa puhua tai vaikenet hänen kanssaan, olet osa sitä lääkettä, jota vielä ei ole keksitty. (Jertta Blomstedt 2009)

15 Muistisairas haluaa olla aktiivinen Muistisairas haluaa olla aktiivinen ja hyödyllinen tekemisellä on mieli ja merkitys Muistisairas tarvitsee tekemistä ja onnistumisen kokemuksia tekemisen tulee olla sellaista, josta hän selviää omainen tai hoitaja voi sanoittaa tekemistä tehdään yhdessä, vaikka tekisikin itse suurimman osan Huomio jäljellä oleviin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin Älä holhoa tarpeettomasti!

16 Älkää kyseenalaistako persoonallisuuttamme, vaan kohdatkaa meidät omana ainutkertaisena itsenämme. Älkää päättäkö puolestamme, kun vielä pystymme valitsemaan. Emme ole kaikkea sitä, mitä olemme joskus olleet, mutta antakaa meidän tuntea itsemme arvokkaiksi ja merkityksellisiksi. (Christine Bryden)

17 Esimerkkejä muistisairaan voimavaroista Kävelykyky, lukemisen taito, kirjoittamisen taito, maalaaminen, piirtäminen, laulaminen, tanssiminen, runoilu, keskustelutaito, hellimis-/hoivaamisvietti, empatiakyky, leipominen, tiskaaminen, kyky nautiskeluun, huumorintaju, vahvat kädet, keskittymiskyky, tarttuva nauruääni Lääkkeetön hoito merkitsee voimavarojen tukemista Jos hyvä keskittymiskyky, arkeen kuuluu elokuvien katselua tai kuunnelmien kuuntelua Lähde: Semi, T Ihmetekoja kaapista löytyvillä aineksilla Ilmaisullinen kuntoutusmenetelmä dementiatyössä. Erikoispaino Oy.

18 Ymmärtämisestä Myönteinen palaute, kiitos ja tunnustuksen antaminen ovat tarpeen omanarvontunnon säilyttäminen Moite, paheksunta ja vähättely aggressiivisuus Rauhallinen, turvallinen ja kunnioittava ilmapiiri levollinen olo

19 Ymmärtämisestä Esineiden tarkoituksen ymmärtäminen saattaa heiketä ja ne voivat muuttua symbolisiksi Hyvä muistaa: nolaaminen ei auta, kauhistelu, toruminen ja pilkallisuus satuttavat Omainenkin väsyy. Ole armollinen myös itseäsi kohtaan. Tärkeintä tietää, miten tulisi toimia ja yrittää seuraavalla kerralla tehdä toisin.

20 Epäluuloisuus ja syyttelyt Sairastuneen elämänhallinta murenee Luopumisen vaikeus näkyy usein varastamissyytöksinä Syyttömyyden todistelu ei auta Älä kinaa äläkä väittele! Varastaminen on vertauskuvallinen ilmaus kokemuksesta, että elämä vie häneltä itsenäisyyden Muistisairas tarvitsee Arvostusta, jotta voisi olla kokea olevansa kelvollinen ja hyväksytty Mahdollisuutta puhua varastamisesta, jotta voisi kertoa vertauskuvallisesti tunteistaan ja kokemuksistaan

21 Epäluuloisuus ja syyttely Arvostus ja kuuntelu ilman vastaväitteitä auttavat ahdistuksen purkaminen Kysy esimerkiksi: Milloin tämä tapahtui? Kuka sen on vienyt? EI MIKSI-KYSYMYKSIÄ!

22 Ihminen rakentaa elämästään talon, jossa jokainen huone on täynnä muistoja. Alzheimerin taudissa ihmiseltä häviävät ensin avaimet näihin huoneisiin, mutta lopulta osa näistä huoneista tyhjenee kokonaan. Eletystä elämästä syntyy särkynyt mosaiikki, josta yhä useammat palat puuttuvat. (Tuula Pirttilä 2006)

23 Miten tukea muistisairaan identiteettiä? Identiteetti = Kuka minä olen? Yksinkertaistettuna: Millainen on elämäntarinani? On yhtä hauska tavata aina uudelleen Itsensä esittelyä nimen kera kannattaa harrastaa puolin ja toisin. Muistisairaasta tuntuu hyvältä sanoa oma nimensä ääneen. Ympäristöön jäsentymistä auttavat tutut ja turvalliset yhteisön ihmiset sekä asuinympäristön helppo hahmottaminen. Lähde: Semi, T Ihmetekoja kaapista löytyvillä aineksilla Ilmaisullinen kuntoutusmenetelmä dementiatyössä

24 Miten tukea muistisairaan identiteettiä? Yhdessä tekeminen, arvostus ja tunteiden kuuntelu Vanhoista tutuista vaatteista voi olla apua Muistele sairastuneen ihmisen elämää Muistelkaa menneitä aikoja, vaikeuksista selviämisiä, ihailkaa valokuvia tai hänen tekemiään töitä Huom! Älä vaadi tunnistamaan valokuvien ihmisiä Muistelemalla ja kertomisella voit tukea sairastuneen käsitystä siitä, millainen ihminen tämä on ollut Toisto on paikallaan

25 Uusi kirja ilmestynyt: JOTTA MINUA EI UNOHDETTAISI - tarinoita elämästäni niille, jotka minua tulevat hoitamaan Tekijät: Sanna Aavaluoma ja Tarja Tammelin Postitus- ja käsittelykulut ovat 12 /kirja. Tilaukset: Helsingin Alzheimer-yhdistys ry puh

26 Menneisyys ja nykyisyys Joskus jokin ärsyke tässä hetkessä voi synnyttää tunteen, joka muistuttaa menneisyyden tunnetta nykyhetki ja mennyt sulautuvat toisiinsa Tyynnyttely ei auta rohkaise puhumaan menneisyyden koettelemuksista ja kuuntele sairastunutta Kipeistä kokemuksista puhuminen huojentaa muistisairaan oloa niiden voima vähenee ja tarve palata niihin uudelleen heikkenee

27 Mielikuvat ja todellisuus Mielikuvat ovat yleensä menneestä elämästä, eivätkä harhoja keskustele mitä sairastunut kokee ja näkee sillä hetkellä Menneeseen paluu on mielekästä ja lohduttavaa sairastuneen kannalta Muistisairas on kohdattava hänen omassa maailmassaan pakottamalla ei häntä saada tähän hetkeen

28 Kun aika ja paikka katoavat Muistisairauden edetessä menneet tapahtumat ja ihmiset tulevat tähän hetkeen Eilispäivän etsiminen on tämän hetken työtä Esimerkiksi puolisosta voi tulla isä tai äiti Älä korjaa suotta. Olennaista on mukava yhdessäolo, läheisyys ja lämpö! Musiikista ja lauluista saa voimaa

29 Kun enää ei löydy sanoja Koskettaminen on tärkeää! Vältä hälinää ja kiirettä! Kiitä ja rohkaise! Laulakaa yhdessä! Vältä pakottamista! Siihen liittyvä alistaminen muistetaan epämiellyttävänä kokemuksena.

30 Ymmärtämisestä Älä vaadi muistisairasta muistamaan, koska sairauden vuoksi hän ei siihen kykene: o Etkö muista.? o Kuka minä olen? o Oletko jo senkin unohtanut? o Kysyt sitä jo viidettä kertaa.. Jne.. Muistisairaus muuttaa ihmistä. Yritä hyväksyä se.

31 Taina Semi: Henkilökohtaiset taikasanat: Ovat muistisairaan motivoimiseen käytettyjä sanoja, sanontoja tai ilmauksia, jotka saavat hänet aktivoitumaan ja innostumaan Pitää kytkeytyä jokapäiväiseen elämään, jotta muistisairas oppii tietämään niiden merkityksen Jokaisella asukkaalla omat henkilökohtaiset taikasanat, voivat kummuta elämänhistoriasta tai voivat löytyä sattumalta ohjaustilanteessa Tehostetaan eleellisellä ilmaisulla Kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan

32 Esimerkkejä henkilökohtaisista taikasanoista yksi-kaksi-kolme, kun halutaan, että asukas nousee ylös Iloisuus, inhimillisyys ja isänmaallisuus innostaminen ja reippauden korostaminen Vasen-oikea-variksen poikia oikea kävelyrytmi, kävelyn onnistuminen Hämärän hyssyyn, jotta nättinä pyssyy pesuille lähteminen

33 Välineitä kohtaamiseen 1) keskity, kyse ei ole minusta (työntekijänä) eikä minun tunteista HUOM! Useimmiten oma tunne ja asenne näkyy, vaikka sitä ei tiedosta. Omia tunteita ei pidä kieltää, vaan ainoastaan laittaa hetkeksi aikaa sivuun Hengitä nenän kautta sisään, puhalla suun kautta ulos Olen ammattilainen, käytän tietojani ja taitojani

34 Välineitä kohtaamiseen 2) Käytä vanhuksen nimeä, saa vanhuksen huomion ja on tehokasta! 3) ole samalla tasolla; istuen, seisten. Voimakas negatiivinen vaikutus jos ollaan eri tasoilla, vaikka viesti olisikin oikea 4) katsekontakti -> sanoja vaikea ymmärtää, siksi eleet, katse ja toisen näkeminen tärkeää

35 Välineitä kohtaamiseen 5) kuuntele aktiivisesti Kuulluksi tuleminen kohentaa vanhuksen itsetuntoa Kuulemisen ja kuuntelemisen vaikeus Halu tehdä hyvää, mutta ei saa väkisin kääntää ajatusta hyviin asioihin Vanhus ei kaipaa ohjeita eikä neuvoja; VAIN kuulluksi tulemista ja hänen tunteen ymmärtämistä Vaikka tietäisi miten joku asia on oikeasti, voi silti keskustella vanhuksen tunteesta, kokemuksesta

36 Välineitä kohtaamiseen 6) Kysy: Mikä Kuka Kuinka (esim. kuinka ihmeessä selvisit?) Milloin Koska Missä Mitä (esim. mitä teit siinä tilanteessa?) Voi sanoa en saa selvää puheestasi / en ymmärrä mitä puhut, EI saa laittaa sanoja suuhun Vältä kysymystä MIKSI!

37 Välineitä kohtaamiseen 7) toista avainsanat (esim. jaa kotiin?, hävinnyt?) 8) uudelleen muotoilu; sama asia toisin sanoin. Esim. voi kun kuolis pois -> ts. on pitkäveteistä, tylsää (lisää virikettä ja sisältöä päivään) Et jaksa /halua enää elää Esim. älä jätä -> sinä et halua olla yksin? Oletko koskaan ollut yksin? Onko ennen ollut vaikeuksia unen saannissa? Mikä auttoi ennen, auttaisiko se nyt? 9) Tee yhteenvetoja

38 Välineitä kohtaamiseen 10) Luo mielikuva vastakohdasta: milloin asiat oli paremmin? Onko joskus tilanteita, jolloin vaatteitasi ei varastetakaan? 11) Voimmeko yhdessä ratkaista asian? Mitä teit silloin aikaisemmin, kun sinulle tapahtui tällaista? (Tartu siihen selviytymiskeinoon, joka aikaisemmin on toiminut)

39 Välineitä kohtaamiseen 12) muistele Muistele yhdessä: millaista oli silloin, kun..? Kerro kodistasi, äidistä/isästä Turvattomuus, yksinäisyys; miten selvisit ennen, oletko koskaan ollut yksin? 13) käytä äärimmäisyyksiä: Parasta huonointa Aina ei koskaan Kamalinta ihaninta Onko tämä kamalin paikka missä olet ollut? Mikä on ollut paras paikka missä olet ollut? Kuinka paha? Huonompi? Paras? jne.

40 Välineitä kohtaamiseen 14) ensisijaisen aistin käyttö Selvitä ensisijainen aisti: näkö, kuulo, tunto Ensisijaista aistia kuvaavat sanat: NÄKÖ/katsoa, kuvailla, nähdä, huomata, kirkas, valoisa jne. KUULO/kuulostaa, äänekäs, rahiseva, meluisa, hiljainen, heleä jne. TUNTO/tuntua, koskea, pelottaa, liikuttaa, satuttaa, on kovaa, on raskasta jne. Visuaalinen katse ylöspäin oikealle, ihminen näkee sielunsa silmin Auditiivinen Kinesteettinen katse suoraan eteenpäin, ihminen kuuntelee jotain katse luotu alas, ihminen tuntee jotain

41 Välineitä kohtaamiseen 15) peilaa, peesaa Ensimmäinen kieli on kehon kieli ja sanaton kommunikaatio Verbaalinen kieli rakentuu sen päälle Myötäile liikettä, hengitysrytmiä, äänensävyä, säilytä katsekontakti Sanaton viestintä on välitöntä, automaattista, vapaata älyllisestä toiminnasta: kehon liikkeet ja asennot, kasvojen ilmeet, silmien liikkeet, ääntely, äänensävyt, nauru

42 Välineitä kohtaamiseen 16) Käytä musiikkia, sananlaskuja ja loruja Kun muistisairas ei enää pysty puhumaan, voi hoitaja olla vuorovaikutuksessa laulamalla tuttuja lauluja tai lausumalla lapsuudessa ja nuoruudessa opittuja runoja ja loruja

43 Musiikista Muistisairaan kyky tunnistaa musiikkia, reagoida siihen tunteiden kautta sekä laulaa sen mukana saattaa säilyä hyvin pitkään Tutut melodiat ja kappaleet nostavat esiin musiikkiin liitettyjä tunteita ja muistoja sekä saattavat auttaa myös sanojen löytämistä Rauhallinen musiikki voi auttaa rentoutumisessa ja ahdistuneisuuden vähentämisessä Menevä musiikki voi puolestaan piristää sekä kohentaa vireystilaa ja tarkkaavaisuutta Äänen käyttö voi kouliintua laulamalla Lähde:Muistilehti: Yhdessä laulaen ja musiikkia kuunnellen muistojen ja muistin elpymistä. Kirjoittajat: PsM tutkija Teppo Särkämö, Helsingin yliopiston Kognitiivisen psykologian laitos FL musiikkiterapeutti Sari Laitinen, Miina Sillanpään Säätiö

44 Välineitä kohtaamiseen 17) kosketa (koskettaminen) Kosketuksi tulemisen merkitys ei ole universaali vaan se on eri ihmisille erilainen Työntekijältä vaaditaan herkkyyttä ja kykyä havaita vastapuolen reaktiot sekä tunnistettava omat tuntemukset koskettamiseen liittyen Koskettamiseen liittyy aina toisen henkilökohtaiselle reviirille meneminen Turvallisin vyöhyke on ns. sosiaalinen vyöhyke eli kädet, käsivarret, olkapäät ja selkä

45 10 ehdotonta muistisairaan kohtaavalle (Taina Semi, Villa Consulting) 1. Älä kinaa; sen sijaan sovi kanssani 2. Älä häpäise; sen sijaan ohjaa 3. Älä koskaan sano muista; sen sijaan muistele kanssani 4. Älä koskaan sano Et osaa ; sen sijaan sano; Tee mitä voit 5. Älä koskaan käyttäydy ylimielisesti, sen sijaan rohkaise ja kehu 6. Älä saarnaa, sen sijaan yritä rauhoitella 7. Älä perustele minulle; sen sijaan yritä suunnata huomio toisaalle 8. Älä koskaan sano: juuri äskenhän sanoin : sen sijaan toista 9. Älä käske tai vaadi; sen sijaan pyydä tai näytä mallia 10. Älä pakota; sen sijaan vahvista

46 Maksuton Vertaislinja - tukipuhelin Muistisairaan läheisille Puh Linja auki päivittäin klo 17-21

47 Yhteystiedot Kouvolan seudun Muisti ry/ Kymenlaakson Muistiluotsi Jenni Arola Hallituskatu 7 B, Kouvola Puh jenni.arola@kouvolanseudunmuisti.fi

48 Kirjoja TunteVa-toimintamallista Onko tänään eilen TunteVa-opas muistisairaita hoitaville. Toim. Hillervo Pohjavirta. Hinta: 29,00 + postituskulut. TunteVa-omaisten opas. Miten ymmärtää muistisairasta ihmistä? Kirjoittaja: Liisa Kämäräinen. Hinta: 10,00 + postituskulut. Tilaukset: Tampereen Kaupunkilähetys ry tunteva@tamperecitymission.fi p ,

49 Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä, välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi! Kello hidastaa eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus!

50 Lähteet Einhorn, S Aidosti kiltti. Helsinki. Otava Feil, N. Vanhustyön keskusliitto Validaatio menetelmä muistihäiriöisten vanhusten hoitoon. Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy. Heimonen, S., Laine, M. Mahdollisuuksien matka logoterapeuttinen näkökulma muistisairaan ihmisen hoitoon koulutuspäivä luentomonisteet. Laine, M., Heimonen, S Mahdollisuuksien matka. Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Jyväskylän yliopistopaino. Kämäräinen, L. Tampereen Kaupunkilähetys ry TunteVaomaistenopas Miten ymmärtää muistisairasta ihmistä? Tampere. Multiprint Oy. Kämäräinen, L. Tampereen Kaupunkilähetys ry TunteVatoimintamalli-luentomonisteet. Laaksonen, R., Rantala, L., Eloniemi-Sulkava, U. Suomen Dementiahoitoyhdistys Ymmärrä tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Kuopion Liikekirjapaino Oy. Semi, T Ihmetekoja kaapista löytyvillä aineksilla Ilmaisullinen kuntoutusmenetelmä dementiatyössä. Erikoispaino Oy.