STORBACKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 VÖYRIN KUNTA STORBACKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2

3 KAAVASELOSTUS Taskinen Satu & Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN VAIHEET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS SELVITYKSET NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Tutka- ja viestintäyhteydet Sähköverkko Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Pohjanmaan maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat ja päätökset Luonnonolot Kallio- ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Eläimistö Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit Linnusto FINIBA- ja IBA-alueet Suojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue Muinaisjäännökset FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

4 KAAVASELOSTUS Taskinen Satu & Salomaa Kristina 6 TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMA Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot lähialueella Suunnitellut tuulivoimapuistot lähialueella SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVOITUKSEN PROSESSI SEKÄ PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET Kaavoituksen vireilletulo sekä OAS Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset Ehdotus nähtäville Hyväksytty osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Muut merkinnät ja määräykset Yleiset määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä vaiktustenarvioinnista Tuulivoimaloille tyypilliset vaikutukset Meluvaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toiminnanaikaiset vaikutukset Varjostus- ja välkevaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Käytönaikaiset vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin Lähtötiedot ja menetelmät Kasvillisuus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

5 KAAVASELOSTUS Taskinen Satu & Salomaa Kristina Eläimistö Suojelualueet Vaikutukset linnustoon Pesimälinnusto Muuttolinnusto Vaikutukset maankäyttöön, elinkeinoihin ja ihmisten elinoloihin Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset sähkönsiirtoon Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Näkymäalueanalyysi Valokuvasovitteet Maisemavaikutusten tarkastelualueet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmavalvontaan ja lentoturvallisuuteen Vaikutukset viestintäyhteyksiin Vaikutukset turvallisuuteen Yhteisvaikutukset Melu Varjostus ja välke Maisema Linnusto Liikenne Ihmisten elinolot OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN KIRJALLISUUS FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

6 KAAVASELOSTUS Taskinen Satu & Salomaa Kristina Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liite 2. Melu- ja varjostusmallinnus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Liite 3. Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Liite 4. Storbackenin tuulivoimapuiston hankealueen arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Liite 5. Vöyrin tuulivoimapuistojen lepakkoselvitykset. FCG 2014, Lilley 2012, Lilley 2013, Lilley & Prokkola Liite 6. Yhteinen muuttolinnustoselvitys Vöyrin tuulivoimapuistoille, lintujen kevät- ja syymuuttoselvitys Vöyrin alueella muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi, raportti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Liite 7. Yhteenveto, vakituinen asutus ja loma-asutus, sosiaaliset vaikutukset, raportti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Liite 8. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeessa, joka koskee Storbackenin tuulivoimapuistoa Vöyrin kunnassa. Liite 9. Kokousmuistio viranomaisneuvottelusta Liite 10. Vastineet Storbackenin tuulivoimapuiston kaavaehdotuksesta saapuneeseen palautteeseen. (ruotsiksi) Liite 11. Puolustusvoimien lausunto Storbackenin tuulivoimapuistosta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

7 KAAVASELOSTUS Taskinen Satu & Salomaa Kristina YHTEYSTIEDOT Vöyrin kunta Vöyrintie 18, Vöyri yhteyshenkilö: Markku Niskala Puh.: s-posti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki yhteyshenkilö: Kristina Salomaa Puh.: s-posti: FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

8

9 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 1 (85) STORBACKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO SABA Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa, joka sijaitsee Vöyrin kunnan pohjoisosassa, silloisessa Oravaisten kunnassa. Kaava-alue sijaitsee noin 19 kilometriä Vöyrin kunnankeskustasta koilliseen ja noin 2,5 kilometriä Oravaisten taajamasta itään. Kaava-alueen pinta-ala on noin 440 hehtaaria ja tuulivoimapuisto koostuu yhteensä yhdeksästä tuulivoimalaitoksesta. Suunnitteilla olevat tuulivoimalaitokset koostuvat 137 metriä korkeasta terästornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorinlapojen halkaisija on 126 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus on täten noin 200 metriä. Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan 110 kv sähköasema, jonka kautta tuulivoimalaitosten tuottama teho muunnetaan 110 kv:n sähkönsiirtojännitteeseen. Tuulivoimapuisto kytketään olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola), joka kulkee alle kilometrin etäisyydellä koillis-lounais suuntaisesti kaavaalueen länsipuolella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt , että YVA-menettely ei ole tarpeen hankkeessa (Dnr Dnr EPOELY/14/07.04/2013). Perusteluna päätökselle perustuu YVA-lakiin joka alkaen ei vaadi ympäristöarviointimenettelyä kun hanke koostuu vähemmästä kuin 10 voimalaitoksesta tai että hankkeen yhteenlaskettu teho on alle 30 MW. Päätös tarkoittaa, että hankkeen vaikutukset voidaan arvioida osayleiskaavoituksen yhteydessä. (Liite 8) SABA Tuulivoima Oy on anonut lupaa tehdä osayleiskaava Storbackenin tuulivoimapuistolle ja Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt anomuksen kunnanhallituksen kokouksessaan Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitosten lisäksi myös voimalaitoksille johtavista huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka rakennetaan alueelle. Sähkö siirretään sähköaseman kautta sähköverkkoon. Tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tavoitteena on ottaa ympäristön erityispiirteet huomioon. Osayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vöyrin kunnanvaltuusto. 2 KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulo (huhtikuu 2013 syyskuu 2014) Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt Storbackenin tuulivoimapuiston osallistumis- ja arvointisuunnitelman (OAS). OAS on ollut nähtävillä (Liite 1). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin (Liite 9). Osayleiskaavan luonnosvaihe (syyskuu 2014 tammikuu 2015) Osayleiskaavan luonnos oli nähtävillä josta kuulutettiin julkisesti. Osallisilla ja kunnan asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 30 ). FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

10 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 2 (85) Osayleiskaavasta saapui kuusi (6) lausuntoa muttei yhtään mielipidettä. Lausunnon antoivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vöyrin rakennuslautakunta, Puolustusvoimien pääesikunta, Länsirannikon ympäristöyksikkö, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan museo. (Liite 10) Osayleiskaavan ehdotusvaihe (helmikuu huhtikuu 2015) Storbackenin kaavaehdotus valmistui helmikuussa 2015 ja Vöyrin kunnanhallitus päätti ( ) kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavan nähtävillä olosta kuulutettiin julkisesti ja kunnan asukkailla ja osallisilla oli oikeus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot ja palaute sekä kaavoittajan vastineet on koottu liitteeseen 10. Lausunnon antoivat Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, Vöyrin rakennus- ja ympäristölautakunta, Puolustusvoimien pääesikunta, Länsirannikon ympäristöyksikkö, Pohjanmaan liitto, Trafi sekä Pohjanmaan pelastuslaitos. Osayleiskaavan hyväksymisvaihe (huhtikuu - kesäkuu 2015) Storbackenin osayleiskaava käsitellään hyväksymistä varten Vöyrin kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen hyväksyttyä kaavan se käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa Hyväksymispäätös asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jonka jälkeen kaava saa lainvoiman. 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten esim. luonnonsuojeluja metsästysyhdistykset Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset sekä radiotaajuuksien käyttäjät ja toiminnanharjoittajat (Oy Herrfors Ab, Suomen Erillisverkot Oy, Ilmatieteen laitos, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Ab, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, Cinia Group Oy (ent. Corenet Oy), paikalliset radioyrittäjät, Alusliikennepalvelu Bothnia VTS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

11 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 3 (85) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vöyrin kunnan hallintokunnat Naapurikunnat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Riistan- ja kalantutkimuskeskus, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto. 4 SELVITYKSET Osayleiskaavoituksen tueksi on tehty seuraavat selvitykset: Storbackenin tuulipuistohankkeen lepakkoselvitys (Lilley 2013) Storbackenin lepakoiden muutonseuranta (Lilley 2013) Vöyrin tuulivoimahankkeiden lepakkoselvitykset yhteenveto (FCG 2014) Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys Vöyrin alueella muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi (FCG 2014) Storbötetin, Sandbackan, Storbackenin ja Lålaxin tuulivoimapuistot. Asukaskyselyn yhteenveto (FCG 2014) Storbackenin tuulipuiston hankealueen arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Tuulivoimalle soveltuvat alueet Vöyrin kunnassa (FCG 2013) Tuulivoimapuiston alustavat layout-suunnitelmat (tuulivoimalaitosten, teiden ja sähkönsiirronrakennelmien alustavat sijoittelut) (SABA Tuulivoima Oy ) Melu- ja varjostusmallinnukset (FCG 2014) Näkymäanalyysi (FCG 2014) Valokuvasovitteet (FCG 2014) Yhteysivaikutusten arviointi Sandbackenin ja Storbötetin tuulivoimapuistojen kanssa (FCG 2014) Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä/inventointeja ja muuta materiaalia. Valmisteluaineisto Pohjanmaan maakuntakaava II:lle, Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kattaa mm. seuraavat materiaalit: Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Kohdekuvaukset 1-26 Kohdekuvaukset Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Vaikutustenarviointi Aluekohtainen vaikutustenarviointi Natura-arviointi Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

12 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 4 (85) Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas. Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto). 5 NYKYTILANNE 5.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Kaava-alue sijaitsee Pohjanmaalla Vöyrin kunnan pohjoisosassa noin 19 kilometriä koilliseen Vöyrin keskustasta ja noin 2,5 kilometriä itään Oravaisten keskustasta, maantie 7320 (Jepuantie-Pensalantie) eteläpuolella. Kaava-alue on yhteensä noin 440 hehtaaria. Pienempiä taajamia tai asutusta tuulivoimapuiston lähistöllä ovat mm. Kimo, Österby ja Pensala. Etäisyys kaava-alueelta rannikolle on noin 3,5 kilometriä (Kuva 5.1) Asutus Kuva 5.1. Storbackan tuulivoimapuisto sijaitsee metsävaltaisella alueella Oravaisten taajaman itäpuolella Vöyrin kunnassa. Kaava-alue koostuu enimmäkseen rakentamattomasta metsävaltaisesta maasta. Tihein asutus sijoittuu Oravaisten keskustaan ja hieman väljempää asutusta sijoittuu Jepuantien varteen kaava-alueen pohjoispuolelle. Lisäksi taajamia sijoittuu kaavaalueen etelä- ja lounaispuolelle Kimontien (7300) varteen. Pensalan taajama sijoittuu kaava-alueesta koilliseen. Kahden kilometrin säteelle tuulivoimalaitoksista sijoittuu 48 vakituista asuinrakennusta ja neljä loma-asuntoa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

13 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 5 (85) Suunnitellun tuulivoimapuiston kaava-alueella ei sijaitse yhtään vakituista asuinrakennusta. Voimalaitoksia lähin asuinrakennus sijaitsee Englandissa, kaavaalueen pohjoispuolella. Etäisyys lähimmästä voimalaitoksesta (nro 8) asuinrakennukseen on yli kilometri. Pääasiallinen loma-asutus sijaitsee merenrannassa noin 4,5 kilometrin etäisyydellä Storbackenin tuulivoimapuistosta. Lähin loma-asunto sijaitsee kaava-alueella noin 550 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitteilla olevasta tuulivoimalaitoksesta. Loma-asunnon ei katsota sijaitsevan loma-asumiseen tarkoitetulla alueella. (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2014). Vapaa-ajan rakennus kiinteistöllä Stigar on Metsämiesten säätiön omistuksessa ja säätiöltä saapuneen lausunnon perusteella rakennus on huonossa kunnossa ja sähkötön. Rakennuksen käyttötarkoitus on metsästysmaja ja se on paikallisten metsästäjien käytössä. Rakennuksella ei ole rakennuslupaa. Käyttö on satunnaista ja ajoittuu päiväsaikaan. (Figur 5.2) Figur 5.2. Vakituinen asutus ja loma-asutus tuulivoimalaitosten lähiympäristössä sekä tuulivoimalaitokset suhteessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (YKR10). ELY-keskuksen lausunnon mukaan väestörekisterikeskuksen rakennustiedoissa kiinteistöllä kaava-alueella sijaitsee yksi vapaa-ajan asunto. Rakennuksen tilanne on selvitetty Vöyrin kunnasta. Tietojen mukaan rakennus ei ole FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

14 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 6 (85) Maanomistus Liikenne ollut asuinkäytössä sitten 70-luvun. 90-luvulle asti rakennusta käytettiin satunnaisesti vapaa-ajan asuntona, mutta rakennus ei ole tämän jälkeen ollut käytössä. Tuulivoimalaitokset sijoittuvat YKR-tietokannassa määritellyn yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle (2010). Kaava-alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. SABA Tuulivoima Oy on tehnyt alueen maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia. Liikenteen rungon kaava-alueen lähiympäristössä muodostavat Valtatie 8 lännessä, Jepuantie pohjoisessa ja Kimontie lounaassa ja etelässä. Valtatie 8 (Turun ja Oulun välillä) kulkee lounais-koillissuuntaisesti kaava-alueen länsipuolella lähimmillään noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Valtatie 8 on erikoiskuljetusväylä. Vuonna 2013 keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin 5045 ajoneuvoa kaava-alueen läheisyydessä, joista raskaan liikenteen osuus oli noin 565 ajoneuvoa vuonna Jepuantie, joka on yhdystie (7320) kulkee lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen pohjoispuolella. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Jepuantiellä kaavaalueen läheisyydessä oli noin 614 ajoneuvoa ja 79 raskasta ajoneuvoa vuonna Kimontie, joka on myös yhdystie (7300) sijoittuu lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 Kimontiellä oli 838 ajoneuvoa ja 63 raskasta ajoneuvoa Tutka- ja viestintäyhteydet Vaikutukset viestintäyhteyksiin ovat verraten harvinaisia. Radioliikenne muodostaa linkkijännitteen lähettimen ja vastaanottimen välille sähkömagneettisin aalloin. Aaltoon vaikuttaa kaikki sähköä johtava materiaali kuten metalli, maa sekä korkeammissa taajuuksissa kostea ilma ja metsä. Tuulivoimaloiden on joissain tapauksissa todettu aiheuttavan häiriötä TV-signaaliin voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintyminen riippuu muun muassa voimaloiden sijainnista suhteessa lähetinmastoon ja TVvastaanottimiin, lähettimen signaalin voimakkuudesta ja suuntauksesta, sekä maastonmuodoista ja muista mahdollisista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välillä. Digitaalisissa lähetyksissä häiriöitä on esiintynyt vähemmän kuin analogisissa. Mikäli häiriövaikutuksia on odotettavissa, voidaan suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla pienentää mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Kun kyseessä on yleisradio ja tvvastaanotto voidaan antenneja uusia soveltuvimpiin malleihin, jotta vältyttäisiin tuulivoimalaitoksen maston ja lapojen reflektoinnilta. Mikäli ainut radiolinkki kulkisi tuulivoimapuiston kautta ja viestintäyhteyksille aiheutuisi vaikutuksia, voidaan ääritapauksissa rakentaa uusi tukiasema. Radio- ja TV- lähettimien sijainnit on selvitetty Digitan ( ja SveaTV:n tietokannoista.( tietokannoista. Digitan karttapalvelun mukaan TV-signaalilähetykset Vöyrissä lähetetään Vaasan, Kruunupyyn ja Lapuan lähetinasemilta. Storbackan tuulivoimapuistossa ja sen läheisyydessä ollaan riippuvaisia Lapuan asemasta, sillä Vaasan ja Kruunupyyn asemien lähetysalue ei ulotu tälle alueelle. Svea TV:n karttapalvelun mukaan lähinnä oleva lähetysasema sijaitsee Vöyrissä suunnitellusta tuulivoimapuistosta kaakkoon. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

15 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 7 (85) Kuva 5.3. Vasan ja Kruunupyyn TV-lähetinasemien näkyvyysalueet on merkitty sinisellä värillä kartalle. Storbackan tuulivoimapuisto ja sen lähiympäristö Oravaisten keskustassa sijoittuvat näiden tv-mastojen näkyvyysalueiden ulkopuolelle. Kuva 5.4. SveaTV:n TV-lähetinasemien näkyvyysalueet Vaasan seudulla. Lähin lähetinasema sijaitsee Storbackan tuulivoimapuistosta kaakkoon. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

16 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 8 (85) Sähköverkko Kaava-alueelle rakennetaan sähköasema, jonka kautta tuulivoimapuisto kytketään olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola). Voimajohto kulkee lounais-koillis suuntaisesti alle kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Kytkentä olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon tapahtuu 110 kv maakaapelilla kaava-alueelle rakennettavalta sähköasemalta. Kaava-alueen ulkopuolella maakaapeli sijoitetaan perusparannettavan huoltotien yhteyteen (Kuva 5.5). Kuva 5.5. Tuulivoimapuisto kytketään alustavan suunnitelman mukaan olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola), joka kulkee kaava-alueen länsipuolella. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , ajantasaistetut tavoitteet saivat lainvoiman ) sekä edistää niiden toteutumista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Tuulivoimalaitosten osayleiskaavoitusta Storbackassa koskevat erityisesti seuraavat kohdat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

17 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 9 (85) mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset (...) maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yleistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 2 ) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoite: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Erityistavoite: Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

18 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 10 (85) Erityistavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa kaava-alueella (Kuva 5.6). Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavaan on merkitty kolme tuulivoimaloille osoitettua aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueille (Sidebyn ja Korsnäsin ulkopuolelle) ja yksi mantereelle (Bergö). Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee kalliokiviaineksen ottamisalue (eo-4). Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pohjanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu suurimmaksi osaksi jokilaaksojen kehittämisalueelle (merkintä vaaleanruskealla viivalla ja merkinnällä mk). Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Kaava-alueen länsipuolella lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä kulkee matkailun vetovoima-alueen raja (mv-11, Oravainen-Kimo). Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehittäessä tulee ottaa huomioon alueen eritysominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Oravainen-Kimo mv11 matkailun vetovoima-alueen merkinnän perusteena on alueen historia (taistelukenttä ja Kimon ruukki). Kaava-alueen luoteispuolelle sijoittuu ohjeellinen ulkoilureitti. Vaellusreittien yksityiskohtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin. Maakuntakaavaan on merkitty lounais-koillis suuntaisesti kulkeva voimajohto (z) noin kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta länteen. Voimansiirtojohtoalueilla on voimassa MRL 33:n mukainen rakentamisrajoitus. Kaava-alueen pohjoispuolella kulkee päävesijohto (v). Jepuantie kaava-alueen pohjoispuolella on merkitty yhdystienä (yt). Jepuantien vartta kulkee pyörätie. Valtatie 8:n myötäisesti, kaava-alueen länsipuolelle on merkitty kulkevan kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus. Merkinnällä osoitetaan Rantatien vanha tielinjaus. Yllä olevien merkintöjen lisäksi kaavassa osoitetaan olemassa oleva rakennettu ympäristö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

19 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 11 (85) Kuva 5.6. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti Pohjanmaan maakuntakaavassa (Pohjanmaan liitto 2010). Storbackan kaava-alue on merkitty punaisella viivalla maakuntakaavaan Vaihemaakuntakaavat Vaihemaakuntakaava I Maakuntakaavan yhteydessä on tehty vaihemaakuntakaavoja. Ympäristöministeriö on vahvistanut Vaihemaakuntakaava I:n (kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla). Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole osoitettu merkintöjä kaava-alueelle. Vaihemaakuntakaava II Painopiste Vaihemaakuntakaava II:ssa (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla) on tuulivoimassa. Tavoitteena oli osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävillä Liitto on myös tehnyt lisäselvityksiä ja vaikutustenarviointeja liittyen suuriin petolintuihin ja muuttolintuihin. Selvitykset valmistuivat alkukesästä Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen ja se on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa , jonka jälkeen se asetettiin nähtäville Vaihemaakuntakaavaehdotuksen ollessa nähtävillä osoitettiin 33 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta mantereelle. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa luonnonsuojelulain (valmistui ) mukaisesti. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

20 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 12 (85) Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELYkeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntahallitus myös päätti, että tärkeät pohjavesialueet rajataan tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolelle. Maakuntahallitus käsitteli vaihekaava II:ta kokouksessaan Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa Hyväksytyn vaihemaakuntakaava II:n mukaan Storbackan tuulivoima-alue ei sijoitu niille maa-alueille, jotka tv-1 tai tv-2 merkinnällä on osoitettu soveltuvan seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen (KuvaKuva 5.7). Kaava-alueen länsipuolella kulkee lounais-koillis suuntainen voimajohto, jonka vieressä on en-merkintä, jolla osoitetaan energianhuollon alue. Kuva 5.7. Storbackan kaava-alue (punainen viiva) suhteessa vaihekaava II:een (Pohjanmaan liitto 2014) Yleis- ja asemakaavat Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu yleiskaavoja tai suunnitteilla olevia yleiskaavoja. Lähimmät yleiskaavoitetut alueet sijoittuvat Oravaisten taajamaan, jossa on voimassa merenläheisten kylien osayleiskaava. Vöyrin kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan Osayleiskaava sijoittuu lähimmillään alle kolmen kilometrin päähän Storbackan kaava-alueesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

21 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 13 (85) Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei myöskään sijoitu asemakaavoja tai suunnitteilla olevia asemakaavoja. Lähin asemakaavoitettu alue on Oravaisten taajama, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Storbackan kaava-alueesta Rakennusjärjestys Vöyrin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vöyrin kunnan rakennusjärjestyksen ja rakennusjärjestys astui voimaan Muut suunnitelmat ja päätökset 5.3 Luonnonolot Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040:ssa pyrkimyksenä on, että yksiselitteiset ja nopeat päätökset edesauttavat tuulivoima-alueiden ja tuulivoimalaitosten kaavoituksesta. Uskoa omaan teknologiseen osaamiseen Pohjanmaalla tulee täten vahvistaa. Maakuntaohjelman mukaan investointeja tuulivoimateknologian kuljetusten infrastruktuuriin, merellä sijaitsevien tuulivoimalaitosten asennuksiin sekä sähkönsiirtoon ja muuntoverkoihin tulee tukea. Tätä tukemaan Pohjanmaan liitto on työstänyt Vaihemaakuntakaava II:ta, joka on lähetetty Ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. Yksi tavoitetila vuodelle 2040 Pohjanmaan maakuntastrategiassa on, että Pohjanmaa on omavarainen energian suhteen. Sähkö- ja lämpötuotanto sekä liikenne ovat hiilineutraaleja. Energiaomavaraisuus tarkoittaa, että maakunnan energiantuotannon tulee miltei kokonaan perustua uusiutuviin energianmuotoihin. Maakuntaohjelman mukaan tavoite saavutetaan mm. edistämällä tuulivoimaloiden rakentamista ja valmiudella hyödyntää tuulivoimapotentiaalia seudullisesti Kallio- ja maaperä Kallioperä Vaasanseudulta pohjoiseen kallioperä koostuu ns. Vaasangraniitista (Pohjanmaan liitto 2011). Vallitseva kalliolaji kaava-alueella on Geologisen tutkimuskeskuksen (2014a) aineiston mukaan granodioriitti, jossa on biotiitti-paragneissisuonia. Maaperä Yleisin kallioperää Pohjanmaalla peittävä maalaji Pohjanmaalla on moreeni. Rannikolla Oravaisista Pietarsaareen esiintyy huuhtoutunutta pintamoreenia, hietamoreenia. (Pohjanmaan liitto 2011). Maaperä kaava-alueella koostuu hiekkamoreenista, mutta paikoin esiintyy turvetta, savea ja kallioalueista. (Geologinen tutkimuslaitos 2014b) Happamia sulfaattimaita esiintyy pitkin Suomen rannikkoa sisämaata kohti myötäillen linjaa, joka muunnoin käsitti Litoriinameren rannikon. Pohjanmaalla happamia sulfaattimaita esiintyy pääasiassa alueilla, jotka sijoittuvat alle 60 m.p.y. (Pohjanmaan liitto 2010). Storbackan kaava-alue sijoittuu tälle rannikkoalueelle, ja siksi on mahdollista, että kaava-alueelle sijoittuu happamia sulfaattimaita. Suurpiirteisen karttaselvityksen mukaan kaava-alue sijoittuu alueelle, jossa happamien sulfaattimaiden todennäköisyys on erittäin pieni (GTK, ennakkotulkintakartta 1: ). FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

22 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 14 (85) Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Oravaistenjoen päävesistöalueelle (43). (OIVA 2014). Jaettuna pienempiin vesistöalueisiin kaava-alue sijoittuu pääasia Kimon joen alaosan valuma-alueelle ja tuulivoimapuiston koilliset osat Munsolbäckenin valumaalueelle. Kaava-alueen kaakkoisosassa ja kaava-alueen rajalla on kaksi pienvesistöä, jotka on luontoinventoinneissa todettu luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi. Alue on ojitettu metsätalouden käyttöön eikä alueella ei ole luontaisia puroja. Kaavaalueen länsipuolella lipuu Kimojoki noin kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta voimalaitoksesta. Joki on tulva-altis. ja joka siinä esiintyy vuosi kevät-tulvia ja satunnaisia syystulvia. Näiden tulvien vaikutukset vaihtelevat suuresti. Pohjavedet Storbackan kaava-alueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue Kimo Pohjoisen pohjavesialue sijaitsee yli 1,5 kilometriä etelään lähimmästä suunnitteilla olevasta tuulivoimalaitoksesta. Kaava-alueella ei ole vedenottamoita eikä pohjaveden havaintoputkia (Hertta 2013) Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Kaava-alue sijaitsee Pohjanmaan rannikkoalueen etelä-boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja Pohjanmaan keski-boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajalla (OIVA 2014). Kaava-alueella ei ole havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja (UHEX). Metsätaloudesta johtuen kaava-alueen metsät eivät pääsääntöisesti ole luonnontilaisia, ja siksi suurin osa metsistä on ns. muutosvaiheessa (KuvaKuva 5.8). Alueella on täten vaihtelevasti hakkuita, pensaikkoja sekä nuorta ja hieman varttuneempaa metsää. Kaava-alueella on kaksi ojittamatonta suota. Kaava-alueen metsät ovat suurimmaksi osaksi nuorta mäntymetsää, mutta alueella on myös havumetsää, jossa kasvaa kuusia ja sekametsää, jossa kasvaa koivua. Kaava-alueella on lisäksi useampia puustoisia kallioalueita, jotka sijoittuvat varsinkin pohjoisosiin (Langeberget ja Loholstret). Alueen kasvillisuutta on esitetty kuvissa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

23 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 15 (85) Kuva 5.8. Ilmakuva Storbackan kaava-alueelta. Kuva 5.9. Kuusivaltaista sekametsää alueen eteläosassa. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

24 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 16 (85) Kuva Monotyyppinen mäntymetsä alueen pohjoisosassa. Kuva Kallioalue Kackorhällorna kaava-alueen pohjoisosassa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

25 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 17 (85) Kuva Kaava-alueella on lisäksi hakkuuaukeita. Kuva Koivuvaltaista taimikkoa kaava-alueen pohjoisosassa. Luontoinventoinneissa rajattiin kaksi kohdetta, jotka ovat suojeltuja vesilain 11 nojalla. Ojittamattomilla soilla Björnkärretillä (Kuva 5.14) ja Kackormossträsketillä (Kuva 5.15) on kaksi pienempää suolampea, jotka ovat alle hehtaarin suuruisia. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

26 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 18 (85) Kohteet muodostavat edullisia elinympäristöjä useille lajeille ja luovat monimuotoisuutta muuten niin vahvasti metsätalousvaltaiselle kaava-alueelle. Kuva Björnkärretillä on ojittamaton suon osa, jolla sijaitsee vesilain 11 mukainen alle 1ha suolampi. Kuva Kackurmossträsketin ojittamattomalla suoalueella sijaitsee pieni suolampi (vesilaki 11 ). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

27 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 19 (85) Eläimistö Tavalliset eläinlajit Eläimistö kaava-alueella edustaa suhteellisen tavanomaista talousmetsän eläimistöä. Selvitysten perusteella voidaan lisäksi olettaa, että alueella esiintyy muita tavanomaisia eläinlajeja esim. pienjyrsijöitä, hiiriä ja päästäisiä, rusakoita, näätiä, kärppiä, lumikkoja, oravia ja mäyriä. Pohjanmaan riistakeskuksen alueella Vöyrissä hirvitiheys on noin 3-3,5 hirveä/1 000 hehtaaria (RKTL 2012). Isot petoeläinlajit Alueen isojen petoeläinten kartoittamiseksi hyödynnettiin Riistan- ja kalantutkimuskeskuksen (2014a) ylläpitämää riistahavainnot.fi portaalia. Portaali perustuu Tassu portaaliin viedyistä petoeläinhavainnoista. Aineistoon ei ole merkitty tarkkoja havaintopisteitä tai määriä, vaan havainnot yleistetään 10 km x 10 km ruutuihin. Aineisto on täten suuntaa antava. Portaalin aineiston mukaan kaava-alueen kattavassa ruudussa on havaittu karhunjälkiä vuonna 2014 ja ruudussa kaava-alueen itäpuolella on tehty näköhavainto karhusta syyskuussa Lähin suden jälkihavainto on tehty Jepualla. Kuva Kaava-alueella esiintyy tavallisia metsälajeja, kuvassa sammakko. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

28 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 20 (85) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit Lepakko Suomen lepakkokanta Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, ja ne ovat kaikki luonnonsuojelulain (LSL 29 ) mukaan rauhoitettuja. Ne kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Suomessa esiintyvistä lepakkolajeista ainoastaan viisi on tavallisia. Pohjoisin levinneisyys on pohjanlepakolla (Eptesicus nilssonii), joka esiintyy 69 leveysasteen korkeudelle saakka. Lepakot viihtyvät yleisesti pienpiirteisissä maisemissa, jossa on päiväpiilopaikkoina toimivia vanhoja rakennuksia ja kolopuita sekä reheviä saalistusalueita, kuten rantoja ja vesistöjen rantametsiä (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys r.y. 2013). Paikalliset populaatiot ja lepakoiden käyttämät alueet Paikalliset lepakot kaava-alueella kartoitettiin kahtena yönä vuonna 2013, ja Kartoitus suoritettiin jalan käyttäen apuna kiikareita, GPS:ää ja ultraäänitallenninta (Wildlife Acoustics EM-3). Tallentimen muistikortille kertynyt data analysoitiin Wildlife Acousticsin Songscope-ohjelmistolla. Pesimäkartoituksista kaavaalueella on kirjoitettu erillisraportti (liite 5). Kartoituksen perusteella Storbackenin kaava-alue on keskinkertainen lepakoiden ruokailu- ja levähdysalueena. Kartoituksessa havaittiin pohjanlepakkoa sekä viiksisiippaa. Kolmatta lepakkolajia, joka on tavallinen näillä leveysasteilla, vesisiippaa, ei tavattu alueella, sillä sille soveltuvia alueita ei sijoitu kaava-alueelle. Alueen metsä on pääasiassa kohtalaisen nuorta, harventamatonta tai harvennettua ja ojitettua mäntymetsää ja avohakkuita, jotka eivät tarjoa monipuoliselle lepakkolajistolle niiden vaatimia päiväpiiloja eivätkä ylläpidä monipuolista ja rikasta hyönteisfaunaa, jota lepakot käyttävät ravinnokseen. Alueella ei ole rakennuksia tai muita lepakoille soveltuvia päiväpiiloja, avohakkuille pystyyn jätettyjä haapoja lukuun ottamatta, mikä tarkoittaa, että ne lepakot, jotka saalistavat alueella hyödyntävät todennäköisesti alueen ulkopuolella olevia piilopaikkoja. Pohjanlepakko käyttää metsäautoteitä ja niiden reunuksia saalistusalueina, kun taas viiksisiipat saalistavat mielellään poluilla ja muilla holvimaisilla alueilla. Kartoituksen yhteydessä viiksisiippalajeja tavattiin vain yhdellä paikalla ja muut lepakkohavainnot olivat myös yksittäisiä yksilöhavaintoja. Muuttavat lepakot Osa lepakkolajeista muuttaa samalla tavoin kuin useat lintulajit. Muuton aikana tavataan lepakkolajeja alueilla, joilla niitä lisääntymisaikoina ei normaalisti ole. Muuttavat lepakot lentävät korkeammalla kuin paikalliset lepakot, ja siksi on mahdollista, että muuttavat lepakot törmäävät tuulivoimaloihin. Muuttavaa lepakkokantaa tutkittiin kaava-alueella (Liite 5). Vöyriin suunnitellaan myös muita tuulivoimapuistoja, joissa muuttavaa lepakkokantaa on tutkittu vuosina 2012 ja Tuloksista on tehty yhteenveto (FCG 2014, liite 5). Muuttaviksi lepakoiksi lasketaan iso-, kääpiö-, vaivais-, pikku-, ja kimolepakot. Syysmuutto ajoittuu elokuun puolesta välistä noin syyskuun puoleenväliin. Lepakot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

29 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 21 (85) Linnusto muuttavat maksimissaan vain n. 50 km yössä, ja muutto seurailee väyliä kuten rantaviivoja ja harjuja. Passiivitallennin asennettiin kaava-alueen eteläosiin alueelle tyypilliseen talousmetsään. Passiivitallennin Wildlife Acoustics Songmeter SM2BAT+ äänitti yhteensä 108 minuuttia lepakkohavaintoja. Havaintojen määrä oli alhainen ja noin 2/3 havainnoista oli pohjanlepakolle tyypillistä saalistuskaikuluotausta. Aineistosta voitiin tunnistaa muuttavan lepakon ääni, joka kuului pikkulepakolle. Muut havainnot kuuluivat todennäköisesti viiksisiipoille, joita havaittiin myös paikallisten lepakoiden kartoituksessa. Liito-orava Yleistä Liito-orava esiintyy lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa. Levinneisyysalueen pohjoisraja on Oulun ja Kuusamon tienoilla. Tarkkaa tietoa lajin yksilömäärästä ei ole. Erään vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa olisi liitooravanaarasta (Hanski 2006). Pohjanmaan rannikon liito-oravakanta on Suomen tihein (Hanski 2006). Tiedot liito-oravan elintavoista ovat puutteellisia. Yksilöt liikkuvat pesän ulkopuolella yleisesti illan hämärässä ja yöllä. Nykypäivänä liito-oravan kartoitus perustuu ainoastaan papanahavaintoihin. Liito-oravan elinympäristöt ovat kuusivaltaiset sekametsät, jossa puusto on eri-ikäistä ja jossa esiintyy suuria haapoja. Naaraiden elinpiiri on noin kahdeksan hehtaaria ja koiraiden keskimäärin noin 60 hehtaaria (Jokinen ym. 2007, ympäristöministeriö 2010). Liito-orava on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi ja luonnonsuojelulain (LSL 49 ) nojalla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Laki velvoittaa mm. jättämään liito-oravan pesäpuun ympärille riittävästi puustoa. Poikkeukset rajoituksista tiukassa suojeluohjelmassa voi ainoastaan tehdä luontodirektiivin artiklan 16:n mukaisilla poikkeusperusteilla. Poikkeusperusteet myönnetään yksittäistapauksissa ja alueellinen ELY-keskus tekee lupapäätökset luonnon-suojelulain LSL 49 3 momentin nojalla (Ympäristöministeriö 2005). Liito-oravan levinneisyysalueet UHEX-rekisterissä on aikaisempia havaintoja lajista vuodelta 2004, kaava-alueen eteläosasta. Luontoselvitysten yhteydessä vuosina 2013 ja 2014 kartoitettiin myös liitooravan elinympäristöjä. Yhtään uutta havaintoa papanoista tai risupesistä ei havaittu. Kaava-alueella on ainoastaan harvoja mahdollisia alueita, jotka soveltuisivat liitooravan elinympäristöiksi. Pesimälinnusto Suomen kolmannen lintuatlaksen (Valkama yms. 2011) mukaan kaava-alue sijoittuu pääasiassa ruutuun 702:327, Oravainen Kimo, jossa on 50 tunnettua pesivää lintulajia, 39 todennäköisesti pesivää lajia ja 30 potentiaalisesti pesivää lajia yhteensä 119 lajia. Kaava-alueen pohjoisosa sijoittuu ruutuun 703:327, Uusikaarlepyy Pensala, jossa on 48 tunnettua pesivää lintulajia, 23 todennäköisesti pesivää lajia ja 20 FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

30 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 22 (85) potentiaalisesti pesivää lajia yhteensä 91 lajia. Atlasruudut peittävät huomattavasti suuremman alueen kuin suunnitellun tuulivoimapuiston alue. Rengastustoimiston tiedon mukaan (Juha Honkala, kirjallinen tiedonanto) ei 5 km säteelle kaava-alueesta sijoitu merikotkan tai kalasääsken pesiä. Muista suojelluista petolinnuista on havaintoja hiirihaukan pesästä 1,7 km kaava-alueelta kaakkoon sekä ruskosuohaukan pesäpuusta noin neljä kilometriä kaava-alueelta luoteeseen. Lisäksi kurjen pesä sijaitsee rengastustoimiston mukaan noin kaksi kilometriä kaava-alueelta lounaaseen. Huomioitavaa on, että rengastustoimiston pesäpaikkojen tiedot eivät todennäköisesti ole kaikenkattavia, sillä toimiston aineistot perustuvat pitkälti paikallisten petoeläinten rengastajien aktiivisuuteen. Pesimälinnusto kartoitettiin maastokäynneillä ja Maastokäynneillä havaittiin yhteensä 29 eri lajia. Pesimälinnusto kaava-alueella koostuu pääasiassa Suomessa yleisistä ja runsaasti esiintyvistä metsälinnuista. Havaitut lintulajit, niiden määrä ja mahdollinen suojelustatus on esitetty taulukossa Taulukko 5.1. Taulukko 5.1. Storbackan pesimälinnustokartoituksessa havaitut lajit, suojelustatus ja parimäärät. Laji Suojelustatus Havaittu parimäärä Hernekerttu (Sylvia curruca) 1 Hippiäinen (Regulus regulus) 7 Hömötiainen (Parus montanus) 3 Keltasirkku (Emberiza citronella) 1 Kurki (Grus grus) dir 1 Käpytikka (Dendrocopos major) 2 Laulurastas (Turdus philomelos) 1 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) EVA 1 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 11 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 12 Palokärki (Dryocopus martius) dir 1 Peippo (Fringilla coelebs) 10 Pensastasku (Saxicola rubetra) 1 Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) dir 1 Punakylkirastas (Turdus iliacus) 1 Punarinta (Erithacus rubecula) 6 Puukiipijä (Certhia familiaris) 1 Pyy (Bonasa bonasia) dir 1 Sepelkyyhky (Columba palumbus) 5 Sinitiainen (Parus caeruleus) 2 Talitiainen (Parus major) 1 Tavi (Anas crecca) 2 Telkkä (Bucephala clangula) EVA 1 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 4 Töyhtötiainen (Parus cristatus) 2 Vihervarpunen (Carduelis spinus) 3 Varpushaukka (Accipiter nisus) 1 Haapana (Anas penelope) 1 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, dir 0-1 Suojellut lintulajit Kaikki havainnot uhanalaisista lajeista, lintudirektiivin liitteen I lajeista sekä kansallisista vastuulajeista merkittiin GPS:llä. Tällä tavoin pystyttiin muodostamaan kattava kuva alueen suojelluista lintulajeista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

31 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 23 (85) Pesimälinnuston kartoituksessa havaittiin ainoastaan yksi uhanalainen laji, mehiläishaukka. Viisi lintudirektiivin liitteen I lajia havaittiin: kurki, palokärki, lepinkäinen, pyy ja mehiläishaukka. Suomen vastuualeen lajeiksi luokitelluista lajeista havaittiin leppälintu ja telkkä. Telkkäpari havaittiin vuonna 2013 Kackurmossträsketissä, kaava-alueen kaakkoisosassa. Mehiläishaukka pesii koko Euroopassa lukuun ottamatta Islantia. Suomessa lajia havaitaan pääasiassa maan etelä ja keskiosissa. Lajin kanta on laskenut ja tuoreen tutkimustiedon mukaan maassamme pesii noin paria. Inventoinnissa tehtiin havainto lentävästä yksilöstä kaava-alueen pohjoisosissa. Pesimäaikaan laji on arka ja sen pesää on vaikea löytää. Kurkipari havaittiin kaavaalueella sekä vuonna 2013 että vuonna Vuonna 2014 pari pesi todennäköisesti Kackurmossträsketillä. Pyyn levinneisyys kattaa boreaalisen ja lauhkean kasvillisuusvyöhykkeen halki Euraasian havumetsävyöhykkeen Keski-Euroopasta aina Tyynellemerelle asti. Suomessa pyy on yleinen pesimälaji lähes koko maassa. Laji suosii kuusta kasvavia metsiä. Kanta on pysynyt viimeiset kaksi vuosikymmentä vakaana. Suomessa arvioidaan pesivän yli paria (Valkama ym. 2011). Kaavaalueen keskiosassa havaittiin yksi laulava pyy Kuva Leppälintu kuuluu Suomen erityisvastuulajeihin (EVA). Kuvassa poikanen, joka havaittiin kaava-alueella. Palokärki on euraasialainen tikka, jota esiintyy koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Lajin kanta on kasvanut 1980-luvulta lähtien ja nykyään kanta on paria. Kaava-alueella havaittiin palokärjen reviiri. Lepinkäistä esiintyy miltei koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa lajia esiintyy maan eteläosissa ja kanta koostuu parista. Laji vaatii avoimen maaston reviirille. Kaavaalueen pohjoisosissa pesii lepinkäinen. Laji havaittiin samalta paikalta inventoinneissa vuosina 2013 ja Leppälintu on tavallinen koko Suomessa ja sen kanta on paria. Kaava-alueella havaittiin Leppälinnun poikanen (Kuva 5.17). FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

32 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 24 (85) Muuttolinnusto Pohjanlahden rannikkoalue on tunnettu lintujen tärkeänä kevät- ja syysmuuttoväylänä. Muuttolinnustoseuranta on tehty keskitetysti usealle suunnitteilla olevalle tuulivoimapuistolle Vöyrin alueella. Vöyrissä havainnoitiin syysmuuttoa yhteensä 17 päivän aikana Havaintopisteet sijaitsivat Munsolissa ja Rauskaksessa. Kevätmuuttoa havainnoitiin yhteensä 17 päivän aikana kolmesta havaintopisteestä Lålaxista, Munsolista ja Rauskaksesta (Storbötetin tuulivoimapuiston pohjoispuolelta). Muuttolinnustosta Vöyrin alueella sekä tuulivoimahankkeiden mahdollisista vaikutuksista muuttolinnuille Vöyrissä on laadittu erillinen raportti (Liite 6). Syysmuuttoseurannassa havaittiin yli lintuyksilöä ja yhteensä 41 eri lajia. Aktiivisinta muutto oli syyskuun keskivälistä lokakuun alkuun. Syysmuuttoseurannassa runsaimpina muuttivat rastaat ja pikkulinnut (75%), mutta myös kurkia, lokkeja, sepelkyyhkyjä, naakkoja ja hanhia muutti suurissa määrissä. Syysmuuttoseurannan aikana havaituista linnuista vain noin 12 % lensi törmäysriskikorkeudella. (Mäkelä & Rinne 2014) Kevätmuuttoseurannan aikana havaittiin yhteensä lähes lintua, jotka edustivat 64 eri lintulajia. Havainnot kattavat lähinnä havaintoja muuttavista keskisuurista ja suurista linnuista, sillä varpuslintulajeja kuten peippoja ei kirjattu kattavasti keväällä. Havainnoinnissa suosittiin isoja lajeja, sillä tuulivoimaloiden vaikutus muuttaviin pienempiin varpuslajeihin koetaan yleisesti lieviksi. Aktiivisin muutto ajoittui maalishuhtikuulle ja toukokuussa näkyvä muutto oli tavanomaista pienempi. Runsaimpina havaittuja lajeja olivat metsähanhi, laulujoutsen, kalalokki, töyhtöhyyppä, sepelkyyhky sekä räkättirastas. Storbackan tuulivoimapuiston läheisyydessä havaittiin yhteensä 1105 kpl joutsenta, 14 kpl kotkaa ja 357 kpl kurkea. Havaituista linnuista Vöyrin alueella ainoastaan 15 % lensi törmäysriskikorkeudella. (Mäkelä & Rinne 2014) FINIBA- ja IBA-alueet Suojelualueet FINIBA-alueet ovat tärkeitä lintualueita Suomessa. Alueet on valittu Suomen Ympäristökeskuksen ja BirdLife Finlandin tekemien kartoitusten pohjalta (Leivo m.fl. 2001). FINIBA-hanke ei ole suojeluohjelma, mutta suurin osa FINIBA-alueista kuuluu lintujensuojeluohjelmiin tai on ehdotettu kuuluvan Natura 2000-alueisiin. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet, eli IBA-alueet, on BirdLife Internationalin hanke, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja suojella tärkeitä lintualueita. Maailmanlaajuisesti on tunnistettu noin kansainvälisesti tärkeitä lintualueita. Nämä ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. (Heath & Evans 2000) FINIBA-alue Oravaistenlahti sijaitsee reilu neljä kilometriä suunnitelluista voimaloista länteen. FINIBA-alue Monässundet sijaitsee noin 18 km kaava-alueesta pohjoiseen ja FINIBA- ja IBA-alueet Merenkurkun saaristo ja Uudenkaarlepyyn saaristo sijaitsevat yli 20 km etäisyydellä kaava-alueesta luoteeseen. Natura 2000-alueet Kaava-alueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Kymmenen kilometrin säteellä suunnitellusta tuulivoimapuistosta sijaitsee yksi Natura 2000-alue, Paljakanneva- Åkantmossen (OIVA 2013). Kohde on konsentrinen kermikeidas, jonka suojelu perustuu luontodirektiiviin (SCI). Luontodirektiivin mukaiset luontotyypit ovat mm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

33 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 25 (85) keidassuot, atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit ja boreaaliset luonnonmetsät. Alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lintulajit ovat esim. sinisuokaukka, palokärki, kuikka ja metso. Alue sijaitsee lähimmillään noin viisi kilometriä Storbackenin voimaloista. Luonnonsuojelualueet Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät yksityiset suojelualueet sijaitsevat Natura 2000-alueen Paljakanneva- Åkantmossenin yhteydessä noin 5,5 km kaava-alueesta kaakkoon. Suojeluohjelmiin kuuluvat kohteet Alle kymmenen kilometrin säteellä kaava-alueesta sijaitsee yksi kohde joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Paljakanneva Åkantmossen sijaitsee noin 5,5 km kaavaalueesta kaakkoon. Kohde koostuu kahdesta osa-alueesta, joiden yhteenlaskettu pintaala on noin 878 hehtaaria. Myöskin tämä alue on yhteneväinen Natura 2000-alueen kanssa. Lintujensuojeluohjelmaan kuuluva alue Kalapääträsk sijaitsee noin 11 km etelään Storbackenin voimaloista. 5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Yleistä Maisema-alueisiin jaettuna kaavoitettava alue sijaitsee Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaan rannikkoalueella (Ympäristöministeriö 2013a). Etelä-Pohjanmaalle tunnuksenomaisia ovat kapeat jokilaaksot viljelyalueineen, joiden välille sijoittuu karuja moreeniharjuja. Koska maasto on suhteellisen tasainen, alueelta löytyy paljon soita ja vain vähän kallioalueita. Etelä-Pohjanmaan viljelyaukeat ovat maamme laajimmat. Storbackenin kaava-alue sijaitsee metsäalueella Oravaisten taajamasta itään. Kaavaaluetta ympäröivä maisema on tyypillinen Pohjanmaalainen maisema, jota ympäröivät viljelyaukeat lännessä ja pohjoisessa. Etäisyys Oravaistenlahteen on lähimmillään hieman alle neljä kilometriä. Kaava-alueen itäpuolella levittäytyy laajempi metsäalue. Kaava-alue kuuluu jokilaaksojen kehittämisalueeseen, jossa kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Kaava-alueen sisällä maisema on tyypillistä metsähoitoaluetta, jossa hakkuut ja eri kasvuvaiheissa olevat istutetut metsät muodostavat vaihtelevia avoimia ja suljettuja maisematiloja, jotka ovat hitaassa mutta jatkuvassa muutoksessa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Vöyrinjokilaakso, joka sijaitsee noin yhdeksän kilometriä kaava-alueesta lounaaseen. Lapuan- Kauhavan Alajoki sijaitsee noin 23 kilometrin etäisyydellä Storbackenin voimaloista. (Ympäristöministeriö 2013 b) Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista on vuosina laadittu päivitys- ja täydennysinventointi. Inventointien tavoitteena oli tarkistaa aluevalikoimaa, arvoluokituksia sekä aluerajauksia niin, että ne vastaavat uusittuja maisemanhoidon FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

34 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 26 (85) ohjausmekanismeja. Inventointien perusteella on laadittu ehdotuksia valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista. Alueet päivitetään ja vahvistetaan vuoden 2015 aikana. Päivitysten yhteydessä Kimon jokilaakson aluerajausta on laajennettu pohjoiseen. Valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettu maisema-alue sijoittuu noin 760 metrin etäisyydelle Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kaava-alueen sisälle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). 25 kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee 27 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Taulukko 5.2). Näistä 6 osa-aluetta sijaitsee 12 km säteellä voimaloista. Taulukko 5.2. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 25 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta. Kohde Etäisyys lähimpään voimalaan Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta. (nro 1) Kimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki, Keskiruukki ja Yliruukki). 1,2-8,5 km Oravaisten kirkko ja hautausmaa. (nro 2) Kohde koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, Oravaisten hautausmaasta ja Oravaisten kirkosta. Oravaisten hautausmaan ympärillä sijaitsee kivimuuri ja sen ympärillä kasvaa puustoa. Hautausmaa sijaitsee pohjoiseen paikasta, jossa Oravaisten ensimmäinen kirkko on seissyt. 3,5 km Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie. (nro 3) Minnestodsin museotie halkoo viljelysaukeaa, jolla on käyty Suomen sodan ratkaissut Oravaisten taistelu. Kohde koostuu hyvin säilyneestä ja arvokkaasta rakennuskannasta. Pohjanmaan teollisuuden kartanot. Kolme osa-aluetta, Kiitola, Keppo ja Juthbacka. Munsalan kirkko ja pappila Vöyrin kirkko ja kirkonseutu Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta Skrivarsin raittiasutus Klemetsin taloryhmä Alahärmän kirkonseutu Rekipellon kyläasutus Tottesundin virkatalo Ylihärmän kirkonseutu 3 km km 16 km 17 km 17 km 18 km 20 km 20 km 21 km 22 km 23 km FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

35 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 27 (85) Uudenkaarlepyyn historiallinen keskusta 24 km Uudenkaarlepyyn seminaari ja Seminaarikatu 24 km Topeliuksen lapsuudenkoti Kuddnäs 25 km Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Kaava-alueen sisälle ei sijoitu arvokkaita rakennettuja ympäristöjä (RKY 1993). 25 kilometrin säteellä on yhteensä 15 kohdetta (Taulukko 5.3). Näistä neljä sijoittuu alle 12 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Taulukko 5.3. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 25 kilometrin säteellä Storbackenin voimaloista. (Museovirasto 1993) Kohde Oravaisten taistelutanner Kimon ruukki Vöyrinjokilaakson kulttuurimaisema (nro 4) Vakkurin kylä ja kulttuurimaisema (nro 5) Vakkurin kylä on Alahärmän vanhinta asutusta. Kylä on säilyttänyt vanhan raittikylän luonteensa. Kiitolan kartano- ja teollisuusympäristö Stenbackan kylä Hanhimäen kylä ja kultturiympäristö Munsalan kirkonseutu Lapuanjoen kulttuuriympäristö Kirkonseudun kulttuurimaisema Tottesundista Kärklaxiin Ylihärman kirkonseutu ja Lapuanjoen kulttuurimaisema Åvistin (Jokihaudan) kylä ja vanha raitti Kirkkokadun ja Pankkikadun ympäristö Seminaarialue ja Seminaarikadun rakennukset Pietarsaarentien vanhat rakennukset Etäisyys lähimmästä voimalasta 3,5 km 4 km 9 km 10 km 12 km 13 km 15 km 15 km 15 km 19 km 21 km 22 km 25 km 25 km 25 km Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Kaava-alueen sisälle ei sijoitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeitä alueita (vma). (Pohjanmaan liitto 2010) FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

36 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 28 (85) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeitä alueita 12 km säteellä sijoittuu Oravaisten taajaman eteläpuolelle, Kimojokilaaksoon ja Vöyrinjokilaaksoon Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue Kaava-alueen sisälle ei sijoitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeitä alueita (ma). (Pohjanmaan liitto 2010) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeitä alueita 12 km säteellä ovat Oravaisten taajama (4 osa-aluetta), Kuckus, Käkiholma, Granudden, Kaitsor ja Monå. Kuva Kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet Storbackenin voimaloiden läheisyydessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

37 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 29 (85) Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisteri Museoviraston muinaisjäännösrekisterin (2013) mukaan kaava-alueella on kaksi tunnettua muinaisjäännöstä. Storbackenin muinaisjäännös sijoittuu kaava-alueen keskiosiin ja koostuu hautaröykkiöistä. Björnkärretin muinaisjäännös koostuu yhtä lailla hautaröykkiöistä ja sijoittuu kaava-alueen eteläosiin. Inventointitulokset Kaava-alueella suoritetun arkeologisen kartoituksen yhteydessä tarkistettiin olemassa olevat muinaisjäännökset, mutta uusia kohteita ei löytynyt. Inventoinnista on laadittu erillinen raportti (liite 4). (Kuva 5.19) Kuva Kaava-alueella sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset tarkistettiin vuonna 2013 suoritetun inventoinnin yhteydessä. 6 TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMA 6.1 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu tornista, joka ankkuroidaan perustuksiin, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Roottorinlavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Tuulivoimalaitoksen napakorkeus on enintään noin 137 metriä ja roottorin halkaisija jopa 126 metriä. Roottorinlapojen pituus on täten 63 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus 200 metriä. Kaavoituksen yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköistä tuulivoimalaitosmallia. Tuulivoimalaitoksen yksikköteho on noin 3 MW. Tuulivoimalaitoksen torni rakennetaan osista, jotka FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

38 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 30 (85) koostuvat valssatusta teräksestä. Tornin alin osa voidaan rakentaa suurelementti betoniosioista. Torni pultataan kiinni perustuksiin. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa, ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava, ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 5 6 metriä, jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Sähköasema, joka rakennetaan kaava-alueelle, kytketään olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon Tuovila Kojola, joka kulkee kaava-alueen länsipuolella. 6.2 Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa Storbackenin tuulivoimapuiston kaavalla alueelle voidaan sijoittaa yhdeksän tuulivoimalaitosta. Tuulivoimapuisto tulee tuulivoimalaitosten lisäksi käsittämään sähköaseman, rakentamis- ja huoltotiestön sekä maakaapelit, jotka yhdistävät kaikki voimalaitokset (Kuva 6.1). Maakaapelit seuraavat tielinjauksia niin pitkälti kuin on mahdollista. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaava-alueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Suunnittelussa on hyödynnetty tutkimuksia ja inventointeja, joita on tehty kaavoituksen tueksi sekä myös muuta käsillä olevaa aineistoa. Arvokkaat kohteet kaava-alueella on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimalaitosten sijoittelulla on kiinnitetty huomiota melu- ja varjostusvaikutusten minimointiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

39 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 31 (85) Kuva 6.1. Alustava tuulivoimaloiden ja muun infrastruktuurin sijoittelu Storbackenin tuulivoimapuistossa. Sähköaseman ohjeellinen sijainti on osoitettu punaisella pistemerkinnällä kaava-alueen pohjoisosaan. 6.3 Tuulivoimapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelmaan ei ole tehty muutoksia verrattuna kaavaluonnokseen. Tuulivoimapuisto koostuu ehdotusvaiheessa yhdeksästä voimalasta sekä puistoon kuuluvista tie- ja sähköverkostoista. Sähköaseman ohjeellinen sijainti on kaava-alueen pohjois-osissa. 6.4 Tuulivoimapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa Tuulivoimapuisto koostuu yhdeksästä voimalasta sekä puistoon kuuluvista tie- ja sähköverkostoista. Sähköaseman ohjeellinen sijainti on kaava-alueen pohjois-osissa. 7 HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN 7.1 Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot lähialueella Noin 20 kilometrin säteellä kaava-alueesta sijaitsee ainoastaan yksi vanhempi toiminnassa oleva tuulivoimalaitos, jonka teho on 135 kw ja napakorkeus noin 40 metriä. Kyseinen tuulivoimalaitos sijaitsee Storbackenin pohjoispuolella noin 3,5 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät toiminnassa olevat modernit tuulivoimalaitokset sijaitsevat Vaasassa ja Pietarsaaressa molemmat yli 50 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuulivoimapuistosta. (Suomen tuulivoimayhdistys 2014a) FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

40 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 32 (85) 7.2 Suunnitellut tuulivoimapuistot lähialueella Pohjanmaalle on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja. Hankkeiden suunnittelu on eri vaiheissa. Suomen tuulivoimayhdistyksen (2014b), Svevind Oy Ab:n, Prokon Wind Energy Finland Oy:n ja Saba Tuulivoima Oy:n mukaan 20 kilometrin etäisyydelle Storbackenin tuulivoimapuistosta suunnitellaan kuutta tuulivoimapuistoa (Taulukko 7.1 & Kuva 7.1). Taulukko 7.1. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot 20 kilometrin säteellä Storbackenista. Nimi Hankeomistaja Voimalaitosten määrä Sandbacken Storbötet Jeppo Svevind Oy Ab Prokon Wind Energy Finland Oy Prokon Wind Energy Finland Oy 4 kpl Vöyrissä + 10 kpl Uudessakaarlepyyssä Kokonaisteho (MW) Etäisyys lähimpään voimalaitokseen ,5 km km km Kröpuln OX km Lålax Lotlax Prokon Wind Energy Finland Oy Prokon Wind Energy Finland Oy km km FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

41 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 33 (85) Kuva 7.1. Storbackenin tuulivoimapuiston läheisyyteen suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot. Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaava II:n (tuulivoima) tuulivoimalle suunnitellut alueet osoitetaan vaaleanpunaisella. Näiden hankkeiden lisäksi, paikallisten kontaktien mukaan, seudulla on myös muita hankekehittäjiä. Näiden hankkeiden sijainnit ja tarkemmat tiedot eivät ole tiedossa. 8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Storbackenin tuulivoimapuiston toteuttaminen Vöyrin kuntaan. Kaavoituksen tavoitteena on huomioida alueen luonnonolot sekä muinaismuistojen säilyminen. Tuulivoimapuiston tavoitteena on puolestaan edistää ilmastotavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Suomen tavoitteena on lisätä tuulivoimalla tuotetun energian määrää MW:iin vuoteen 2020 mennessä. (VTT 2014) Lisäksi kaavan tavoitteena on huomioida mahdolliset muut alueidenkäytön tavoitteet sekä ne tavoitteet, jotka muodostuvat kaavoitusprosessin aikana. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

42 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 34 (85) 9 OSAYLEISKAAVOITUKSEN PROSESSI SEKÄ PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET 9.1 Kaavoituksen vireilletulo sekä OAS SABA Tuulivoima Oy on anonut lupaa tehdä osayleiskaava Storbackenin tuulivoimapuistolle ja Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt anomuksen kunnanhallituksen kokouksessaan Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt Storbackenin tuulivoimapuiston osallistumis- ja arvointisuunnitelman (OAS). OAS on ollut nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Osayleiskaavaluonnos Vöyrin kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen ja se oli nähtävillä Yleisötilaisuus pidettiin Osayleiskaavasta saapui kuusi (6) lausuntoa muttei yhtään mielipidettä. Lausunnon antoivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vöyrin rakennuslautakunta, Puolustusvoimien pääesikunta, Länsirannikon ympäristöyksikkö, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan museo. Liitteiden pääkohdat sekä vastineet löytyvät kaava-aineiston liitteenä 10. Kuva 9.1. Storbackenin kaavaluonnos oli nähtävillä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

43 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 35 (85) 9.3 Osayleiskaavaehdotus Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksesta saapuneiden lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS Voimaloiden tv-alueet on pienennetty jotta voimaloita ei ole mahdollista siirtää lähemmäs asutusta tai turkistarhaa. Voimaloiden tv-alueet on pienennetty jotta voimaloita ei ole mahdollista siirtää lähemmäs asutusta, turkistarhaa tai muinaismuistoaluetta. Voimaloiden tv-alueet on pienennetty jotta voimaloita ei ole mahdollista siirtää lähemmäs asutusta tai turkistarhaa. Yleisiin määräyksiin on lisätty määräys koskien voimaloiden aiheuttamaa melua ja varjostusta, joka ei saa ylittää voimassa olevia ohje- tai suunnitteluohjearvoja: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua voimassa olevat ohje- tai suunnitteluohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimaloista ei saa myöskään aiheutua voimassa olevat suositustai ohjearvot ylittävää välkettä tai varjostusta. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

44 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 36 (85) Ympäristöministeriö on vuoden 2015 alussa linjannut, että tuulivoimakaavoihin ei tulisi ottaa rakenteiden purkamista koskevia määräyksiä edes informatiivisina. Tästä johtuen kaavakartasta on poistettu määräys: Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa Ehdotus nähtäville Kuva 9.2. Storbackenin tuulivoimapuiston kaavaehdotus. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Vöyrin rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Puolustusvoimien pääesikunnalta, Länsirannikon ympäristöyksiköltä, Pohjanmaan liitolta, Trafilta sekä Pohjanmaan pelastuslaitokselta. 9.4 Hyväksytty osayleiskaava Hyväksymiskäsittelyyn saatettavan kaavaan on laadittu seuraavat muutokset: - Muinaismuistomerkintä on muutettu päämaankäyttötarkoitukseksi SM jotta merkintä erottuisi paremmin. Määräystä on muutettu niin, että ei kielletä tiettyjä toimintoja seuraavan mukaisesti: MUINAISHAUTA TAI HAUTOJA. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

45 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 37 (85) - Korkein sallittu tuulivoimalan kokonaiskorkeus on muutettu 215 metristä 205 metriin ELY-keskuksen lausunnon perusteella. - Ilmailulakia (864/2014) on muutettu ja täten myös yleinen kaavamääräys on muokattu vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kuva 9.1. Storbackenin kaavakartta hyväksymiskäsittelyä varten. Storbackenin osayleiskaava käsitellään hyväksymistä varten Vöyrin kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen hyväksyttyä kaavan se käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa Hyväksymispäätös asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jonka jälkeen kaava saa lainvoiman. 10 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 10.1 Kaavan keskeinen sisältö Kaava on työstetty alustavaan suunnitteluun, selvityksiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan nojautuen. Keskeisimmät yleiskaavan määräykset koskevat tuulivoimapuiston rakentamista. Lisäksi alueen luontoarvot ja kulttuuriympäristö on huomioitu. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv-1 alueilla). Kaava-alueen pinta-ala on noin 440 hehtaaria. Osayleiskaava mahdollistaa 9 tuulivoimalaitoksen rakentamisen Storbackenin kaava-alueelle Vöyrin kuntaan. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

46 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 38 (85) Tuulivoimalaitosten kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä. Kaavamääräys antaa tarkoituksenmukaisella tavalla liikkumavaraa voimalaitostyypin valintaan. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi huoltoteiden ja maakaapeleiden sekä sähköaseman sijainnit. Olemassa olevaa tiestöä on tiestön suunnittelussa hyödynnetty mahdollisimman paljon Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. ENERGIAHUOLLON ALUE. Alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 400 k- m² suuruinen kojeistorakennus. MUINAISHAUTA TAI HAUTOJA. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Muinaismuistoalueet: SM (1): Storbacken, hautaröykkiö. SM (2): Björnkärret, hautaröykkiöt Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. OHJEELLINEN TUULIVOIMALAITOKSEN PAIKKA. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

47 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 39 (85) OHJEELLINEN RAKENNETTAVA TIEYHTEYS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Arvokkaat vesilain 11 luontokohteet on merkitty kaavaan luo-1 merkinnällä: Björnkärret Kackormossträsket 10.5 Muut merkinnät ja määräykset LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Vesilain 11 :n mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNANRAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. KUNNAN NIMI. NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS Yleiset määräykset Yleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 :n mukainen lentoestelupa. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

48 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 40 (85) Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua voimassa olevat ohje- tai suunnitteluohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimaloista ei saa myöskään aiheutua voimassa olevat suositustai ohjearvot ylittävää välkettä tai varjostusta. 11 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 11.1 Yleistä vaiktustenarvioinnista Storbackenin tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu pitkälle niihin selvityksiin joita on laadittu hankkeen teknisen suunnittelun ja kaavoitusprosessin yhteydessä. Tässä kaavaselostuksessa esitellään hankkeen keskeiset vaikutukset Tuulivoimaloille tyypilliset vaikutukset 11.3 Meluvaikutukset Tuulivoimalle tyypillisiä ympäristövaikutuksia ovat visuaaliset vaikutukset maisemaan, vaikutukset lintuihin sekä melu jonka tuulivoimala aiheuttaa toiminnan aikana. Myös rakennusvaiheessa syntyy tilapäisiä vaikutuksia perustusten ja rakenteiden rakentamisesta. Rakennusvaiheen vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja ne aiheutuvat lähinnä koneiden melusta ja liikenteestä. Toiminnan lopettamisesta syntyvät vaikutukset ovat verrattavissa rakennusvaiheen vaikutuksiin Ohjearvot ja menetelmät Melumallinnukset sekä matalataajuisen melun laskelmat Storbackenin tuulivoimapuistolle on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden (2/2014) mukaan. Mallinnettava voimala on Vestas V126 jonka lähtömelutaso on 107,5 db(a). Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut että kahden kilometrin säteellä tuulivoimaloista suoritetaan tarkkoja melumallinnuksia, jotta voidaan varmistua siitä, ettei tuulivoimapistosta synny haitallisia terveysvaikutuksia (Keinänen & Pekkola 2014). Asuntojen kesimääräisiä melutasoja verrataan ympäristöhallinnon ohjeiden (2012) mukaisiin suunnitteluohjearvoihin tai uudempiin, jos ne ovat saatavilla. Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee ohjeen mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainittujen äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa tulee huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen. Taulukko Suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan (YM 4/2012). Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo 22-7 Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla 45 db 40 db FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

49 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 41 (85) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* 40 db 35 db Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Taulukko Matalataajuisen melun ohjearvot rakennusten sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2003). Terssi, Hz , Keskiäänitaso L Zeq,1h, db Jos laadittujen melumallinnusten perusteella voidaan olettaa, että annetut meluohjearvot eivät alitu, tulee Ympäristöministeriön ohjeiden (2/2014) mukaan laatia tarkempi mallinnus ennen kuin ympäristö- ja rakennusluvat voidaan myöntää voimaloille. Toiminnan aikaisen melun mallinnus on tehty kansainvälisen standardin ISO mukaisesti käyttäen tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä WindPro 2.9-laskentaohjelmaa. Mallinnuksessa on huomioitu yhteisvaikutukset lähellä sijaitsevan Lotlaxin kolmen voimalan tuulivoimapuiston kanssa. Melumallinnuksessa on huomioitu voimaloiden kokonaismäärä, sijoitus, napakorkeus, roottorin halkaisija ja voimalan oletettava melutaso. Mallinnuksessa käytettiin voimalatoimittajan ilmoittamia lähtömelutasoja, tuulen nopeudeksi oletettiin 8 metriä sekunnissa, ilman lämpötilaksi 15 C, ilmanpaineeksi 101,325 kpa sekä ilman suhteelliseksi kosteudeksi 70 %. Mallinnuksissa ei tehty amplitudimodulaatioita ja lähtömelun oletettiin leviävän kaikkiin suuntiin. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät (35, 40 ja 45 db(a)). Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä olevissa melulle herkissä kohteissa. On huomioitava, että melumallinnus ei huomioi taustaääniä, kuten liikenteen ja tuulen aiheuttamia ääniä. Melumallinnukset on raportoitu ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaisesti: Taulukko Mallinnusohjelma ja voimalan äänitasot sekä melun erityispiirteet. MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO version Mallinnusmenetelmä: ISO TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN) TIEDOT Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V Sarjanumero/t:- Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 137 m Roottorin halkaisija: 126 m Tornin tyyppi: hybridi Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä: Kyllä - db Kyllä - db Noise mode säätö: Level 0 Level 4 FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

50 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 42 (85) Ei Ei Noise mode, lähtömelutaso: 107,5 101,0 db(a) AKUSTIIKKATIEDOT / LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot perustuvat geneeriseen dataan Windcat/WindPROsta Oktaaveittain [Hz], 1/3 oktaaveittain [Hz], db(lin) - unweighted db(a) 31, , , , , , , , ,1 31,5 114, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 107,5 db(a) , , ,6 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merikttävä sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä?: +2 db lisäys (maanpinnan korkeus >60m) Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Taulukko Käytetyt mallinnusparametrit ISO mukaisesti. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskentakorkeus ISO : 4,0 m Suhteellinen kosteus Laskentaruudun koko [m m] 25x25 m Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: ISO : 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: MML maastotietokanta Vaakaresoluutio:1,0 m Pystyresoluutio:0,5 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO ,4 OBS Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): Neutraali Muu, mikä ja miksi: Sääolosuhteiden huomiointi; laskennassa käytetty tuulen suunnat ja nopeus Tuulen suunta: Tuulen nopeus: 8 m/s (ref. 10 m) Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus: kyllä Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat kohteet > 35 db(a), lkm (ilman meluntorjuntaa / voimalan ohjausta) Asunnot: 10 st Vapaa-ajan asunnot: 2 st Hoito- ja opetustilat: 0 st FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

51 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 43 (85) Melun leviäminen vapaa-ajan alueille ja luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 st Luonnonsuojelualueet: 0 st Tuulivoimaloiden matalataajuinen melu ( Hz) on mallinnettu valitun voimalatyypin lähtömelun ilmoitetun oktaavitasosta muunneltu kolmasosaoktaavitasoksi. Tämän jälkeen matalataajuinen melutaso mallinnettiin rakennukseen, jossa ISO malli osoitti korkeimman melutason. Muunnos ja mallinnus tehtiin Excel-pohjaisella ohjelmalla jonka on laatinut insinööri Mauno Aho FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Melumallinnuksen tulokset sekä matalataajuisen melun laskentatulokset esitetään liitteessä Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat paikallisia ja verrattain lyhytaikaisia, eikä niiden arvioida aiheuttavan kohtuutonta haittaa asutukseen nähden. Eniten vaikutuksia kohdistuu niihin asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin, jotka sijoittuvat lähimmäksi tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana lisääntyvä raskas liikenne voi aiheuttaa kohtuullisia meluvaikutuksia asutukselle Oravaisissa sekä yksittäisille rakennuksille, jotka sijaitsevat kaava-alueen läheisyydessä. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan lyhytaikaisia ja kumottavissa, koska kuljetukset loppuvat tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Muilla alueilla liikennevaikutukset liittyvät pääosin vain kasvaviin liikennemääriin Toiminnanaikaiset vaikutukset Maanmittauslaitoksen tietokannan mukaan kaava-alueelle sijoittuu yksi vapaa-ajan rakennus. Tämä rakennus (Björnmossvägen 210) sijaitsee alueella, jossa melutaso ylittää 45 db(a) (Taulukko 11.3). Rakennuksen omistaa Metsämiesten säätiö ja se on lausunnon mukaan metsästysmaja joka on paikallisten metsästäjien satunnaisessa päiväkäytössä. Melumallinnuksessa rakennuksen melutasoksi on mallinnettu 45,5 db(a). Rakennus ei ole asuinkäytössä eikä rakennuksen sovelleta ympäristöministeriön ohjearvoja. Muuten melualueen 40 db(a) sisälle ei sijoitu vakituisia asuinrakennuksia eikä melualueen 35 db(a) sisälle vapaa-ajan asuntoja. Tuulivoimapuiston eteläpuolella, Kullaksen kohdalla, sijaitsee yksi vapaa-ajan asunto juuri 35 db(a) melualueen sisäpuolella. Kohde ei sijaitse vapaa-ajan asutuksen alueella tai alueella, joka voidaan tulkita tällaiseksi, joten kohteen kohdalla sovelletaan vakituisen asunnon ohjearvoa Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Kohteelle on mallinnettu melutaso 35,2 db(a), jonka lisäksi kohde sijaitsee hallitsevan tuulensuunnan vastakkaisella puolella. Kohteen kohdalla Ympäristöministeriön ohjearvot eivät ylity, ja kohteen sijainti huomioiden on myös hyvin luultavaa, että melutaso 35 db(a) alittuu kohteessa. Kaava-alueen länsipuolella sijaitseva turkistarha on melualueella db(a). Ympäristöministeriön tuulivoimamelun ohjearvoissa ei ole ohjearvoa, jota voitaisiin suoraan soveltaa eläinsuojiin, mutta turkistarha sijaitsee yli 700 metrin etäisyydellä ProFurin lausunnon ( ) mukaisesti. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

52 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 44 (85) Kuva Melumallinnus Storbackenin tuulivoimapuistolle. Taulukko Kohteiden lukumäärä melualueilla. Melumallinnukset on laadittu voimalalla, jonka lähtömelutaso on 107,5 db(a). Ulkomelutaso 35 db(a) 40 db(a) 45 db(a) Vakituiset asunnot 10 kpl 0 kpl 0 kpl Loma-asutusalueen ulkopuoliset loma-asunnot 0 kpl 0 kpl 0 kpl Muut loma-asunnot 1 kpl 0 kpl 0 kpl Metsästysmaja 1 kpl 1 kpl 1 kpl Luonnonsuojelualueet 0 kpl 0 kpl 0 kpl Melualueen 35 db(a) läheisyydessä sijaitsevien rakennusten käyttötarkoitus on tarkistettu ehdotusvaiheessa. Vöyrin kunnan mukaan suuri osa ympärillä sijaitsevista rakennuksista ovat vanhempia maataloja jotka ovat vapaa-aikakäytössä. Kaavaalueella sijaitseva lomarakennus on metsästysmaja ja asuintalo Hollola kaava-alueen länsipuolella on palanut VÖYRI RAKENNUSLUVAT Rakennuslupa RNo Käyttötarkoitus Kaava-alue: Metsästysmaja (Vöyrin kunnan mukaan majalla ei ole rakennuslupaa) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

53 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 45 (85) Masuuninalue: Yksittäinen lomarakennus Asuinrakennus Flyktingvännerna rf, kokoontumisrakennus (2 rakennusta) Pohjoinen rakennus: Turvapaikan hakijoiden asuintalo Kimo: Eteläinen rakennus: Palanut (lomarakennus) Yksittäinen lomarakennus Asuinrakennus England: Yksittäinen lomarakennus Yksittäinen lomarakennus Yksittäinen lomarakennus Yksittäinen lomarakennus Rakennusten ääneneristävyyttä ei tässä vaiheessa voitu määritellä, mistä johtuen matalataajuinen melu on mallinnettu pisteelle rakennuksen ulkopuolelle, ja tätä arvoa on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvoihin sisämelun tasosta. Matalataajuisen melun arvo rakennuksen sisällä on laskettu huomioimalla standardieristetty seinä ohjeen Bekendtgørelse om støj fra vindmøller BEK nr 1284, mukaisesti. Saatua melutasoa on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvoon sekä kuulokynnykseen. Taulukkoon 8.4 on koottu laskelmat ja verrattu niitä ohjearvoon. Matalataajuisen melun ohjearvon ylittyminen tai alittuminen voidaan lukea taulukon oikeanpuoleisesta sarakkeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvot sisämelulle alittuvat kaikissa kohteissa. Turkistarhan kohdalla kohteen ulkopuolelle mallinnettu matalataajuinen melutaso ylittää Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvon sisämelulle. Ohjearvossa ei kuitenkaan ole huomioitu eläinsuojia eikä matalataajuisen melun vaikutuksista turkiseläimiin ole saatavilla tutkimusta. Näin ollen ei voida luotettavasti arvioida matalataajuisen melun vaikutuksia turkistarhaan. Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria vaihteluita, mutta on hyvin todennäköistä että matalataajuisen melun sisäohjearvot alittuvat kaikissa kohteissa ja kaikilla tersseillä. Käytetty standardieristys on pienempi kuin normaalin ulkoseinän eristys Suomessa. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

54 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 46 (85) Taulukko Kuuluvimmat terssit rakennusten ulko- ja sisäpuolella verrattuna STM:n ohjearvoihin. Kirjaimet ovat mallinnettuja kohteita liitteen 2 mukaisesti. Rakennus Äänentaso ulkona L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz Äänentaso sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä A Asunto Kimoängsvägen 39 4, ,9 50 B Asunto Masuunintie 109 5, ,1 50 C Kesämökki Björnmossväge , ,6 50 D Loma-asunto Kullastået 80 4, ,1 50 E Pälsfarm 10, ,0 50 F Asunto Kullastået 86 4, ,4 50 G Asunto Englandsvägen 159 7, ,6 50 H Asunto Jepuantie 309 4, ,5 50 Rakennus A: Ohjearvot eivät ylity. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

55 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 47 (85) Rakennus B: Ohjearvot eivät ylity. Rakennus C: Ohjearvot eivät ylity. Matalataajuinen ääni voi ylittää kuulokynnyksen rakennuksen sisällä. Rakennus on lausunnon mukaan metsästysmaja. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

56 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 48 (85) Rakennus D: Ohjearvot eivät ylity. Turkistarha E: Eläinsuojille ei ole määritelty matalataajuisen melun ohjearvoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

57 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 49 (85) Rakennus F: Ohjearvot eivät ylity. Rakennus G: Ohjearvot eivät ylity. Matalataajuinen ääni voi ylittää kuulokynnykset rakennuksen sisällä. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

58 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 50 (85) Rakennus H: Ohjearvot eivät ylity. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, koska uusia asuntoja ei voida rakentaa alueille, joilla tuulivoimaloiden meluarvo 40 db(a) ylittyy. Melutasot tuulivoima-alueella eivät johda terveysriskeihin niille, jotka käyttävät aluetta virkistykseen tai metsästykseen. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ei estä alueen käyttöä virkistykseen, mutta melu voi mahdollisesti madaltaa alueen mielekkyyttä virkistyskäyttöön. Tuulivoimamelun kokeminen häiritsevänä on yksilöllistä Varjostus- ja välkevaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012). Suositus, joka alunperin tulee Saksasta (ohje WEA-Schattenwurf-Hinweise) tarkoittaa, että teoreettinen varjostusaika herkille kohteille, mukaan lukien asuin- ja lomarakennukset sekä niihin kuuluvat pihat, ei tulisi ylittää 30 tuntia vuositasolla, ja että todellinen varjostusaika ei saisi ylittää kahdeksan tuntia vuositasolla eikä 30 minuuttia päivätasolla. Varjonmuodostuksen määrää on arvioitu asiantuntija-arviona WindPRO-ohjelman Shadow-moduulilla suoritetun mallinnuksen pohjalta. Varjostusmallinnus on tehty hankealueelle mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavalle tilanteelle ( real case ). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

59 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 51 (85) Mallinnus ei huomioi kasvillisuuden peittävää vaikutusta, mutta se huomioi maaston korkeuserot. Auringonpaisteen määrän lähtötietona käytettiin niitä kuukausittaisia auringonpaistemääriä, joita mitattiin pitkäaikaisseurannassa Uumajan sääasemalla Ruotsissa. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartoilla, joissa esitetään alueittain hankevaihtoehtojen varjon muodostumisen kestot tunteina (1, 8 ja 20) vuosittain. (Kuva 11.2) Varjostusmallinnuksen tulokset esitetään liitteessä Käytönaikaiset vaikutukset Alueella, jossa varjostusvaikutukset ylittävät 20 tuntia vuodessa, sijaitsee yksi metsästysmaja (Taulukko 11.5). Varjostusvaikutukset kohdistuvat kohteelle mallinnuksen mukaan ajalle syyskuu-huhtikuu ja pääosin päiväsaikaan klo 10 ja 18 välille. Kohteelle aiheutuvat varjostusvaikutukset ei arvioida merkittäviksi koska rakennus ei ole asuinkäytössä. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee 13 vakituista ja yksi loma-asunto, joille voi aiheutua varjostuksia (Taulukko 11.6). Näiden asuntojen kohdalla ohjearvo 8 h/a ei ylity. Näille rakennuksille aiheutuu korkeintaan lieviä vaikutuksia. Mallinnus ei kuitenkaan huomioi olemassa olevaa puustoa, ja koska tuulipuistoalue on metsämaata, ovat varjostusvaikutukset näille asunnoille luultavasti arvioitua lievemmät. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevalle turkistarhalle varjostustunnit on mallinnettu runsaaksi 23 h/a. Taulukko Asuntojen määrä Storbackenin tuulivoimapuiston varjostusmallinnuksen varjostusalueilla 20 h/a ja 8 h/a. Varjostus real case 8 h/a 20 h/a Vakituiset asunnot 0 kpl 0 kpl Vapaa-ajan asunnot 0 kpl 0 kpl Metsästysmaja 1 kpl 1 kpl Taulukko Mallinnetut varjostustunnit lähellä sijaitseville kohteille real case, no forest. Asunto Mallinnetut varjostustunnit (real case, no forest) A Asunto Kimoängsvägen 39 1:08 B Asunto Masuunintie 109 2:49 C Kesämökki Björnmossvägen :15 D Loma-asunto Kullastået 80 5:43 E Turkistarha 23:05 F Asunto Kullastået 86 0:00 G Asunto Englandsvägen 159 7:25 H Asunto Jepuantie 309 1:26 FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

60 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 52 (85) Kuva Storbackenin tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset. Melun tavoin varjostus on ilmiö joka voidaan kokea häiritseväksi vaikka annetut suositukset eivät ylity. Jos varjostusvaikutukset asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten kohdalla koetaan häiritseviksi, voidaan vaikutuksia lieventää ajamalla alas yksittäisiä voimaloita sen aikaa kun voimalat aiheuttavat häiritsevää varjostusta, jotta ilmiötä ei koeta kohtuuttoman häiritseväksi Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimapuiston vaikutusten maa- ja kallioperään katsotaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuistoalueella ei ole arvokkaita tai suojeltuja kallioalueita tai kohteita, joiden maaperää tulisi suojella ja joihin voisi kohdistua vaikutuksia. Mikäli tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteet kohdistuvat alueille, joilla esiintyy happamia sulfaattimaita, voi maaperässä luonnostaan esiintyvästä sulfidisedimentistä hapettumisen seurauksena vapautua happamuutta ja metalleja vesistöihin. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia maaperän ja pintaveden laatuun. Kaava-alueen sijainnista ja maanpinnan korkeustasosta johtuen happamien sulfaattimaiden esiintyminen kaava-alueella on mahdollista. Kaikki voimalaitokset, kaapeliojat ja huoltotiet sijoittuvat alueille, joilla happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia. Geoteknisiltä ominaisuuksiltaan happamat sulfaattimaat ovat usein heikkoja (Geologinen tutkimuskeskus 2014c). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

61 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 53 (85) Koska happamien sulfaattimaiden esiintymisestä rakennettavilla alueilla ei ole olemassa tutkimustietoa, ei happamista sulfaattimaista johtuvien maaperän tai pintavesien happamoitumisena ilmenevien mahdollisten vaikutusten tarkka arviointi ole mahdollista. Happamista sulfaattimaista johtuvan happamoitumisen riski arvioidaan kuitenkin epätodennäköiseksi Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Tuulivoimapuiston vaikutusten pintavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuiston pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan tuulivoimaloiden, tiestön ja sähköasemien rakennusaikana. Rakennustoimenpiteiden yhteydessä pintamaa poistetaan, mikä voi lisätä valuntaa ja vesistöjen kiintoainekuormitusta. Tämän vuoksi vaikutusten katsotaan olevan suoria. Mahdollisesti lisääntyvän kiintoainekuormituksen vaikutukset kunkin voimalan kohdalla ovat kuitenkin lyhytaikaiset eivätkä ne aiheuta pysyvää vahinkoa. Tuulivoimapuiston (tuulivoimaloiden ja pystytysalueiden) rakentamisen myötä syntyvien läpäisemättömien pintojen ala on niin pieni (alle 1 %) suhteessa valumaalueisiin ettei hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maaperään imeytyvän pintaveden kokonaismäärään. Kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on kaksi pienvettä, jotka on luontokartoituksen yhteydessä arvioitu paikallisesti arvokkaiksi ja vesilain 11 nojalla suojelluiksi. Kumpaakin kohdetta ympäröivät maa-alueet on ojitettu. Eteläisimmän kaava-alueella sijaitsevan voimalan nro 9 etäisyys lähimpään kohteeseen on 130 metriä. Tuulivoimapuiston rakenteiden arvioidaan sijaitsevan riittävän etäällä, eikä niiden arvioida aiheuttavan pintavesiolosuhteisiin sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat pienveden tai kohdetta ympäröivän suon vesitalouteen. On myös mahdollista rakentaa huoltoteiden yhteyteen tierumpuja takaamaan etteivät pintaveden virtaussuunnat muutu. Toinen arvokohteista sijaitsee miltei 400 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalaitoksesta. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin. Nykytiedon mukaan alueella ei sijaitse kaivoja. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia pohjavesialueisiin. Itäinen huoltotie kulkee lyhyen matkaa Pensalkanganin pohjavesialueen muodostusalueen päällä. Tien parannuksen suunnittelun yhteydessä tulee pohjavesialue ottaa huomioon. Ylijäämämassoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötietoja kasvillisuudesta on koottu Corinesta ja ympäristöhallinnon Eliölajittietokannasta sekä tutkimalla kaava-alueen topografiaa ja muita ominaisuuksia peruskarttojen ja ilmakuvien avulla. Kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin maastossa ja (FCG, Sallinen). Kartoitus kohdistettiin taustatietojen sekä kartta- ja ilmakuva-analyysin perusteella vallittuihin kohteisiin sekä tuulivoimaloiden rakennusalueille. Maastokartoituksissa keskityttiin paikallistamaan seuraavat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitykselliset kohteet: Luonnonsuojelulain (LSL 29 ) suojeltavat luontotyypit FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

62 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 54 (85) Metsälain (MeL10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain (VesiL 11 ) mukaiset kohteet Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät (LSL 47, LSA 21 ) Muut arvokkaan lajiston esiintymät (uhanalaiset ja alueellisesti merkittävät) Alueellisesti ja paikallisesti edustavat luontokohteet (mm. perinneympäristöjen luontotyypit, vanhan puuston kohteet, geologisesti arvokkaat muodostumat, luonnontilaiset metsiköt ja ojittamattomat suojelualueet) Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaisesti arvokkaimmat luontokohteet Linnuston ja riistalajiston kannalta arvokkaat elinympäristöt Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien perusteella laadittiin kuvaus alueen kasvillisuudesta. Kasvilajeja kuvataan tarkemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmissä kohteissa. Maastoinventoinnit toteuttanut kartoittaja on pätevä havainnoimaan kaikkia luontotyyppejä, kasvilajeja, eläinlajeja ja pesiviä lintulajeja, jolloin panostus maastotöihin antaa mahdollisimman kattavan pohjan arviointityölle. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan heikentääkö hanke arvokkaiden kasvillisuus- ja luontokohteiden säilymistä kaava-alueella tai sen läheisyydessä. Lähtötietoja hankealueen eläimistöstä on koottu mm. ympäristöhallinnon Eliölajittietokannasta. Suurriistahavaintoja alueella on selvitetty Tassu-tietopankista sillä tarkkuudella kuin tietoja esitetään riistahavainnot.fi-internetsivustolla (Riistan- ja kalantutkimuskeskus 2014a). Alueen eläimistöä havainnoitiin suoritettujen lintu-, liito-orava-, lepakko- ja kasvillisuusinventointien yhteydessä. Liito-oravainventointi tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien ( ja ) yhteydessä. Maastoinventoinnissa pyrittiin kartoittamaan mm. seuraavat kohteet: Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit (mm. liito-orava ja lepakot) ja niiden elinympäristöt Uhanalaiset lajit ja niiden elinympäristöt Tärkeät muuttoreitit ja ekologiset yhteydet Lepakoiden esiintymistä kaava-alueella kartoitettiin ja Kartoitus suoritettiin jalan käyttäen apuna kiikareita, GPS:ää ja ultraäänitallenninta (Wildlife Acoustics EM-3). Tallentimen muistikortille kertynyt data analysoitiin Wildlife Acousticsin Songscope-ohjelmistolla. Pesimäkartoituksista kaava-alueella on kirjoitettu erillisraportti (Lilley 2013, liite 5). Kaava-alueen halki muuttavia lepakoita kartoitettiin passiividetektorilla, joka sijoitettiin kaava-alueen pohjoisosaan. Muuttavista lepakoista on tehty erillisraportti (Lilley 2013, liite 5). Vöyriin suunnitellaan myös muita tuulivoimapuistoja, joita varten muuttavaa lepakkokantaa on selvitetty vuosina 2012 ja Näistä selvitystuloksista on laadittu yhteenveto (FCG 2014, liite 5). Selvityksissä kiinnitettiin erityistä huomiota EU:n luontodirektiivin lajeihin. Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on saavuttaa ja säilyttää uhanalaisten lajien säilyminen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

63 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 55 (85) Kasvillisuus Tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittavan alueen luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakennus- ja asennustöitä varten raivataan metsää kunkin voimalan ympäriltä. Lisäksi kasvillisuus raivataan pienemmältä alueelta, joka tasoitetaan raskasta liikennettä varten. Tuulivoimaloiden rakennusalueiden lisäksi luonnonympäristö muuttuu myös tarvittavan tiestön rakentamisen johdosta. Olemassa olevaa tiestöä voidaan kuitenkin osittain hyödyntää. Luontoselvitysten tulokset on huomioitu tuulivoimapuiston suunnittelussa, eikä voimaloita ole suunniteltu sijoitettavaksi luonnonsuojelullisesti arvokkaille alueille. Arvion mukaan myöskään tuulivoimapuiston muista rakenteista ei aiheudu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat vesitalouteen suolammissa, jotka on rajattu vesilain 11 mukaisesti (Kuva 8.3). Vaikutukset kasvillisuuteen ovat pienet Eläimistö Kuva Kaava-alueen arvokkaat luontotyypit ovat kaksi suolampea kaava-alueen eteläosassa. Tavanomaiset eläinlajit Vaikutukset seudullisesti tavanomaisiin eläimiin arvioidaan pieniksi, sillä elinympäristöjen pinta-alamenetykset ovat pieniä ja elinympäristöt tyypillisesti seudullisesti tavanomaisia. Tuulivoimaloiden rakentamisesta johtuvat häiriöt ja ihmisen lisääntyvä toiminta alueella johtaa todennäköisesti siihen, että suuret petoeläimet välttävät aluetta. Eläimet tulevat todennäköisesti sopeutumaan tuulivoimaloista aiheutuviin ääniin ja muihin häiriötekijöihin ja on mahdollista, että eläimet palaavat alueelle kun rakentaminen on päättynyt. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

64 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 56 (85) Alueella esiintyvien eläinlajien voidaan olettaa jo jossain määrin sopeutuneen metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin. Tuulivoimapuiston metsäalueita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vain vähän metsätalouden alueella jo aiheuttamia vaikutuksia. Muutokset ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Rydell ym. 2012) Luontodirektiivin lajit Lepakko Vaikutukset paikallisiin lepakkoihin arvioidaan pieniksi. Storbacken talousmetsineen ja avohakkuineen ei ole lepakoiden kannalta tärkeä levähdys-, lisääntymis- tai ruokailualue. Vanhojen kolopuiden, rakennusten ja suojaisten metsäteiden sekä etenkin erilaisten vesistöjen puute pitävät lepakkotiheydet matalina. On kuitenkin mahdollista, että olemassa olevien teiden ja polkujen leventäminen vaikuttaa viiksisiippalajien saalistusolosuhteisiin, sillä näitä tavattiin alueella vain alueen suojaisimmilla poluilla. Muuttavassa lepakkoselvityksessä on todettu, ettei kaava-alue ole merkittävä muuttoreittinä. Varsinaisilla muuttoreiteillä lepakkohavainnot olisivat huomattavasti suuremmat kuin yksi havainto, joka tehtiin pikkulepakosta. Pohjanlepakosta tallennetut havainnot olivat todennäköisesti paikallisista yksilöistä, sillä aktiivisuudessa ei havaittu huippuja, joita olisi havaittu, mikäli kyse olisi ollut muuttavista yksilöistä. Vaikutukset muuttaville lepakoille ovat lievät. Selvitykset paikallisista ja muuttavista lepakoista tukevat toisiaan päätelmässä, ettei alue ole merkittävä paikallisille tai muuttaville lepakoille. Liito-orava Luontoselvitysten yhteydessä ei tehty havaintoja liito-oravasta. Kaava-alueelle sijoittuu ainoastaan vähän alueita, jotka soveltuvat liito-oravan elinympäristöiksi. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on pyritty sijoittamaan tuulivoimalaitokset tyypillisille talousmetsäalueille, kuten esim. hakkuualueille. Tuulivoimapuiston arvioidaan aiheuttavan ainoastaan hyvin pieniä mahdollisia vaikutuksia liito-oravalle, sillä rakentamistoimenpiteet eivät koske teoreettisesti mahdollisia liito-oravan elinympäristöjä tai lisääntymisalueita. Viitasammakko Suojelualueet Viitasammakkoa ei havaittu kaava-alueella, eikä tuulivoimapuiston rakentamisella ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia viitasammakon mahdolliseen esiintymiseen, koska rakenteita ei sijoiteta lajille potentiaalisiin elinympäristöihin. Hankkeen toteuttaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella hävitä tai heikennä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaava-alueen länsipuolelle sijoittuu Oravaistenlahden FINIBA-alue. Alue sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyydelle. Suurin osa alueen kriteerilajeista on sellaisia saaristoon sitoutuneita lajeja, että niiden ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Selkälokeilla ja harmaalokeilla, jotka ovat alueen kriteerilajeja, on todennäköisesti ruokailualueita kaava-alueen pohjoispuoleisilla peltoalueilla. Lintujen lentoreitit ruokailualueiden ja Oravaistenlahden välillä seurailevat viljelysalueita kaava-alueen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

65 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 57 (85) pohjoispuolella. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä törmäys- tai estevaikutuksia selkä- tai harmaalokeille. Kaava-alue sijoittuu niin kauaksi FINIBAalueesta ja sen pesimälinnustosta, ettei tuulivoimapuistosta arvioida olevan merkittävää häiriötä rakennus- tai käyttöaikana. Kaava-alue sijaitsee niin kaukana Paljakanneva-Åkantmossenin Natura-alueesta, ettei tuulivoimapuiston arvioida muuttavan Natura-alueen valuma-alueen vesitasapainoa eikä vaarantavan Natura-alueen suojeluperusteena olevaa kasvillisuutta tai luontotyyppejä. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu myös niin kauas lähimmistä yksityisistä luonnonsuojelualueista ja suojeluohjelmista, ettei hankkeella katsota olevan vaikutuksia alueiden suojeluperusteihin Vaikutukset linnustoon Pesimälinnusto Pesimälinnustoselvityksen perusteella alueella esiintyvä linnusto koostuu lähinnä Suomessa tavallisista ja yleisistä metsälinnuista. Tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena raivattava maa-ala on noin 1 ha tuulivoimalaitosta kohden. Arvioitu keskimääräinen paritiheys alueella on paria/ km 2, mikä vastaa keskimääräistä paritiheyttä vastaavilla metsätalousalueilla. Arvokkaita biotooppeja ei katsota sijaitsevan alueilla, jotka valjastetaan tuulivoimapuiston rakentamiseen. Varpuslintulajit, joihin vaikutukset pääasiassa kohdistuvat, ovat Suomessa yleisiä ja varpuslinnuilla on hyvä kyky ja mahdollisuus etsiä uusia pesimäalueita vastaavista elinympäristöistä. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on pyritty rajaamaan pesimälinnustolle arvokkaat elinympäristöt rakentamisalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa voi ihmisen lisääntyvä oleskelu alueella tilapäisesti vaikuttaa pesimälinnuston pesimämenestykseen. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksia voidaan verrata alueella harjoitettavan metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin. Metsätalousalueella elävät linnut joutuvat siirtymään uusille elinalueille mm. harvennus- ja päätehakkuiden vuoksi. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä pirstova vaikutus arvioidaan suhteellisesti metsätalouden aiheuttamia vaikutuksia vähäisemmäksi, koska yksittäisen voimalan alueelta raivattava metsämaan pinta-ala on selvästi keskimääräistä avohakkuualaa pienempi. Myös tuulivoimapuiston edellyttämä tieverkosto tukeutuu pääosin alueella jo oleviin metsäautoteihin, jolloin uusien huoltoteiden määrä on suhteellisesti melko pieni. On kuitenkin huomioitava, että tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuvat elinympäristöjen muutokset ovat luonteeltaan pysyviä ainakin suunnitellun tuulivoimapuiston toiminnan ajan. Törmäys tuulivoimalaitosten roottorinlapoihin johtaa usein linnun kuolemaan. Lintujen riskiin törmätä tuulivoimaloihin vaikuttavat mm. kaava-alueen sijainti, linnuston tiheys sekä esiintyvän lajiston ominaispiirteet. Vaikutukset ovat suurimmat pitkäikäisille, hitaasti lisääntyville lajeille ja joiden populaatio on pieni, niin kuin esim. merikotkalle. Pesimälinnuston ei katsota olevan altis tai herkkä törmäyksiin tuulivoimalaitosten kanssa. Kaava-alueella ei havaittu metsoa. Tehdyissä inventoinneissa muista metsäkanalinnuista havaittiin pyytä. Tuulivoimahankkeen ei katsota aiheuttavan lajille merkittäviä vaikutuksia. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

66 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 58 (85) Muuttolinnusto Merikotkan ja muiden petolintujen pääasiallisten ruokailu- ja pesimäalueiden katsotaan sijoittuvan verraten kauas kaava-alueesta, ja siksi yksittäisten yksilöiden liikkuminen alueella voidaan arvioida suhteellisen tilapäiseksi ja törmäykset tuulivoimalaitoksiin epätodennäköisiksi. Storbackenin tuulivoimahankkeen vaikutukset pesimälinnustolle on arvioitu pieniksi. Storbackenin tuulivoimapuisto muodostaa noin 1,3 km leveän esteen pohjoiseteläsuuntaisella muuttolinnustoreitillä. Muuttolinnut joutuvat täten kiertämään suunnitellut voimalaitokset joko länsi- tai itäpuolelta, jos ne eivät halua lentää voimalaitosten yli tai niiden lävitse. Selkämeren rannikon ja tuulivoimapuiston väliin jää noin neljä kilometriä leveä kaistale, jota linnut voivat edelleen käyttää muuttoreittinään. Tuulivoimalaitosten kiertäminen aiheuttaa maksimissaan muutaman kilometrin ylimääräisen lennon ja energiankäytön, joka on verraten pieni verrattuna tuhansien kilometrin pituiseen muuttoon. Saksassa tehdyn systemaattisen seurannan mukaan, vuosien aikana, ovat päiväpetolinnut ja lokkilinnut kaikkein alttiimpia törmäyksille tuulivoimaloiden lapojen kanssa. Hanhet ja joutsenet törmäsivät harvemmin, vaikka nekin törmäsivät säännöllisesti. Kurjet törmäsivät harvoin. Ajanjaksona havaittiin yhteensä 447 kuollutta petolintua, mutta vain harva kurki (Dürr 2010, Rydell yms. 2012). Monien lajien muuttoreitti kulkee kaava-alueen ohi saaristossa ja merialueiden yli. Esimerkiksi merihanhien, allien, mustalintujen, kuikkalintujen, merimetsojen, kahlaajien ja lokkien muutto keskittyy selvästi kaava-alueesta länteen. Joutsenten ja kurkien päämuutto sijoittuu mahdollisesti myös kaava-alueen länsipuolelle, varsinkin vallitsevien läntisten tuulien aikaan. Peltoalueet, jotka sijoittuvat kaava-alueen länsi ja koillispuolille ohjaavat jossain määrin suurempien lintulajien muuttoa kuten esim. kurkia, hanhia, joutsenia ja merikotkia. Hankkeen on kaiken kaikkiaan arvioitu aiheuttavan vähäpätöisen tai alhaisen estevaikutuksen näille lajeille. Lajit, joiden on arvioitu olevan kaikkein alttiimpia törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa, levittäytyvät leveässä rintamassa yli koko Vöyrin alueen, mikä tarkoittaa, etteivät näiden lajien muuttoreitit keskity yhdelle tietylle alueelle. Storbacka sijaitsee metsäalueella, jossa ei ole muuttoa ohjaavia maastonmuotoja, jotka ohjaisivat muuttoa alueen halki. Peltoalue kaava-alueen pohjois- ja koillispuolella toimii ruokailualueena esim. monille hanhille. Tuulivoimaloiden sijoittuessa selvästi ruokailureitin eteläpuolelle ei hankkeen ole arvioitu aiheuttavan merkittävää estevaikutusta merihanhille, joutsenille tai lokkilinnuille, jotka lentävät ruokailualueen ja merellä sijaitsevien yöpymisalueiden välillä. Vaikka lintu lentäisi roottorinlapojen läpi, ei se automaattisesti tarkoita, että se kuolisi. Suurin osa linnuista selviää haavoittumattomina. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee todennäköisesti jossain määrin lisäämään aikuisten lintujen kuolleisuutta niillä lajeilla, jotka muuttavat tuulivoimapuiston kautta. Ruotsalaisen kirjallisuuskatsauksen mukaan on havaittu lintujen törmäysriski Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa keskimäärin 2,3 lintua vuodessa voimalaitosta kohti (Rydell yms. 2012). On arvioitu, että enintään 21 lintua törmäisi voimalaitoksiin (9 voimalaitosta). Huomioitavaa on, että luku vastaa kaikkia lintujen liikehdintöjä alueella vuoden aikana, eikä ainoastaan muuttavaa linnustoa. Yleisen arvion mukaan suurin osa tuulivoimalaitoksiin törmäävistä linnuista FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

67 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 59 (85) on tavallisia, paikallisesti pesiviä lajeja, jotka liikkuvat tuulivoimalaitosten läheisyydessä pidemmän ajan kuin muuttolinnut, jotka ohittavat alueen kaksi kertaa vuodessa. Muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset Storbackenin tuulivoimapuistosta arvioidaan mitättömiksi, ja todennäköisesti tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdenkään alueen läheisyydessä muuttavan muuttolinnustolajin populaatiolle. Tuulivoimapuiston estevaikutuksen yhdeksällä tuulivoimalaitoksella ei katsota myöskään merkittävästi vaikuttavan lintujen muuttoreittiin Pohjanmaalla Vaikutukset maankäyttöön, elinkeinoihin ja ihmisten elinoloihin Hanke ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti hanke hyödyntää mm. uusiutuvia energialähteitä, ja tuulivoimalat on sijoitettu useamman voimalan ryhmiin. Tältä osin vaikutukset ovat positiivisia. Maakuntakaavassa kaavoitettavalle alueelle ei ole osoitettu sellaisia määräyksiä, jotka olisivat ristiriidassa mahdollisen tuulivoimapuiston kanssa. Pohjanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu pääosin jokilaaksojen kehittämisalueelle. Suunnitellun tuulivoimapuiston aluetta voidaan edelleen käyttää virkistykseen, metsätalouteen ja metsästykseen. Kaava-alueen läheisyyteen on myös osoitettu mv- 11-alue, jonka mukaan alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen historiaan, johon tässä tilanteessa viitataan Oravaisten taistelutantereeseen ja Kimon ruukkiin. Arvioinnin mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta sellaisia maisemavaikutuksia, jotka heikentäisivät näiden arvokohteiden statusta. Storbackenin tuulivoimapuisto ei sijaitse alueella, joka Pohjanmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa on merkitty tuulivoiman tuotantoalueeksi. Merkinnöillä tv-1 ja tv-2 osoitetaan vaihemaakuntakaavassa sellaiset maa-alueet, jotka soveltuvat seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiselle. Vaihemaakuntakaava II seudullisesti merkittävä tuulivoimapuisto on määritelty koostuvan 10 tai enemmästä voimalasta. Storbackenin tuulivoimapuisto koostuu yhdeksästä voimalasta, ja näin ollen sitä ei luokitella seudullisesti merkittäväksi tuulivoimapuistoksi. Tuulivoimapuiston kaavoituksen yhteydessä on kuitenkin arvioitu tuulivoimapuiston vaikutuksia vaihemaakuntakaavan tv-1 ja tv-2 alueiden mukaisesti, eli kiinnitetty huomiota pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön, linnustoon, liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin, lentoasemien lentoestealueisiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuihin lajeihin sekä alkutuotannon ja maa-ainestenoton toiminnan turvaamiseen. Aluetta voidaan myös tulevaisuudessa käyttää virkistykseen, metsä- ja maatalouteen. Tuulivoimapuisto liitetään olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon, joka kulkee Tuovilan ja Kojolan välillä. Voimajohto on merkitty sekä maakuntakaavaan että vaihemaakuntakaavaan. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaava II kanssa. Vaihemaakuntakaavaa ei ole vielä vahvistettu Ympäristöministeriössä. Hanke ei ole ristiriidassa muiden suunnitelmien tai lähellä sijaitsevien kaavojen kanssa. Storbackenin tuulivoimapuiston ollessa toiminnassa se rajoittaa asutuksen ja vapaaajan asutuksen sijoittumista tuulivoimapuiston läheisyyteen. Tämä johtuu voimaloiden melusta, joka voimaloiden läheisyydessä tulee ylittämään Ympäristöministeriön ohjearvot. Ympäristöministeriön ohjearvo on 40 db(a) vakituiselle asutukselle ja 35 db(a) vapaa-ajan asutusalueille. Kaava-alueen sisällä ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Kaavoituksen yhteydessä ei ole noussut esille sellaisia vahvistamattomia tai vahvistettuja maankäyttösuunnitelmia, joille tuulivoimapuisto aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

68 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 60 (85) Tuulivoimapuisto suunnitellaan alueelle, joka soveltuu toimintaan ja se tukeutuu pitkälle olemassa olevaan infrastruktuuriin. Yhdyskuntarakenne ei hajoa tuulivoimapuiston rakentamisesta johtuen, koska hanke ei edellytä uusien asuin-, työpaikka- tai palvelualueiden rakentamista. Storbackenin kaava-alue on rakentamatonta, pääosin metsätalousaluetta, ja tuulivoimapuiston toteuttaminen ei rajoita metsätalouden toiminnan jatkumista alueella, pois lukien ne alueet, joita käytetään itse voimaloille ja huoltoteille. Rakenteiden rakentamisesta johtuva puuston vähentäminen on pieni osuus koko kaava-alueen pinta-alasta. Hankkeen arvioidaan aiheuttavan vain pieniä vaikutuksia alueen maa- ja metsätalouteen. Lähtökohta on, että tuulivoimapuistoa ei aidata, ja näin ollen liikkuminen alueella on jatkossakin sallittua. Tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa tosin alueen luonnetta, ja ne ihmiset, jotka ovat tottuneet liikkumaan alueella voivat kokea, että käyttötarkoituksen muutos vaikuttaa haitallisesti alueen virkistyskäyttöön. Vaikutukset virkistykseen ja viihtyisyyteen ovat läheisesti sidottu henkilökohtaisiin tunteisiin ja kokemuksiin. Kaavan vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen ovat myönteisiä. Tuulivoimaloilla on työllistävä vaikutus erityisesti rakentamisvaiheessa. Käytön aikana hanke työllistää lähinnä huolto- ja valvontahenkilöstöä. Kaava-alueen sisällä ei sijaitse turkistarhoja. Lähin turkistarha sijaitsee vähimmillään 790 metriä länteen lähimmästä voimalasta. Etäisyys vastaa etäisyyttä, jota Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry on ehdottanut ( ) minimietäisyydeksi tuulivoimalan ja tarhan välille. Minimietäisyys niin melun, jäänheiton kuin muidenkin eläinten kannalta haitallisten ympäristövaikutusten osalta on nykyisissä voimaloissa metriä. Tämä perustuu laskukaavaan ((HH+RD)*1,5), jossa HH on roottorin navan korkeus maanpinnasta ja RD roottorin halkaisija. Tämä kerrotaan vielä kahdella, jolloin etäisyys tuulivoimalan ja tarhan välillä tulee olla vähintään metriä. Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat vaikutuksia jotka kohdistuvat ihmisiin, yhdistyksiin ja yhteiskuntaan, ja jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten jokapäiväiseen elämään ja viihtyvyyteen asuinympäristössään (ns. sosiaaliset vaikutukset). Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua suoraan ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, mutta ne voivat kohdistua myös luontoon ja maisemaan ja sitä kautta vaikuttaa ihmisiin epäsuorasti. Lähellä asuvien mielipiteet Storbackenin tuulivoimapuistosta on kerätty asukaskyselyn kautta. Kysely osoitettiin tuulivoimapuistojen Storbackenin, Sandbackenin, Storbötetin ja Lålaxin lähiasukkaalle. Vastauksia saatiin yhteensä 222 kappaletta. Suunnitellun tuulivoimapuiston aluetta käytetään pääasiassa marjastukseen, luonnossa olemiseen sekä metsästykseen. Vastaajista 20 % oli sitä mieltä, että tuulivoimapuisto vaikuttaa hyvin tai melko kielteisesti asumisviihtyvyyteen alueella, kun 27 % oli sitä mieltä, että tuulivoimapuiston vaikutukset olisivat myönteiset. 37 % arvioi, että tuulivoimapuistolla ei olisi mitään vaikutuksia ja 17 % vastasi, ettei osaa sanoa. Vastaajat arvioivat myönteisten vaikutusten syntyvän työllisyyteen ja talouteen liittyen, kun kielteisiä vaikutuksia arvioitiin syntyvän hiljaisuuteen ja maisemaan liittyen sekä alueen statukseen asuin- tai loma-asuinalueena. Vastaajat arvioivat metsätalouden ja muiden elinkeinoharjoittajien hyötyvän tuulivoimapuistosta, kun kielteiset vaikutukset kohdistuisivat asukkaisiin ja luonnosta kiinnostuneisiin. Uusiutuvan energian tuotanto, uudet työllistymismahdollisuudet ja verotulot olivat vastaajien mielestä tuulivoiman mukanaan tuomia hyviä vaikutuksia. Huonot vaikutukset olivat korkeammat melutasot ja muutokset maisemaan. Vastaajista noin 40 % olivat sitä mieltä, että Storbackenin tuulivoimapuisto tulisi rakentaa. (liite 7) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

69 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 61 (85) Vaikutukset liikenteeseen Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat merkittävimmät tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ja kohdistuvat lähimpiin liittymiin ja lähialueen yleisiin teihin. Erikoiskuljetukset aiheuttavat merkittäviä, mutta lyhytaikaisia ja ohimeneviä, vaikutuksia liikenteelle koko kuljetusreitin laajuudella. Vaikutukset jotka syntyvät liikenteelle erikoiskuljetuksista riippuvat pitkälti kuljetusreitistä ja -ajankohdasta. Raskaat kuljetukset kaava-alueelle tapahtuvat valtatie 8 sekä Jepuantien (7320) kautta. Storbackenin tuulivoimapuiston itäpuolella sijaitsee tuulivoima-alue Björkbacka 3, joka kuuluu vaihemaakuntakaavaan ja näin ollen sisältyy selvitykseen Pohjanmaan tuulivoima ja erityiskuljetukset, joka laadittiin vaihemaakuntakaava yhteydessä. Selvityksessä Jepuantie ja lähellä sijaitsevat yksityistiet nostetaan esille kuljetusreitteinä. Läntinen sisääntulo kaava-alueelle voi tapahtua Jepuantien ja Masuunintien kautta ja itäinen sisääntulo luultavasti Kangintien kautta. Jepuantien ylitse kulkee muutama ilmajohto ja tie ylittää Kimon joen sillalla yhdessä kohdassa. Teiden ja risteyksien mahdolliset parannukset sekä sillan kantavuutta selvitetään suunnittelun tarkentuessa. Suunnitelmien tarkentuessa hankekehittäjä tulee olemaan yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen liikennevaikutusten osalta. Sekä valtatiellä että yhdystiellä on kapasiteettia vastaanottaa lisääntynyt liikennemäärä. Valtatie 8 liikennemäärien lisäykset ovat kohtalaiset eikä niiden arvioida heikentävän liikenteen sujuvuutta tai liikenneturvallisuutta. Paikallisteiden risteyksien liikennemäärät ovat niin pienet, ettei kuljetusten arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen. Raskaat ja erikoiskuljetukset hidastavat kuitenkin osaltaan liikennettä kääntyessään. Lopulliset kuljetusreitit ovat riippuvaisia esim. siitä, mihin satamaan tuulivoimaloiden rakenteet kuljetetaan sekä mistä tarvittava rakennusmateriaali kuljetetaan. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana asutukseen Jepuantien ja Masuunintien varrella sekä Ruthsissa voi kohdistua kohtuullisia vaikutuksia raskaan liikenteen kasvusta ja syntyvistä haitoista (liikenneturvallisuus, melu ja pöly) johtuen. Vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan lyhytaikainen ja kumottava, koska kuljetukset loppuvat rakennusajan päätyttyä. Suurimmat liikennemäärät syntyvät teiden rakennuksen ja perustusten teon yhteydessä. Tuulivoimapuiston käytön aikana aiheutuu liikennettä ainoastaan huoltokäynneistä. Huoltoliikenne on rajoitettua ja lyhytaikaista, jonka vuoksi sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta liikenteelle tai sen toimivuudella eikä myöskään aiheuttavan melu tai pölyvaikutuksia. Taulukko Liikennemäärät, jotka aiheutuvat tuulivoimapuiston rakentamisesta. Selitys Storbacken Voimalamäärä 9 Raskaiden kuljetusten määrä Erikoiskuljetusten määrä 120 FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

70 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 62 (85) Taulukko Taulukossa on esitetty tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen suurin mahdollinen liikennetuotto ympäristön tiestöön. Tie Valtatie 8 KVL 2013 ajon/vr k Hankkeesta aiheutuva liikenne ajon/vrk Osuus kokonais liikentee stä % KVL2013 raskas liikenne ajon/vrk Hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ajon/vrk Osuus tien raskaasta liikenteestä % , ,4 Jepuantie (7320) , Kimontie (7300) , Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Liikennemäärät Jepuantiellä ovat nykytilanteessa kohtalaiset. Raskas liikenne muodostaa suuren osan liikenteen lisäyksestä. Kuljetusreitti Valtatie 8:lta kaava-alueelle länsipuolista sisääntulotietä pitkin on noin neljä kilometriä itäistä sisääntulotietä pitkin noin 11 kilometriä. Alustavasti kuljetusten on suunniteltu tulevan kaava-alueella läntistä tietä pitkin ja poistuvan itäistä tietä pitkin. Jepuantien varrella kevyen liikenteen väylä sijoittuu erilleen tiestä, joka parantaa liikenneturvallisuutta jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tuulivoimapuisto voidaan rakentaa yhden rakennuskauden aikana. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tiedottamisella ja opasteilla. Tuulivoimapuiston kuljetuksia voidaan myös ajoittaa tiettyyn aikaan vuorokaudesta, kun jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vähän liikkeellä. Kuljetukset voisivat tapahtua esimerkiksi koulupäivän aikana tai illalla Vaikutukset sähkönsiirtoon Alustavien suunnitelmien mukaan tuulivoimapuiston sähkönsiirto tullaan toteuttamaan kytkemällä kaava-alueelle rakennettava sähköasema olemassa olevaan voimajohtoon (110 kv). Voimajohto kulkee kaava-alueen luoteispuolella lounais-koillis suuntaisesti. Sähkönsiirto sähköasemalta tapahtuu 110 kv maakaapelilla, joka kytketään olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon johtokadun alta. Samassa johtokadussa kulkee kaksi 110 kv voimajohtoa. Tuulivoimalaitokset kytketään maakaapeleilla toisiinsa. Maakaapeleita rakennettaessa hyödynnetään kaava-alueella olevia teitä niin pitkälle kuin mahdollista, jotta maanomistajille ja luonnolle koituvat vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Maakaapeleiden rakentamisen aikana melua aiheutuu kaivinkoneista ja muista koneista, joita käytetään rakentamisessa sekä ajoneuvoliikenteestä kaava-alueelle ja sieltä ulos. Sähkönsiirron rakentamista voidaan kuvata ns. liikkuvaksi rakentamiseksi, jossa rakennustyömaa etenee jatkuvasti. Rakentamisen aikainen melu on tyypillistä ajoneuvoliikenteen kohinaa ja melua, jota muodostuu maan kaivamisesta kaivinkoneella. Voimajohtojen rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan pitää paikallisina ja kestoltaan lyhytaikaisina, koska työmaa liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, häiriintyvän kohteen ohi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

71 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 63 (85) Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Näkymäalueanalyysi Näkymäalueanalyysi on laskentamalli voimaloiden näkyvyydestä. Mallinnuksessa voimalan napakorkeutta on käytetty korkeimpana pisteenä ja näin ollen mallinnus ei huomioi voimalan lapaa. Todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat voivat näkyä myös kauemmaksi kuin mallinnuksen tulokset osoittavat. Etäisyyden lisääntyessä tuulivoimaloiden näkyvyys ja niiden hallitsevuus maisemassa vähenevät. Tuulivoimaloiden vakiintunut väritys on harmaanvalkoinen sävy, jonka on todettu soveltuvan parhaiten erilaisille valo- ja sääolosuhteille. Voimalat näkyvät usein vaaleaa taustaa vasten, jolloin harmahtava väri häivyttää kontrasteja (Weckman 2006) Valokuvasovitteet Tuulivoimapuiston visuaalisia vaikutuksia on havainnollistettu myös valokuvasovitteiden avulla. Valokuvasovitteiden kuvauspisteet on merkitty alla olevaan karttaan (Kuva 11.4). Näkymäalueanalyysin tulokset sekä valokuvasovitteet on esitetty erikseen liitteessä 3. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

72 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 64 (85) Kuva Näkymäalueanalyysi sekä valokuvasovitteiden valokuvauspaikat Maisemavaikutusten tarkastelualueet Maisemavaikutusten ja erityisesti visuaalisten vaikutusten arvioimiseksi on tässä työssä karkeasti määritelty viisi etäisyysvyöhykettä, joilla tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ovat merkittävyydeltään erilaisia. (Kuva 11.5). Vaikutusten arvioinnissa on painotettu lähialuetta ja välialuetta, joille vaikutusten arvioidaan olevan suurimmat. Kaukoaluetta on tarkasteltu vähän yleispiirteisemmällä tasolla. Teoreettisen maksiminäkyvyysalueen osalta on tehty hyvin yleispiirteinen tarkastelu. Alla tarkastelualueet on määritelty tarkemmin: 1) Välitön vaikutusalue: etäisyys tuulivoimaloilta noin metriä. Lähinnä varjostus, melu, rakentamisen aikaiset vaikutukset. 2) Lähialue: etäisyys tuulivoimaloilta noin 0 5 kilometriä. Voimala on kaikentyyppisillä alueilla hallitseva elementti. 3) Välialue: etäisyys tuulivoimaloilta noin 5 12 km. Voimala näkyy hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. 4) Kaukoalue: etäisyys tuulivoimaloilta noin km. Voimala näkyy, mutta maiseman muut elementit vähentävät sen hallitsevuutta etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimapuiston rakenteet sulautuvat kaukomaisemaan. 5) Teoreettinen maksiminäkyvyysalue: etäisyys tuulivoimaloilta noin km. Torni saattaa erottua hyvissä sääolosuhteissa. Kaava-alueen lähiympäristö koostuu metsäalueista. Voimaloiden lähialueella (0-5 km) sijaitsee avoimia peltoaukeita lännessä ja pohjoisessa. Avoimet peltoaukeat ovat alueita, jonne kaikki Storbackenin voimalat ovat näkyviä. Välialueella voimalat näkyvät Oravaistenlahdelle sekä peltoalueille koillisessa, kaakossa ja lounaassa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

73 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 65 (85) Kuva Storbackenin näkymäalueanalyysi suhteessa ympärillä sijaitseviin arvokohteisiin lähi- ja välialueella Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset tuulivoimaloiden alueella (välitön vaikutusalue, etäisyys tuulivoimaloilta noin m) Maisema tuulivoimapuiston alueella muuttuu, kun metsää hakataan ja tuulivoimalat rakennetaan. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalaitosten ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan, joka tarkoittaa vaikutuksen osittain olevan lyhytaikainen. Alueella näkyviin jäävät rakenteet ovat tuulivoimalat, huoltotiet sekä kaapeliojat, joilla on suora mutta paikallinen vaikutus. Ihmiset, jotka liikkuvat tuulivoimapuiston alueella tulevat kokemaan muutoksia maisemassa, erityisesti niissä kohdin missä maisema on avoin katsojan ja voimaloiden välissä. Vaikutuksen luonne on suora. Välittömällä vaikutusalueella ihminen kokee tuulivoimalan hyvin voimakkaasti, koska voimalan ja ihmisen välinen etäisyys on pieni. Välittömällä vaikutusalueella voimaloista aiheutuva välke vaikuttaa myös maisemakuvaan. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

74 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 66 (85) Kaava-alueella tai sen välittömässä vaikutusalueella ei sijaitse maisema- tai kulttuuriympäristönäkökulmasta arvokkaita kohteita. Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueella (etäisyys tuulivoimaloilta noin 0 5 kilometriä) Tuulivoimalat ovat kookkaita ja niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Vaikutusten arviointia vaikeuttaa ajan ja vuodenajan vaihteluiden mukanaan tuomat muutokset. Tuulivoimapuiston lähialueella asutus keskittyy Oravaisten taajamaan, Österbyhyn sekä Kimoon. Koska Oravaisten taajaman ja tuulivoimapuiston alueen välissä pääasiassa sijaitsee metsäalueita, kapea peltokaistale Kimojoen varrella poisluettuna, tuulivoimalat eivät näy suurimpaan osaan Oravaisten taajamaa. Voimalat ovat näkymäalueanalyysin mukaan näkyviä vain taajaman pohjoisimpiin osiin sekä kaakkoisosiin. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat ovat näkyvät Seiplaxvägenille ja Långtågetille Oravaisten taajaman pohjois- ja koillisosiin sekä Kimontielle kaava-alueen länsipuolelle. Näkymäalueanalyysi ottaa huomioon metsäalueet Corine 2006 mukaan, joka on maanpeitteen karkea arvio. Todellisuudessa näkymiä tuulivoimapuistoon päin heikentää myös pihojen ja teiden varsien kasvillisuus ja puusto. Näiden edellä mainittujen teiden osalta tilanne on juuri tämä, teillä liikkuvien ja teiden varsilla asuvien näkymiä kohti tuulivoimaloita heikentää olemassa oleva puusto ja kasvillisuus. Jepuantieltä, kaava-alueen pohjoispuolelta, avoimet peltoalueet muodostavat näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Valokuvasovite 1 on laadittu Munsolista, noin kaksi kilometriä tuulivoimapuistosta koilliseen (Kuva 11.6). Useissa tutkimuksissa tuulivoimalan dominanssialueeksi on määritelty tuulivoimalan napakorkeus kertaa 10, joka tässä tapauksessa tarkoittaa noin 1,4 kilometriä. Vaikka etäisyys kuvauspisteeseen on tässä tapauksessa suurempi, ovat voimalat hyvinkin hallitseva elementti maisemassa. Kuusi yhdeksästä voimalasta näkyy melkein koko korkeudeltaan. Jepuantiellä liikkuville vaikutukset ovat vähintään kohtalaiset. Asutus Englandissa sijaitsee tuulivoimalan dominanssivyöhykkeen sisällä. Asutukselle tällä alueella voimalat eivät kuitenkaan ole näkyviä yhtä suurilta osilta, koska voimalan ja asuntojen välissä sijaitseva metsä on lähempänä ja sitä myöten myös peittää suuremman osan voimalan tornista. Vaikutukset asutukselle ovat tällöin lievemmät. Vaikutukset Österbyn asutukselle ovat arvioinnin mukaan kohtalaiset. Suuri osa voimalatorneista on luultavasti näkyviä kylään, mutta etäisyyden kasvaessa yli 3,5 kilometriin voimalat eivät ole enää yhtä hallitsevia maisemassa kuin kahden kilometrin etäisyydellä. Kimontien ja Jokilaakson varren asutukselle maisemavaikutukset ovat myös vähintään kohtalaiset, koska voimalat ovat näkyviä suurilta osilta. Lähimmät voimalat sijaitsevat juuri dominanssialueen ulkopuolella, ja ovat suuria elementtejä maisemassa. Voimaloista eteläisin on hallitsevin maisemassa, koska voimalatornista kaksi kolmasosaa on näkyvissä. Kokonaisuudessaan Storbackenin tuulivoimapuiston maisemavaikutus lähialueen asutukselle ja tiellä liikkujille on kohtalainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

75 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 67 (85) Kuva Valokuvasovite 1 Munsolista. Etäisyys lähimpään voimalaan reilut 2 kilometriä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Päivitysinventointien yhteydessä Kimon jokilaakson aluerajausta on laajennettu pohjoiseen jokialueen myötäisesti. Lähimmillään arvo-alue sijoittuu noin 800 metrin päähän lähimmästä voimalasta. Kohta arvoalueella, johon voimalat lähimmillään näkyvät, sijaitsee noin yhden kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Muut voimalat sijaitsevat noin 1,4-3 km etäisyydellä. Tuulivoimalat näkyvät sille osuudelle arvo-aluetta, joka sijaitsee Kullaksen ja Siffriksen välille. Maisema koostuu peltoaukeista ja niillä sijaitsevista pihoista. Kohteen eteläosassa tienvarsikasvillisuus estää suorien näkymien syntymistä suoraan kohti tuulivoimapuistoa. Ölandsvägenin ja Kullaståetin välisellä alueella maisema on avointa ja voimalat näkyvät monin paikoin. Voimaloiden tornit jäävät osittain metsän peittoon, mutta tällä noin kahden kilometrin alueella voimalat muuttavat maisemaa selvästi teknisemmäksi. Vain pieni osa arvoalueen pohjoisimmasta osasta jää eteläisen voimalan dominanssialueen sisälle. Näin ollen kohteelle kokonaisuutena ei arvioida syntyvän merkittäviä vaikutuksia. Kohde ulottuu etelässä myös idän suuntaa kohti Kimon ruukkia. Tälle alueelle voimalat eivät näkymäalueanalyysin mukaan näy. Valokuvasovite 4 on laadittu Staffansista, sen alueen keskiosiin johon voimalat näkyvät parhaiten. Noin puolelle alueesta vaikutusten arvioidaan olevan vähintään kohtalaiset, koska eteläisimmät neljä voimalaa näkyvät noin 2/3 tornista. Suurimmat vaikutukset syntyvät eteläisimmästä voimalasta, kun muut voimalat sijoittuvat kauemmaksi ja eivät näy yhtä suurilta osilta. Maisemavaikutukset lieventyvät siitä, että tuulivoimapuisto ja arvoalue eivät sijoitu vierekkäin, vaan muuttuva maisema-alue on pääasiassa tuulivoimapuiston leveyden mittainen. Tuulivoimapuiston vaikutukset lieventyvät tuulivoimapuiston ympärillä sijaitsevasta puustosta, sen peittäessä osan voimaloiden torneista. Pohjanmaalaiset maanomistusolosuhteet peilaavat vanhaa palstaviljelyn perinnettä, jonka takia voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä, että tilanne, jossa tuulivoimapuiston ympäröivä puusto puuttuisi kokonaan, pääsisi syntymään. Vastaava tilanne voisi syntyä pääosin metsäpalon seurauksena. Tilanne, jossa kaikki maanomistajat arvoalueen ja tuulivoimaloiden välillä hakkauttaisivat metsänsä, on hyvin epätodennäköinen. Tällaisessa tapauksessa maiseman luonne muuttuisi merkittävästi, eikä vain tuulivoimaloiden näkyvyyden takia. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

76 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 68 (85) Kuva Valokuvasovite kaava-alueen eteläpuolelta, Kimon jokilaaksosta, joka ehdotetaan valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Etäisyys voimaloihin on 2,6 km. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Lähialueella sijaitsevat RKY 2009-kohteet Oravaisten tehdasyhdyskunta, Oravaisten vanha kirkko ja hautausmaa, Oravaisten taistelutanner ja Minnestodin tie, Kimo ruukin alaruukki ja väliruukki. Kuva Valokuvasovite 2, Oravaisten tehdasyhdyskunnasta luoteeseen. Valokuvasovite 2 on laadittu Oravaisten tehdasyhdyskunnan luoteispuolelta. Tuulivoimapuisto näkyy näkymäalueanalyysin mukaan vain pieniltä osin kohteen lounaisreunalle. Valokuvasovitteesta käy ilmi kuinka metsän peittävä vaikutus vähentää kohteeseen kohdistuvaa vaikutusta, vaikka etäisyys kohteen ja lähimmän voimalan välillä on vain runsas kilometri. Voimalat näkyvät ainoastaan joidenkin napojen ja lapojen osalta, ja vaikutukset kohteeseen ovat lieviä. Tilanteessa, jossa voimaloiden näkyvyyttä ei peittäisi olemassa oleva metsä, voimaloiden vaikutuksia arvioidaan vähintään kohtalaisiksi. Kaksi voimaloista sijaitsisi dominanssialueen sisällä ja näkyisivät kokonaisuudessaan. Tilanne voisi kuitenkin syntyä todennäköisimmin metsäpalon seurauksena, johtuen Pohjanmaan tyypillisistä maanomistusolosuhteista. Lentokuvatarkastelun perusteella arvokohteen ja voimaloiden välillä oleva puusto on eri-ikäistä, joka osaltaan vähentää mahdollisuutta siitä, että kaikki hakkauttaisivat metsänsä samaan aikaan. Kohteen ja voimaloiden välillä kulkeva ilmajohto aiheuttaisi myös osaltaan suurempia maisemavaikutuksia jos puusto katoaisi kokonaan. Valokuvasovite 3 on laadittu juuri RKY-kohteen Oravaisten vanhan hautausmaan eteläpuolelta (Kuva 11.9). Tuulivoimalat tulevat olemaan näkyviä niille, jotka vierailevat hautausmaalla. Voimalat näkyvät metsänreunan takaa niin, että voimaloista näkyy enintään puolet tornista. Pääasiassa voimaloista näkyy kuitenkin vain roottorit. Ottaen huomioon kohteen ja voimaloiden välisen etäisyyden sekä metsän peittävyyden, ovat vaikutukset kohteeseen kohtalaiset. Kohde koostuu kahdesta eri osasta, joista toinen, Oravaisten vanha kirkko, sijaitsee noin 1,3 km hautausmaalta etelään. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät näy kohteeseen. Vaikutukset puuston puuttuessa ovat vastaavat kuin yllä koskien Oravaisten tehdasyhteiskuntaa. Ilman FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

77 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 69 (85) puustoa maisemavaikutukset olisivat suuremmat, mutta todennäköisyys tilanteen syntymiselle arvioidaan häviävän pieneksi. Kuva Valokuvasovite 3 Strandbystä. Etäisyys voimaloihin melkein 4 km. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät vain pieneen osaan kohdetta Oravaisten taistelutanner ja Minnestodin tie. Kohteen lounaisosasta voimaloiden napa ja roottorit voivat olla näkyvissä, mutta etäisyys on siinä kohtaa jo yli neljä kilometriä. Vaikutukset kohteeseen ovat lievät tai korkeintaan kohtalaiset. Vaikutukset puuston puuttuessa ovat vastaavat kuin yllä koskien Oravaisten tehdasyhteiskuntaa. Ilman puustoa maisemavaikutukset olisivat suuremmat, mutta todennäköisyys tilanteen syntymiselle arvioidaan häviävän pieneksi. Kuva Maanomistusolosuhteet ovat Pohjanmaalle tyypilliset kapeine metsäpalstoineen. Todennäköisyys, että metsä hakattaisiin kokonaan puiston ja hankkeen välillä on häviävän pieni. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

78 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 70 (85) Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät näy Kimo ruukin ala- tai väliruukkiin. Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) RKY 1993-kohteet Oravaisten taistelutanner ja Kimon ruukki sijaitsevat lähialueella. Kohde Oravaisten taistelutanner on rajattu samalle alueelle kuin RKY 2009-kohde ja vaikutukset siihen on arvioitu yllä. Kimon ruukki sijaitsee puoliksi lähialueella ja välialueella. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät kohteen länsiosiin, peltoalueelle joka sijaitsee lähellä Kimojokea. Vaikutukset kohteeseen ovat arvioilta pienet, koska etäisyys kohteen ja lähimpien voimaloiden välillä on pitkä ja alueiden välillä sijaitseva metsä luultavasti tarkoittaa, että voimalat näkyvät vain pieniltä osilta. Valtakunnallisella tasolla arvokkaat maisema-alueet (vma maakuntakaavassa) Valtakunnallisella tasolla arvokkaita maisema-alueita lähialueella ovat Oravaisten taistelutanner ja Kimonjokilaakso. Kohteiden rajaukset vastaavat yllä arvioituja RKY 2009 ja 1993-kohteita. Maakunnallisella tasolla arvokkaat maisema-alueet (ma maakuntakaavassa) Oravaisten taajaman läheisyydessä sijaitsee neljä kohdetta, jotka on maakuntakaavassa rajattu maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Nämä ovat Ruths, Eljasus, Bertils ja Ören. Kohteisiin Bertils ja Eljasus voimalat eivät ole näkymäanalyysin mukaan näkyviä. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät osittain kohteisiin Eljasus ja Ruths. Molemmissa tapauksissa etäisyys ylittää kolme kilometriä ja vaikutusten arvioidaan olevan pienet. Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueella (etäisyys tuulivoimaloilta noin 5 12 kilometriä) Välialueella voimalat erottuvat selvästi, mutta niiden koko ja etäisyys voi olla vaikea hahmottaa. Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan eivät ole merkittävät etäisyydestä johtuen. Välialueella sijaitsee merialueet Monånlahti ja Oravaistenlahti kaava-alueen luoteispuolella. Kaava-alueesta lounaaseen (Vöyrinjokilaakso), kaakkoon (Polijokilaakso) ja koilliseen (Munsalanjokilaakso) sijaitsee laajoja viljelyaukeita. Asutus, johon voimalat näkyvät, sijaitsee Österbyssä, Komossassa ja Norrgårdarnassa. Oravaistenlahden rannikolla sijaitsee paljon vapaa-ajan asutusta, mutta näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät näy ihan rannoille. Oravaistenlahdella sijaitsee saaria, joilla on myös loma-asutusta. Näille saarille tuulivoimalat ovat näkyviä. Etäisyys tarkoittaa kuitenkin että vaikutukset vapaa-ajan asutukselle ovat suurimmillaan kohtalaiset, kuitenkin pääosiltaan lievät. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vöyrinjokilaakso sijaitsee Storbackenin kaava-alueesta lounaaseen, lähimmillään noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä. Kohde on laaja, ja 12 kilometrin sisäpuolelle sijoittuu ainoastaan noin kuudesosa kohteesta. Kohteen pohjoisosien läpi kulkee myös ilmajohtokatu, johon suhteutettuna voimaloiden näkyvyys yli kymmenen kilometrin etäisyydellä aiheuttaa vain pienen vaikutuksen maisemaan. Tuulivoimalat ovat luultavasti näkyviä vain noin puolelta korkeudeltaan olemassa olevan metsän takaa. Koska voimalat näkyvät vain pieneen osaan kohdetta ja koska etäisyys on pitkä, aiheutuu kohteelle ainoastaan pieniä maisemavaikutuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

79 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 71 (85) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Välialueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Kimo ruukin ja Oravaisten tehdasyhdyskunnan osa-alueet yläruukki ja pato. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät näy kohteille, ja näin ollen vaikutuksia ei synny. Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt välialueella ovat Vöyrinjokilaakso sekä Vakkurin kylä ja kulttuuriympäristö. RKY 2009-kohteella Vöyrinjokilaaksolla on hieman laajempi rajaus kuin yllä mainitulla valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, mutta vaikutukset kohdistuvat samoihin osiin ja samalle laajuudelle. Vaikutukset kohteeseen on arvioitu yllä. Vakkurin kylälle ja kulttuuriympäristölle voimalat ovat näkyviä ainoastaan pienelle osalle kohdetta. Etäisyys alueille, jonne voimalat ovat näkyviä, on yli kymmenen kilometriä ja näin ollen vaikutukset ovat lievät. Valtakunnallisella tasolla arvokkaat maisema-alueet (vma maakuntakaavassa) Vöyrinjokilaakso on maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisella tasolla arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kohteen rajaus on sama kuin RKY 1993-kohteella ja vaikutukset kohteeseen on arvioitu yllä. Maakunnallisella tasolla arvokkaat maisema-alueet (ma maakuntakaavassa) Maakunnallisella tasolla arvokkaat maisema-alueet välialueella ovat Kuckus, Käkiholma, Granudden, Kaitsor ja Monå. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät kohteiden Kuckus ja Käkiholman osiin. Molempien kohteiden kohdalla niiden etualalla sijaitsee suuria peltoalueita. Etäisyys kohteisiin on yli kymmenen kilometriä ja vaikutukset kohteisiin ovat pieniä. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät näy kohteisiin Granudden, Kaitsor ja Monå. Tuulivoimapuiston vaikutukset kaukoalueelle (etäisyys tuulivoimaloilta noin kilometriä) Vaikutuksia maisemaan ei arvioida syntyvän kaukoalueella tai sitten niiden arvioidaan jäävän hyvin pieniksi. Voimalat voivat näkyä kaukoalueelle, mutta niiden hallitsevuus maisemassa vähenee etäisyyden ja muiden maisemaelementtien myötä. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat eivät näy kaukoalueella sijaitseviin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tai valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät pieniin osiin RKY kohteisiin Lapuanjoen kulttuuriympäristö ja Munsalan kirkonseutu. Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin pieniä. Muihin kohteisiin voimalat eivät näy. Tuulivoimapuiston vaikutukset teoreettiselle maksiminäkyvyysalueelle (etäisyys tuulivoimaloilta noin kilometriä) Hanke ei aiheuta vaikutuksia teoreettiselle maksiminäkyvyysalueelle. Etäisyys on niin pitkä, että vaikutuksia ei synny edes kirkkaalla säällä. FCG Design och planering Ab Företagargatan 13, PB 186, Vasa Tel , fax , Hemort Helsingfors

80 FCG DESIGN OCH PLANERING AB KAAVASELOSTUS 72 (85) Lentoestevalot eivät aiheuta maisemavaikutuksia päiväsaikaan, koska niiden näkyvyys on marginaalista. Yöllä vaikutukset ovat kohtalaiset Vaikutukset muinaismuistoihin Alueen tunnetut muinaismuistokohteet on jätetty tuulivoimapuiston rakentamisen ulkopuolelle. Etäisyys lähimmän tunnetut muinaismuistokohteen ja huoltoteiden tai tuulivoimaloiden välillä on yli 100 metriä, mikä tarkoittaa, että muinaismuistoihin on jätetty riittävä suojaetäisyys (Kuva 11.11). Muinaismuistoille ei aiheudu vaikutuksia tuulivoimapuiston rakentamisesta. Koska eteläisimmälle voimalalle suunniteltu tie on suunniteltu suoraan pohjoisesta, maanrakennustyöt luo-alueen ja muinaismuistoalueen välissä ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia mahdollisiin siitepölykerrostumiin suoalueella. Maanrakennustyöt eivät myöskään aiheuta vaikutuksia suon vesitalouteen. Maanrakennustyöt eivät kohdistu suolle. Kuva Kaava-alueella sijaitsee kaksi tunnettua muinaisjäännöstä, Storbackenin ja Björnkärretin hautaröykkiöt Vaikutukset ilmavalvontaan ja lentoturvallisuuteen Puolustusvoimat ovat antaneet lausuntonsa (AL2424). Lausunnon mukaan Storbackenin tuulivoimapuiston vaikutukset puolustusvoimien toimintaan on selvitetty, eikä osayleiskaavan mukaisilla voimaloilla ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Näin ollen Puolustusvoimat eivät vastusta hanketta. (Liite 11) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, Vaasa Puh , fax , Kotipaikka Helsinki