STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2

3 KAAVASELOSTUS / I (IV) Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS SELVITYKSET Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Selvitykset NYKYTILANNE Kaavoitusalueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Sijainti Asutus Maanomistus Liikenne Tutka- ja viestintäyhteydet Sähköverkko Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Pohjanmaan maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat ja päätökset Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Kasvillusuus ja arvokkaat luontotyypit Eläimistö Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit Linnusto FINIBA- ja IBA-alueet Suojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue 19 Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

4 KAAVASELOSTUS / II (IV) Salomaa Kristina Muinaismuistot HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot lähialueella Suunnitellut tuulivoimapuistot lähialueella TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMA Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVOITUKSEN PROSESSI Kaavoituksen vireilletulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksytty kaava OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo) Muut merkinnät ja määräykset Yleiset määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä vaiktustenarvioinnista Tuulivoimaloille tyypilliset vaikutukset Meluvaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Käytönaikaiset vaikutukset Varjostus- ja välkevaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Käytönaikaiset vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin Kasvillisuus Eläimistö Suojelualueet Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

5 KAAVASELOSTUS / III (IV) Salomaa Kristina 11.9 Vaikutukset linnustoon Pesimälinnusto Muuttolinnusto Vaikutukset maankäyttöön, elinkeinoihin ja ihmisten elinoloihin Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset sähkönsiirrosta VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoille Vaikutukset ilmavalvontaan ja lentoturvallisuuteen Vaikutukset viestintäyhteyksiin Vaikutukset turvallisuuteen Yhteisvaikutukset Melu Varjostus ja välke Luonnon monimuotoisuus Linnusto Maisema Liikenne Ihmisten elinolot OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen osayleiskaavassa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN KIRJALLISUUS Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

6 KAAVASELOSTUS / IV (IV) Salomaa Kristina Liitteet: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liite 2. Storbötetin tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset. FCG 2015 Liite 3. Storbötetin tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet. FCG 2015 Liite 4. Kokousmuistio viranomaisneuvottelusta Liite 5. Kokousmuistio viranomaisten työneuvottelusta Liite 6. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta. Liite 7. Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen. FCG 2015 Storbötetin tuulivoimapuiston kaavoitusta on edeltänyt YVA-menettely. YVA-menettelyn materiaali on saatavilla Ympäristöhallinnon verkkosivulla osoitteessa: ( Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

7 1 (74) STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa, joka sijaitsee Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn kunnanrajalla, Pensalan kylän eteläpuolella. Tuulivoimapuiston kokonaispinta-ala on noin hehtaaria, josta ha sijoittuu Uudenkaarlepyyn puolelle. Koko tuulivoimapuisto koostuu 28 voimalasta. Tämä osayleiskaava laaditaan Uudenkaarlepyyn kaupungin osa-alueelle tuulivoimapuistosta, joka sisällyttää 21 voimalaa. Suunnitteilla olevat tuulivoimalaitokset koostuvat 145 metriä korkeasta terästornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorinlapojen halkaisija on noin 131 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus on täten noin 210,5 metriä. Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan 110 kv sähköasema, jonka kautta tuulivoimalaitosten tuottama teho muunnetaan 110 kv:n sähkönsiirtojännitteeseen. Tuulivoimapuisto kytketään olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola), joka kulkee koillis-lounais suuntaisesti kaava-alueen länsipuolella. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta olemassa olevaan sähkölinjaan suunnitellaan ilmajohtona. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitosten lisäksi myös voimalaitoksille johtavista huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka rakennetaan alueelle. Sähkö siirretään sähköaseman kautta sähköverkkoon. Tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tavoitteena on ottaa ympäristön erityispiirteet huomioon. Osayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan MRL 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuusto. 2 KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET Kaavoituksen vireilletulo (lokakuu 2013 toukokuu 2015) Uudenkaarlepyyn kaupunginhallitus on hyväksynyt Storbötetin tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). OAS on ollut nähtävillä (Liite 1). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin (Liite 4). Osayleiskaavan luonnosvaihe (kesäkuu 2015 elokuu 2015) Viranomaisten työneuvottelu järjestettiin (liite 5). Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Uudenkaarlepyyn kaupungissa ajalla Infotilaisuus järjestettiin Uudenkaarlepyyn virastotalossa Kaavaluonnoksesta saapui 8 lausuntoa ja kolme mielipidettä. Palaute ja vastineet esitetään yhteenvetona liitteessä 7. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (syyskuu lokakuu 2015) Osayleiskaavaehdotus laaditaan syyskuussa Uudenkaarlepyyn kaupunki asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajan.

8 2 (74) Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan julkisesti ja kunnan asukkailla sekä osallisilla on oikeus jättää kaavasta muistutus. Muistutukset lähetetään kirjallisina Uudenkaarlepyyn kaupunginhallitukselle kaavan nähtävillä oloaikana. Viranomaisten lausunnot pyydetään ja palaute kootaan. Osayleiskaava hyväksytään (syksy 2015) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan perustellut vastineet. Uudenkaarlepyyn kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyvät osayleiskaavan ja hyväksymisestä kuulutetaan virallisesti. 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja -haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten esim. luonnonsuojeluja metsästysyhdistykset Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset sekä radiotaajuuksien käyttäjät ja toiminnanharjoittajat (Oy Herrfors Ab, Suomen Erillisverkot Oy, Ilmatieteen laitos, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Ab, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, paikalliset radioyrittäjät, Alusliikennepalvelu Bothnia VTS) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Uudenkaarlepyyn kaupungin hallintokunnat ja asiantuntijaelimet Naapurikunnat; Vöyrin kunta ja Kauhavan kunta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Riistan- ja kalantutkimuskeskus, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto.

9 3 (74) 4 SELVITYKSET 4.1 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) 4.2 Selvitykset Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta (458/2006) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on lisännyt YVA-asetuksen 6 :en hankeluetteloon tuulivoimapuistot, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 ja kokonaisteho yli 30 MW. Näin ollen suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on selvitetty YVA-menettelyssä. YVA-ohjelma asetettiin julkisesti nähtäville Yhteysviranomainen on antanut oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-ohjelmasta (Dnr EPOELY/ /2013). Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tukea kaavan laatimista ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan kaavan tavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu tehtäviin perustutkimuksiin, muihin olemassa oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastotarkastuksiin, lähtötietoihin, osallisten lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä analyyseihin siitä, mistä kaavan ominaisuuksista aiheutuu vaikutuksia ympäristöön. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tutkitaan erityisesti projektin vaikutuksia luonto-, maisema-, melu- ja varjostusolosuhteisiin. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Menettelyssä hankkeesta vastaava saa myös tarpeellista tietoa ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomainen saa enemmän tietoa hankkeen edellytyksistä sekä tietoa lupaehtojen määrittämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostus oli julkisesti nähtävillä Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta (Dnr EPOELY/42/07.04/2013, liite 6). YVA-menettelyssä ei tehdä mitään päätöksiä, vaan päätökset tehdään päätetyn YVAmenettelyn jälkeen kaavoituksen ja muiden lupamenettelyiden yhteydessä. Storbötetin tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Storbötetin tuulivoimapuisto, Luontoselvitykset, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Vöyrin ja Uusikaarlepyyn Storbötetin tuulipuistohankkeen lepakkoselvitys (Lilley. & Prokkola 2013) Storbötetin lepakoiden muutonseuranta (Lilley 2013) Vöyrin tuulivoimahankkeiden lepakkoselvitykset yhteenveto (FCG 2014) Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys Vöyrin alueella muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi (FCG 2014) Storbötetin, Sandbackan, Storbackenin ja Lålaxin tuulivoimapuistot. Asukaskyselyn yhteenveto (FCG 2014) Storbötetin tuulipuiston hankealueen arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy)

10 4 (74) Yhteisvaikutukset Sandbackan ja Storbackenin tuulivoimapuistojen kanssa (FCG 2014) Lisäksi YVAn ja suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG ): Ei-analyysi, jossa tuulivoimalle soveltumattomat alueet on määritelty Puiston alustavat layout-suunnitelmat (alustava sijoitus voimaloille, huoltoteille ja sähkönsiirtorakenteille) Storbötetin tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu seuraavat: Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta: V126, lähtömelutaso 107,5 db(a), HH 145 m, RD 126 m Varjostusmallinnukset: Nordex N131, HH 145 m, RD 131 m Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet: Nordex N131, HH 145 m, RD 131 m Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä/inventointeja ja muuta materiaalia. Valmisteluaineisto Pohjanmaan maakuntakaava II:lle, Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kattaa mm. seuraavat materiaalit: Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Kohdekuvaukset 1-26 Kohdekuvaukset Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Vaikutustenarviointi Aluekohtainen vaikutustenarviointi Natura-arviointi Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas. Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto).

11 5 (74) 5 NYKYTILANNE 5.1 Kaavoitusalueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaalla noin kahdeksan kilometriä itään Oravaisista Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella. Etäisyys Uudenkaarlepyyn keskustaan on noin 20 kilometriä. Kaava-alue on noin hehtaaria, josta hehtaaria sijoittuu Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle. Taajamat ja asutus tuulivoimapuiston läheisyydessä ovat mm. Oravainen lännessä, Alahärma kaakossa sekä Pensala ja Jepua pohjoisessa. Etäisyys kaava-alueesta rannikolle on yli kahdeksan kilometriä Asutus Kuva 1. Storbötetin tuulivoimapuisto, josta itäinen osa-alue sijoittuu Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle. Osa-alue on merkitty punaisella. Kaava-alue koostuu enimmäkseen rakentamattomasta metsävaltaisesta maasta. Lähin asutus sijoittuu kaava-alueesta pohjoiseen Pensalan kylässä. Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse vakituisia tai vapaa-ajan asuntoja. Kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijoittuu 4 vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. Lähin rakennus sijoittuu yli 2 km etäisyydellä Uudenkaarlepyyn kaupungin sijaitsevista voimaloista. Tuulivoimalaitokset sijoittuvat YKR-tietokannassa määritellyn yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle.

12 6 (74) Maanomistus Liikenne Kuva 2. Asutus ja YKR-luokitus suhteessa suunniteltuihin voimaloihinstorbötetin kaava-alueella. Uudenkaarlepyyn kaupungin puoleiset tuulivoimalat on merkitty mustalla. Kaava-alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. PROKON Wind Energy Finland Oy on tehnyt alueen maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia. Valtatie 8 (Oulun ja Turun välillä) kulkee lounais-koillissuuntaisesti lähimmillään noin seitsemän kilometriä Storbötetin kaava-alueesta länteen. Valtatie 8 on

13 7 (74) erikoiskuljetusväylä. Vuonna 2013 keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin ajoneuvoa kaava-alueen läheisyydessä, joista raskaan liikenteen osuus oli noin 480 ajoneuvoa. Suunniteltu tuulivoimapuisto saavutetaan parhaiten valtatie 8 ja Jepuantien kautta. Jepuantie (7320) kulkee kaava-alueen pohjoispuolella ja on luokiteltu yhdystieksi. Lähimmillään Jepuantie kulkee noin 1,9 km etäisyydellä kaava-alueesta. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Jepuantiellä kaava-alueen läheisyydessä oli noin 610 ajoneuvoa vuonna 2013, josta raskas liikenne oli noin 80 ajoneuvoa. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Tutka- ja viestintäyhteydet Sähköverkko Ficoralta (viestintävirastolta) on pyydetty lausunto mahdollisista häiriövaikutuksista radiolinkkiyhteyksiin. Ficoralta saadun palautteen mukaan laitos ei enää anna lausuntoja tuulivoimapuistojen mahdollisista vaikutuksista. Tässä hankkeessa on siitä syystä selvitetty Maanmittauslaitoksen tietokannasta (2014) radiomastot noin 20 km säteellä hankkeesta ja mastojen omistajatietoa on pyydetty Maanmittauslaitokselta. Kaava-alueen ympäristön tv-lähetykset tulevat pääasiassa Lapuan lähetysasemalta, joka sijaitsee noin 45 km kaakkoon (160 ) kaava-alueesta, sekä Kruunupyyn asemalta, joka sijaitsee noin 65 km koilliseen (47 ) kaava-alueesta. Kolmas mahdollinen lähetysasema on Vaasa, joka sijaitsee noin 55 km länteen (260 ) kaava-alueesta. Tuulivoimapuistolla voi olla vaikutuksia tv-vastaanotolle alueella Österby-Pensala. 20 km säteellä tuulivoimapuistosta sijaitsee yhteensä 91 radiomastoa, joista suurin oas on matkapuhelin- ja datamastoja. Lähimmät pääasemat sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta; koillisessa Milbackenissa, lännessä Munsolbackenissa ja kaakossa Filpussa/Vakkurissa. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Tuulivoimapuisto kytketään alustavan suunnitelman mukaan olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola) kaava-alueesta länteen. Puolet sähköjohdosta (noin 4 km) kulkisi Uudenkaarlepyyn ja Vöyrin kaava-alueiden sisällä. Reitti kulkee pohjoisreunassa Pensalkanganin pohjavesialueen halki, mutta sijoittuu varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella ilmajohto suunnitellaan kulkevan uuden tielinjauksen myötä kaava-alueelta Kangvägenille. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014)

14 8 (74) Kuva 3. Storbötetin tuulivoimapuiston sähkönsiirto. Uudenkaarlepyyn kaupungin voimalat on merkitty mustalla. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , ajantasaistetut tavoitteet saivat lainvoiman ) sekä edistää niiden toteutumista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Tuulivoimalaitosten osayleiskaavoitusta Storbötetissä koskevat erityisesti seuraavat kohdat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

15 9 (74) Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset (...) maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yleistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 2 ) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoite: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Erityistavoite: Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

16 10 (74) Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa kaava-alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavaan on merkitty kolme tuulivoimaloille osoitettua aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueille (Sidebyn ja Korsnäsin ulkopuolelle) ja yksi mantereelle (Bergö). Kuva 4. Kaava-alueen likimääräinen sijainti Pohjanmaan maakuntakaavassa. Uudenkaarlepyyn kaupungin alue on merkitty punaisella. Pohjanmaan maakuntakaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Kaavaalueen läntinen kulma sijaitsee Natura 2000-alueen ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen (SL2) vieressä. Kaava-alueesta länteen on merkitty tärkeä pohjavesialue vedenottamolle tai vedenottamolle soveltuva tärkeä pohjavesialue (pv). Pohjavesialue on lisäksi merkitty vedenottamoksi (et-v). Pohjavesialueelta pohjoiseen kulkee vesijohtomerkintä. Jepuantien varressa on kolme kohdemerkintää pohjavesialueelle. Luoteeseen ja koilliseen kaava-alueesta maakuntakaavaan on merkitty voimajohtoja (z). Mainittujen merkintöjen lisäksi maakuntakaavassa on merkitty rakennetut alueet. Kaava-alueen pohjoispuolella kulkeva Jepuantie on merkitty yhdystieksi (yt). Jepuantien varressa kulkee pyöräilytie. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014)

17 11 (74) Vaihemaakuntakaavat Vaihemaakuntakaava I (Kauppa) Maakuntakaavan yhteydessä on tehty vaihemaakuntakaavoja. Ympäristöministeriö on vahvistanut Vaihemaakuntakaava I:n (kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla). Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole osoitettu merkintöjä kaava-alueelle. Vaihemaakuntakaava II (Tuulivoima) Painopiste Vaihemaakuntakaava II:ssa (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla) on tuulivoimassa. Tavoitteena oli osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävillä Liitto on myös tehnyt lisäselvityksiä ja vaikutustenarviointeja liittyen suuriin petolintuihin ja muuttolintuihin. Selvitykset valmistuivat alkukesästä Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen ja se on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa , jonka jälkeen se asetettiin nähtäville Vaihemaakuntakaavaehdotuksen ollessa nähtävillä osoitettiin 33 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta mantereelle. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa luonnonsuojelulain (valmistui ) mukaisesti. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELYkeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntahallitus myös päätti, että tärkeät pohjavesialueet rajataan tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolelle. Maakuntahallitus käsitteli vaihekaava II:ta kokouksessaan Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa Merkinnöillä tv-1 ja tv-2 osoitetaan maa-alueet jotka soveltuvat seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille. Alueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota asumiseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemaan, lintuihin, liikenneväyliin ja - järjestelyihin, lentokenttien lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainestenoton edellytysten turvaamiseen. Toimet tv-2 merkityille alueille tulee lisäksi suunnitella ja toteuttaa niin, että alueen biologinen monipuolisuus/luontoarvot säilyvät. Vaihemaakuntakaava II:n mukaan Storbötetin tuulivoima-alue sijoittuu alueelle, jota on vaihemaakuntakaavassa merkitty tv-1-alueiksi, jotka soveltuvat seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston rakentamiselle. Kaava-alueen itä- ja länsipuolelle on lisäksi merkitty 110 kv voimalinjat. Voimalinjat risteävät kaava-alueen pohjoispuolella. Vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä on laadittu alueittainen vaikutusten arviointi niille alueille, joiden on katsottu soveltuvan tuulivoiman tuotannolle. Tv-alue nimeltä Björkbacken koostuu kolmesta osa-alueesta, joista Storbötet sijaitsee eteläisimmällä alueella. Alueet ovat yhteensä noin 4400 hehtaaria ja niille voisi sijoittaa voimalaa. Alue on merkitty numerolla 9 kohdekorteilla. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014)

18 12 (74) Kuva 5. Storbötetin kaava-alue suhteessa Vaihemaakuntakaava II:een. Uudenkaarlepyyn osaalue on merkitty punaisella. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu ) ja Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava I tuulivoimalle (hyväksytty ) sijoittuvat kaava-alueesta kaakkoon. Lähin merkintä maakuntakaavassa on suojelualue SL-2 kaava-alueen eteläpuolella. Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole merkintöjä kaava-alueen läheisyydessä. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Yleis- ja asemakaavat Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu yleiskaavoja tai suunnitteilla olevia yleiskaavoja eikä myöskään asemakaavoja. Lähimmät kaavat sijoittuvat Oravaisten taajamassa. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Rakennusjärjestys Uudenkaarlepyyn rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040:ssa pyrkimyksenä on, että yksiselitteiset ja nopeat päätökset edesauttavat tuulivoima-alueiden ja tuulivoimalaitosten

19 13 (74) kaavoituksesta. Uskoa omaan teknologiseen osaamiseen Pohjanmaalla tulee täten vahvistaa. Maakuntaohjelman mukaan investointeja tuulivoimateknologian kuljetusten infrastruktuuriin, merellä sijaitsevien tuulivoimalaitosten asennuksiin sekä sähkönsiirtoon ja muuntoverkoihin tulee tukea. Tätä tukemaan Pohjanmaan liitto on työstänyt Vaihemaakuntakaava II:ta, joka on Ympäristöministeriöllä vahvistettavana. Yksi tavoitetila vuodelle 2040 Pohjanmaan maakuntastrategiassa on, että Pohjanmaa on omavarainen energian suhteen. Sähkö- ja lämpötuotanto sekä liikenne ovat hiilineutraaleja. Energiaomavaraisuus tarkoittaa, että maakunnan energiantuotannon tulee miltei kokonaan perustua uusiutuviin energianmuotoihin. Maakuntaohjelman mukaan tavoite saavutetaan mm. edistämällä tuulivoimaloiden rakentamista ja valmiudella hyödyntää tuulivoimapotentiaalia seudullisesti. 5.3 Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Kaava-alueen kallioperä koostuu porfyyristä granodioriitista ja tasarakeisesta graniitista. Kaava-alueen maaperä on pääasiassa sekarakeista kiveä sekä kallio- ja turvealueita. GTK:n mukaan on erittäin epätodennäköistä että kaava-alueella esiintyy happamia sulfaattimaita. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Pinta- ja pohjavedet Kaava-alue sijoittuu melkein kokonaisuudessaan Perämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (84) ja tarkemmin Munsalanjoen valuma-alueelle (84.014). Suurin osa Storbötetin kaava-alueen pintavesistä valuvat Munsalan jokeen, joka kulkee eteläpohjoissuunnassa kaava-alueen pohjoispuolella ja päätyy Munsalan Söderfjärdeniin. Ojitetun Träskesmossenin keskellä, lähellä metsästysmajaa, sijoittuu pieni, noin 0,25 ha suuruinen lampi, joka on suojeltu vesilain nojalla. Kaava-alueen läpi virtaa Kronodiket pohjoiseen. Storbötetin kaava-alueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita tai kaivoja, vedenottamoita eikä pohjaveden seurantaputkia. Pensalkanganin ( ) pohjavesialue, joka on luokiteltu tärkeäksi vedenhankinnan suhteen, eli 1-luokan pohjavesialueeksi, sijaitsee Vöyrin kunnassa noin 4 km etäisyydellä Uudenkaarlepyyn kaava-alueesta. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Kasvillusuus ja arvokkaat luontotyypit Kaava-alueen metsät ovat pääsääntöisesti erivaiheista talousmetsää. Metsiä dominoi havupuut, kallioiset männiköt sekä metsätalouden tarpeisiin ojitetut suot. Kaavaalueella sijaitsee hyvin vähän vanhaa metsää. Alueella on ennen sijainnut enemmän suoalueita, jota ojitusten myötä ovat muuttuneet talousmetsiksi. Suurin vastaava alue on Träskesmossen kaava-alueen länsiosissa. Jotkut osat Träskesmossenista ei ole ojitettu. Toinen vastaava alue on Hirvamossen, joka nykytilassaan on mäntytalousmetsää jota halkovat ojat. Kaava-alueen pienemmät suot ovat myös ojitettu, ja nämä ovat Lilla Hirvane, Suckholmsmossen ja Hällrapan.

20 14 (74) Kaava-alueen metsät ovat pääasiassa tasaista talousmetsää. Alueella on hyvin vähän vanhoja ja lahoja puita. Uudenkaarlepyyn kaava-alueella metsä on kuusivaltaista, puusto on keskimäärin nuorta ja tiheää ja alueella on paljon avohakkuita. Kuva 6. Kaava-alueen arvokkaat luontotyypit. Uudenkaarlepyyn kaava-alue kunnanrajan itäpuolella. Kaava-alueella sijaitsee harvoja suojelunarvoisia luontotyyppejä. Träskesmossenilla sijaitsee suolampi joka on kooltaan pienempi kuin 1 ha. Vesilain 11 mukaan on kiellettyä heikentää lammen luonnontilaa. Kaava-alueen pohjois- ja länsiosissa sijaitsee karuja kallioalueita, jotka harvapuustoisilta osiltaan ovat arvokkaita luontotyyppejä metsälain 10 mukaan. Liito-oravan pesimäalueella kaava-alueen itäosissa sijaitsee pienempi ryhmä pesäpuita (haapa) jotka ovat suojelun arvoisia. Nämä puut on sisällytetty liito-oravan pesimäalueen rajaukseen. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014)

21 15 (74) Eläimistö Kaavoituksen yhteydessä ne osat Lillbötetistä jotka sijoittuvat kaava-alueen sisälle sen pohjoisosassa on rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo- 4). Lillbötetin kallioalue ei täytä vaatimukset metsälain 10 mukaisesti, mutta on arvokas biotooppi ja on siksi rajattu muuksi suojelunarvoiseksi alueeksi. (Uudenkaarlepyyn kaupunki, teknisen lautakunnan kokous, ) Tavalliset eläinlajit Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen lausunnon (2013) mukaan kaava-alueella esiintyy hirvi, ilves, supikoira, kettu, jänis sekä saukko. Hirvihavaintokorttien mukaan ( ) kaava-alueella sijaitsee hirven kesä- ja talvilaidunalueita. Isot petoeläimet Suurista petoeläimistä kesällä ja alkusyksystä 2014 kaava-alueen lähellä oltiin tavattu kaikkia neljää; karhu, ilves, susi ja ahma. On todennäköistä, että kaikki lajit vierailevat kaava-alueella satunnaisesti. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit Lepakko Paikalliset populaatiot ja lepakoiden käyttämät alueet Kartoituksen mukaan kaava-alue voidaan pitää huonona tai keksivertaisena lepakoiden ruokailu- ja lepoalueena. Kaava-alueella havaittiin vain pohjanlepakkoa ja vesisiippoja havaittiin vain kaava-alueen länsipuolella Pensalkanganin pohjavesialueen sorakuoppien alueella. Alueen metsät ovat suhteellisen nuoret ja siksi ne eivät tarjoa lepakoiden tarvitsemia päiväpiiloja. Nuoret metsät eivät myöskään ole monipuoliselle ja rikkaalle hyönteisfaunalle otollisia. Vesistöjen puute vaikuttaa myös kielteisesti lepakkolajien määrään sekä tiheyteen. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Muuttavat lepakot Storbötetin alueilla tehdyn muuttavien lepakoiden kartoituksen mukaan aluetta ei arvioida olevan merkittävä muuttavien lepakoiden kannalta. Kartoituksen yhteydessä havaittiin pohjanlepakkoa ja lajeja joita ei voitu määrittää lajilleen. (Storbötetin YVAselostus, FCG 2014) Liito-orava Kaava-alueella sijaitsee harvoja liito-oravalle soveltuvia habitaatteja. Alueella on vain harvoja haapa- ja kuusikkoja eikä ollenkaan leppiä. UHEX-tietokannassa on merkintä havainnosta kaava-alueella vuodelta Kartoitusten yhteydessä samalla alueella havaittiin liito-orava kuin merkintä UHEXissa. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Viitasammakko Viitasammakon esiintyminen alueella on mahdollista, mutta lajin levinneisyyttä alueella ei ole selvitetty erikseen. Lajia ja sille soveltuvat elinympäristöt on havaittu muiden selvitysten yhteydessä Kaava-alueella ei havaittu viitasammakkoa, mutta on mahdollista, että laji leikkii metsäojissa ja kosteikoissa sekä avoimissa lammikoissa. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014)

22 16 (74) Linnusto Pesimälinnusto Pesimälintuselvityksissä havaittu linnusto edustaa pääpiirteissään Suomessa yleisenä ja runsaana tavattavaa metsälintulajistoa. Kartoitusten yhteydessä havaittiin yhteensä 50 eri lajia jotka tulkittiin alueella pesiviksi. Linjalaskentojen tulosten perusteella Storbötetin hankealueen pesimälinnuston keskimääräinen tiheys on noin 158 paria / km 2, joka vastaa alueen keskitasoa (Väisänen ym 1998). Yleisesti linjalaskennassa havaitut lajit vastasivat Suomen metsälajistolle tyypillisiä lajeja. Kymmenen yleisintä lajia kattoi 80 % linjalaskennan havainnoista. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Suojelunarvoiset pesivät linnut Pesimälinnustokartoituksissa tavattiin yhdeksän lintulajia, jotka on luokiteltu silmällä pidettäviksi tai kuuluvat lintudirektiivin liitteeseen I. Näistä teeri, metso, käenpiika, sirittäjä ja punavarpunen ovat silmällä pidettäviä (NT). Laulujoutsen, pyy, teeri, metso, kurki ja palokärki kuuluvat lintudirektiiviliitteeseen. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Muuttolinnusto Keväällä ja syksyllä Pohjanlahden rannikkolinja on Suomenlahden rannikon lisäksi yksi tärkeimmistä lintumuuton johtolinjoista koko Suomessa. Muuttolinnustoselvitys laadittiin usealle tuulivoimapuistolle Vöyrin kunnassa yhteisesti. Syysmuuttoseurannassa havaittiin yli lintuyksilöä ja yhteensä 41 eri lajia. Aktiivisinta muutto oli syyskuun keskivälistä lokakuun alkuun. Syysmuuttoseurannassa runsaimpina muuttivat rastaat ja pikkulinnut (75%), mutta myös kurkia, lokkeja, sepelkyyhkyjä, naakkoja ja hanhia muutti suuremmissa määrissä. Syysmuuttoseurannan aikana havaituista linnuista vain noin 12 % lensi törmäysriskikorkeudella. Kevätmuuttoseurannan aikana havaittiin yhteensä lähes lintua, jotka edustivat 64 eri lintulajia. Havainnot kattavat lähinnä havaintoja muuttavista keskisuurista ja suurista linnuista, sillä varpuslintulajeja kuten peippoja ei kirjattu kattavasti keväällä. Havainnoinnissa suosittiin isoja lajeja, sillä tuulivoimaloiden vaikutus muuttaviin pienempiin varpuslajeihin koetaan yleisesti lieviksi. Aktiivisin muutto ajoittui maalishuhtikuulle ja toukokuussa näkyvä muutto oli tavanomaista pienempi. Havaittuja uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja olivat muuttohaukka (VU, vaarantunut), mehiläishaukka (VU), sinisuohaukka (VU), merikotka (VU), hiirihaukka (VU) ja kivitasku (VU). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaintoja tehtiin metsähanhesta, kaakkurista, naurulokista, punajalkaviklosta, iso- ja tukkakoskelosta sekä niittykirvisestä. Kaikista havaituista linnuista vain 17 % lensivät törmäyskorkeudella keväällä ja 12 % syksyllä. Verrattuna muihin Pohjanmaan rannikolla tehtyihin kartoituksiin viime vuosien varrella lensivät useimmat lajit huomattavan matalalla. Lajeista törmäyskorkeudella ( metriä) lensivät suhteellisesti eniten varislintuja (48 %), lokkilintuja (40 %), hanhet (32 %) sekä kurjet (37 %). Suurista linnuista joutsenet muuttivat matalimmalla; jopa 95 % lensivät alle 50 metrissä. Kyyhkyt (78 % alle 50 metrin) ja kahlaajat (80 % alle 50 metrin) lensivät myös matalalla.

23 17 (74) Pellot kaava-alueen länsipuolella Munsalan joen lähellä tarjoaa luonnollisen eteläpohjoisen muuttoreitin joillekin lajeille, kuten hanhille, joutsenille, kurjille ja päiväpetolinnuille. Jokilaakso toimii johtolinjana kaava-alueen lähelle kulkevalle muutolle, ja ohjaa muuttoa kaava-alueen itäpuolelle. Monien vesilintujen, kuten lokkien, sorsien, kuikkien, allien ja mustalintujen päämuutto kulkee avoimen meren tai rannikon yli. Tulee kuitenkin muistaa, että lintujen muuttoreitit ja muuttokorkeudet vaihtelevat vuosi vuodelta ja linnustokartoitusten tulos tulee näin ollen tulkita yhden vuoden muuton otteena. Erityisesti syksyisin pellot Tallbackassa, Österbyssä ja Pensalassa toimii levähdys- ja ruokailupaikkana kurjille, joutsenille, lokeille ja erityisesti merihanhille. Merihanhien tärkeä ruokailualue sijoittuu kaava-alueesta muutaman kilometrin luoteeseen. Hanhien itä-länsi-suuntaiset lennot seuraavat Ånäsin ja Österbyn peltoalueita myöten. Parhaimpina päivinä elokuun 2013 lopussa laskettiin jopa harmaahanhea lentävän itään Oravaistenlahden ja peltojen väliä. Tärkein muuttoreitti sijoittuu Storbötetistä etelään eikä kulje kaava-alueen yli. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) FINIBA- ja IBA-alueet Suojelualueet Alle 20 km etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee kaksi FINIBA-aluetta, Oravaisenlahti ja Monässundet. Noin 25 km etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee kaksi FINIBA-aluetta lisää, Uudenkaarlepyyn saaristo ja Merenkurkun saaristo, jotka ovat myös kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA). (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Natura 2000-alueet Kaava-alueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Kaava-alue rajautuu yhteen Natura 2000-alueisiin kuuluvaan kohteeseen. Kaava-alue rajautuu lännessä Natura-alueeseen Paljakanneva-Åkantmossen (FI ). Kohde on konsentrinen kermikeidas ja sisältää alueen Sandvågorna, joka on metsäinen hiekkadyyni. Alue on noin hehtaaria suuri ja sen suojelu perustuu luontodirektiiviin (SCI). (Storbötetin YVAselostus, FCG 2014) Luonnonsuojelualueet Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Storbötetin kaava-alueesta kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsee neljä yksityistä suojelualuetta. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat kaava-alueesta lounaaseen Natura 2000-alueen Paljakanneva- Åkantmossenin yhteydessä. Metsähallitus on lausunut, että kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Natura-alueen Paljakanneva Åkantmossenin ulkopuolella sijaitsee kiinteistöjä, jotka ovat valtion omistuksessa ja joiden on tarkoitus liittää suojelualueisiin. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Suojeluohjelmiin kuuluvat kohteet Alle kymmenen kilometrin säteellä kaava-alueesta sijaitsee yksi kohde joka kuuluu suojeluohjelmaan. Kohde Paljakanneva Åkantmossen (SSO100269) kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Kohteen koilliskulma rajoittuu kaava-alueeseen. Paljakanneva Åkantmossen koostuu kahdesta osa-alueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 878 hehtaaria. Kohde kuuluu Natura 2000-alueeseen. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014)

24 18 (74) 5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Yleistä Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö on erilainen kuin muualla maassa. Monet kiinteät muinaismuistot ja avoimet viljelyaukeat jokilaaksoissa todistavat pitkäaikaisesta, jatkuvasta asutuksesta. Jokilaaksoihin keskittyvät rakennukset muodostavat yhtenäisiä, nauhamaisia kyliä. (Pohjanmaan liitto 2011) (Storbötetin YVAselostus, FCG 2014) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on valikoima parhaiten säilyneistä ja tyypillisimmistä maalaiskulttuurimaisemista. Maankäytön suunnittelussa on varmistettava, että vakiintunut maisemakuva ei vahingoitu. Kaava-alueella tai kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Vöyrinjokilaakso (MAO100112), joka sijaitsee 13 kilometriä kaava-alueesta länteen. Lapuan-Kauhavan Alajoki (MAO100105) sijaitsee noin 28 kilometrin etäisyydellä (Ympäristöministeriö 2013 b). (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kaava-alueen sisälle tai sen lähelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). 12 kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee 5 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. (Storbötetin YVAselostus, FCG 2014) Taulukko 1. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 12 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta. Kohde Pohjanmaan teollisuuden kartanot Kolme kohdetta: Kiitola, Keppo ja Juthbacka. Etäisyys lähimpään Storbötetin voimalaan (Uusikaarlepyy) 6-20 km Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta Kimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Yläruukki, alaruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta). 7,6 km Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta 8,5 km Oravaisten kirkko ja hautausmaa Kohde koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, Oravaisten hautausmaasta ja Oravaisten kirkosta. Oravaisten hautausmaan ympärillä sijaitsee kivimuuri ja sen ympärillä kasvaa puustoa. Hautausmaa sijaitsee pohjoiseen paikasta, jossa Oravaisten ensimmäinen kirkko on seissyt. 10 km

25 19 (74) Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie. Minnestodsin museotie halkoo viljelysaukeaa, jolla on käyty Suomen sodan ratkaissut Oravaisten taistelu. Kohde koostuu hyvin säilyneestä ja arvokkaasta rakennuskannasta. 10,5 km Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Kaava-alueen sisälle ei sijoitu arvokkaita rakennettuja ympäristöjä (RKY 1993). 12 kilometrin säteellä on yhteensä 7 kohdetta. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Taulukko 2. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 12 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta. Kohde Vakkurin kylä ja kulttuuriympäristö Alahärmän vanhinta kyläasutusta, jonka raittimainen rakenne on säilynyt. Etäisyys lähimpään voimalaan (Uusikaarlepyy) 3,7 km Lapuanjoen kulttuuriympäristö 6,6 km Kiitolan kartano- ja teollisuusympäristö Hanhimäen kylä ja kulttuuriympäristö Stenbackan kylä Kimon ruukki Oravaisten taistelutanner 8 km 8 km 8,6 km 8,8 km 10,4 km Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue Ekoluoman kulttuurimaisema Vakkurista Kuoppalaan sijaitsee lähimmillään reilun kaksi kilometriä Storbötetin voimaloista Uudessakaarlepyyssä. Lapuanjoen alaosan kulttuurimaisema sijaitsee lähimmillään noin 5,5 kilometriä koilliseen Storbötetin voimaloista Uudessakaarlepyyssä. Oravaisten tehtaan ympäristö sijoittuu vajaan 8 kilometrin päähän Storbötetin voimaloista Uudessakaarlepyyssä. Köykkäri sijoittuu lähimmillään noin 6,5 kilometriä itään Storbötetin voimaloista Uudessakaarlepyyssä. Kimon ruukin alue sijoittuu lähimmillään noin 9 km päähän Storbötetin voimaloista Uudessakaarlepyyssä. Voltin kylä sijoittuu reilun 8 kilometrin päähän Storbötetin voimaloista Uudessakaarlepyyssä.

26 20 (74) Muinaismuistot Eljasus sijaitsee noin 8,5 km etäisyydelle Storbötetin voimaloista Uudessakaarlepyyssä. Keskustan ja kirkonseudun asutusryhmät koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka sijoittuvat noin yhdeksän kilometriä länteen Uudenkaarlepyyn voimaloista. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014) Museoviraston muinaismuistorekisterin mukaan vuodelta 2013 kaava-alueella sijaitsee yksi tunnettu muinaismuisto. Tämä tarkistettiin inventoinnin yhteydessä. Munsala Lillbötet 2 ( ) on kaksi hautaröykkiötä pronssikaudelta. Kohteet sijaitsevat kalliolla ja niitä ympäröi soinen metsä. Kartoituksessa havaittiin kolme uutta kohdetta: Suckholmshällanin kiinteä muinaisjäännös ei voitu aikamääritellä. Kivirakenne on suorakaidemainen ja muodostaa niin sanotun tyhjän tilan vallimaisella luonteellaan. Ulkoisten piirteiden perusteella kohde on perua historialliselta ajalta. Suckholmshällan 2 vastaa luonteeltaan Suckholmashällania. Kohde voi olla esihistoriallinen, mutta sen hyvä kunto voi myös viitata nuorempaan ikään. Sandgrävarna on kiinteä muinaisjäännös jota ei ole aikamääritelty. Röykkiö on rakennettu kallion luoteisosiin ja on pitkulainen muodostelma suorakaiteen muotoisella aukolla kohteen kaakkoisosissa. (Storbötetin YVA-selostus, FCG 2014)

27 21 (74) Kuva 7. Alueen muinaismuistot suhteessa tuulivoimapuiston rakenteisiin. 6 HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN 6.1 Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot lähialueella Noin 20 kilometrin säteellä kaava-alueesta sijaitsee ainoastaan yksi vanhempi toiminnassa oleva tuulivoimalaitos, jonka teho on 135 kw ja napakorkeus noin 40 metriä. Kyseinen tuulivoimalaitos sijaitsee Storbötetin tuulivoimapuistosta kolme kilometriä pohjoiseen. Lähimmät toiminnassa olevat modernit tuulivoimalaitokset sijaitsevat Vaasassa ja Luodossa molemmat yli 40 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuulivoimapuistosta. (Tuulivoimayhdistys r.y. 2014a) 6.2 Suunnitellut tuulivoimapuistot lähialueella Storbötetin tuulivoimapuiston lisäksi PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee kolme muuta tuulivoimapuistoa Vöyrissä ja Uudessakaarlepyyssä.

28 22 (74) Nimi Hankeomistaja Voimalaitosten määrä Kokonaisteho (MW) Etäisyys lähimpään voimalaitokseen Norrpigg Yksityishenkilö 1 2,5 3 km Storbacken Saba Tuulivoima Oy km Jeppo Prokon Wind Energy Finland Oy 2 (+2) 12 5,5 km Sandbacka Svevind Ab Oy km Ala-Härmä Lillbacka Powerco Oy km Kröpuln OX km Lålax Prokon Wind Energy Finland Oy km Klubbskatan Oy Herrfors Ab 3 9 >20 km Lotlax Prokon Wind Energy Finland Oy 3 9 >20 km Kuva 8. Storbötetin tuulivoimapuiston lähellä sijaitsevat suunnitellut tuulivoimapuistot.

29 23 (74) 7 TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMA 7.1 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu tornista, joka ankkuroidaan perustuksiin, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Roottorinlavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Tuulivoimalaitoksen napakorkeus on enintään noin 145 metriä ja roottorin halkaisija noin 131 metriä. Roottorinlapojen pituus on täten 65,5 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus reilu 210 metriä. Kaavoituksen yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköistä tuulivoimalaitosmallia. Tuulivoimalaitoksen yksikköteho on noin 3 MW. Tuulivoimalaitoksen torni rakennetaan osista, jotka koostuvat valssatusta teräksestä. Tornin alin osa voidaan rakentaa suurelementti betoniosioista. Torni pultataan kiinni perustuksiin. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa, ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava, ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 4,5 6 metriä, jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Jokaisen tuulivoimalan perustuksen viereen rakennetaan pystytyskenttä. Tälle alueelle asetetaan nosturi sekä varastoidaan tuulivoimalan komponentit pystyttämistä varten. Valittu tuulivoimalatyyppi huomioon ottaen tulee tasaisen kovapintaisen nosturialueen olla noin 40 x 60 metriä. Sen lisäksi tulee nosturin pystytyskentän ulottua noin 20 x 150 metriä tulosuuntaan. Rakentamisvaiheessa raivataan puusto noin hehtaarin kokoiselta alueelta, jotta perustus voidaan rakentaa ja tuulivoimala pystyttää. Raivatun pystytyskentän pinta-ala riippuu tuulivoimalan toimittajasta. Rakentamisvaiheessa vaaditaan lisäksi yksi noin 30 x 60 metriä suuri tasainen soralla päällystetty toimistoalue työmaaparakkeja ja työvälineiden säilytystä varten. Tuulivoimalaitosten osat säilytetään satamassa ennen kuin ne kuljetetaan tuulivoimaalueelle, tai nostoalueilla ennen nostoa. Hanke ei edellytä maamassojen kaatopaikkoja, sillä tuulivoimapuiston massalaskelmat suunnitellaan niin, ettei maamassoja tarvitse kuljettaa pois, eikä myöskään kasata erikseen tuulivoimapuiston alueella. Maamassoja käytetään tuulivoimapuiston rakentamisessa täytemaana nostoalueiden alla sekä rakennettavien ja parannettavien teiden varsilla. Tuulivoimapuiston rakennusaikana tarvitaan henkilökunnalle ja rakennuskalustolle toimistoalue. Alueen tulee olla noin 1 ha, tasainen ja sorapäällysteinen, ja se sijoitetaan huoltotien viereen, tuulivoimapuiston sisäänkäynnin läheisyyteen. Alueella sijaitsee ainoastaan tilapäisiä rakennuksia (kontteja ja telttoja). Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Sähköasema, joka rakennetaan kaava-alueelle, kytketään olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon Tuovila Kojola, joka kulkee kaava-alueen länsipuolella.

30 24 (74) Kuva 9. Esimerkki tuulivoimalan suunnitellusta pystytyskentästä. 7.2 Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa Storbötetin tuulivoimapuiston kaavalla Uudenkaarlepyyn kaava-alueelle voidaan sijoittaa 21 tuulivoimalaitosta. Tuulivoimapuisto tulee tuulivoimalaitosten lisäksi käsittämään sähköaseman, rakentamis- ja huoltotiestön sekä maakaapelit, jotka yhdistävät kaikki voimalaitokset. Maakaapelit seuraavat tielinjauksia niin pitkälti kuin on mahdollista. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaava-alueella perustuu alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin, luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistojen sijainteihin. Storbötetin tuulivoimapuiston YVAmenettely on kaavoituksen pohjana. Arvokkaat kohteet kaava-alueella on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimalaitosten sijoittelulla on kiinnitetty huomiota melu- ja varjostusvaikutusten minimointiin.

31 25 (74) Kuva 10. Storbötetin tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma luonnosvaiheessa Uudenkaarlepyyn alueella. 7.3 Tuulivoimapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa Ehdotusvaiheessa sähköaseman paikkaa on siirretty pohjoiseen, jotta etäisyys ulkoisen ilmajohdon ja luo-5 sekä luo-2-aluiden välillä olisi suurempi. Muilta osin ei ole tehty muutoksia tuulivoimapuiston layoutiin.

32 26 (74) Kuva 11. Tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma ehdotusvaiheessa. 7.4 Tuulivoimapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa Täydennetään prosessin edetessä. 8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Storbötetin tuulivoimapuiston toteuttaminen Uudenkaarlepyyn kaupunkiin siellä sijaitsevan osa-alueen osalta. Kaavoituksen tavoitteena on huomioida alueen luonnonolot sekä muinaismuistojen säilyminen. Suunnittelussa on myös pyritty minimoimaan asutukselle aiheutuvaa välkettä ja melua.

33 27 (74) Tuulivoimapuiston tavoitteena on puolestaan edistää ilmastotavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Suomen tavoitteena on lisätä tuulivoimalla tuotetun energian määrää MW:iin vuoteen 2020 mennessä. (VTT 2014) Lisäksi kaavan tavoitteena on huomioida mahdolliset muut alueidenkäytön tavoitteet sekä ne tavoitteet, jotka muodostuvat kaavoitusprosessin aikana. 9 OSAYLEISKAAVOITUKSEN PROSESSI 9.1 Kaavoituksen vireilletulo 9.2 Kaavaluonnos PROKON Wind Energy Finland Oy on anonut kaavoituslupaa Storbötetin tuulivoimapuistolle ja Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuusto on hyväksynyt anomuksen kokouksessaan Uudenkaarlepyyn kaupunginhallitus on hyväksynyt Storbötetin tuulivoimapuiston osallistumis- ja arvointisuunnitelman (OAS) OAS on ollut nähtävillä Storbötetin YVA-ohjelma on ollut nähtävillä ja yhteysviranomainen (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa ohjelmasta 13 lokakuuta 2013 (Dnr EPOELY/ /2013). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin YVA-selostus oli nähtävillä Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta (Dnr EPOELY/42/07.04/2013). Kaavaluonnos on laadittu Storbötetin YVA-selostuksen, yhteysviranomaisen YVAselostuksesta antaman lausunnon ja Uudenkaarlepyyn teknisen lautakunnan päätöksen perusteella. Kaavaluonnos oli nähtävillä ajalla ja infotilaisuus järjestettiin Uudenkaarlepyyn virastotalolla

34 28 (74) 9.3 Kaavaehdotus Kuva 12. Kaavaluonnos Uudenkaarlepyyn osa-alueelle. Kaavaluonnoksesta saapui 8 lausuntoa ja kolme mielipidettä. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus ilmoittivat, etteivät anna lausuntoa kaavaluonnoksesta vaan vasta kaavaehdotuksesta. Lausunnon jättivät Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Digita, Fingrid, Pohjanmaan museo, Kauhavan kaupunki, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Mielipiteet jättivät Kauhavan kaupungin asukkaat. Palautteen pääkohdat ja vastineet ovat kaava-materiaalin liitteenä 7. Suhteessa kaavaluonnokseen on laadittu seuraavat muutokset kaavakarttaan: - Sähköaseman sijaintia on siirretty pohjoiseen jotta Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon mukaisesti voidaan varmistaa pidempi etäisyys luo-5-kohteen ja ilmajohdon välillä ja jotta ilmajohto ei kulje luo-2-kohteen yli. Tiesuunnitelmaa on muokattu sähköasemalle. - Kaava-alueen sisälle jäävät Lillbötetin kallioalueet on rajattu luo-4-kohteeksi. - Kaavamääräystä Tätä osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää voimalaitokselle, jonka maksimi lähtömelutaso on xxx db(a). Melun ei tule sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia eikä impulssimaisia komponentteja. on täydennetty kaavaehdotuksen melumallinnuksissa käytetyn voimalan lähtömelutasolla 107,5 db(a). Kaavaselostus ja liitteet: - Meluliitteet sekä vaikutustenarvioinnit on päivitetty melun ohjearvoissa tapahtuneiden muutosten osalta (Valtioneuvoston asetus 1107/2015 ja Sosiaali- ja

35 29 (74) terveysministeriön asetus 545/2015). Suhteessa aiempiin suunnitteluohjearvoihin uuden asetuksen mukaan huomioidaan vakituinen ja loma-asutus samalla tavalla ja ohjearvot eivät enää koske kaikkia luonnonsuojelualueita, vaan pelkästään kansallispuistoja, virkistysalueita sekä yleisen virkistyksen kannalta erityisen tärkeitä luonnonsuojelualueita. 9.4 Hyväksytty kaava Kuva 13. Storbötetin tuulivoimapuiston kaavaehdotus. Täydennetään prosessin edetessä. 10 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 10.1 Kaavan keskeinen sisältö Kaava on työstetty alustavaan suunnitteluun, YVA-menettelyyn, selvityksiin, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavaluonnokseen nojautuen. Keskeisimmät yleiskaavan määräykset koskevat tuulivoimapuiston rakentamista. Lisäksi alueen luontoarvot ja kulttuuriympäristö on huomioitu. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv-1 ja tv-2 alueilla). Kaava-alueen pinta-ala on noin 1430 hehtaaria. Osayleiskaava mahdollistaa 21 tuulivoimalaitoksen rakentamisen Storbötetin kaava-alueelle Uudenkaarlepyyn kaupunkiin. Tuulivoimalaitosten kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä.

36 30 (74) Kaavamääräys antaa tarkoituksenmukaisella tavalla liikkumavaraa voimalaitostyypin valintaan. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi huoltoteiden ja maakaapeleiden sekä sähköaseman sijainnit. Olemassa olevaa tiestöä on tiestön suunnittelussa hyödynnetty mahdollisimman paljon. Yleisissä määräyksissä on määrätty että: Tätä osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää voimalaitokselle, jonka maksimi lähtömelutaso on 107,5 db(a). Melun ei tule sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia eikä impulssimaisia komponentteja Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset ENERGIAHUOLLON ALUE. Alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 400 k- m² suuruinen kojeistorakennus. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueidenkäytössä tulee kiinnittää huomiota virkistyksen ja ulkoilun mahdollisuuksiin. VESIALUE. MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Muinaismuistoalueet: SM (7): Munsala Lillbötet 2 ( ), hautaröykkiöt. SM (8): Sandgrävarna, ei aikamääritelty kohde. SM (9): Suckholmshällan, historiallinen kohde. SM (10): Suckholmshällan 2, mahdollinen historiallinen kohde.

37 31 (74) 10.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. Tuulivoimalan tornin on oltava rakenteiltaan yhtenäinen. Tuulivoimalan värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa kaksi tuulivoimalaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. Tuulivoimalan tornin on oltava rakenteiltaan yhtenäinen. Tuulivoimalan värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. OHJEELLINEN TUULIVOIMALAITOKSEN PAIKKA. OHJEELLINEN SIJAINTI ULKOISELLE SÄHKÖNSIIRROLLE. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. OHJEELLINEN RAKENNETTAVA TIEYHTEYS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo) Liito-oravan elinympäristö on kaavassa merkitty luo-1-merkinnällä: Pikkukåtan LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä on osoitettu Luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja kohteita, liito-oravan elinympäristöä. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 43.2 :n mukainen toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssa tarkoitettua lupaa. Metsälain 10 mukaan arvokkaat luontotyypit on kaavassa merkitty luo-2-merkinnällä: Storbötet Suckholmshällan Fulberget pohjoinen

38 32 (74) LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä on osoitettu alue joka on Metsälain (1093/1996) 10 :n mukaan määritelty arvokkaaksi luontotyypiksi. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 43.2 :n mukainen toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssa tarkoitettua lupaa. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon Metsälain 10 :n mukaiset arvokkaat kohteet. Arvokas kallioalue Lillbötet on merkitty luo-4-merkinnällä: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 43.2 :n mukainen toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssa tarkoitettua lupaa. Vesilain 11 mukaan arvokkaat luontotyypit on kaavassa merkitty luo-5-merkinnällä: Träskesmossenin lampi 10.5 Muut merkinnät ja määräykset LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä on osoitettu alue joka on Vesilain 11 :n mukaan määritelty arvokkaaksi luontotyypiksi. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 43.2 :n mukainen toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssa tarkoitettua lupaa. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon Vesilain 11 :n mukaiset arvokkaat kohteet. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNANRAJA.

39 33 (74) ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. KUNNAN NIMI. NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS Yleiset määräykset Tämä osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla sekä tv-2-alueilla). Osayleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 21 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 :n mukainen lentoestelupa. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Tuulivoimapuiston rakenteiden purkamisesta säädetään MRL 166 ja momentti. Tätä osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää voimalaitokselle, jonka maksimi lähtömelutaso on 107,5 db(a). Melun ei tule sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia eikä impulssimaisia komponentteja. 11 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 11.1 Yleistä vaikutustenarvioinnista Storbötetin tuulivoimapuiston Uudenkaarlepyyn kaupungin osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu pitkälle niihin selvityksiin, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin joita on laadittu hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä. Tässä kaavaselostuksessa esitellään hankkeen keskeiset vaikutukset. Kattava vaikutusten arviointi esitellään Storbötetin YVA-selostuksessa Tuulivoimaloille tyypilliset vaikutukset Tuulivoimalle tyypillisiä ympäristövaikutuksia ovat visuaaliset vaikutukset maisemaan, vaikutukset lintuihin sekä melu jonka tuulivoimala aiheuttaa toiminnan aikana. Myös rakennusvaiheessa syntyy tilapäisiä vaikutuksia perustusten ja rakenteiden rakentamisesta. Rakennusvaiheen vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja ne aiheutuvat lähinnä koneiden melusta ja liikenteestä. Toiminnan lopettamisesta syntyvät vaikutukset ovat verrattavissa rakennusvaiheen vaikutuksiin.

40 34 (74) 11.3 Meluvaikutukset Ohjearvot ja menetelmät Melumallinnukset sekä matalataajuisen melun laskelmat Storbötetin tuulivoimapuistolle on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden (2/2014) mukaan. Mallinnettava voimala on Vestas V126 jonka lähtömelutaso on 107,5 db(a). Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut, että kahden kilometrin säteellä tuulivoimaloista suoritetaan tarkkoja melumallinnuksia, jotta voidaan varmistua siitä, ettei tuulivoimapistosta synny haitallisia terveysvaikutuksia (Keinänen & Pekkola 2014). Asuntojen kesimääräisiä melutasoja verrataan Valtioneuvoston asetukseen tuulivoimaloiden ulkomelutasosta (1107/2015). Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainittujen äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa tulee huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen. Taulukko 3. Ohjearvot tuulivoimahankkeiden ulkomelutasoista Valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 mukaan. Ohjearvo Ulkona Päivä kl Yö kl Pysyvä asutus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db Virkistysalueet 45 db Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db Mallinnetut matalataajuiset äänitasot verrataan niihin tasoihin, jotka on annettu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (Sosiaali- ja terveysministeriö 545/2015). Toimenpiderajat koskevat asuntoja ja on annettu painottamattomina terssikohtaisina keskiäänitasoina yhden tunnin ajalta. Toimenpiderajat ovat voimassa yöaikaan ja päiväaikaan sallitaan 5 db suuremmat arvot.

41 35 (74) Taulukko 4. Pienitaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason toimenpiderajat nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa STM 545/2015 mukaan. Terssi, Hz , Keskiäänitaso LZeq,1h, db A-painotettu keskiäänitaso LAeq,1h, db Jos laadittujen melumallinnusten perusteella voidaan olettaa, että annetut meluohjearvot eivät alitu, tulee Ympäristöministeriön ohjeiden (2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) mukaan laatia tarkempi mallinnus ennen kuin ympäristö- tai rakennusluvat voidaan myöntää voimaloille. Toiminnan aikaisen melun mallinnus on tehty kansainvälisen standardin ISO mukaisesti WindPro 2.9-laskentaohjelmaa. Melumallinnuksessa on huomioitu voimaloiden kokonaismäärä, sijoitus, napakorkeus, roottorin halkaisija ja voimalan oletettava melutaso. Mallinnuksessa käytettiin voimalatoimittajan ilmoittamia lähtömelutasoja, tuulen nopeudeksi oletettiin 8 metriä sekunnissa, ilman lämpötilaksi 15 C, ilmanpaineeksi 101,325 kpa sekä ilman suhteelliseksi kosteudeksi 70 %. Mallinnuksissa ei tehty amplitudimodulaatioita ja lähtömelun oletettiin leviävän kaikkiin suuntiin. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät (35, 40 ja 45 db(a)). Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä olevissa melulle herkissä kohteissa. On huomioitava, että melumallinnus ei huomioi taustaääniä, kuten liikenteen ja tuulen aiheuttamia ääniä. Tuulivoimaloiden matalataajuinen melu ( Hz) on mallinnettu valitun voimalatyypin lähtömelun ilmoitetun oktaavitasosta muunneltu kolmasosaoktaavitasoksi. Tämän jälkeen matalataajuinen melutaso mallinnettiin rakennukseen, jossa ISO malli osoitti korkeimman melutason. Muunnos ja mallinnus tehtiin Excel-pohjaisella ohjelmalla jonka on laatinut insinööri Mauno Aho FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Taulukko 5. Mallinnusohjelma ja tuulivoimaloiden äänitehotasot sekä melun erityispiirteet. MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: ISO WindPRO version TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN) TIEDOT Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t:- Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 145 m Roottorin halkaisija:126 m Tornin tyyppi: teräs Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun: Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä:

42 36 (74) Kyllä - db Kyllä - db Noise mode säätö: Level 0 Level 4 Ei Ei Noise mode, lähtömelutaso: 107,5 101,0 db(a) AKUSTISET TIEDOT / LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot perustuvat dokumettiin V MW Turbine Octaves HH 137m, doc. no , Oktaaveittain [Hz], db(a) 1/3-oktaaveittain [Hz], db(lin) - unweighted 31, , , , , , , , ,1 31,5 73, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 107,5 db(a) , ,5 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Merkittävää sykintää (Amplitudimodulaatio) Impulssimaisuus Muu mikä?: +2 db lisäys (maapinnan kyllä ei kyllä ei kyllä ei korkeus >60m) kyllä ei Taulukko 6. Käytetyt mallinnusparametrit ISO laskelmissa. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus ISO : 4,0 m Suhteellinen kosteus Laskentaruudun koko [m m] 25x25 m Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: ISO : 15 C Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: MML maastotietokanta Vaakaresoluutio:1,0 m Pystyresoluutio:0,5 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO ,4 HUOM Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutral, (0): Neutraali Muu, mikä ja miksi: Sääolosuhteiden huomiointi; laskennassa käytetty tuulen suunnat ja nopeus Tuulen suunta: Tuulennopeus: 8 m/s (ref 10 m) Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus: kyllä Muu, mikä, miksi:

43 37 (74) Melumallinnuksen tulokset sekä matalataajuisen melun laskenta esitetään liitteessä Käytönaikaiset vaikutukset Storbötetin tuulivoimapuiston melumallinnuksen mukaan ei sijaitse vakituisia tai lomaasuntoja 40 db(a) melualueen sisällä. Asutuksen osalta Valtioneuvoston ohjearvot tuulivoimamelulle ei ylity. Kuva 14. Uudenkaarlepyyn osa-alueen melumallinnus Storbötetin tuulivoimapuistolle.

44 38 (74) Rakennusten ääneneristävyyttä ei tässä vaiheessa voitu määritellä, mistä johtuen matalataajuinen melu on mallinnettu pisteelle rakennuksen ulkopuolelle, ja tätä arvoa on verrattu sisätilojen toimenpiderajoihin. Matalataajuisen melun arvo rakennuksen sisällä on laskettu huomioimalla standardieristetty seinä ohjeen Bekendtgørelse om støj fra vindmøller BEK nr 1284, mukaisesti. Saatua melutasoa on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajaan 545/2015. Taulukkoon 8 on koottu laskelmat ja verrattu niitä toimenpiderajaan. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajaa on myös verrattu rakennuksen ulkopuolelle laskettuun matalataajuiseen melutasoon. Matalataajuisen melun toimenpiderajan ylittyminen tai alittuminen voidaan lukea taulukon oikeanpuoleisesta sarakkeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat terveydellisille olosuhteille sisällä alittuvat kaikissa kohteissa. Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria vaihteluita, mutta on hyvin todennäköistä että matalataajuisen melun toimenpiderajat alittuvat kaikissa kohteissa ja kaikilla tersseillä. Käytetty standardieristys on pienempi kuin normaalin ulkoseinän eristys Suomessa. Taulukko 7. Mallinnustulokset herkkien kohteiden matalataajuiselle melulle STM asetuksen 545/2015 mukaan. Rakennus Äänentaso ulkona Äänentaso sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz L el eq,1h - ohjearvo sisällä Hz A B C D E F G H Asunto Österby 1, ,9 50 Asunto Södergård 3, ,0 50 Asunto Södersved 4,1 80-9,3 50 Asunto Söderkulla 5, ,0 50 Asunto Björkholma 0, ,4 50 Vapaa-ajan asunto Katiska 2, ,3 50 Asunto Koivuranta 4,0 80-9,3 50 Asunto Perä-Koski 4,5 80-8,9 50 Matalataajuisen melun laskennat ulko- ja sisätiloille esitetään kohteittain alla. Laskenta on laadittu YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Ääni vaimenee geometrisesti pistepäästöstä, maanpinnan vaimentava teho on laskettu standardin DSO1284 mukaisesti ja ilman absorptio ISO9613-1: C 70 % RH. Kuva 15. Kohdekortit lähialueen rakennuksiin, joihin matalataajuinen melu on laskettu ulkopuolelle ja sisäpuolelle.

45 39 (74) STM 545/2015 mukaisesti on myös selvitetty, jos melutasot ylittävät 25 db yöaikaan. Laskennan mukaan melutasot sisällä tulisivat olemaan korkeimmillaan 16,4 db. Todennäköisyys 25 db:n ylittymiseen arvioidaan olevan hyvin pieni. Laskenta on saatavilla kaavamateriaalin liitteessä 2. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, koska uusia asuntoja ei voida rakentaa alueille, joilla meluarvo 40 db(a) ylittyy. Melutasot tuulivoima-alueella eivät johda terveysriskeihin niille, jotka käyttävät aluetta virkistykseen tai metsästykseen. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ei estä alueen käyttöä virkistykseen, mutta melu voi mahdollisesti madaltaa alueen mielekkyyttä virkistyskäyttöön. Tuulivoimamelun kokeminen häiritsevänä on yksilöllistä.