Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia 2010
|
|
- Tuomas Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia 2010
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Laadunvarmistus Opetus ja oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö STRATEGIA Missio Visio Arvot ja toimintaperiaatteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Vaikuttavuus Resurssit ja talous Prosessit ja rakenteet SEURANTA JA ARVIOINTI LIITE 1. LAATUTYÖN KÄSITTEET LÄHTEET
3 1. Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) vastaa osaltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen korkeimman ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Ammattikorkeakoulun tehtävät, opetus ja oppiminen sekä tutkimus- ja kehitystyö (tk-työ), ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vahvistavat alueen hyvinvointia ja työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ammattikorkeakoulun strategia 2010 sisältää opetuksen ja oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön strategiset linjaukset ja toiminnan laadun varmistuksen. Aluevaikuttavuus ja laadunvarmistus näkyvät ammattikorkeakoulun kaikessa toiminnassa. Ammattikorkeakoulun strategia on laadittu soveltaen BSCmenetelmää (Balanced Scorecard). Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia pohjautuu ylläpitäjän strategiaan sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin strategioihin ja kehittämissuunnitelmiin, joihin ammattikorkeakoulun on varauduttava seuraavien vuosien aikana Laadunvarmistus Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistuksen linjaukset toimivat ammattikorkeakoulun kehittämistoimien taustalla. Ammattikorkeakoulu kehittää laadunvarmistustaan osana korkeakoulujen kansallista laadunvarmistustyötä. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistukseen liittyvä prosessikartta on oheisessa kuvassa ja laatutyön keskeiset käsitteet määritellään liitteessä 2. Ydinprosessit ovat opetus ja oppiminen sekä tutkimus- ja kehitystyö. Kuva 1. Oulun seudun ammattikorkeakoulun prosessikartta. 1
4 Laadunvarmistuksen linjaukset ovat seuraavat: Ammattikorkeakoulun strategian toteutuminen varmistetaan kansainvälisesti uskottavan ja vertailukelpoisen laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Se kattaa koko toiminnan, tuottaa toiminnan parantamisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja palvelee jatkuvaa kehittämistä ja johtamista. Asiakaslähtöisyys on laadunvarmistuksen perusta. Ammattikorkeakoululla on sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. Asiakkaat osallistuvat ammattikorkeakoulun järjestämän opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Johtajien sitoutuminen ja koko ammattikorkeakouluyhteisön osallistuminen ovat laadunvarmistuksen tärkein edellytys. Ammattikorkeakoulussa edistetään laatukulttuuria ja laatuun liittyvää osaamista sekä kehitetään itsearviointeihin ja arviointeihin liittyvää valmiutta. Arviointi on keskeinen osa ammattikorkeakoulun laatutyötä. Prosesseja arvioidaan ja tuloksia hyödynnetään kaikilla tasoilla: ammattikorkeakoulu-, yksikkö- ja koulutusohjelmatasolla sekä henkilökohtaisella tasolla. Arviointi on johdonmukaista ja järjestelmällistä ja arviointimenetelmien käyttö monipuolista. Toiminnan laadusta viestitään ammattikorkeakouluyhteisölle, potentiaalisille hakijoille ja sidosryhmille Opetus ja oppiminen Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua. Tavoitteena on luoda edellytykset osaamista tuottavalle opetukselle, edistää ammattikorkeakouluopintojen etenemistä sekä ennaltaehkäistä opiskelua haittaavia tekijöitä niin, että opinnot on mahdollista suorittaa säädetyssä ajassa. Koulutustarjonta on monipuolista. Ammattikorkeakoulussa järjestetään korkeakoulututkintoihin johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, opettajan pedagogisia opintoja, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta. Opetuksen ja oppimisen ydinprosessia ohjataan tarkemmin kehittämissuunnitelman avulla. Se konkretisoituu toimintasuunnitelmissa Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on opetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehitystyöllä tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tutkimustulosten uutta soveltamista. Toiminnan tavoitteena on tuottaa jotain olennaisesti uutta. Tutkimus- ja kehitystyö voidaan jakaa perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen sekä kehittämis- ja selvitystyöhön. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa tutkimuksessa voidaan kuvata oheisen kaavion avulla. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on soveltava tutkimustyö ja kehittämistoiminta ja perustutkimus kuuluu yliopistoille (kuva 2). 2
5 Tutkimus- ja kehitystyö on suunniteltua ja pitkäjänteistä toimintaa, jolla vastataan opetustyöstä ja työelämästä nouseviin tarpeisiin. Se vahvistaa työelämän ja opetuksen yhteyttä sekä työelämäkäytäntöjen, ammattipedagogiikan ja kulttuuritoiminnan kehittämistä. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yksiköissä lähellä substanssiosaamista pääosin hankkeiden avulla. Se tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuden jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä työelämätietouden tuottamiseen. Tutkimus- ja kehitystyötä ohjataan tarkemmin tutkimus- ja kehitystyön kehittämissuunnitelman avulla. Se konkretisoituu toimintasuunnitelmissa. 3
6 2. Strategia 2010 Strategiassa määritellään ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohdat eli missio ja visio sekä arvot ja toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat toimintaa Missio Oulun seudun ammattikorkeakoulu on osa Suomen korkeakoululaitosta. Ammattikorkeakoulun missio perustuu ammattikorkeakoululaissa määriteltyyn tehtävään, ammattikorkeakoulun, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja opetusministeriön tavoitesopimukseen sekä ylläpitäjän strategiassa esitettyyn missioon. OAMK:n missio on seuraava: Oulun seudun ammattikorkeakoulu vahvistaa kansainvälistä, kansallista ja erityisesti pohjoissuomalaista osaamista sekä henkistä ja aineellisesta hyvinvointia järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa ammattikorkeakouluopetusta, tukemalla yksilön ammatillista kasvua ja harjoittamalla opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa tutkimus- ja opetustyötä. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetustarjonta on monialaista ja monipuolista. Ammattikorkeakoulu kehittää opetusta sekä harjoittaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Ydinosaamistamme on tiedon ja käytännön yhdistäminen ja uusien sovellusten luominen. 2.2 Visio 2010 Oulun seudun ammattikorkeakoulu on yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Se on vetovoimainen, kansainvälinen ja arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen edelläkävijä ja veturi. Visiossa korostetaan vaikuttavuutta ja yhteistyötä sekä korkeakoulun sisäisessä että ulkoisessa toiminnassa. Edelläkävijänä oleminen merkitsee innovaatiokykyä, korkeinta ammatillista osaamista, erityisosaamista ja tulevaisuuden ennakointia, joista seuraa arvostusta ja yhteistyöhalukkuutta. Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana sekä opetukseen ja oppimiseen että tutkimus- ja kehitystyöhön. Oulun seudun ammattikorkeakoulu vertaa toimintansa tuloksellisuutta samankaltaisten suurten ja monialaisten ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuteen ja pyrkii niiden joukossa kärkisijoille. 2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä on strategiassaan hyväksynyt Oulun seudun koulutuskuntayhtymän arvot, jotka ovat seuraavat: oikeudenmukaisuus, rehellisyys, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja inhimillisyys. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimintaperiaatteissa korostuvat osaaminen, asiantuntijuus, yhteistyö, jatkuva uudistuminen ja pyrkimys parhaaseen kaikessa toiminnassa. Ammattikorkeakoulu noudattaa tutkimus- ja kehitystyössään tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita. 4
7 Ammattikorkeakoulun toiminta perustuu korkeaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Tämä on opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön vaikuttavuuden edellytys. Ammattikorkeakoulu tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden korkeakoulujen sekä alueensa toimijoiden kanssa osaamisen vahvistamiseksi ja uudistamiseksi. Näin myös varmistetaan, että koulutus vastaa ennakoivasti työelämän tarpeisiin. Toimintatapoja ja prosesseja uudistetaan arvioinnin perusteella. Tavoitteena on löytää parhaat toimintamallit vision saavuttamiseksi. Arvojen toteuttaminen näkyy erityisesti ammattikorkeakoulun strategisissa tavoitteissa ja kriittisissä menestystekijöissä ja konkretisoituu toimintasuunnitelmissa. 2.4 Strategiset tavoitteet Vision toteutuminen edellyttää strategisten tavoitteiden saavuttamista. Strategiset tavoitteet voidaan esittää seuraavasti: ammattikorkeakoulu palvelee ennakoivasti työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilön osaamis- ja kehittymistarpeita opetus ja oppiminen on laadukasta, innovatiivista, alueellisesti vaikuttavaa ja taloudellisesti tehokasta tutkimus- ja kehitystyö on luonteva ja oleellinen osa ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden toimintaa kansainvälisyys on olennainen osa toimintaa. Monialaisen ammattikorkeakoulun kaikilla toimipaikoilla on alueen tarpeista lähtevä ja sen mukaan mitoitettu tehtävä. Ammattikorkeakoulun rakennetta kehitetään ennakoiden alueen muutokset siten, että jokainen yksikkö on vahva ja elinvoimainen. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston työnjako ja yhteistyö tukee molempia korkeakouluja sekä lisää alueen korkeakoulutuksen vetovoimaa ja vaikuttavuutta. Yhteistyöllä turvataan myös opiskelijoiden joustavat opiskelumahdollisuudet ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. Ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohta on oppimisympäristön ja henkisten resurssien kehittäminen ja hyödyntäminen. Oppimisympäristö on laaja, monipuolinen ja haastava. Olennaisen osan siitä muodostavat elinkeino- ja työelämä. Tutkimus- ja kehitystyön, samoin kuin alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen, yhdistyminen opiskelijan oppimisprosessiin laajentaa oppimisympäristöä ja edistää opiskelijan työllistymistä valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulun opetustarjonta perustuu ennakoituun työelämän osaamistarpeeseen. Opetuksen ja sen kehittämisen lähtökohtana on teoreettisen tiedon ja työelämän osaamisvaatimusten yhdistäminen. Opetuksen ja oppimisen arvioinnin hyödyntäminen varmistavat osaamisen ja koulutuksen korkean tason. Toimintaympäristön nopeat muutokset ja kehitys luovat haasteita opetukselle. Opettajan työ laajenee ja monipuolistuu perinteisestä opettamisesta työelämän kehittämiseen. Opettajat ovat sekä pedagogisia asiantuntijoita että substanssialan osaajia, joten osaamisen kehittäminen on keskeistä. Tutkimus- ja kehitystyö palvelee alueen hyvinvoinnin kehittämistä, uusien innovaatioiden syntymistä ja opetuksen jatkuvaa kehittämistä. Tutkimus- ja kehitystyö ankkuroituu vahvasti maakunnan ja Pohjois- Suomen kehittämistarpeisiin. Peruslähtökohtana tutkimus- ja kehitystyölle on toimintaedellytysten riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Ammattikorkeakoululla on oltava riittävät taloudelliset ja henkiset resurssit ja tarkoituksenmukainen organisaatio tukipalveluineen tutkimus- ja kehitystyön tekemiseksi. Tutkimus- ja kehitystyö kuuluu 5
8 jokaisen koulutusyksikön perustehtäviin: erillistä tutkimus- ja kehitystyön yksikköä ei ole. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitystyö tapahtuu vuorovaikutuksessa opetuksen kanssa. Ammattikorkeakoulu on keskeinen alueellisen innovaatiojärjestelmän toimija. Alueellista vaikuttavuutta lisätään kokoamalla hankkeita suuremmiksi ja paremmin yhteen liittyviksi kokonaisuuksiksi sekä vahvistamalla yhteistyötä alueen työelämän, korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimus- ja kehitystyössä korostetaan kehitystä yli toimialarajojen: kaikki toimialat ovat potentiaalisia innovaatio- ja kasvualoja. Uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Yrittäjyyttä edistetään myös opintojen sisällöissä. Tutkimus- ja kehitystyö osaltaan edistää opiskelijan kasvua ammattiin ja asiantuntijaksi. Opinnäytetyöt voivat olla osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa. Pääosa opiskelijoiden opinnäytetöistä pyritään toteuttamaan työelämän tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Kansainvälinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä vuorovaikutusta niin, että ammattikorkeakoulun koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö ovat myös ulkomailla tunnustettuja ja kilpailukykyisiä. Koulutusohjelmat valmentavat kansainväliseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Vieraskielisen opetuksen määrää lisätään ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia tehostetaan. Ammattikorkeakoulu on asiantuntijaorganisaatio, jonka johtajat, henkilöstö ja opiskelijat luovat erinomaisiin suorituksiin kannustavan työ- ja oppimisympäristön ja ilmapiirin. Osaavat, motivoituneet ja hyvinvoivat opiskelijat sekä henkilöstö muodostavat ammattikorkeakoulun tärkeimmän voimavaran. Henkilöstön motivaatiosta, osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan niin, että henkilöstö kykenee vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Johtamisjärjestelmä toimii korkeakouluautonomian ja - demokratian periaatteiden mukaisesti. Sen tavoitteena on luoda edellytykset osaamisen ja kilpailukyvyn jatkuvalle kehittämiselle. 2.5 Kriittiset menestystekijät Vision eli tavoitetilan saavuttamiseksi strategisia tavoitteita tarkastellaan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus, resurssit ja talous, prosessit ja rakenteet sekä uudistuminen ja työkyky. Jokaiselle näkökulmalle määritellään kriittiset menestystekijät. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa ammattikorkeakoulun on onnistuttava, jotta se toteuttaa missiotaan ja etenee vision suuntaan. 6
9 Kriittisille menestystekijöille määritellään kussakin näkökulmassa useita arviointikriteerejä ja mittareita, joiden avulla ammattikorkeakoulun onnistumista arvioidaan. Arviointikriteereihin liittyville mittaustuloksille määritellään tavoitetasot Vaikuttavuus Vaikuttavuus-näkökulmassa tarkastellaan toiminta-alueen, eri sidosryhmien sekä ylläpitäjän odotuksia ammattikorkeakoulun onnistumisesta tehtävissään (taulukko 1). Ammattikorkeakoululla on yksilö- ja yhteisöasiakkaita, joiden osalta vaikuttavuuden keskeisin arviointialue on palvelun laatu ja sen parantaminen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy kansalaisten koulutus- ja sivistystason nousuna, mikä lisää osaamista ja sitä kautta vaikuttaa alueen kilpailukykyyn. 7
10 Resurssit ja talous Resurssit ja talous -näkökulmassa tarkastellaan miten taloudellisesti ja tehokkaasti ammattikorkeakoulu käyttää taloudellisia ja muita voimavaroja omistajan, opetusministeriön ja muiden sidosryhmien mielestä entistä paremman vaikuttavuuden varmistamiseksi (taulukko 2) Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenteet -näkökulmassa tarkastellaan, kuinka tehokas ja rakenteellisesti oikea organisaatio on toteuttamaan sille asetetut tavoitteet (taulukko 3). Kohteena ovat kaikki ammattikorkeakoulun rakenteet ja prosessit, joiden suorituskyvyllä on ratkaiseva merkitys tavoitellun vaikuttavuuden ja taloudellisuuden toteutumiselle. Tavoitteena on tunnistaa ne prosessit, toiminnot tai rakenteet, joiden suorituskykyä tulisi parantaa tavoitteiden saavuttamiseksi. 8
11 Uudistuminen ja työkyky Uudistuminen ja työkyky -näkökulmassa tarkastellaan, millä tavoin yksilö- ja korkeakouluyhteisötasoinen uudistuminen ja henkilöstön henkinen ja fyysinen työkyky varmistetaan (taulukko 4). Tarkastelu kohdistuu työyhteisön kehittämiseen, johon kuuluu muun muassa työilmapiiri, toimintatavat, vuorovaikutus ja johtaminen. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön ja opiskelijoiden terveyteen, motivaatioon ja osaamiseen sekä työ- ja oppimisympäristöön liittyviä asioita. Uudistumisen lähtökohta on jatkuva innovaatio- ja kehittämistoiminta niin yksiköiden kuin koko organisaation tasolla. Tavoitteena on mahdollistaa tavoiteltu vaikuttavuus, prosessien ja rakenteiden uudistaminen sekä resurssien taloudellinen ja tehokas käyttö. 9
12 3. Seuranta ja arviointi Strategian tavoitteet on asetettu vuodeksi Strategian pohjalta tehdään toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS), jossa kriittisille menestystekijöille asetetaan tavoitteet vuositasolla. Tarvittaessa strategiaa täydennetään erilaisilla kehittämissuunnitelmilla. Onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti sekä tehdään niiden pohjalta tarvittaessa päivityksiä suunnitelmiin. Näin varmistetaan strategian tavoitteiden mukainen eteneminen. Ammattikorkeakoulu arvioi toimintaansa itsearvioinnilla, Benchmarkingilla ja ulkoisella arvioinnilla. Itsearviointi on ammattikorkeakoulun omaan toimintaan, sen edellytyksiin ja tuloksiin kohdistuvaa arviointia. Se on keino kerätä tietoa arviointikohteesta ja työkalu oman toiminnan kehittämiseen. Itsearvioinnilla ammattikorkeakoulu arvioi erityisesti strategian toteutumista ja prosessien toimivuutta. Benchmarking eli esikuva-analyysi tai vertailuanalyysi tarkoittaa ammattikorkeakoulun toiminnan vertaamista toisten ammattikorkeakoulujen toimintaan. Benchmarking auttaa tunnistamaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Auditoinnissa Korkeakoulujen arviointineuvosto selvittää ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. 10
13 Liite 1. Laatutyön käsitteet Tähän liitteeseen on koottu Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistukseen liittyvät keskeiset käsitteet, joiden määrittelyssä on käytetty soveltuvin osin alan aineistoa. Käsite Määritelmä Lähde Alaprosessi Jos laaja prosessi on tarvetta jakaa toimintojen sijasta suppeampiin prosessikokonaisuuksiin, käytetään käsitettä osaprosessi tai alaprosessi. Laamanen Tinnilä 2002 Ammattikorkeakouluyhteisö Arviointi Asiakas Auditointi Ammattikorkeakouluyhteisön muodostavat päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat. Arviointi on systemaattista arvon määrittämistä ja esiin nostamista tai tavoitteisiin vertaamista ja suorituksen mittaamista suhteessa asetettuihin kriteereihin. Arviointi ymmärretään prosessina, jonka tavoitteena on kehittämistarpeiden ja -ehdotusten esiin nostaminen. Asiakas on taho, jonka tarpeita organisaatio pyrkii toiminnallaan tyydyttämään. Asiakas on yksi organisaation sidosryhmistä. Prosessien yhteydessä asiakas on prosessin tuotoksen (output) vastaanottaja. Sisäinen asiakas tarkoittaa sitä, että tietyn vaiheen toimija on edellisen vaiheen asiakas organisaation sisällä. Tukiprosessien asiakkaat ovat pääasiassa sisäisiä. Ammattikorkeakoulun ulkoisia asiakkaita ovat: Potentiaaliset opiskelijat Yritykset ja organisaatiot Yhteiskunta Ammattikorkeakoulun sisäisiä asiakkaita ovat: Henkilöstö ja opiskelijat, jotka ovat prosessien tuotosten vastaanottajia Yksiköt Riippumatonta ulkopuolista arviointia, jossa selvitetään, onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. Auditoinnissa ei oteta Ks. amk-laki 3 Korkeakoulujen arviointineuvosto Soveltaen yksikönjohtajat 2002, Laamanen Tinnilä 2002 Korkeakoulujen arviointineuvosto 11
14 kantaa tavoitteisiin tai toiminnan tuloksiin sinänsä, vaan arvioidaan niitä prosesseja, joilla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Benchmarking Benchmarking eli esikuva-analyysi tai vertailuanalyysi tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan. Benchmarking auttaa tunnistamaan oman toiminnan heikkouksia ja laatimaan niiden kehittämiseen tähtääviä tavoitteita sekä kehitysideoita. Benchmarking voi olla esimerkiksi strategioiden vertailua, prosessien vertailua tai mittareiden vertailua. Niinikoski Karjalainen 2002 Itsearviointi Laatu Laatukulttuuri Laatukäsikirja Laatustrategia Laadunvarmistus Itsearviointi on yksikön tai organisaation omaan toimintaan, sen edellytyksiin ja tuloksiin kohdistuvaa arviointia. Se on keino kerätä tietoa arviointikohteesta ja työkalu korkeakouluille oman toimintansa kehittämiseen. Itsearviointi voi olla omaaloitteista tai ulkopuolisen tahon edellyttämää. Laadulla tarkoitetaan laadunvarmistuksen menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tavoitteisiin tai tarkoitukseen. Tällöin laatu on tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä. Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja kollektiivisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Laatukäsikirja on laadunvarmistusjärjestelmän huippu, jossa kerrotaan laatupolitiikka ja muut laadun varmistamiseen vaikuttavat seikat. Laatustrategia on organisaation johtajien näkemys laadun merkityksestä ja keinoista halutunlaisen laadun saavuttamiseksi. Laatustrategia on viesti ammattikorkeakouluyhteisölle ja toimii periaatekokoelmana kehittämistoimien taustalla. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään korkeakoulun, sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laatutyö tarkoittaa Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja OPM Korkeakoulujen arviointineuvosto ja OPM 12
15 usein samaa kuin laadunvarmistus, mutta joskus laatutyöllä viitataan myös laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä Liityntäpinta Osaprosessi Prosessi Prosessikaavio Käsite laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu englanninkieliseen käsitteeseen quality assurance system, joka kattaa sekä laadunhallinnan että laadun kehittämisen. Laadunvarmistusjärjestelmää voidaan käyttää kahdessa merkityksessä: sillä voidaan tarkoittaa yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tai kansallista korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan laadunvarmistuksen organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista ja resursseista muodostuvaa kokonaisuutta. Kansallisella laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu korkeakoulujen, Korkeakoulujen arviointineuvoston ja opetusministeriön menettelytavoista ja prosesseista sekä lainsäädännöstä korkeakoulutuksen laadun varmistamiseksi. Liityntäpinta on raja, jossa tapahtuu vuorovaikutus. Liityntäpinnasta käytetään joskus ilmaisua rajapinta tai yhdyspinta. Prosessien yhteydessä liityntäpinnan määrittely tarkoittaa ensimmäisen ja viimeisen toiminnon sekä syötteiden ja tuotteiden määrittämistä. Jos laaja prosessi on tarvetta jakaa toimintojen sijasta suppeampiin prosessikokonaisuuksiin, käytetään käsitettä osaprosessi tai alaprosessi. Prosessi on joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja, joiden avulla panokset (input) muutetaan tuotoksiksi (output). Mikä tahansa toiminto tai kehityskulku voidaan kuvata prosessina. Ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeiset prosessit esitetään prosessikartassa. Prosessikaavio on kaavion muotoon piirretty esitys, jossa graafisesti esitetään tietyn prosessin toiminnot, tietovirrat ja roolit tai henkilöt. Korkeakoulujen arviointineuvosto Laamanen Tinnilä 2002 Laamanen Tinnilä
16 Prosessikartta Prosessin omistaja Sidosryhmä Tehtävä Toiminto Tukiprosessi Ydinprosessi Prosessikartta on ammattikorkeakoulun tasolla tehty graafinen kuvaus prosesseista ja niiden välisistä yhteyksistä. Prosessin omistaja on prosessista vastuussa oleva henkilö. Prosessinomistajan tehtävänä on huolehtia, että - prosessi kuvataan - prosessia arvioidaan ja mitataan - prosessia kehitetään. Prosessin omistajan roolin määrittelyn yhteydessä on tärkeää määritellä myös yksikön johtajien ja esimiesten roolit suhteessa prosessin omistajaan ja prosessin toimintaan. Ammattikorkeakoulun ulkopuolinen ryhmä tai organisaatio, jolla on intressi jonkin ammattikorkeakoulun asian suhteen. Sidosryhmiin kuuluvat muun muassa ammattikorkeakoulusta valmistuneet, muiden korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat, työnantajat ja yhteiskunta. Prosessissa suoritettu työ, jonka tekee yksikkö, ryhmä tai henkilö. Toiminto on joukko tehtäviä, joiden avulla saadaan aikaan tietty tuotos (output). Prosessin toiminnot esitetään prosessikuvauksessa. Tukiprosessi luo edellytyksiä ydinprosessin toiminnalle. Luonteeltaan tukiprosessi on organisaation sisäinen. Ydinprosessi palvelee ulkoista asiakasta. Kyse on ammattikorkeakoulun perustehtävien (opetus ja oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö) suorittamisesta. Soveltaen Laamanen Tinnilä 2002 Soveltaen Korkeakoulujen arviointineuvosto Soveltaen Laamanen Tinnilä
17 Taustamateriaali Kirjalliset Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna. Soili Niinikoski (toim), 2005 (KKA). Ideasta hankkeeksi. OAMK:n hankeohje, Korkeakoulujen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:6 (OPM). Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi, auditointikäsikirja vuosille (KKA). Prosessijohtamisen käsitteet. Terms and concepts in business process management. Kai Laamanen, Markku Tinnilä, Metalliteollisuuden keskusliitto. Qualitas Fennica, (QF) 15
18 Lähteet Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. TEKES. Ammattikorkeakoululaki, (2003). Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulutusalueella, (2004). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:10. Selvitysmies Juha-Pekka Liljander. Ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokanta, AMKOTA, (2004). Huovari, J., Kangasharju, A. ja Alanen, A., (2001). Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o Kinnunen, J., (2002). Kolme näkökulmaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Teoksessa Liljander, J-P (toim.) Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta. Helsinki: Arene ry. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategia Pohjois-Karjalassa , (2002). Korkeakoulutuksen laadunvarmistus, (2004). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 6. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Keskustelumuistio Opetusministeriön monisteita 2006:2. enteellinen_kehittaminen.pdf?lang=fi Koulutus ja tutkimus , (2003). Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. Kuntayhtymästrategia Majakka Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osaava Pohjois-Suomi. Pohjois- Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunta Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia Oulu inspiroi innovaatiostrategia Oulun kaupunkistrategia Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja opetusministeriön välinen tavoitesopimus vuosille _ja_rahoitus/tavoitesopimukset/sopimukset0406/sopimus/liitteet/oulu_sopimus_04_06.pdf 16
19 Oulun seudun seutustrategia Ehdotus. Seutuvaltuusto Oulun yliopiston strategia vuosille Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaa alueiden ja yhteistyön maakunta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020, (2003). Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma Ehdotus pohjanmaa.fi/file.php?748 Rakennemuutoskatsaus 2004, (2004). &version=1 Suomen tieteen tila ja taso. Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin 2000-luvun alussa, (2003). Oksanen, T., Lehvo, A. ja Nuutinen, A. (toim.) Suomen akatemian julkaisuja 9/03. D2AC41&itemtype=UPNDOWNFILE Taustaa koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategialle -muistio, (2003). Opetusministeriön monisteita 2003: 3. Tilastokeskus, (2004). Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Talousarvio Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. TT:n tulevaisuusluotain. Osaamisintensiivinen Suomi Loppuraportti, (2003). Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. Tutkimus- ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa, (2004). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 7. Valtion teknologiarahoituksen alueellinen hyödyntäminen. Selvitysmiehen loppuraportti, (2004). pdf 17
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö
KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä
LisätiedotToinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotJohanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy
Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja
LisätiedotIntegrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola
Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotAuditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit
Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotVaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13
Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotTuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA
ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotXAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu
XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta
Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotMarjo Nykänen
MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a
MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä
LisätiedotUudet opit myyntityön arvostus nousuun
Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Kaupan työ ja tulevaisuus 4.11.2009 Finlandia -talo Ami-säätiö, Amiedu Timo Karkola Johtaja, rehtori Kaupan työ,, kauppa ja työ,, myyjä Vuosi 2006 Näyttömuotoisesta
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotKOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA
KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotAvoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012
Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä
LisätiedotSTRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 15.5.2018 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2018 2021 1. Johdanto 2. Toimintakentän muutokset 3. Strategiset lähtökohdat 4. Avoimen AMK:n arvot, toiminta-ajatus
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotNÄKÖKULMIA LAADUN HALLINTAAN. Anu Räisänen
NÄKÖKULMIA LAADUN HALLINTAAN Anu Räisänen LAADUNHALLINNAN AVAINKÄSITTEITÄ Kansallinen alueellinen paikallinen- institutionaalinen LAADUNHALLINTA: laatupolitiikka ja sen konkretisointi laadunohjauksessa
LisätiedotMaakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot
Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotYLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA
YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus
Lisätiedot