Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Transkriptio

1 Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere Riina Vuorento

2 Ohjauksen muodot Normiohjaus yliopistolaki ja muu lainsäädäntö ja asetukset Taloudellinen ohjaus rahoitusmalli Informaatio-ohjaus matalamman kynnyksen ohjausta Kirjalliset palautteet Korkeakouluvierailut Seminaarit, tilaisuudet, raportit, tilastot Nelivuotiset sopimukset ( ) 2

3 1. Normiohjaus Yliopistolaki Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Ammattikorkeakoululaki Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämisja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.

4 2. Taloudellinen ohjaus perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen/amk:ien kesken pääosin laskennallisesti opetuksen ja tutkimuksen suoritteiden perusteella (rahoitusmalli) lisäksi on strategiaperusteinen rahoitusosuus, josta sovitaan ministeriön ja yliopiston/ammattikorkeakoulun kesken. rahoituskriteerien valinta: edistetään ajankohtaisten korkeakoulupoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Mallin avulla jaettava perusrahoitus kohdennetaan korkeakouluille yhtenä kokonaisuutena. korkeakoulut päättävät rahoituksen kohdentamisesta korkeakoulun sisällä itse. 4

5 5

6 3. Informaatio-ohjaus Korkeakouluille palautetta opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen osana sopimusneuvottelun yhteydessä korkeakouluvierailujen aikana sekä määräajoin kaikille yliopistoille yhteisenä kirjallisena palautteena. Raportteja, seminaareja, tilastoja johdon seminaarit 2 krt vuosi, ala- ja aihekohtaiset seminaarit työryhmät VIPUNEN koulutuksen tilastopalvelu 6

7 4. Nelivuotiset sopimukset korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet korkeakoulukohtaiset toimenpiteet ja tutkintotavoitteet sekä määrärahat Sovitaan myös seurannasta Yhteiset tavoitteet: Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja kestävän kehityksen periaatteet sekä eettinen toimintatapa sopimukset valmisteilla Yliopistojen sopimusneuvottelut: toukokuu AMK:ien sopimusneuvottelut: syksyllä 7

8 KORKEAKOULUJEN KOLMAS TEHTÄVÄ: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA VUOROVAIKUTUS 8

9 Ritsilä et al (2007) Integroituminen innovaatiotoimintaan tutkimuksen kaupallistaminen yrityssektorin kehittäminen erityisasiantuntijapalvelut innovaatioiden hyödyntämiseen liittyvä erikoistuminen Integroituminen työmarkkinoihin opiskelijoiden sijoittuminen työmarkkinoille opiskelijoiden työharjoittelu tarjottu täydennyskoulutus koulutuksen työmarkkinakohtaantoa edistävä tutkimus- ja kehitystoiminta Integroituminen sosio-ekologiseen kehitykseen fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävät palvelut syrjäytymisen ehkäiseminen ekologisesti kestävää kehitystä tukeva toiminta kulttuurin edistämiseen tähtäävä toiminta Integroituminen alueelliseen toimintaympäristöön tutkimus- ja kehittämistyön alueellinen kontribuutio koulutuksen alueellinen kontribuutio yhteiskuntavastuun alueellinen dimensio osallistuminen alueellisen kehittämisen foorumeille ja keskusteluun Integroituminen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen yhteiskunnallisen kehittämisen foorumeille kontribuutio yhteiskunnalliseen ennakointi- ja muutosprosessien johtamiseen henkilöstövaihto keskeisten sidosryhmien kanssa kontribuutio sosio-ekonomiseen tutkimukseen 9

10 Vaikuttavuuden indikaattoreita E3M, aikuiskoulutus onko mukana korkeakoulun missiossa tai strategiassa koulutusohjelmien kokonaismäärä rahoitettujen koulutusohjelmien määrä suoritetut opintopisteet opiskelijoiden määrä lukukausimaksujen määrä budjetin ylijäämä suoritettujen tutkintojen määrä suoritusten keskimääräinen läpäisyaste teknologian siirto ja innovaatiot lisenssien ja optioiden määrä start up ja spin off -yritysten määrä sopimukset ja konferenssit eiakateemisten yhteisöjen kanssa yhteiskunnallinen osallistuminen onko korkeakoulun missiossa tai toimintasuunnitelmassa suurelle yleisölle tarjotut tapahtumat ja tilat tilojen kustannukset korkeakoululle ja arvo yhteisöille sisäisesti allokoidut varat ja työtunnit koulutuspalveluihin heikossa asemassa olevien osallistujien määrä. 10

11 YVV ja korkeakoulujen rahoitusmallit Nykyiset (ja tulevat) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sisältävät tutkimuksen ja opetuksen tulosmittareiden ohella pienillä painoilla joitakin vaikuttavuusmittareita aikuiskoulutuksen suoritukset, valmistuneiden työllistyminen ja yleistajuiset julkaisut Korkeakoulujen rahoitusmallien 2017 uudistusprosessin tehtävänä tarkastella YVV:tä osana rahoitusmallia 11

12 Vastuullinen ja vaikuttava: tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (2015) 11 raporttia yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta toisiaan täydentäviä erilaisia näkökulmia, joista korkeakoulujen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta voidaan tarkastella, määritellä, arvioida ja mitata Kestävä kehitys huomioitu kahdessa raportissa leveyssuunnassa moniulotteinen asia, joka suuntautuu monille yhteiskunnan alueille vaikuttavuudella on myös syvyyssuunnassa erilaisia tasoja, jotka on hyödyllistä erottaa toisistaan. Yhdessä nämä vaikutukset muodostavat korkeakoulujen yhteiskuntavastuun kentän 12

13 Vastuullinen ja vaikuttava: tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (2015) Niiniluoto: vaikuttavuus -kori rahoitusmalliin valmistuneet työlliset, taiteellisen toiminnan tuotokset, lisenssit, patentit, start up ja spin off yritykset asiantuntijatehtävät Edellytyksenä: tiedon keruu vaikuttavuuden uusista indikaattoreista on luotettavasti järjestetty 13