LUONNOS Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015

Transkriptio

1 LUONNOS Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015

2 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset: Marunapeilikääriäisen lisääntymispaikka lounaisrannalla laiturin tyven paahdelaikulla ( ). Faunatica Oy Faunatica Oy Maanmittauslaitos Kari Nupponen Petteri Nikki (Edifica Oy); Adam Broyad (ISGplc) toimi isäntänä maastokäynnillä

3 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Vanhoja havaintoja erityisesti suojeltavista perhoslajeista Kaava-alueen yleiskuvaus Ketomarunan ja pietaryrtin esiintymisalueet Erityisesti suojeltavien perhoslajien nykyesiintymät JOHTOPÄÄTÖKSET Kartoitetun alueen elinympäristöjen soveltuvuudesta kohdelajeille Erityisesti suojeltavien perhoslajien esiintymien huomiointi kaavoituksessa KIRJALLISUUS...11 Liite 1. Menetelmäkuvaus...12 Liite 2. Selvityksen tulokset...13 Liite 3. Kohdelajien esittelyt...16 Liite 4. Valokuvia selvitysalueelta...17

4 3 Tiivistelmä Haminan Summan entisen paperitehtaan alueelle on tekeillä asemakaavan muutos, ja siihen liittyen kartoitettiin kolmen alueella aiemmin havaitun tai mahdollisesti elävän erityisesti suojeltavan uhanalaisen perhoslajin esiintymistä kaavamuutosalueella. Selvitettävät lajit olivat loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea), viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) ja marunapeilikääriäisen (Pelochrista infidana), joille sopivat elinympäristöt ja lajien esiintymät paikannettiin kahdella maastokäynnillä ja Selvitys tehtiin Tuike Finland Oy:n toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Kaikki kolme kohdelajia havaittiin: Loistokaapuyökkönen: toukkaa. Viirupikkumittari: toukkaa. Marunapeilikääriäinen: yks. Kaavamuutosalueen merkittävin paahdekohde on lounaisrannan kapea joutomaakaistale, joka on myös kolmen erityisesti suojeltavan perhoslajin lisääntymispaikka. Lisäksi alueella on kaksi muuta näille perhosille soveltuvaa hyvälaatuista paahdelaikkua: paperitehdasrakennuksen kaakkoispuolisen polun varsi sekä keskiosan hiekkakuopan luoteisosan täyttömaa-alue, jossa havaittiin loistokaapuyökkönen. Paahdeympäristön tilaa lounaisella rantakaistaleella voitaisiin parantaa pienimuotoisilla kunnostustoimilla, jolloin sen säilyttäminen riittäisi turvaamaan loistokaapuyökkösen, viirupikkumittarin ja marunapeilikääriäisen lisääntymispaikan. Ruskiosniemen rantakaistaleella on potentiaalinen erityisesti suojeltavan purtojuurisurviaiskoin (Nemophora cupriacella) elinpaikka. Mikäli Ruskiosniemelle on suunnitteilla maankäytön muutoksia, tulisi lajin esiintyminen kohteessa selvittää ja tarvittaessa rajata elinpaikka toimenpiteiden ulkopuolelle. Tämä raportti sisältää: työn menetelmäkuvauksen kohdelajien havaintopaikat ja lisääntymispaikkojen rajaukset kartalla esiintymien kuvaukset sekä kohdelajien ravintokasvien runsausarvion arvion selvitysalueen soveltuvuudesta kohdelajeille tulkinnan kohdelajien esiintymien huomiointitarpeesta kaavoituksessa.

5 4 1. Johdanto Haminan Summan entisen paperitehtaan alueelta tunnetaan vanhoja havaintoja kahdesta uhanalaisesta ja erityisesti suojeltavasta perhoslajista, loistokaapuyökkösestä (Cucullia argentea) ja viirupikkumittarista (Eupithecia pernotata). Alueen asemakaavaan on tekeillä muutoksia, ja muutosten toteutuessa osa kyseisten lajien elinympäristöistä on vaarassa hävitä uudisrakentamisen seurauksena. Tässä työssä kartoitettiin loistokaapuyökkösen ja viirupikkumittarin esiintymien sijainti sekä elinympäristöjen nykytila, jotta lajit voidaan huomioida kaavoituksessa. Lisäksi kartoitettiin erityisesti suojeltavan marunapeilikääriäisen (Pelochrista infidana) esiintyminen, koska lajilla tiedetään olevan esiintymiä lähialueiden vastaavissa elinympäristöissä mm. Kotkan Katariinassa. Lajien esiintymistä kartoitettiin kahdella maastokäynnillä ja Ensimmäisellä käynnillä etsittiin viirupikkumittarin toukkia ja marunapeilikääriäisen aikuisia sekä toisella käynnillä loistokaapuyökkösen toukkia. Kaikkien kolmen lajin toukat käyttävät ravinnokseen ketomarunaa (Artemisia campestris), ja viirupikkumittarin toukka myös pietaryrttiä (Tanacetum vulgare). Selvitysalueena oli Summan asemakaavamuutosalue (jatkossa: kaava-alue ) Summan entisen paperitehtaan ympäristössä. Ajankohdan sopivuus lajien havainnointiin varmistettiin tarkastamalla tunnetuilta esiintymiltä, että kohdelajit olivat löydettävissä. Selvitys tehtiin Tuike Finland Oy:n toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Tämä raportti sisältää: työn menetelmäkuvauksen kohdelajien havaintopaikat ja lisääntymispaikkojen rajaukset kartalla esiintymien kuvaukset sekä kohdelajien ravintokasvien runsausarvion arvion selvitysalueen soveltuvuudesta kohdelajeille tulkinnan kohdelajien esiintymien huomiointitarpeesta kaavoituksessa.

6 5 2. Tulokset ja niiden tarkastelu 2.1. Vanhoja havaintoja erityisesti suojeltavista perhoslajeista Loistokaapuyökkösen ja viirupikkumittarin vanhat havainnot on ilmoitettu 1*1 km ruutuna, jonka koillisosa kattaa entisen paperitehdasrakennuksen kaakkoispuolisen kaistaleen rannalla ja sen tuntumassa. Löytöpaikaksi mainitaan kuiva kenttä radan varressa meren rannalla. Loistokaapuyökkönen on havaittu ainakin vuosina 2006, 2010 ja 2012, sekä viirupikkumittari vuosina (Tuula Tanska, kirjallinen tieto). Molemmista lajeista on sekä toukka- että aikuishavaintoja Kaava-alueen yleiskuvaus Kaava-alueen itäpuolisko on valtaosin metsää tai pusikoitunutta entistä hakkuuaukeaa. Avoimia alueita on vain pieninä laikkuina alueen keskiosan täyttömaalla sekä pohjoisosan parkkipaikkojen reunamilla. Vanhan ratalinjan ja merenrannan välinen alue on louhittu, eikä siellä ole kasvillisuutta käytännössä lainkaan. Ratapohja on kasvanut umpeen louhitun alueen ulkopuolisella osalla. Kaava-alueen nykyisin merkittävät paahdeympäristöt sijaitsevat kapealla vyöhykkeellä lounaisen rantaviivan tuntumassa. Rantakaistaleen merkittävimmät osat sijaitsevat lounaisrannan keskiosassa tehdasrakennuksen viereiseltä niemekkeeltä keskimmäisen laiturin tyvelle saakka. Lisäksi pienialaisia paahdelaikkuja on vanhan paperitehdasrakennuksen kaakkoispuolisen polun varrella sekä keskiosan hiekkakuopan luoteisosan täyttömaa-alueella. Kaava-alueen luoteisosan tehdasrakennusten piha-alueita ei kartoitettu kulkurajoitusten vuoksi. Aidan takaa tarkasteltuna valtaosa pihoista on kuitenkin asfaltoitua (parkkipaikkoja & kulkureittejä); viheralueiksi maisemoidut laikut ovat mullattuja eikä niillä kasva ketomarunaa tai pietaryrttiä ainakaan mainittavia määriä. Kaava-alueen eteläkärjen rantavyöhykkeellä kasvaa muita uhanalaisten perhoslajien kannalta merkittäviä kasvilajeja, kuten purtojuurta (Succisa pratensis) ja rantahirvenjuurta (Inula salicina). Lisäksi eteläkärjen länsipuolen hiekkarannalla esiintyy jonkin verran rantavehnää (Leymus arenarius) Ketomarunan ja pietaryrtin esiintymisalueet Kaava-alueen ketomaruna- ja pietaryrttikasvustot keskittyvät jäljellä oleville hyvälaatuisille paahdelaikuille. Erityisesti suojeltavien perhoslajien kannalta merkittävimmät esiintymät sijaitsevat lounaisen rantakaistaleen keskiosassa. Hyvälaatuisia kasvustoja on lisäksi paperitehdasrakennuksen kaakkoispuolisen polun varrella sekä keskiosan hiekkakuopan luoteisosan täyttömaa-alueella. Sekä ketomarunaa että pietaryrttiä kasvaa yksitellen myös tienvarsilla ja pohjoisen parkkipaikan reunoilla, mutta alueet eivät ole riittävän paahteisia soveltuakseen paahdealueita suosiville perhoslajeille.

7 Erityisesti suojeltavien perhoslajien nykyesiintymät Kaikki etsityt erityisesti suojeltavat perhoslajit havaittiin kaava-alueella: Loistokaapuyökkönen: toukkaa, Viirupikkumittari: toukkaa, Marunapeilikääriäinen: yks. Kaikki havainnot ovat lounaiselta rantakaistaleelta, lukuun ottamatta yhtä loistokaapuyökkösen toukkaa, joka löytyi keskiosan täyttömaa-alueelta. Kaikki kolme lajia ovat kaava-alueella vähälukuisia, ja niille sopivan elinympäristön pinta-ala on ilmeisesti supistunut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana.

8 7 Kuva 1. Haminan Summan asemakaavamuutosalueen merkittävät elinympäristöt ja huomionarvoisten lajien havaintopaikat (peruskarttapohja).

9 8 Kuva 2. Haminan Summan asemakaavamuutosalueen merkittävät elinympäristöt ja huomionarvoisten lajien havaintopaikat (ilmakuvapohja).

10 9 3. Johtopäätökset 3.1. Kartoitetun alueen elinympäristöjen soveltuvuudesta kohdelajeille Summan kaava-alueen paahdeympäristöt ovat merkittävästi supistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Loistokaapuyökkösen ja viirupikkumittarin vanhat löydöt on mitä ilmeisimmin tehty alueilla, jotka ovat sittemmin muuttuneet lajeille soveltumattomiksi toisaalta louhinnan ja toisaalta umpeenkasvun vuoksi. Nykyisin lounaisrannan kapea joutomaakaistale ja siihen liittyvä teollisuushallin polunvarsi ovat ratkaisevan tärkeitä kaikkien kolmen erityisesti suojeltavan lajin säilymisen kannalta. Kaava-alueen keskiosan täyttömaa-alue on toistaiseksi kohtalaisen hyvälaatuinen paahdeympäristö, mutta sen merkitys uhanalaisille perhosille tullee vähenemään umpeenkasvun edetessä. Muualla kaava-alueella ei nykyisin ole hyvälaatuisia paahdeympäristöjä. Tässä työssä arvioitiin kaava-alueen soveltuvuutta ainoastaan kolmelle kohdelajille eli loistokaapuyökköselle, viirupikkumittarille ja marunapeilikääriäiselle. Alueella voi elää myös muita huomionarvoisia hyönteislajeja, joita ei nyt kartoitettu. Yllä mainittujen paahdealueiden lisäksi uhanalaisten perhoslajien kannalta potentiaalisesti merkittävä kohde on Ruskiosniemen kärki kaava-alueen etelänurkassa. Kaakkoisrannalla kärjen tuntumassa kasvaa kohtalaisesti purtojuurta. Elinympäristö on sopiva erityisesti suojeltavalle ja erittäin uhanalaiselle purtojuurisurviaiskoille (Nemophora cupriacella), jonka tiedetään esiintyvän eräillä lähialueiden vastaavilla rannoilla Haminassa ja Kotkassa. Kaava-alueella voi esiintyä useita muitakin uhanalaisia lajeja, esimerkiksi vaarantuneet hirvenjuurilaikkukääriäinen (Epiblema obscurana) ja raidepussikoi (Coleophora granulatella). Näiden lajien mahdolliset esiintymispaikat ovat kuitenkin Ruskiosniemen kärkeä lukuun ottamatta samoja kuin tässä työssä kartoitetut paahdealueet, joten uusien lajien esiintymien löytymisellä ei olisi vaikutusta asemakaavoitukseen Erityisesti suojeltavien perhoslajien esiintymien huomiointi kaavoituksessa Paahdeympäristön tilaa lounaisella rantakaistaleella voitaisiin parantaa pienimuotoisilla kunnostustoimilla, jolloin sen säilyttäminen riittäisi turvaamaan loistokaapuyökkösen, viirupikkumittarin ja marunapeilikääriäisen lisääntymispaikan. Tarvittavia toimenpiteitä olisivat männikön harventaminen ja sammaloituneen maanpinnan avaaminen rantakaistaleen keskiosassa sekä lehtipuiden taimien poisto tehdasrakennuksen viereiseltä niemekkeeltä ja keskimmäisen laiturin tyven paahdelaikulta. Kaava-alueen keskiosan täyttömaa-alueen umpeutumisella tai rakentamisella ei pitkällä aikavälillä ole merkitystä erityisesti suojeltavien lajien esiintymiselle, koska kohde ei ole riittävän hyvälaatuinen, jotta lajit voisivat menestyä pelkästään siellä. Rantakaistaleen hoito on kohdelajien

11 10 kannalta oleellisempaa kuin täyttömaalaikun ylläpito, ja sen kunnostustoimet kompensoisivat riittävästi täyttömaalaikun häviämistä tai laadun heikkenemistä. Ruskiosniemen mahdollisia uhanalaisten lajien esiintymiä ei ole kartoitettu. Hiekkarannan vieressä sijaitsee mökki- ja saunarakennus, mikä viittaa siihen ettei kaava-alueen eteläisimpään kärkeen olisi tulossa massiivisia maankäytön muutoksia. Mikäli Ruskiosniemen rantavyöhykkeellä on suunnitteilla toimia, jotka muuttavat rantaniityn tilaa, tulisi ainakin purtojuurisurviaiskoin esiintyminen alueella selvittää ja rajata mahdollinen esiintymä toimenpiteiden ulkopuolelle.

12 11 4. Kirjallisuus Hyönteistietokanta 2015: Internet-sivut, käytetty Kaitila, J.-P., Nupponen, K., Kullberg, J. & Laasonen, E. M. 2010: Perhoset. Julkaisussa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010, s Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Luonnonsuojeluasetus 2013: [Luonnonsuojeluasetuksen muutos 471/2013, voimassa alkaen]: Käytetty

13 12 Liite 1. Menetelmäkuvaus Selvityksen päämääränä oli tarkastaa kolmen uhanalaiseksi (luokat EN & VU; Kaitila ym. 2010) luokitellun ja erityisesti suojeltavan (Luonnonsuojeluasetus 2013) perhoslajin esiintyminen Haminan Summan entisen paperitehtaan asemakaavamuutosalueella. Selvitettävät lajit olivat loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea), viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) ja marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana). Kaikki lajit on aiemmin havaittu alueelta. Esiintymisen lisäksi tarkastettiin lajeille sopivien elinympäristöjen nykytila ja laajuus kohdealueella. Koko selvitysaluetta ei tarkastettu kulkurajoitusten tai kohdelajeille sopimattoman maaston vuoksi. Kulkurajoitukset koskivat alueen luoteisosan teollisuushallien piha-alueita. Selvitysalueen metsäiset itä- ja pohjoisosat eivät sovellu kohdelajien elinympäristöksi, ja ne tarkastettiin vain metsäisyyden toteamiseksi. Lajeja etsittiin ravintokasveilta seuraavasti: Loistokaapuyökkönen: toukkia etsittiin 7.9. karistamalla ja katselemalla ketomarunalta (Artemisia campestris). Vain avoimilla hiekkapohjaisilla paikoilla kasvavat ketomarunat tarkastettiin. Viirupikkumittari: toukkia etsittiin karistamalla ja katselemalla pietaryrtiltä (Tanacetum vulgare) ja ketomarunalta (Artemisia campestris). Vain avoimilla hiekkapohjaisilla paikoilla kasvavat ketomarunat tarkastettiin. Marunapeilikääriäinen: aikuisia etsittiin haavimalla paahteisten paikkojen ketomarunakasvustoista ja niiden liepeiltä. Maastotyöt ajoitettiin siten, että kohdelajien tiedettiin olleen havaittavissa 1 2 viikon ajan muilla tunnetuilla lajien esiintymillä (Hyönteistietokanta 2015; omat havainnot). Havaitut lajien ja niiden ravintokasvien esiintymät Summassa paikannettiin GPSmaastotietokoneella (Trimble GeoXH). Löydettyjen esiintymien tärkeyttä ja merkitystä arvioitiin kaavoituksen kannalta.

14 13 Liite 2. Selvityksen tulokset Maastotyöt tehtiin klo 14:40 17:40 ja klo 10 12:30. Tekijä oli Kari Nupponen. Säätiedot : klo 16 lämpötila 25 ºC, pilvisyys 0/8, tuuli 2 m/s E : klo 11 lämpötila 16 ºC, pilvisyys 3/8, tuuli 2 m/s S. Fenologia : Pietaryrtti kukki, maitohorsmissa viimeiset kukat : Syysmaitiainen ja pietaryrtti kukassa. Kohteiden yleiskuvaukset Luokittelu Kukin kohde on luokiteltu nykyisen laadun ja merkittävyyden mukaan luokkiin I-IV. Ensimmäinen luku kertoo kuvion laadun, toinen merkittävyyden: Laatu Merkittävyys I Erittäin hyvälaatuinen I Erittäin merkittävä II Hyvälaatuinen II Merkittävä III Kohtalainen III Merkitys vähäinen IV Huonolaatuinen IV Nykyisellään arvoton Laatua ja merkittävyyttä arvioitiin kartoitettavien perhoslajien ja niille soveltuvan elinympäristön esiintymisen kannalta. Luokittelu on Faunatica Oy:n kehittämä, ja perustuu laajaan kokemukseen lukuisten huomionarvoisten hyönteislajien esiintymiseen ja elinympäristöihin liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista. Kasvilajien runsaustieto kuvaa kuvion sisäistä suhteellista runsautta asteikolla 1-5 (1 = yksitellen,, 5 = hyvin runsas). Kohdelajien yksilömäärät, kohteen tila, suositukset ym. arviot ja laatuluokittelu perustuvat yhteen havainnointikäyntiin ja kuvaavat siten tietynhetkistä tilannetta tiettynä vuotena.

15 14 Hyvälaatuisten elinympäristöjen sijainti ja kohdelajien havainnot 2.1. Lounaisranta Kapea (10 20 m) rantakaistale rantaviivan ja kulun estävän aidan välissä n. 700 m matkalla kaavamuutosalueen lounaisreunalla. Etelä- ja pohjoisosat monin paikoin harvaa männikköä, jonka seassa on niukahkosti paahdekasvillisuutta. Rannan eteläpäädyssä laiturin tyvellä on hyvälaatuinen ketomarunaa kasvava laikku. Keskiosa ja erityisesti tehdasrakennuksen kohdalla oleva niemeke hyvälaatuista avointa joutomaata, jossa kasvaa runsaasti ketomarunaa ja pietaryrttiä. (Kansikuva & kuva 4.1.) Laatu/merkittävyys: II/I. Ketomaruna ja pietaryrtti: ketomarunan runsaus 3, pietaryrtin runsaus 4; tiheimmät kasvustot sijaitsevat kuvion keskiosan niemekkeellä ja sen eteläpuolen avoimella rantakaistaleella yhteensä n. 200 m matkalla. Kasveja esiintyy yksitellen koko kuvion alueella, osa versoista on heinittyneissä ja sammaloituneissa kohdissa tai puolivarjoisissa männiköissä. Loistokaapuyökkönen: toukkaa ketomarunalla kuvion keskiosan kapealla avoimella rantakaistalla. Viirupikkumittari: toukkaa pietaryrtillä, joista kaksi kuvion keskiosan niemekkeellä, yksi n. 100 m niemekkeestä kaakkoon ja yksi kuvion pohjoispäädyssä. Marunapeilikääriäinen: yks. eteläpäädyn laiturin tyven paahteisella ketomarunaa kasvavalla laikulla. Muuta: Rantatyräkki (Euphorbia palustris; rauhoitettu laji) 1 yksilö kuvion keskiosassa Polunvarsi Teollisuushallin kaakkoispuolen polunvarsi lounaaseen viettävällä rinteellä aidan molemmin puolin n. 200 m matkalla. Merenrannan tuntumassa on rantakaistaleeseen rajoittuva laajempi joutomaalaikku tasamaalla. Avoin ja paahteinen kuvio, jossa on myös kohtalaisesti avointa hiekkamaata. Laatu/merkittävyys: II/II. Ketomaruna ja pietaryrtti: ketomarunan runsaus 3, pietaryrtin runsaus 3; kasveja esiintyy koko kuviolla, tiheimmin aidan vieressä kuvion koillisosassa. Loistokaapuyökkönen, viirupikkumittari ja marunapeilikääriäinen: lajeja ei havaittu Täyttömaa-alue Metsän ympäröimä entinen soranottoalue n. 500 m päässä rantaviivasta. Alueen luoteisosassa on avoin täyttömaalaikku, joka viettää loivasti pohjoiseen (Kuva 4.2.). Etelärinne on jyrkkä ja paahteinen. Avointa hiekkamaata on melko runsaasti, mutta varsinkin reunaosat ovat umpeutumassa. Valtaosa soranottoalueesta on alavaa ja monin paikoin kosteapohjaista, ja pohjalla on useita lammikoita. Soranottoalueen pohjoisosa on osin metsittynyt, eikä sillä nykyisellään ole merkitystä paahdeympäristönä.

16 15 Laatu/merkittävyys: II/III. Ketomaruna ja pietaryrtti: ketomarunan runsaus 4, pietaryrtin runsaus 3; molempia kasveja esiintyy koko kuvion alueella. Huomionarvoisten perhosten kannalta merkittävimmät kasvustot sijaitsevat jyrkän etelärinteen yläkolmanneksella ja ylätasanteen eteläreunan tuntumassa. Loistokaapuyökkönen: toukka ketomarunalla ylätasanteen eteläreunalla. Viirupikkumittari ja marunapeilikääriäinen: lajeja ei havaittu.

17 16 Liite 3. Kohdelajien esittelyt Kartoitettujen kolmen lajin esiintymisestä ja elintavoista Suomessa on alla lyhyt kuvaus sekä tiedot siitä, miten ja milloin lajeja tulisi etsiä mahdollisten esiintymien löytämiseksi. Kaikki lajit on luokiteltu uhanalaisiksi (luokat EN & VU) ja erityisesti suojeltaviksi. Lajit esitetään tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea) VU Paikoittainen ja vaihtelevakantainen Etelä- ja Kaakkois-Suomen hiekkamaiden laji, joka on 2000-luvulla ollut aiempaa runsaampi. Elinympäristöjä ovat kuivat kedot, hietikot, tien- ja ratavarret sekä joutomaat, joilla kasvaa lajin ravintokasvia ketomarunaa (Artemisia campestris). Havainnointi: Toukkien etsintä elokuun lopulta syyskuun lopulle. Aikuisia voi haavia kukilta tai houkutella valolla heinäkuussa. Viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) EN Viirupikkumittari on levinneisyydeltään kaakkoinen laji, jolla on vähän tunnettuja esiintymiä. Lajin elinpaikkoja ovat hiekkapohjaiset alueet sekä rannat ja joutomaat. Haminan vallien tyyppilaji, jota tavataan paikoin runsaana myös Kotkan joutomailla. Toukka elää ketomarunalla (Artemisia campestris) ja pietaryrtillä (Tanacetum vulgare). Havainnointi: Aikuisten haavinta kesäkuussa ja toukkien etsintä elokuun jälkipuoliskolta syyskuun alkupuolelle. Marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana) EN Paikoittainen laji, jonka elinpaikkoja tunnetaan Suomesta vain muutama, mm. Hankoniemeltä, Kotkasta ja Lappeenrannan Vainikkalasta. Lajin elinympäristöjä ovat erittäin lämpimät ja avoimet hiekkapohjaiset alueet. Toukka elää ketomarunalla (Artemisia campestris). Havainnointi: Aikuisten haavinta ja valolla houkuttelu heinäkuun jälkipuoliskolta elokuun loppuun.

18 17 Liite 4. Valokuvia selvitysalueelta Kuva 4.1. Viirupikkumittarin lisääntymispaikka lounaisrannalla tehdasrakennuksen viereisellä niemekkeellä. Lehtipuun taimien poisto parantaisi kohteen laatua paahdeympäristönä. Kuva 4.2. Vanhan hiekkakuopan täyttömaa-alueella kasvaa kohtalaisesti ketomarunaa ja pietaryrttiä. Kuvion paahteisin kaistale rajoittuu jyrkkään etelärinteeseen ja sen reunalle.

19 Lansantie 3 D Espoo Marko Nieminen FT, toimitusjohtaja p marko.nieminen@faunatica.fi Kari Nupponen FM, projektipäällikkö p kari.nupponen@faunatica.fi Aapo Ahola FM, tutkimussuunnittelija p aapo.ahola@faunatica.fi Elina Manninen FM, tutkimussuunnittelija p elina.manninen@faunatica.fi