Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Vieremän Hällämönharjulla vuosina
|
|
- Pauliina Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Vieremän Hällämönharjulla vuosina Espoo 2013
2 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset Vanhoja havaintoja uhanalaisista perhosista Esiselvityskohteet Havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettävät perhoset Alueella mahdollisesti elävät paahdealueiden perhoset 9 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Yleistä Hoitosuositukset Suosituksia jatkoselvityksiin ja seurantoihin Kirjallisuus 11 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 15 Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot 18 Liite 3. Selvitysalueella tavatut uhanalaiset perhoslajit sekä lajikuvaukset 30 Liite 4. Esiselvityksen perusteella alueella mahdollisesti elävät uhanalaiset lajit sekä lajikuvaukset 32 Liite 5. Paahdealueiden hoito-ohjeita 34 Liite 6. Uhanalaisluokat, erityisesti suojeltavat lajit, EU:n direktiivit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja rauhoitetut lajit 38 Liite 7. Esiselvitykseen sisältyneet kasvilajit 43 Kannen kuva: Erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan nunnakirjokoisan (Pyrausta cingulatus) elinvoimaiset esiintymät Hällämönharjulla ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Esiintymät Hällämönharjun ja Rokuan harjumaastoissa ovat Suomen pohjoisimmat, ja sijaitsevat kaukana lähimmistä tunnetuista esiintymistä. Kuvan yksilö havaittiin kohteessa 15. Valokuvat Faunatica Oy (valokuvat ovat autenttisia ja otettu luonnonmukaisissa olosuhteissa) Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartat Maanmittauslaitos Kirjoittaja: Kari Nupponen ja Marko Nieminen (Faunatica Oy) Kiitokset: Antti Lammi (Pohjois-Savon ELY-keskus)
3 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Tiivistelmä Vieremän Hällämönharjun Linnaharjun Ristiharjun alueella tehtiin avoimien hiekkamaiden harvinaisille ja uhanalaisille perhoslajeille sopivien elinympäristöjen ja toukkien ravintokasvien esiselvitys kesällä Vuonna 2012 alueella selvitettiin huomionarvoisten perhoslajien sekä palosirkan esiintymistä potentiaaliseksi arvioiduissa kohteissa. Selvitysten toimeksiantaja oli Pohjois-Savon ELY-keskus ja toteuttaja Faunatica Oy. Selvitysalueena oli Hällämönharjun Linnaharjun Ristiharjun osittain suojelualueella sijaitseva harjualue, jossa tiedettiin aiemmin esiintyneen kangasajuruohoa ja uhanalaisia perhoslajeja. Esiselvityskohteina olivat kyseisellä alueella sijaitsevat harjut, tienvarret, hiekkakuopat, ruderaatit ja muut avoimet, hiekkapohjaiset paahdealueet. Raportti sisältää: elinympäristökuvioiden rajaukset kartoilla kunkin elinympäristökuvion yleisluonnehdinnan ja luokituksen hiekkamaiden perhosille tärkeiden kasvilajien kohteittaiset listaukset kohteista tunnetut ja esiselvityksessä tavatut hiekkamaiden perhoslajit lajiselvitysten kohdekohtaiset tulokset kohteittaiset hoitosuositukset sekä hoitotoimien tarpeellisuuden ja kiireellisyyden arvioinnin. Esiselvityksessä löytyi yhteensä 17 avointa kohdetta, joista seitsemän on aiemmin tuntemattomia. Kohteista yksi oli erittäin hyvälaatuinen (luokka I), 11 hyvälaatuisia (luokka II), neljä kohtalaisia (III) ja yksi huonolaatuinen (luokka IV). Kuusi kohdetta arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaaksi (merkittävyys I), kuusi alueellisesti arvokkaaksi (merkittävyys II) ja viidessä kohteessa on jäljellä joitain paikallisia arvoja (merkittävyys III). Lisäksi tarkastettiin kymmeniä kohteita, jotka osoittautuivat paahdealueiden hyönteisille soveltumattomiksi. Selvityksissä havaittiin erityisesti suojeltavat ja erittäin uhanalaiset (EN) dyynisulkanen (Merrifieldia tridactyla) ja nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus), vaarantuneet (VU) harjukaitakoi (Monochroa ferrea) ja tummakeltanosulkanen (Oxyptilus parvidactylus), silmälläpidettävä kissankäpäläsulkanen (Platyptilia tesseradactyla) sekä alueellisesti uhanalainen pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas). Tällä hetkellä parhaita kohteita ovat tien 5912 luiskat (kohteet 2 & 3), Hällämönharjun lounaisrinteen parhaat paahdelaikut (kohteet 2, 16 & 17), Mustikkaniemen paahderinne (kohde 15) sekä kolme Ristiharjun paahdelaikkua (kohteet 10, 12 & 13), jotka kaikki ovat valtakunnallisesti merkittäviä erityisesti suojeltavien dyynisulkasen ja nunnakirjokoisan esiintymien vuoksi. Useimmat tarkastetuista kohteista ovat melko voimakkaan umpeenkasvun vuoksi kiireellisten hoitotoimien tarpeessa, ja hoitamattomina niiden tila huononee nopeasti. Jatkosuositukset: Esiselvitystä tulisi laajentaa kaakkoon ja luoteeseen muille lähialueiden harjuille, joissa tiedetään aiemmin esiintyneen huomionarvoisia paahdealueiden kasvi- ja perhoslajeja. Kohteilla tulisi järjestelmällisesti selvittää niissä mahdollisesti elävien huomionarvoisten myrkkypistiäislajien esiintyminen. Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien tila olisi hyvä tarkastaa säännöllisesti. Mahdollisesti hoidettavien kohteiden kattava seuranta tulisi järjestää käsittelyjen vaikutusten ja onnistumisen arvioimiseksi.
4 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Johdanto Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset paahdeympäristöt ovat kadonneet Suomesta lähes kokonaan umpeenkasvun vuoksi, mikä on pitkälti seurausta erittäin tehokkaasta kulojen torjunnasta (From 2005). Paahdealueet ovat vähentyneet Suomessa vieläkin rajummin kuin enemmän esillä olevat kedot, niityt ja muut perinnemaisemat. Tämä avoimien alueiden sulkeutuminen on johtanut laajan eliölajijoukon harvinaistumiseen ja edelleen uhanalaistumiseen. Paahdelajit ovat säilyneet Suomessa, koska monet lajit ovat löytäneet korvaavia elinympäristöjä esimerkiksi lentokentiltä, armeijan ampuma-alueilta, hiekkakuopista ja teiden pientareilta. Yhteistä näille korvaaville elinympäristöille on avoimuus ja kova kulutus, minkä johdosta ne ovat paahteisia ja niissä on paljon paljasta hiekkaa näkyvillä. Rokuan harjualueilta löydettiin vuonna 2005 useita huomionarvoisten hyönteislajien esiintymiä, joista merkittävin oli erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan dyynisulkasen ensimmäinen sisämaaesiintymä (Leinonen & Itämies 2006). Tämä aiemmin vain Hankoniemeltä tunnettu laji löytyi vuonna 2007 myös Vieremän Hällämönharjun alueelta (Leinonen & Itämies 2007). Hällämönharjun vuoden 2007 selvitykset eivät kuitenkaan kattaneet systemaattisesti koko aluetta, ja tarkastetuillakin alueilla kartoitettiin vain kangasajuruohon ja sillä elävien kahden perhoslajin esiintymistä. Koko Hällämönharjun alueen esiselvitys oli kuitenkin sekä tarpeellinen että kiireellinen, sillä paahdealueiden laatu heikentyy nopeasti umpeenkasvun vuoksi. Uhanalaisten lajien elinpaikkojen pirstoutuminen lisää lajien häviämisriskiä, ja siksi kaikkien potentiaalisten elinpaikkojen kartoitus ja säilyttäminen ovat tärkeitä. Vieremän Hällämönharjun Linnaharjun Ristiharjun alueella (kuva 1) selvitettiin kesällä 2011 avoimien hiekkamaiden harvinaisille ja uhanalaisille perhoslajeille sopivien elinympäristöjen ja toukkien ravintokasvien esiintymistä (Faunatica 2011). Työ toteutettiin esiselvityksenä (ks. liite 1, jossa kuvataan selvityksessä käytetyt menetelmät). Esiselvityksen yhteydessä tarkastettiin eräiden uhanalaisiksi luokiteltujen perhoslajien mahdollista esiintymistä näille lajeille sopiviksi arvioiduilla kuvioilla (ks. liite 1). Kesällä 2012 lajiselvityksiä jatkettiin kolmella maastokäynnillä kesä-, heinäja elokuussa, jolloin selvitettiin useiden uhanalaisten perhoslajien sekä palosirkan esiintymistä. Maastotöiden aikana havainnoitiin myös muita selvitysajankohtana löydettävissä olevia, alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia perhoslajeja (ks. liitteet 1 & 3). Selvitykset tehtiin Pohjois- Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Tämä raportti sisältää: elinympäristökuvioiden rajaukset kartoilla kunkin elinympäristökuvion yleisluonnehdinnan ja luokituksen hiekkamaiden perhosille tärkeiden kasvilajien kohteittaiset listaukset kohteista tunnetut ja esiselvityksessä tavatut hiekkamaiden perhoslajit lajiselvitysten kohdekohtaiset tulokset kohteittaiset hoitosuositukset sekä hoitotoimien tarpeellisuuden ja kiireellisyyden arvioinnin.
5 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Kuva 1. Vieremän Hällämönharjun esiselvitysalue (vihreä rajaus) ja rajatut kohteet 1-17 (punaiset rajaukset).
6 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Tulokset 2.1. Vanhoja havaintoja uhanalaisista perhosista Vieremän Hällämönharjun alueella on havainnoitu perhosia vasta viimeisten kuuden vuoden aikana. Leinonen & Itämies (2007) havainnoivat perhosia useana päivänä vuonna 2007, mutta selvityksiä tehtiin vain tuolloin tiedossa olleissa kangasajuruohokasvustoissa. Sen jälkeen havainnointi on ollut täysin satunnaista. Yhteensä Hällämönharjun Linnaharjun Ristiharjun alueelta tunnetaan havaintoja kolmesta uhanalaisesta perhoslajista (ks. liite 3), jotka kaikki löytyivät myös tämän selvityksen yhteydessä. Taulukko 1. Vanhoja havaintoja (1) uhanalaisista perhoslajeista Hällämön- ja Ristiharjulta. Laji Luokka Runsaus Aika Kuvionumero 2011 (2) EN* Dyynisulkanen (Merrifieldia tridavctyla) 3 toukkaa, 4 koteloa 1 yks. 1 yks. 1 yks. 5 yks. 13 yks. 13 yks. 2 yks. 5 toukkaa 1+ yks. (3) Nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus) EN* 1 yks yks. (3) Harjukaitakoi (Monochroa ferrea) VU 1+ yks. (3) (1) Lähde: Reima Leinonen & Juhani Itämies (2007). Havainnoitsijat: J. Itämies & R. Leinonen; muut havainnot: R. Leinonen. (2) Kuvionumero viittaa tämän esiselvityksen kuvionumerointiin. (3) Merkintä 1+ tarkoittaa, että laji on havaittu malaise-pyydyksellä, mutta yksilömäärää ei ole ilmoitettu. (*) Erityisesti suojeltava laji Esiselvityskohteet Esiselvityksessä käytetyt menetelmät esitetään liitteessä 1. Esiselvityksessä löytyi yhteensä 17 avointa kohdetta (kuva 1, liite 2). Kymmenestä kohteesta oli etukäteen tiedossa, että niissä on ainakin aiemmin kasvanut merkittäviä paahdealueiden kasveja, ja seitsemän kohdetta löytyi tämän työn yhteydessä. Lisäksi tarkastettiin kymmeniä sellaisia kohteita, jotka vaikuttivat kartta- ja ilmakuvatarkastelussa lupaavilta, mutta todettiin maastossa soveltumattomiksi paahdealueiden perhosille esimerkiksi rakentamisen, umpeenkasvun, ravintokasvien puuttumisen tai hyvin vähäisen määrän taikka vääränlaisen maaperän (suot ym.) vuoksi. Näitä kohteita ei esitetä kartoilla. Kohteista yksi oli erittäin hyvälaatuinen (kohde 4; luokka I) (kansikuva, liite 2), 11 hyvälaatuisia
7 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla (kohteet 1 3, 5, 8, 10, 12, 13 & 15 17; luokka II) (kuvat 3 7 & 9 11, liite 2), neljä kohtalaisia (kohteet 6, 7, 11 & 14; luokka III) (liite 2) ja yksi huonolaatuinen (kohde 9; luokka IV) (liite 2). Kaikki hyvälaatuiset ja yksi kohtalainen kohde voitaisiin todennäköisesti kunnostaa sopivilla hoitotoimilla erittäin hyvälaatuisiksi paahdeympäristöiksi. Vastaavasti kolme kohtalaista ja yksi huonolaatuinen kohde voitaisiin kunnostaa hyvälaatuisiksi. Toisaalta hoitotoimien tekemättä jättämisestä todennäköisesti seuraa kohteiden laadun jatkuva huonontuminen. Esimerkiksi nykyisin erittäin hyvälaatuisen Murhakorven tieluiskan laatu heikkenee nopeasti umpeutumisen seurauksena, ellei kohteen avoimuutta ylläpidetä hoitamalla. Kuusi kohdetta arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi (kohteet 2 5, 15 & 17; merkittävyys I), kuusi alueellisesti merkittäviksi (kohteet 1, 8, 10, 12, 13 & 16; merkittävyys II) ja viidessä kohteessa on jäljellä joitain paikallisia arvoja (kohteet 6, 7, 9, 11 & 14; merkittävyys III) (liite 2). Lähes kaikkien alueellisesti merkittävien ja paikallisia arvoja sisältävien kohteiden merkittävyys todennäköisesti kasvaisi hoitotoimien seurauksena Havaitut uhanalaiset perhoset Esiselvityksen yhteydessä havaittiin neljä uhanalaista (luokat EN & VU), yksi silmälläpidettävä (luokka NT), yksi alueellisesti uhanalainen (luokka LC/RT) (Kaitila ym. 2010) sekä yksi muu huomionarvoinen perhoslaji. Lajit ja niiden esiintyminen Hällämönharjun alueella esitellään tarkemmin liitteessä 3 ja taulukossa 2 sekä lajien havaintopaikkojen sijainnit kuvassa 2. Havaitut huomionarvoiset lajit olivat seuraavat: Dyynisulkanen (Merrifieldia tridactyla) EN ja erityisesti suojeltava (kuva 8), > 300 yks. Lajia tavattiin 11 kohteessa (kohteet 1 5, 10, 12, 13 & 15 17). Laji esiintyi runsaana kahdessa kohdassa tien 5912 luiskilla sekä kuudella paahdelaikulla harjunrinteillä. Nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus) EN ja erityisesti suojeltava, 50 yks. Laji havaittiin yhdeksässä kohteessa (kohteet 2, 4, 8, 10, 12, 13 & 15 17). Viidessä kohteessa harjujen lounaisrinteiden paahdelaikuilla havaittiin useita yksilöitä. Harjukaitakoi (Monochroa ferrea) VU, n. 60 yks. Laji havaittiin kolmessa kohteessa Hällämönharjun lounaisrinteellä (kohteet 2, 16 & 17). Tummakeltanosulkanen (Oxyptilus parvidactylus) VU, 5 yks. Laji havaittiin tieluiskilla Hällämönharjun lounaisrinteellä kolmessa eri kohteessa (kohteet 1, 3 & 4). Kissankäpäläsulkanen (Platyptilia tesseradactyla) NT, 2 yks. Laji havaittiin tieluiskalla sähkölinjan alla Hällämönharjun lounaisrinteellä (kohde 3). Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) LC & alueellisesti uhanalainen, 1 yks. Laji havaittiin tieluiskalla sähkölinjan alla Hällämönharjun lounaisrinteellä (kohde 3). Pikkukanervapussikoi (Coleophora juncicolella) paahdeympäristön indikaattorilaji, 1 yks. Laji havaittiin tieluiskalla sähkölinjan alla Hällämönharjun lounaisrinteellä (kohde 3). Vuoden 2011 selvityksissä kesä oli Hällämönharjun pohjoispuolisilla alueilla ja Ristiharjulla fenologialtaan selvästi aikaisemmassa vaiheessa kuin Hällämön- ja Linnaharjun lounaispuolen paahteisilla rinteillä sekä tien 5912 varsilla. Siksi on todennäköistä, että joillakin kuvioilla dyynisulkanen ei vuonna 2011 ollut vielä lennossa selvityksen aikaan. Esimerkiksi Linnaharjun kohteilla (10, 12 & 13) lajia havaittiin vuonna 2011vain yksittäin, mutta melko runsaasti vuoden 2012 heinäkuussa, jolloin dyynisulkasen lento oli parhaimmillaan.
8 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Kuva 2. Vieremän Hällämönharjun selvitysten yhteydessä havaittujen huomionarvoisten perhoslajien havaintopaikat. Symbolit eivät vastaa esiintymien kokoa, vaan havainnot sijoittuvat kuvan 1 mukaisten kuviorajausten sisään.
9 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Taulukko 2. Selvitysten yhteydessä havaitut huomionarvoiset perhoslajit Hällämön- ja Ristiharjulla vuosina 2011 & Laji Luokka Kuvion numero Päivämäärä Yksilömäärä Huom. Dyynisulkanen (Merrifieldia tridavctyla) EN* 1 2 (1) 3 (1) 4 (1) 5 (1) 10 (1) (1) (1) n. 30 >50 n kotelo 5 17 n n n. 20 n. 20 n. 10 >50 Nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus) EN* 2 (1) 4 (1) 15 (1) (1) (1) 10 (1) 12 (1) 13 (1) Harjukaitakoi (Monochroa ferrea) VU 2 (1) (1) n n Tummakeltanosulkanen (Oxyptilus parvidactylus) VU 4 (1) 1 (1) 3 (1) Kissankäpäläsulkanen (Platyptilia tesseradactyla) Pikkukanervapussikoi (Coleophora juncicolella) NT 3 (1) Paahdeympäristön indikaattorilaji LC 7 (1) Paahdeympäristön indikaattorilaji Pikkukultasiipi LC 3 (1) Alueellisesti uhanalainen (Lycaena phlaeas) (1) Aiemmin tuntematon esiintymä. (*) Erityisesti suojeltava laji.
10 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Alueella mahdollisesti elävät paahdealueiden perhoset Esiselvityksen perusteella alueella arvioitiin olevan sopivia elinympäristöjä ainakin viidelle uhanalaiselle paahdealueiden perhoslajille (liitteet 2 & 4), joista kaksi on äärimmäisen uhanalaisia (CR) ja kolme erittäin uhanalaisia (EN). Lisäksi sopivia elinpaikkoja arvioitiin olevan vaarantuneelle ja erityisesti suojeltavalle palosirkalle (liite 2). Vuoden 2012 selvityksissä näitä lajeja ei kuitenkaan havaittu. Tällä hetkellä parhaita kohteita ovat tien 5912 luiskat (kohteet 3 & 4), Hällämönharjun lounaisrinteen parhaat paahdelaikut (kohteet 2, 16 & 17), Mustikkaniemen paahderinne (kohde 15) sekä kolme Ristiharjun paahdelaikkua (kohteet 10, 12 & 13) (kansikuva, kuvat 3 5, 7, 10 & 11), jotka kaikki ovat valtakunnallisestikin merkittäviä kohteita ja niiden säilyttäminen sekä hoitotoimien kiireellinen aloittaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Mielenkiintoisia kohteita ovat myös muut kangasajuruohoa kasvavat kohteet, joista oikein hoidettuina todennäköisesti muodostuisi merkittäviä paahdelajien elinpaikkoja. Rajattujen kohteiden ulkopuolella on useita kohteita, jotka voisivat soveltua elinpaikoiksi erittäin uhanalaiselle kulosukkulakoille (Scythris noricella). Ruotsissa lajia on äskettäin tavattu runsaana hakkuuaukealta, jolla kasvoi harvakseltaan toukan ravintokasvia maitohorsmaa (Bengt Bengtsson, suullinen tieto). Vaikka lajin tarkkoja elinympäristövaatimuksia ei tiedetä, voisivat ainakin Hällämön- ja Linnaharjun lounaisrinteiden laajat hakkuuaukeat olla lajille potentiaalisia elinympäristöjä. Ristiharjun eteläosan naavaisissa kuusikoissa on sopivaa elinympäristöä ainakin silmälläpidettävälle naavamittarille (Alcis jubatus). 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Parhaat tienvarsikohteet ja harjunrinteiden paahdelaikut ovat valtakunnallisesti merkittäviä erityisesti suojeltavien ja muiden uhanalaisten perhoslajien esiintymien vuoksi, ja niiden säilyttäminen sekä tarvittavien hoitotoimien kiireellinen aloittaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Kaikki rajatut kohteet olisi oikeilla hoitotoimilla kunnostettavissa erittäin hyvälaatuisiksi tai hyvälaatuisiksi paahdeympäristöiksi. Myös nykyisin kohtalaisten ja huonolaatuisten kohteiden säilyttäminen ja hoito on oleellisen tärkeää, jotta vaateliaille paahdelajeille sopivien elinympäristöjen verkosto säilyy riittävän tiheänä Yleistä Useimmat tarkastetuista kohteista ovat melko voimakkaasti umpeenkasvaneita ja siten kiireellisten hoitotoimien tarpeessa. Akuutein ongelma on maanpinnan sammaloituminen ja jäkälöityminen, jonka seurauksena avoin hiekkamaa peittyy ja paahteisuutta suosivat kasvit vähitellen tukahtuvat. Sammalen ja jäkälän kasvu on ongelma myös niillä luontaisesti avoimilla harjunrinteiden paahdelaikuilla, joihin mänty ei levittäydy. Joissakin kohteissa tilanne on niin huono, että paahdealueiden kasvitkin ovat juuri katoamispisteessä. Näin ollen paahdealueiden perhosten tilanne näissä kohteissa on väistämättä vieläkin huonompi. Aikanaan avoimuutta ylläpitivät metsäpalot,
11 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla joiden jälkiä on näkyvissä ainakin Linnaharjun järeiden mäntyjen rungoissa. Nykyinen tehokas palontorjunta kuitenkin estää metsäpalojen paahdealueita ylläpitävät vaikutukset. Erityisesti suojeltavista lajeista varsinkin nunnakirjokoisa on erittäin vaativa elinympäristönsä suhteen. Se tulee toimeen vain niillä paahdepaikoilla, joilla on riittävästi avointa hiekkamaata. Lajin parhaat esiintymät Hällämönharjulla ovat kohdissa, joissa ilmeisten ketun pesien ympärillä tai vanhojen ajourien reunojen murtumakohdissa on avautunut paljasta hiekkamaata Hoitosuositukset Kohteiden raivaukset ja hoito ovat sekä välttämättömiä että kiireellisiä, sillä lähes kaikkien kohteiden laatu on heikkenemässä ja sen seurauksena jäljellä olevat paahdealueiden uhanalaisten perhosten esiintymät vaarassa kadota. Käsittelyt tulee kuitenkin tehdä sellaisilla menetelmillä ja vuodenaikoina, että olemassa olevia paahdealueiden lajien esiintymiä ei tuhota. Paahdealueiden yleisiä hoitosuosituksia esitetään liitteessä 5. Esiselvityskohteista on yksityiskohtaisia suosituksia sekä kunkin kohteen hoidon kiireellisyysarviointi liitteessä 2. Hoitotoimet tulisi aloittaa välittömästi (ks. liite 2). Kaikki rajatut kohteet ovat joko erittäin kiireellisiä tai kiireellisiä hoitotoimia vaativia, ja erittäin kiireellisten hoitotoimien kohteita on 14. Myös muiden kolmen rajatun kohteen hoito on kiireellistä hyvälaatuisen paahdeympäristön pintaalan lisäämiseksi. Avoimuutta lisääviä hoitotoimia tulisi rajattujen kohteiden lisäksi kohdistaa myös rajausten välittömään lähiympäristöön. Siten hyvälaatuisen paahdeympäristön pinta-ala kasvaisi, ja esimerkiksi varjostuminen vähenisi oleellisesti. Nuoren metsän sisällä sijaitseva kumpare (kohde 8) on tyypillisesti sellainen kohde, jossa raivauksia tulisi tehdä selvästi laajemmalla alueella kuin rajauksen sisällä. Myös useilla harjunrinteiden paahdelaikuilla ympäröivän puuston harvennus parantaisi kohteiden laatua Suosituksia jatkoselvityksiin ja seurantoihin Pohjois-Savo on perhosten osalta huonosti tunnettua seutua, ja esimerkiksi Hällämönharjulta muutama vuosi sitten löydetyn dyynisulkasen lähimmät tunnetut esiintymät ovat Hankoniemellä. Esiselvitysaluetta tulisi laajentaa muillekin Pohjois-Savon harjualueille sekä kaakkoon että luoteeseen päin, erityisesti sellaisille harjuille, joilla tiedetään olevan tai arvellaan voivan olla kangasajuruohon esiintymiä. Samoilta alueilta kannattaisi etsiä myös hiekkamailla elävien uhanalaisten myrkkypistiäisten esiintymiä. Tällä hetkellä Hällämönharjulla ei ole akuutteja lisäselvitystarpeita perhosten osalta. Esiintymien tilaa tulisi kuitenkin seurata säännöllisesti, jotta kohteissa mahdollisesti tapahtuviin ja paahdealueiden lajiston kannalta epäedullisiin muutoksiin (umpeenkasvu, maankäytön muutokset) voitaisiin reagoida ajoissa. Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät olisi hyvä tarkastaa viimeistään 5 10 vuoden kuluttua. Mikäli kohteisiin tehdään hoitotoimia, tulisi hoidettavien kohteiden kattava seuranta järjestää käsittelyjen vaikutusten ja onnistumisen arvioimiseksi. Seurantaan tulisi aluksi ottaa mukaan sekä valikoituja paahdealueiden kasvilajeja että perhos- ja myrkkypistiäislajeja niiden
12 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla levittäytymisen seuraamiseksi. 4. Kirjallisuus Asher, J., M. Warren, R. Fox, P. Harding, G. Jeffcoate & S. Jeffcoate 2001: The millennium atlas of butterflies in Britain and Ireland. Oxford University Press, Oxford. Dalton, H. & Brand-Hardy, R. 2003: Nitrogen: the essential public enemy. Journal of applied Ecology 40: Faunatica Oy 2002: Lohjanharjun avoimien hiekkamaiden perhoslajien elinympäristökartoitus. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/02. Faunatica Oy 2003: Taipalsaaren ampuma-alueen paahdealueiden esiselvitys ja hoitosuunnitelma. Raportti Metsähallitukselle. Faunatica Oy 2004: Haminan uhanalaisten perhosten esiselvitys sekä neljän perhoslajin selvitys. Raportti Haminan kaupungille. Faunatica Oy 2005: Harvinaisten ja uhanalaisten paahdeperhosten, paahdekovakuoriaisten ja vesihyönteisten esiintymis- ja esiselvitys Mynämäellä, Laitilassa ja Pyhärannassa. Raportti Laitilan kaupungille. Faunatica Oy 2011: Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien esiselvitys Vieremän Hällämönharjulla vuonna Raportti Pohjois-Savon ELY keskukselle. From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Kaitila, J.-P., Nupponen, K., Kullberg, J. & Laasonen, E. M. 2010: Perhoset. Julkaisussa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010, s Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Karjalainen, S. 2009: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Tammi. Leinonen, R. & Itämies, J. 2006: Dyynisulkasen (Merrifieldia tridactyla) elintapaselvitys Rokualla Raportti Perhostensuojelutoimikunnalle. Leinonen, R. & Itämies, J. 2007: Dyynisulkasen (Merrifieldia tridactyla) esiintymisselvitys Vieremän Hällämönharjulla. Raportti Perhostensuojelutoimikunnalle. Piirainen, T. 2011: Havaintoja palosirkan (Psophus stridulus) elintavoista. Diamina 2011, Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sundell, P. R., Nieminen, M., Salokannel, J. & Perhostensuojelutoimikunta 2002: Perhoslajiston
13 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla selvitysten periaatteet ja ohjeisto. Baptria 27: Thomas, J. A., D. J. Simcox, J. C. Wardlaw, G. W. Elmes, M. E. Hochberg & R. T. Clarke 1998: Effects of latitude, altitude and climate on the habitat and conservation of the endangered butterfly Maculinea arion and its Myrmica ant hosts. Journal of Insect Conservation 2: Kuvat 3 & 4. Hällämönharjun poikki lounas koillinen suunnassa kulkevan leveän sähkölinjan alustan jyrkät paahderinteet ovat hyvälaatuisia elinpaikkoja erittäin uhanalaisille dyynisulkaselle ja nunnakirjokoisalle (kohteet 2 & 15).
14 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Kuvat 5 & 6. Useimmat Ristiharjun laen luontaisesti avoimena pysyvistä kumpareista ovat dyynisulkasen asuttamia. Maanpinnan avaaminen parantaisi näiden kohteiden laatua paahde-eliöstön kannalta. (kohteet 10 & 8). Kuva 7. Tien 5912 luoteisluiskat ovat monin paikoin hyvälaatuisia paahdeympäristöjä. Sähkölinjan kohdalla kangasajuruoho on levittäytynyt myös pientareelle (kohde 3). Kuva 8. Erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava dyynisulkanen (Merrifieldia tridactyla) on Hällämönharjun arvokkaan paahde-eliöstön tyyppilajeja (kohde 2). Kuvat 9 & 10. Monilla Hällämönharjun ja Ristiharjun parhaista luontaisesti avoimena pysyvistä paahdelaikuista on ilmeisiä ketun pesäkoloja. Kulutuksen seurauksena kolojen ympäristön hiekkamaa säilyy lähes paljaana. Lisääntynyt paahteisuus ja avoimuus hyödyttää kangasajuruohon tapaisia pioneerikasveja ja niistä riippuvaisia paahdealueiden hyönteisiä. (Kohteet 12 & 17).
15 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Kuva 11. Linnaharjun kaakkoispäädyn paahdelaikku (kohde 16) on kapea, ja kangasajuruohokasvustot ovat keskittyneet laikun yläosaan. Avoimen alueen laajentaminen harjun laelle asti lisäisi merkitsevästi kohteen laatua paahdeperhosten elinpaikkana. Kuva 12. Valtaosa Hällämönharjusta on metsäistä ja pitkälle umpeutunutta maastoa, jossa ei ole elinmahdollisuuksia vaativille paahdeympäristöjen lajeille. (Hällämönharjun keskiosan lakialuetta). Kuvat 13 & 14. Hällämönharjun keskeisimmän osan jyrkkäpiirteiset harjumaastot ovat lähes täysin umpeutuneita. Aiemmin metsäpalojen avoimena pitämät rinteet ovat sammaloituneet esteittä jo vuosikymmeniä, ja arvokas paahdelajisto on hävinnyt. (Hällämönharjua Pienen-Hällämön kohdalla). Kuvat 15 & 16. Esimerkki nopeasta umpeutumisesta: Murhakorven tieluiskalle ja pientareelle (kohde 4) on putkilinjan vedon seurauksena paljastunut avointa hiekkamaata, johon kangasajuruoho on levittäytynyt. Vuonna 2011 kohteessa oli runsaasti avointa hiekkamaata (kuva 15). Vuonna 2012 valtaosa hiekkalaikuista oli jo heinittynyt (kuva 16).
16 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Liite 1. Menetelmäkuvaukset. Esiselvitys Esiselvityksessä paikallistetaan lajien esiintymisen kannalta merkittävimmät alueet. Erityisesti uhanalaisiin perhosiin kohdistuvissa esiselvityksissä keskitytään kussakin elinympäristötyypissä merkityksellisten lajille sopivien pienelinympäristöjen ja/tai toukkien ravintokasvien esiintymiseen. Perhosiin (ja ylipäätään erikoistuneisiin kasvinsyöjiin) kohdistuvien esiselvitysten lähtökohtana on se, että monet perhoslajit käyttävät toukkana vain yhtä tai muutamaa kasvilajia ravinnokseen. Joillakin lajeilla lähtökohtana on sopivien elinympäristöjen löytyminen, sillä näille lajeille kelpaavat monenlaiset ravintokasvit (ns. polyfagit lajit), mutta vain tietynlaisessa elinympäristössä (esim. useat hietikkoalueiden lajit). Esiselvityksen maastokäynnit täytyy siis tehdä ajankohtana, jolloin oleelliset ruohovartiset kasvit ovat näkyvissä. Kun ravintokasvien esiintymien laajuus ja luonne tiedetään esiselvityksen pohjalta, voidaan tarkasti rajata sellaiset lajit ja paikat, joita varsinaisessa selvityksessä tulisi painottaa. Näin varsinaiset laji- ja lajistoselvitykset voidaan kohdistaa juuri niihin maastonkohtiin, joissa kohteena olevilla lajeilla on elinedellytyksiä. Esiselvityksen avulla voidaan siis nopeasti katsoa alueiden potentiaalinen lajisto ja selvitystarve eli samalla selviää myös, onko varsinainen selvitys ylipäätään tarpeellinen. Esiselvitystyö on kuitenkin hyvin vaativaa, sillä tutkittavan elinympäristötyypin lajisto ja lajien elintavat pitää tuntea perusteellisesti. Toisaalta esiselvitys on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi paahdeympäristöjen suojelullisen arvon ensimmäisenä arviona (esim. Faunatica 2002, 2003, 2004, 2005). Tässä avoimien hiekkamaiden ja harjualueiden harvinaisten ja uhanalaisten perhoslajien (=paahdeperhosten) elinympäristöjen ja ravintokasvien esiselvityksessä paikallistettiin lajeille sopivat elinympäristöt maastokäynnillä 17 kohteessa Vieremän Hällämönharjulla (kohteet 1 17). Esiselvityskohteina olivat kyseisellä alueella sijaitsevat tienvarret, hiekkakuopat, ruderaatit, harjut ja muut mahdolliset avoimet, hiekkapohjaiset paahdealueet. Samalla havainnoitiin ajankohtana havainnoitavissa olevien uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi luokiteltujen perhoslajien esiintymistä niille sopivissa kohteissa. Erityisesti havainnoitiin kolmea alueelta aiemmin tunnettua uhanalaista lajia (ks. liite 3), joiden aikuisia haavittiin ravintokasveiltaan. Selvitetyt kohteet luokiteltiin perustuen niiden nykyiseen laatuun ja tärkeyteen avoimien hiekkamaiden perhosille. Uhanalaisuusluokittelut ovat tässä raportissa Rassin ym. (2010) mukaisia kaikissa käsitellyissä eliöryhmissä. Perhosten havainnointi Esiselvityksen yhteydessä kirjataan havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettäviksi luokitellut perhoslajit. Osa lajeista on varminta havainnoida toukkien syömäjälkien perusteella ravintokasviltaan ja joitain lajeja löytää helpoimmin haavimalla niille sopivan näköisistä elinympäristöistä. Varsinkin aikuisia perhosia havainnoitaessa sääolosuhteiden on oltava hyvät, jotta etsittävien lajien mahdollinen esiintyminen voitaisiin luotettavasti todeta. Lämpötila, tuuli, pilvisyys ja sade vaikuttavat ratkaisevasti useimpien aikuisena etsittävien perhoslajien havaittavuuteen. Jo yksi säätekijä voi estää tehokkaan havainnoinnin, esimerkiksi märän
17 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla kasvillisuuden haavinta on useimmiten tuloksetonta. Tuulisella, sateisella tai kylmällä säällä perhosselvityksiä ei kannata tehdä joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Säätilan merkitys korostuu tulkittaessa negatiivisia havaintoja, koska tällöin havainnoinnin aikainen säätila on yksi tärkeimmistä perusteista arvioitaessa lajin mahdollista esiintymistä kohteessa ja samalla kohteen arvoa. Useimmat perhoslajit ovat aktiivisia vain tiettynä vuorokauden aikana, ja muulloin niiden havaitseminen on vaikeaa. Esimerkiksi monet pikkuperhoset ovat liikkeellä illalla auringon laskiessa ja uudelleen aikaisin aamulla heti auringonnousun jälkeen, mutta muina vuorokauden aikoina niitä ei tapaa juuri koskaan. Valtaosa paahdeympäristöissä elävistä perhoslajeista on aikuisena helpoimmin havainnoitavissa haavimalla kasvillisuutta. Näitä lajeja etsittäessä oikean haavintatavan käyttö on tärkeää, jotta lopputulos olisi luotettava. Liika voimankäyttö haavinnassa aiheuttaa perhosten paiskautumisen maahan ja liian varovasti haavittaessa kohde ei päädy haaviin vaan ehtii piiloutua kasvillisuuden alle. Matalilta kasveilta (esim. kangasajuruoho) haavittaessa on haavia usein painettava maata vasten, jotta lehdillä tai kukilla istuvat yksilöt jäävät haavin sisään. Lajiston tuloksellinen selvittäminen edellyttää, että havainnoitsija hallitsee sekä etsittävien lajien erityisvaatimukset että oikean havainnointitekniikan. Esiselvityksen yhteydessä ei yleensä voida etsiä kaikkia alueella mahdollisesti eläviä perhoslajeja, koska aikaa on rajoitetusti, eikä esimerkiksi yöllä lentäviä lajeja voi pimeyden vuoksi havainnoida samanaikaisesti kuin kasvillisuutta. Tällöin esiselvityksen ajankohta ja vuorokaudenaika pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan siten, että ainakin päiväaktiivisista lajeista kohteen kannalta arvokkaimmat voidaan alustavasti kartoittaa jo esiselvityksen aikana. Varsinaiset lajistoselvitykset tehdään vasta myöhemmin erillisillä käynneillä. Tällöin etsittävien lajien potentiaaliset elinpaikat ovat jo tiedossa esiselvityksen perusteella ja havainnointi voidaan tehdä kunkin lajin erityispiirteet huomioiden. Systemaattisten lajiselvitysten tulokset ovat luotettavia, koska siten löydetään useimmiten myös vähälukuisten lajien pienet ja eristyneet esiintymät. Vaikka selvitettävästä kohteesta ei löytyisikään uhanalaisperhosia, saattaa siellä elää muita perhoslajeja, jotka antavat viitteitä siitä, että kohde on hyvälaatuinen ja edelleen sopiva vaateliaankin paahdelajiston elinpaikaksi. Tällaisia perhoslajeja kutsutaan indikaattorilajeiksi. Yleensä nämä lajit elävät jollain merkittävällä paahdekasvilla, mutta ovat joko vähemmän vaativia elinympäristönsä suhteen kuin uhanalaislajit tai sitten levinneisyydeltään tavalla tai toisella rajoittuneita. Esimerkiksi kissankäpälällä toukkana elävä ja taantuva Pyrausta porphyralis -koisa arvioitiin vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa vielä elinvoimaiseksi (LC), vaikka sitä tavataan vain hyvälaatuisilla, hiekkapohjaisilla paahdealueilla. Tämä laji onkin mainio indikaattorilaji hyvälaatuiselle paahdeympäristölle. Aktiivihavainnoinnissa yksilöitä tallennetaan ainoastaan määrityksen varmentamiseen lajeista, joita ei voida maastossa varmasti tunnistaa, sekä havaintojen dokumentoimiseksi erityisesti uusilta löytöpaikoilta. Tarkemmat määritystavat mainitaan tarvittaessa havaintokohtaisesti erikseen. Maastotöissä yleisesti ja yksilöiden tallennuksessa noudatetaan vallitsevia lakeja ja asetuksia sekä Suomen Perhostutkijain Seuran eettisen toimikunnan ja perhostensuojelutoimikunnan ohjeita ja rajoituksia (ks. sekä Sundell ym. 2002). Osa tallennetuista yksilöistä lahjoitetaan luonnontieteellisiin museoihin. Tässä selvityksessä tallennettiin dyynisulkasyksilöitä lajinmäärityksen varmistamiseksi. Laji on vaikea erottaa lähilajista ajuruohosulkasesta erityisesti kuluneena, jolloin ulkoiset tuntomerkit eivät enää ole luotettavasti
18 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla nähtävissä. Jokaisesta kohteesta otettiin 1 4 näyteyksilöä, jotka pyrittiin valitsemaan siten, että talteen otetut yksilöt ovat kuluneita koiraita. Talletettujen yksilöiden määritys varmistettiin genitaalien perusteella. Maastossa lajimääritys perustui yksilöiden tumman kirjailun voimakkuuteen ja takajalkojen tumman raidoituksen kontrastisuuteen. Kaikki genitaalituntomerkkien perusteella määritetyt yksilöt (n. 20 yks.) osoittautuivat dyynisulkasiksi. Esiselvitys tehtiin kesäkuun lopulla 2011, jolloin voitiin samalla havainnoida alueelta tunnettuja erityisesti suojeltavia dyynisulkasta (Merrifieldia tridactyla, EN) ja nunnakirjokoisaa (Pyrausta cingulatus, EN). Lajiselvityksiä jatkettiin kesällä 2012 kolmella käynnillä kesäkuun puolivälin jälkeen, heinäkuun alkupuolella ja elokuun puolivälissä, jolloin tarkastettiin dyynisulkasen ja nunnakirjokoisan lisäksi erityisesti suojeltavien harjusinisiiven (Scolitantides vicrama, CR), muurahaissinisiiven (Maculinea arion, CR) sekä palosirkan (Psophus stridulus, VU) esiintyminen alueen parhaissa paahdekohteissa. Selvitysten yhteydessä pidettiin silmällä myös muita alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia perhoslajeja, kuten pikkuarokoisaa (Pempeliella dilutella), isoarokoisaa (P. ornatella) sekä uhanalaisia kulosukkulakoita (Scythris noricella) ja harjukaitakoita (Monochroa ferrea). Dyynisulkasta, nunnakirjokoisaa, isoarokoisaa, pikkuarokoisaa, kulosukkulakoita ja harjukaitakoita havainnoitiin haavimalla ravintokasveiltaan ja tarkkailemalla kasvustojen liepeillä lentäviä yksilöitä. Rauhoitettua harjusinisiipeä ja muurahaissinisiipeä etsittiin näköhavainnoinnilla kangasajuruohoa kasvavissa kohteissa. Palosirkkaa etsittiin tarkkailemalla maassa istuvia ja lentäviä yksilöitä avoimissa kohteissa. Poikkeamia uhanalaisten perhoslajien havainnoinnissa Joidenkin uhanalaisten perhoslajien ravintokasvin määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti. Perhonen voi kuitenkin elää kasvustossa pysyvästi, vaikka kasvin määrä olisi väliaikaisesti hyvinkin alhainen. Tällaisia kasvilajeja ovat esimerkiksi keltasauramo (Anthemis tinctoria) ja neidonkieli (Echium vulgare). Näillä kasvilajeilla elävien lajien mahdollinen esiintyminen tarkastetaan yleensä aina kasvuston senhetkisestä koosta riippumatta, ja varsinkin silloin, kun perhoslaji on erityisesti suojeltava tai muutoin poikkeuksellisen merkittävä esimerkiksi laadukkaan elinympäristön indikaattorina. Eräitä työläästi havainnoitavia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä perhoslajeja ei havainnoida, ellei havainnoinnille ole erityisen painavia perusteita. Havainnoimatta jätettäviä lajeja ovat nopeasti yleistyvät lajit sekä sellaiset toukkana moniruokaiset lajit, joiden elinympäristövaatimukset eivät ole tarkasti tiedossa (esim. vajayökkönen (Standfussiana simulans, NT) ja lattamaayökkönen (Spaelotis ravida, EN)). Tällaisten lajien esiintyminen ei yleensä anna merkittävää lisätietoa elinympäristön laadusta ja sopivuudesta muille uhanalaisille perhoslajeille. Toisinaan näistä lajeista saadaan havaintoja muiden uhanalaislajien havainnoinnin ohessa, erityisesti syöttipyydyshavainnointia käytettäessä.
19 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot. Alueiden rajaukset näkyvät kuvassa 1. Esiselvitys ja lajiselvityksiä tehtiin klo 21:50 00:20 & 06:00 17:30. Tekijänä oli Faunatican oma konsultti Kari Nupponen. Esiselvityksessä huomioidut kasvilajit on listattu liitteessä 7. Lisäselvitykset tehtiin klo 07:30 11:55, klo 10:30 13:05 & 19:45 22:05 ja klo 10:10 13:40. Tekijöinä olivat Faunatican omat konsultit: ja 6.7. Kari Nupponen sekä Marko Nieminen. Säätila : Klo 23:00 lämpötila oli 14 ºC, pilvisyys 2/8, tyyntä : Klo 09:00 lämpötila oli 18 ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 1 m/s SW. Klo 12:00 lämpötila 21 ºC, pilvisyys 4/8, tuuli 1 m/s SW. Klo 15:00 lämpötila 22 ºC, pilvisyys 2/8, tuuli 1 m/s SW. Olosuhteet olivat erittäin hyvät esiselvityksen tekoon ja hyvät kohteena olevien perhosten sekä perhostoukkien ja niiden syömäjälkien havainnoimiseen : Klo 05:15 lämpötila oli 14 ºC, pilvisyys 0/8, tyyntä. Klo 08:15 lämpötila 17 ºC, pilvisyys 2/8 (yläpilveä), tuuli 2 m/s W. Klo 11:00 lämpötila 21 ºC, pilvisyys 3/8 (yläpilveä), tuuli 3 m/s SW. Klo 12:00 lämpötila 21 ºC, pilvisyys 7/8, tuuli 2 m/s SW : Klo 10:30 lämpötila oli 23 ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 1 m/s SW. Klo 13:00 lämpötila 25 ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 2 3 m/s SW. Klo 21:00 lämpötila 21 ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 1 m/s SW : Klo 10:10 lämpötila oli 19 C, pilvisyys 0/8, tuuli 0-1 m/s. Klo 11:50 22 C, pilvisyys 4/8 (pääosin aurinkoista), tuuli 0-2 m/s W. Klo 13:40 pilvisyys 6/8 (n. 2/3 ajasta aurinkoista). Olosuhteet olivat kaikilla käynneillä erittäin hyvät kohteena olevien perhosten havainnoimiseen. Elokuun käynnillä olosuhteet olivat erittäin hyvät myös palosirkan havainnointiin. Fenologinen vaihe : Maitohorsman ja kangasajuruohon kukinta alussa. Kissankäpälä ja syreeni hyvin kukassa : Kissankäpälä ja lakka kukkivat. Kangasajuruohon kukinta ei vielä alkanut. Kuluneita kangasperhosia (Callophrys rubi) >30 yksilöä. Pursuhopeatäplä (Clossiana euphrosyne), synkkäraanumittari (Epirrhoe tristata) ja mustikkalehtomittari (Jodis putata) lennossa : Kissankäpälän kukinta lähes ohi. Kangasajuruoho ja päivänkakkara kukkivat. Maitohorsman kukinta ei vielä alkanut : Kanervan ja maitohorsman kukinta loppuvaiheessa. Luokittelu Kukin elinympäristökuvio on luokiteltu nykyisen laadun ja tärkeyden mukaan luokkiin I IV. Ensimmäinen luku kertoo kuvion laadun, toinen merkittävyyden: Laatu Merkittävyys I Erittäin hyvälaatuinen I Valtakunnallisesti arvokas II Hyvälaatuinen II Alueellisesti arvokas III Kohtalainen III Joitain paikallisia arvoja (esim. mainittavia paahdealue-/niittylajiston jäänteitä) IV Huonolaatuinen IV Nykyisellään arvoton Mikäli hoitotoimet oletettavasti parantaisivat kuvion laatua, on tämä kuvion mahdollinen luokka
20 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla esitetty suluissa nykyisen luokan jälkeen. Tämä arvio on esitetty vain nykyisin suhteellisen avoimista kuvioista. Luokittelu on Faunatica Oy:n kehittämä ja perustuu laajaan kokemukseen paahdeympäristöihin liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista. Kasvien runsaudet, perhoslajien yksilömäärät, kohteen tila, suositukset ym. arviot ja laatuluokittelu perustuvat yhteen havainnointikäyntiin ja kuvaavat siten tietynhetkistä tilannetta tiettynä vuotena. Kohteisiin liittyvät tiedot Kasvilajien runsaustieto kuvaa kuvion sisäistä suhteellista runsautta asteikolla 1 5 (1 = yksitellen,, 5 = hyvin runsas). Kasvien runsaudet, heinittymisen aste ym. perustuvat yhteen havainnointikäyntiin ja kuvaavat siten tietynhetkistä tilannetta tiettynä vuotena. Myös kuvioiden luokittelut perustuvat tähän arvioon. Lisäksi: Mahdollisia muita perhosten kannalta huomionarvoisia tai uhanalaisia kasvilajeja sekä runsausarvio. Mukaan on otettu myös sellaisia kasveja, joilla elää lähialueillamme tavattavia perhoslajeja sekä joitain indikaattorikasvilajeja, joilla ei elä uhanalaisia perhoslajeja. Koordinaatit (GPS): Satelliittipaikantimella (Magellan explorist 500) mitatut yhtenäiskoordinaatit (KKJ3) ilmoitettuina 1 m tarkkuudella. Koordinaatit (Karttapaikka): Kansalaisen karttapaikasta ( mitatut yhtenäiskoordinaatit (KKJ3) ilmoitettuina 1 m tarkkuudella. Kohteen tila: Kuvaus kohteesta ja huomionarvoisten perhosten kannalta olennaisesta tilasta. Hoitosuosituksia: Huomionarvoisten perhosten toimeentuloa edistäviä toimenpide-ehdotuksia. Hoitotoimien kiireellisyys: Kiireellisyyden luokittelu esitetään perhoslajien säilymisen kannalta ja perustuen kohteiden potentiaaliseen lajistoon, sillä kohteista ei ole tehty kattavia lajistoselvityksiä. Kaikkien kohteiden hoitotoimien tarpeellisuutta tulisi seurata säännöllisesti, sillä umpeenkasvu on jatkuvaa. Hoitotoimien toteuttamista suunniteltaessa tulisi myös pitää mielessä, että mitä nopeammin esimerkiksi raivaukset tehdään sitä pienemmällä työmäärällä ja kustannuksilla hoidot voidaan tehdä. I = Erittäin kiireellinen eli hoitotoimet tulisi toteuttaa heti II = Kiireellinen eli hoitotoimet tulisi toteuttaa kolmen vuoden sisällä III = Ei kiireellinen, mutta hoitotoimien tarpeellisuutta täytyy seurata IV = Hoitotoimia ei tarvita, koska alueella ei enää ole merkittäviä arvoja. Havainnointi: Havainnoinnin kellonaika sekä mahdollisia tarkennuksia. Perhoset: Tiedossamme olevat kohteista aiemmin tavatut sekä esiselvityksen aikana havaitut huomionarvoiset perhoset. Selvityksessä on ensisijaisesti pyritty lajin havaitsemiseen, eivätkä havaitut yksilömäärät siis kuvasta lajin runsautta kohteessa. Muuta: Muita lajihavaintoja ja muita mahdollisia lisätietoja. Kohde 1: Hällämönharjun kaakkoinen tieluiska Laji Runsaus Huom! Kanerva (Calluna vulgaris) 3 Kanervisara (Carex ericetorum) 1 Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) NT 5 Kultapiisku (Solidago virgaurea) 1 Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) 1 Siankärsämö (Achillea millefolium) 2 Luokka: II(I)/II(I)
Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008
Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Espoo 2008 Halikon Märynummen perhosselvitykset 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 3. Johtopäätökset
LisätiedotLUONNOS. Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011
LUONNOS Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011 Espoo 2011 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla 2011 1 Sisällysluettelo
LisätiedotNauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito
Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,
LisätiedotLUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015
LUONNOS 15.9.2015 Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset:
LisätiedotPaahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2
Faunatican raportteja 16/2016 Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2 Kari Nupponen, Marko Nieminen & Timo Nupponen 1 2 Liite 2. Lopen
LisätiedotPikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008
Pikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008 Espoo 2008 Pikkusinisiiven jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolassa 2008 1 Sisällysluettelo
LisätiedotPaahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 8
Faunatican raportteja 16/2016 Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 8 Kari Nupponen, Marko Nieminen & Timo Nupponen 1 2 Liite 8. Hangon
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys
Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 2018 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Tulokset 4 2.1. Kohteiden valinta 4 2.2. Havainnot 7 2.3. Isomaksaruoho
Lisätiedot4. Kirjallisuus 10. Liite 1. Menetelmäkuvaukset 13 Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot 15
Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 4 2.1. Mukulakirvelin esiintyminen 4 2.2. Kirvelilattakoin esiintyminen 6 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 9 3.1. Jatkoselvitykset ja
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotSalpausselkä UNESCO Global Geopark. Alppivuokko- ja pikkusinisiipiseuranta 2018
Salpausselkä UNESCO Global Geopark Alppivuokko- ja pikkusinisiipiseuranta 2018 Hannu Sillanpää ja Teemu Rintala Metsähallitus 2018 1. Johdanto 1.1 Alppivuokko Geopark on UNESCOn myöntämä tunnustus alueelle,
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotNeljän suon esiselvitys ja suovenhokkaan esiintymisselvitys Päijät Hämeessä 2012
Neljän suon esiselvitys ja suovenhokkaan esiintymisselvitys Päijät Hämeessä 2012 Espoo 2012 Perhosselvityksiä Päijät-Hämeen soilla 2012 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 4 2.1.
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotHelsingin Malmin lentokentän alueen huomionarvoisten perhoslajien esiintymisselvityksiä vuonna 2017
Faunatican raportteja 39/2017 Helsingin Malmin lentokentän alueen huomionarvoisten perhoslajien esiintymisselvityksiä vuonna 2017 Kari Nupponen 1 Faunatican raportteja 39/2017 Päiväys: 1.9.2017 Kirjoittaja:
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotBiologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.
15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Halkonevan perhosselvitys, Ilmajoki 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi
LisätiedotVIITE Päijät Hämeen liiton lausuntopyyntö maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta
LAUSUNTO 2012 09 20 Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN 16100 UUSIKYLÄ m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi Y tunnus 1516503 5 Alv.rek. VIITE Päijät
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotImatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017
Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotEspoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017
1 (6) Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017 Johdanto Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon Otaniemen Servinniemessä pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille
LisätiedotKemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010
Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010 Espoo 2010 Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset 2010 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1.
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015
KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas
LisätiedotToimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28)
Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI0422005) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28) Yleiskuvaus Taipalsaaren Kyläniemi kuuluu Salpausselän harjukokonaisuuteen. Toisen
LisätiedotToimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68
Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja
LisätiedotMaakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015
Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Katkovyökaskas (Planaphrodes nigrita) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotAurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015
Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Ajuruohoruskolude (Rhopalus distinctus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotKoverharin alueen hyönteisselvitys
31.8.2016 1 (7) TMI Jaakko Kullberg Harmaahaikarankuja 3 I 9 00940 Helsinki p. 050-3288886 Koverharin alueen hyönteisselvitys 1. Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitysalueelta tunnistaa maastoinventoinnein
LisätiedotPerinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010
Vakka-Suomen arvokkaat maisemat ja muinaisjäännökset -hanke Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010 Teemu Rintala & Guy Söderman Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus,
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotBiologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.
15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Kempinnevan perhosselvitys, Isokyrö 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kalliosinisiipiselvitys
Heinolan Tähtiniemen kalliosinisiipiselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 208 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3. Johdanto 4 2. Tulokset 5 2.. Kohteiden valinta 2.2. Kallioiden soveltuvuus 2.3. Isomaksaruoho
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotYleiskuvaus
28.10.2015 Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotRahkasuon (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017
Rahkasuon (FI0600022) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017
Kuikkasuon ja Suurisuon (FI0600072) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
LisätiedotSäkylänharjun nivelkärsäiskartoitukset 2014
Säkylänharjun nivelkärsäiskartoitukset 2014 Hietaruurulude ( phoeniceus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset liittyvät Metsähallituksessa 1.8.2014 alkaneeseen
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotVT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit
2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden
LisätiedotPisa-Kypäräisen (FI ) sammalkartoitukset 2017
Pisa-Kypäräisen (FI0600076) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotLAUSUNTO EHDOTUKSESTA NAUVON SANDÖN RANTA-ASEMA- KAAVAKSI OSALLA KIINTEISTÖÄ NAUVO PARAISILLA
LAUSUNTO VARELY/4330/2016 Varsinais-Suomi 6.2.2017 Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta miljonamnden@pargas.fi pasi.hyvarila@pargas.fi Viite: Lausuntopyyntö 28.12.2016 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA NAUVON SANDÖN
LisätiedotÖrön putkilokasvikartoitukset 2015
Örön putkilokasvikartoitukset 2015 Riitta Ryömä Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitusten tarkoitus oli dokumentoida erityisesti merivehnäkasvustojen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotPaahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015
Faunatican raportteja 16/2016 LUONNOS Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015 Kari Nupponen, Marko Nieminen & Timo Nupponen 1 Faunatican raportteja
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotYleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Raivaanmaa 21:0, Kotiranta 4:193, Saunalepo 1:15, Isoluukas 1:48 ja Vähäluukka 1:43 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotPikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
Lisätiedot