LUONNOS. Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011

Transkriptio

1 LUONNOS Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011 Espoo 2011

2 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset Vanhoja havaintoja neidonkielellä elävistä perhosista Esiselvityskohteet Havaitut neidonkielellä elävät huomionarvoiset perhoset 6 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Yleistä Hoitosuositukset Suosituksia jatkoselvityksiin ja seurantoihin 9 4. Kirjallisuus 9 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 13 Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot 16 Liite 3. Selvitysalueella tavatut neidonkielellä toukkana elävät huomionarvoiset perhoslajit sekä lajikuvaukset 28 Liite 4. Neidonkielen esiintymät ja sillä toukkana elävien huomionarvoisten perhoslajien havaintopaikat Taalintehtaalla Liite 5. Paahdealueiden hoito-ohjeita 38 Liite 6. Uhanalaiskuokat, erityisesti suojeltavat lajit, EU:n direktiivit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja rauhoitetut lajit 42 Kannen kuva: Äärimmäisen uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan varjotäpläkoin (Ethmia terminella) ainoa Suomen esiintymä on Taalintehtaalla (kohde 35; kuvattu ). Valokuvat Faunatica Oy (valokuvat ovat autenttisia ja otettu luonnonmukaisissa olosuhteissa) Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartat Kemiönsaaren kunta Kirjoittaja: Kari Nupponen (Faunatica Oy) Kiitokset: Åke Lindeberg ja Lars Nummelin (Kemiönsaaren kunta); Panu Kunttu antoi tietoja neidonkielen esiintymistä; Timo Nupponen avusti maastoselvityksissä.

3 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Tiivistelmä Kemiönsaaren Taalintehtaan keskustan alueella selvitettiin kesällä 2011 neidonkielen ja sillä toukkana elävien neljän huomionarvoisen perhoslajin esiintymistä. Kasvin kartoitus toteutettiin esiselvityksenä, ja perhosten esiintymistä selvitettiin löydetyillä neidonkielen kasvupaikoilla. Selvitys tehtiin Kemiönsaaren kunnan toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Esiselvitysalueena oli Taalintehtaan keskusta-alue ympäristöineen. Esiselvityskohteina olivat kyseisellä alueella sijaitsevat tienvarret, hiekkakuopat, ruderaatit ja muut avoimet, hiekkapohjaiset paahdealueet. Selvitetyt kohteet jaettiin eri luokkiin perustuen niiden nykyiseen laatuun ja tärkeyteen neidonkielellä eläville huomionarvoisille perhosille. Raportti sisältää: kartoille piirretyt elinympäristökuvioiden rajaukset neidonkielen runsauden kullakin elinympäristökuviolla kunkin elinympäristökuvion yleisluonnehdinnan ja luokituksen hoitotoimien tarpeellisuuden ja kiireellisyyden arvioinnin kohteittaiset hoito- ja selvityssuositukset kohteilta tunnetut ja esiselvityksessä tavatut neidonkielellä elävät perhoslajit. Esiselvityksessä löytyi yhteensä 39 neidonkieliesiintymää. Kohteista yksi oli erittäin hyvälaatuinen, kahdeksan hyvälaatuisia, 20 kohtalaisia ja 10 huonolaatuisia. Kaikki neljä huomionarvoista neidonkielellä elävää perhoslajia havaittiin: Varjotäpläkoi (Ethmia terminella) CR, erityisesti suojeltava & rauhoitettu, 10 kohteessa yhteensä yli 70 yks. Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis) EN, erityisesti suojeltava & rauhoitettu, viidessä kohteessa yhteensä 9 yks. Neidonkielitäpläkoi (Ethmia bipunctella) VU, neljässä kohteessa yhteensä 8 yks. Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) NT, 13 kohteessa yhteensä yli 400 yks. Neidonkieli on viimeisten 25 vuoden aikana selvästi levittäytynyt Taalintehtaan keskustaa ympäröivillä alueilla. Toisaalta keskustassa useat vanhat kasvustot ovat taantuneet umpeenkasvun seurauksena. Varjotäpläkoi esiintyy nykyisin useammalla laikulla kuin 1980-luvulla, ja se on levittäytynyt joihinkin keskustan pohjoispuolisiin pieniin neidonkielikasvustoihin. Neidonkielikoisan esiintyminen sen sijaan rajoittuu edelleen keskustaan. Useissa kohteissa tulisi välittömästi aloittaa hoitotoimet umpeenkasvun ja neidonkielikasvustojen pirstoutumisen pysäyttämiseksi. Erittäin kiireellisiä hoitotoimia vaativiksi arvioitiin viisi kohdetta ja kiireellisiä hoitotoimia vaativiksi 15 kohdetta. Mahdollisesti hoidettavien kohteiden kattava ja säännöllinen seuranta tulisi järjestää käsittelyjen vaikutusten ja onnistumisen arvioimiseksi. Seurantaan tulisi ottaa mukaan sekä neidonkieli että sillä elävät neljä perhoslajia. Taalintehtaan keskustan alueella tulisi tehdä kattava esiselvitys, jossa muille kuin neidonkielellä eläville huomionarvoisille perhos-, kovakuoriais- ja myrkkypistiäislajeille sopivat elinympäristöt paikallistetaan, sekä selvityksiä potentiaalisten lajien esiintymien löytämiseksi.

4 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Johdanto Kemiönsaaren Taalintehtaan keskustan alueella selvitettiin kesällä 2011 neidonkielen ja sillä toukkana elävien neljän huomionarvoisen perhoslajin esiintymistä. Kasvin kartoitus toteutettiin esiselvityksenä (ks. liite 1, jossa kuvataan selvityksessä käytetyt menetelmät), ja perhosten esiintymistä selvitettiin löydetyillä neidonkielen kasvupaikoilla. Selvitys tehtiin Kemiönsaaren kunnan toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Esiselvitysalueena oli Taalintehtaan keskusta-alue ympäristöineen. Läheiset luodot ja pienet saaret eivät kuuluneet tämän selvityksen piiriin. Esiselvityskohteina olivat kyseisellä alueella sijaitsevat tienvarret hiekkakuopat ruderaatit ja muut mahdolliset avoimet, hiekkapohjaiset paahdealueet. Selvitetyt kohteet jaettiin eri luokkiin perustuen niiden nykyiseen laatuun ja tärkeyteen neidonkielellä eläville huomionarvoisille perhosille. Tämä raportti sisältää: kartoille piirretyt elinympäristökuvioiden rajaukset neidonkielen runsauden kullakin elinympäristökuviolla kunkin elinympäristökuvion yleisluonnehdinnan ja luokituksen hoitotoimien tarpeellisuuden ja kiireellisyyden arvioinnin kohteittaiset hoito- ja selvityssuositukset kohteilta tunnetut ja esiselvityksessä tavatut neidonkielellä elävät perhoslajit. 2. Tulokset 2.1. Vanhoja havaintoja neidonkielellä elävistä perhosista Kemiönsaaren Taalintehtaalla on havainnoitu perhosia melko aktiivisesti useiden havainnoitsijoiden toimesta. Varhaisimmat havainnot alueelta ovat 1900-luvun alusta, ja intensiivisintä havainnointi lienee ollut 1980-luvulla. Lähes kaikki havainnointi on kuitenkin keskittynyt suppealle alueelle keskustan rantojen liepeille. Kaikki neljä Suomessa tavattavaa toukkana neidonkielellä elävää uhanalaista tai silmälläpidettävää perhoslajia (Kaitila ym. 2010) esiintyvät Taalintehtaalla. Äärimmäisen uhanalainen varjotäpläkoi havaittiin ensi kerran vuonna 1981 (Kauri Mikkola). Erittäin uhanalainen neidonkielikoisa ja silmälläpidettävä neidonkielivarsikoi löydettiin vuonna 1970 (Max von Schantz) (Hyönteistietokanta 2011). Vaarantunut neidonkielitäpläkoi on levittäytynyt Suomeen vasta luvulla, ja yksi harvoista lajin elinpaikoista on Taalintehtaalla. Kolmen ensin mainitun lajin esiintymistä on kartoitettu Taalintehtaan keskustassa (Rannikko 1991).

5 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Esiselvityskohteet Esiselvityksessä ja lajien havainnoinnissa käytetyt menetelmät esitetään liitteessä 1. Esiselvityksessä löytyi yhteensä 39 kohdetta, joissa kasvaa neidonkieltä (kuvat 1, 2, 4.1, 4.2 & 4.3, liite 2). Osa neidonkielikasvustoista oli etukäteen oli tiedossa, mutta useita merkittäviä uusia kasvustoja löytyi tämän työn yhteydessä. Kaikki kartalta katsottaessa lupaavilta vaikuttaneet alueet tarkastettiin maastossa, ja alueen kaikki tiet ajettiin läpi mahdollisten muiden merkittävien kohteiden löytämiseksi. Niitä tarkastettuja kohteita ei esitetä kartoilla, joissa ei havaittu neidonkieltä. Kuva 1. Taalintehtaan esiselvitysalue vuonna 2011 (vihreä rajaus), neidonkielen esiintymät (vihreä täyttö) ja sillä toukkana elävien huomionarvoisten perhoslajien havaintopaikat (lilat ympyrät).

6 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Kohteista yksi oli erittäin hyvälaatuinen (Masuunitie 5:n kerrostalojen pihan etelärinne eli kohde 35; luokka I), kahdeksan hyvälaatuisia (kohteet 7, 14, 26, 29, 31, 33, 34 & 38; luokka II), 20 kohtalaisia (luokka III) ja 10 huonolaatuisia (luokka IV) (liite 2). Potentiaalisesti erittäin hyvälaatuiseksi voitaisiin kunnostaa kaikki kahdeksan hyvälaatuista kohdetta sekä kaksi kohtalaista kohdetta (poliisiaseman seinusta ja merenrannan tienpiennar eli kohteet 24 & 39). Kuva 2. Vuoden 2011 esiselvityksessä löydetyt neidonkielikasvustot (vihreä täyttö). Kohteiden numerointi on sama kuin liitteessä 2.

7 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Havaitut neidonkielellä elävät huomionarvoiset perhoset Selvityksessä havaittiin kaikki neljä neidonkielellä elävää huomionarvoista perhoslajia. Jokainen laji havaittiin useasta kohteesta. Kaksi lajeista on erityisesti suojeltavia (Rassi ym. 2010). Lajit ja niiden esiintyminen Taalintehtaalla esitellään tarkemmin liitteissä 2 & 3 ja lajien havaintopaikkojen sijainnit liitteessä 4. Havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit olivat seuraavat: Varjotäpläkoi (Ethmia terminella) CR, erityisesti suojeltava & rauhoitettu, >70 yks. (kansikuva). Lajia tavataan Suomessa vain Taalintehtaalla. Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis) EN, erityisesti suojeltava & rauhoitettu, 9 yks. (kuva 3). Neidonkielitäpläkoi (Ethmia bipunctella) VU, 8 yks. (kuva 5). Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) NT, runsas (>400 yks.) (kuva 4). Varjotäpläkoi tavattiin 10 kohteessa (kohteet 7, 15, 24, 26, 31, 33-35, 37 & 38; kuvat 4.2 & 4.3), neidonkielikoisa viidessä kohteessa (kohteet 14, 29, 33, 35 & 39; kuvat 4.4 & 4.5), neidonkielitäpläkoi neljässä kohteessa (kohteet 14, 29, 31 & 35; kuvat 4.6 & 4.7) ja neidonkielivarsikoi 13 kohteessa (kohteet 13, 15, 26, 28, 29, 31 & 33-39; kuvat 4.8 & 4.9). Kuva 3. Erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis) jää luonteenomaisesta ulkonäöstään huolimatta helposti havaitsematta, koska samankokoiset ja väriset heinäkoisat esiintyvät usein runsaina sen elinpaikoilla.

8 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Kuva 4. Silmälläpidettäväksi luokiteltu neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) on pienikokoinen, huomaamaton ja erittäin paikoittainen laji, joka kuitenkin voi olla elinympäristössään runsas (kohde 33). Kuva 5. Vaarantuneen neidonkielitäpläkoin (Ethmia bipunctella) esiintyminen on helpointa todeta etsimällä lajin toukkia neidonkieleltä (kohde 35).

9 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 3.1. Yleistä Neidonkieli on viimeisten 25 vuoden aikana selvästi levittäytynyt keskustaa ympäröivillä alueilla. Useimmat kasvustoista ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi pieniä. Toisaalta keskustassa useat vanhat kasvustot ovat taantuneet umpeenkasvun seurauksena. Esimerkiksi Masuunitie 5:n kerrostalojen pihoilla oleva kasvusto oli vuonna 1986 selvästi laajempi kuin nykyisin (ks. liite 2), mutta se on silti edelleen alueen runsain neidonkielen esiintymä (Kunttu & Rivasto 2011). Rannalla sijaitsevalla aidatulla tehdasalueella kasvaa ainakin jonkin verran neidonkieltä laajoilla ruderaattilaikuilla. Tehdasaluetta ei tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä, mutta alue on potentiaalinen elinympäristö neidonkielellä eläville huomionarvoisille perhoslajeille. Varjotäpläkoi esiintyy nykyisin useammalla laikulla kuin 1980-luvulla (K. Nupponen, omat havainnot), ja se on levittäytynyt joihinkin keskustan pohjoispuolisiin pieniin neidonkielikasvustoihin. Neidonkielikoisan esiintyminen rajoittuu edelleen keskustaan, ja yksi lajin aiemmin parhaista esiintymistä kohteessa 39 (ks. liite 2) on taantunut merkitsevästi umpeenkasvun seurauksena. Neidonkieli on levinnyt Suomeen 1800-luvun puolivälissä koriste- ja painolastikasvina (Kunttu & Rivasto 2011). Laji on Etelä-Suomessa melko harvinainen, ja satunnaisena sitä tavataan Oulun korkeudelle asti luvun jälkipuoliskolla neidonkieli taantui ilmeisesti paahdealueiden umpeutumisen seurauksena luvulla kasvi vaikuttaisi jälleen runsastuneen Ahvenanmaalla (Häggström & Häggström 2008) sekä Etelä-Suomen tienvarsilla ainakin Uudellamaalla. Varjotäpläkoi, neidonkielikoisa ja neidonkielivarsikoi eivät kuitenkaan ole levittäytyneet sisämaahan. Esiintyminen vain etelärannikolla viittaa siihen, että lajit ovat Suomessa ilmastollisella äärirajallaan Hoitosuositukset Kohteiden hoito on sekä välttämätöntä että kiireellistä, sillä useiden kohteiden laatu on heikkenemässä ja sen seurauksena uhanalaiset paahdealueiden perhoset vaarassa kadota. Käsittelyt tulee kuitenkin tehdä sellaisilla menetelmillä ja vuodenaikoina, että olemassa olevia neidonkielikasvustoja tai perhoslajien esiintymiä ei tuhota. Jatkuessaan paahdealueiden kasvillisuuden taantuminen ja kasvustojen pirstoutuminen ovat uhka myös uhanalaisten perhoslajien populaatioille. Paahdealueiden yleisiä hoitosuosituksia esitetään liitteessä 5. Esiselvityskohteista on yksityiskohtaisia suosituksia sekä kunkin kohteen hoidon kiireellisyysarviointi liitteessä 2. Hoitotoimet tulisi aloittaa välittömästi (ks. liitteet 2 & 5). Erittäin kiireellisiä hoitotoimia vaativiksi arvioitiin viisi kohdetta (kohteet 14, 24, 26, 38 & 39) ja kiireellisiä hoitotoimia vaativiksi 15 kohdetta. Useiden kohteiden laatu on heikentynyt merkitsevästi 1980-luvun jälkeen heinittymisen, sammaloitumisen ja/tai varjostumisen vuoksi (K. Nupponen, omat havainnot).

10 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Suosituksia jatkoselvityksiin ja seurantoihin Taalintehtaan keskustan alueella on havaittu lukuisia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä perhoslajeja. Alueella tulisi tehdä kattava esiselvitys, jossa huomionarvoisille lajeille sopivat elinympäristöt paikallistetaan, sekä selvityksiä potentiaalisten lajien esiintymien löytämiseksi. Neidonkielellä elävien lajien selvitys tulisi laajentaa Taalintehtaan edustan saarille, jossa neidonkieltä tiedetään esiintyvän (Kunttu & Rivasto 2011). Perhosten kannalta merkittävät kohteet ovat sopivia elinympäristöjä myös useille muiden hyönteisryhmien (mm. kovakuoriaiset, myrkkypistiäiset ja luteet) uhanalaisille ja/tai harvinaisille lajeille. Suosittelemme myös näiden lajien esiintymisen selvittämistä ainakin erittäin hyvälaatuiseksi tai hyvälaatuiseksi arvioiduissa kohteissa. Mahdollisesti hoidettaville kohteille tulisi laatia seurantasuunnitelma, ja kattava seuranta tulisi järjestää käsittelyjen vaikutusten ja onnistumisen arvioimiseksi. Seurantaan tulisi ottaa mukaan sekä neidonkieli että sillä elävät neljä perhoslajia. Seurannan tulisi olla säännöllistä, jotta merkittävissä kohteissa mahdollisesti tapahtuviin ja huomionarvoisten lajien kannalta epäedullisiin muutoksiin (umpeenkasvu, maankäytön muutokset) voitaisiin reagoida ajoissa. 4. Kirjallisuus BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Internet-sivut, viitattu Council Directive 1979: Council Directive 79/409/EEC. Official Journal of the European Communities. Council Directive 1992: Council Directive 92/43/EEC. Official Journal of the European Communities. Dalton, H. & Brand-Hardy, R. 2003: Nitrogen: the essential public enemy. Journal of applied Ecology 40: From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Hæggström, C.-A. & Hæggström, E. 2008: Ålands flora. Mariehamn. Kaitila, J.-P., Nupponen, K., Kullberg, J. & Laasonen, E. M. 2010: Perhoset. Julkaisussa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010, s Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Kunttu, P. & Rivasto, S. 2011: Neidonkielen esiintyminen Dragsfjärdin Taalintehtaalla. Lutukka 27(2):

11 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ Luonnonsuojelulaki 1996: annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) sekä luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [ Rannikko, P. 1991: Neidonkielen, neidonkielikoisan ja varjotäpläkoin esiintyminen Taalintehtaan keskustan alueella Dragsfjärdin kunnassa kesällä Turun ja Porin lääninhallitus, Turku. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sundell, P. R., Nieminen, M., Salokannel, J. & Perhostensuojelutoimikunta 2002: Perhoslajiston selvitysten periaatteet ja ohjeisto. Baptria 27: Ympäristöministeriö 2001: Alueellisesti uhanalaiset lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010a: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010b: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011a: Suomen lajien punainen lista Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011b: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, viitattu

12 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Kuvat 6 & 7. Masuunitie 5:n kerrostalojen pihapiiri (kohde 35) on yksi neidonkielellä elävien huomionarvoisten perhoslajien ydinalueista Taalintehtaan keskustassa. Lajeille sopivan elinympäristön pinta-ala on kuitenkin pienentynyt 1980-luvun jälkeen mm. pihan sepelöinnin vuoksi. Kuvat 8 & 9. Hiekkaiset tieluiskat vanhan asutuksen liepeillä ovat potentiaalisia elinympäristöjä neidonkielellä eläville uhanalaisille perhoslajeille. Luiskia hoidettaessa neidonkielikasvustot tulisi aina jättää niittämättä (kohteet 33 (itäosa) & 31). Kuvat 10 & 11. Maanpinnan sammaloituminen vähentää paahteisuutta ja voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa neidonkielikasvustojen taantumisen. (kohteet 29 & 33 (länsiosa)).

13 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Kuva 12. Neidonkieli on taantunut umpeutumisen vuoksi merenrannan tieluiskalla (kohde 39) ja neidonkielikoisa on todennäköisesti hävinnyt. Hoitotoimilla kohde olisi helppo ennallistaa erittäin hyvälaatuiseksi paahdeympäristöksi. Kuva 13. Tehdasalueen parkkipaikan reunalla neidonkieli esiintyy jatkuvan niiton vuoksi vain pienikokoisina lehtiruusukkeina. Oikeilla hoitotoimilla kohde olisi kunnostettavissa hyvälaatuiseksi paahdeympäristöksi. (kohde 23). Kuvat 14 & 15. Pihapiireihin ja tieluiskille muodostuu uutta elintilaa neidonkielelle maanpinnan rikkoutuessa (kohteet 26 & 13). Kuvat 16 & 17. Varjotäpläkoita esiintyi yllättäen myös puolivarjoisilla neidonkielen kasvupaikoilla. Paahteisuuden lisääminen poistamalla varjostavaa puustoa parantaisi näidenkin kohteiden laatua uhanalaisten perhosten kannalta (kohteet 7 & 15).

14 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Liite 1. Menetelmäkuvaukset. Esiselvitys Esiselvityksessä paikallistetaan lajien esiintymisen kannalta merkittävimmät alueet. Erityisesti uhanalaisiin perhosiin kohdistuvissa esiselvityksissä keskitytään kussakin elinympäristötyypissä merkityksellisten toukkien ravintokasvien ja/tai lajille sopivien pienelinympäristöjen esiintymiseen. Perhosiin (ja ylipäätään erikoistuneisiin kasvinsyöjiin) kohdistuvien esiselvitysten lähtökohtana on se, että monet perhoslajit käyttävät toukkana vain yhtä tai muutamaa kasvilajia ravinnokseen. Joillakin lajeilla lähtökohtana on sopivien elinympäristöjen löytyminen, sillä näille lajeille kelpaavat monenlaiset ravintokasvit (ns. polyfagit lajit), mutta vain tietynlaisessa elinympäristössä (esim. useat hietikkoalueiden lajit). Esiselvityksen maastokäynnit täytyy siis tehdä ajankohtana, jolloin oleelliset ruohovartiset kasvit ovat näkyvissä. Kun ravintokasvien esiintymien laajuus ja luonne tiedetään esiselvityksen pohjalta, voidaan tarkasti rajata sellaiset lajit ja paikat, joita varsinaisessa selvityksessä tulisi painottaa. Näin varsinaiset laji- ja lajistoselvitykset voidaan kohdistaa juuri niihin maastonkohtiin, joissa kohteena olevilla lajeilla on elinedellytyksiä. Esiselvityksen avulla voidaan siis nopeasti katsoa alueiden potentiaalinen lajisto ja selvitystarve eli samalla selviää myös, onko varsinainen selvitys ylipäätään tarpeellinen. Esiselvitystyö on kuitenkin hyvin vaativaa, sillä tutkittavan elinympäristötyypin lajisto ja lajien elintavat pitää tuntea perusteellisesti. Toisaalta esiselvitys on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi paahdeympäristöjen suojelullisen arvon ensimmäisenä arviona (esim. Faunatica 2002, 2003, 2004, 2005). Tässä avoimien hiekkamaiden harvinaisten ja uhanalaisten perhoslajien (=paahdeperhosten) elinympäristöjen ja ravintokasvien esiselvityksessä paikallistettiin neidonkielellä eläville huomionarvoisille perhoslajeille sopivat elinympäristöt maastokäynnillä 39 kohteessa Taalintehtaan alueella (kohteet 1-39; kuvat 2 & 6-17). Samalla havainnoitiin havainnoitiin kyseisten neljän perhoslajin (kansikuva & kuvat 3-5) esiintymistä niille sopivissa kohteissa. Selvitetyt kohteet luokiteltiin perustuen niiden nykyiseen laatuun ja tärkeyteen näille lajeille. Uhanalaisuusluokittelut ovat tässä raportissa Kaitilan ym. (2010) mukaisia. Perhosten havainnointi Esiselvityksen yhteydessä kirjataan havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettäviksi luokitellut perhoslajit. Osa lajeista on varminta havainnoida toukkien syömäjälkien perusteella ravintokasviltaan ja joitain lajeja löytää helpoimmin haavimalla niille sopivan näköisistä elinympäristöistä. Varsinkin aikuisia perhosia havainnoitaessa sääolosuhteiden on oltava hyvät, jotta etsittävien lajien mahdollinen esiintyminen voitaisiin luotettavasti todeta. Lämpötila, tuuli, pilvisyys ja sade vaikuttavat ratkaisevasti useimpien aikuisena etsittävien perhoslajien havaittavuuteen. Jo yksi säätekijä voi estää tehokkaan havainnoinnin, esimerkiksi märän kasvillisuuden haavinta on useimmiten tuloksetonta. Tuulisella, sateisella tai kylmällä säällä perhosselvityksiä ei kannata tehdä joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Säätilan merkitys korostuu tulkittaessa negatiivisia havaintoja, koska tällöin havainnoinnin aikainen säätila on yksi tärkeimmistä perusteista arvioitaessa lajin mahdollista esiintymistä kohteessa ja samalla kohteen arvoa.

15 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Useimmat perhoslajit ovat aktiivisia vain tiettynä vuorokauden aikana, ja muulloin niiden havaitseminen on vaikeaa. Esimerkiksi monet pikkuperhoset ovat liikkeellä illalla auringon laskiessa ja uudelleen aikaisin aamulla heti auringonnousun jälkeen, mutta muina vuorokauden aikoina niitä ei tapaa juuri koskaan. Valtaosa paahdeympäristöissä elävistä perhoslajeista on aikuisena helpoimmin havainnoitavissa haavimalla kasvillisuutta. Näitä lajeja etsittäessä oikean haavintatavan käyttö on tärkeää, jotta lopputulos olisi luotettava. Liika voimankäyttö haavinnassa aiheuttaa perhosten paiskautumisen maahan ja liian varovasti haavittaessa kohde ei päädy haaviin vaan ehtii piiloutua kasvillisuuden alle. Matalilta kasveilta (esim. kangasajuruoho) haavittaessa on haavia usein painettava maata vasten, jotta lehdillä tai kukilla istuvat yksilöt jäävät haavin sisään. Lajiston tuloksellinen selvittäminen edellyttää, että havainnoitsija hallitsee sekä etsittävien lajien erityisvaatimukset että oikean havainnointitekniikan. Esiselvityksen yhteydessä ei yleensä voida etsiä kaikkia alueella mahdollisesti eläviä perhoslajeja, koska aikaa on rajoitetusti, eikä esimerkiksi yöllä lentäviä lajeja voi pimeyden vuoksi havainnoida samanaikaisesti kuin kasvillisuutta. Tällöin esiselvityksen ajankohta ja vuorokaudenaika pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan siten, että ainakin päiväaktiivisista lajeista kohteen kannalta arvokkaimmat voidaan alustavasti kartoittaa jo esiselvityksen aikana. Varsinaiset lajistoselvitykset tehdään vasta myöhemmin erillisillä käynneillä. Tällöin etsittävien lajien potentiaaliset elinpaikat ovat jo tiedossa esiselvityksen perusteella ja havainnointi voidaan tehdä kunkin lajin erityispiirteet huomioiden. Systemaattisten lajiselvitysten tulokset ovat luotettavia, koska siten löydetään useimmiten myös vähälukuisten lajien pienet ja eristyneet esiintymät. Vaikka selvitettävästä kohteesta ei löytyisikään uhanalaisperhosia, saattaa siellä elää muita perhoslajeja, jotka antavat viitteitä siitä, että kohde on hyvälaatuinen ja edelleen sopiva vaateliaankin paahdelajiston elinpaikaksi. Tällaisia perhoslajeja kutsutaan indikaattorilajeiksi. Yleensä nämä lajit elävät jollain merkittävällä paahdekasvilla, mutta ovat joko vähemmän vaativia elinympäristönsä suhteen kuin uhanalaislajit tai sitten levinneisyydeltään tavalla tai toisella rajoittuneita. Esimerkiksi kissankäpälällä toukkana elävä ja taantuva Pyrausta porphyralis -koisa arvioitiin vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa vielä elinvoimaiseksi (LC), vaikka sitä tavataan vain hyvälaatuisilla, hiekkapohjaisilla paahdealueilla. Tämä laji onkin mainio indikaattorilaji hyvälaatuiselle paahdeympäristölle. Aktiivihavainnoinnissa yksilöitä tallennetaan ainoastaan määrityksen varmentamiseen lajeista, joita ei voida maastossa varmasti tunnistaa, sekä havaintojen dokumentoimiseksi erityisesti uusilta löytöpaikoilta. Tarkemmat määritystavat mainitaan tarvittaessa havaintokohtaisesti erikseen. Maastotöissä yleisesti ja yksilöiden tallennuksessa noudatetaan vallitsevia lakeja ja asetuksia sekä Suomen Perhostutkijain Seuran eettisen toimikunnan ja perhostensuojelutoimikunnan ohjeita ja rajoituksia (ks. sekä Sundell ym. 2002). Osa tallennetuista yksilöistä lahjoitetaan luonnontieteellisiin museoihin. Poikkeamia uhanalaisten perhoslajien havainnoinnissa Joidenkin uhanalaisten perhoslajien ravintokasvin määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti. Perhonen voi kuitenkin elää kasvustossa pysyvästi, vaikka kasvin määrä olisi väliaikaisesti hyvinkin alhainen. Tällaisia kasvilajeja ovat esimerkiksi keltasauramo (Anthemis tinctoria) ja neidonkieli (Echium vulgare). Näillä kasvilajeilla elävien lajien mahdollinen esiintyminen tarkastetaan

16 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla kasvuston senhetkisestä koosta riippumatta, ja varsinkin silloin, kun perhoslaji on erityisesti suojeltava tai muutoin poikkeuksellisen merkittävä esimerkiksi laadukkaan elinympäristön indikaattorina.

17 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot. Alueiden rajaukset näkyvät kuvissa 2 & Esiselvitys tehtiin klo 16:30-22:15 sekä lajiselvitykset klo 22:15-00:15 ja klo 17:45-22:00. Tekijöinä olivat Faunatican oma konsultti Kari Nupponen ja perhosasiantuntija Timo Nupponen. Säätila : Klo 16:30 lämpötila oli 18 ºC, pilvisyys 3/8 (yläpilveä), tuuli 4 m/s SW. Klo 22:15 lämpötila 14 ºC, pilvisyys 1/8 (yläpilveä), tuuli 1 m/s SW. Olosuhteet olivat hyvät kohdelajien havainnointiin : Klo 18:00 lämpötila oli 27 ºC, pilvisyys 0/8, tuuli 1 m/s SE. Olosuhteet olivat erittäin hyvät kohdelajien havainnointiin. Fenologinen vaihe : Neidonkieli ja päivänkakkara hyvin kukassa. Maitohorsman kukinta alkuvaiheessa : Neidonkieli ja pukinjuuri kukkivat. Luokittelu Kukin elinympäristökuvio on luokiteltu nykyisen laadun ja tärkeyden mukaan luokkiin I-IV. Ensimmäinen luku kertoo kuvion laadun, toinen merkittävyyden: Laatu Merkittävyys I Erittäin hyvälaatuinen I Valtakunnallisesti arvokas II Hyvälaatuinen II Alueellisesti arvokas III Kohtalainen III Joitain paikallisia arvoja (esim. mainittavia paahdealue-/niittylajiston jäänteitä) IV Huonolaatuinen IV Nykyisellään arvoton Kuvioiden laatu arvioitiin neidonkielellä elävien uhanalaisten perhoslajien kannalta. Mikäli hoitotoimet oletettavasti parantaisivat kuvion laatua, on tämä kuvion mahdollinen luokka esitetty suluissa nykyisen luokan jälkeen. Tämä arvio on esitetty vain nykyisin suhteellisen avoimista kuvioista. Luokittelu on Faunatica Oy:n kehittämä ja perustuu laajaan kokemukseen paahdeympäristöihin liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista. Kasvien runsaudet, perhoslajien yksilömäärät, kohteen tila, suositukset ym. arviot ja laatuluokittelu perustuvat kahteen havainnointikäyntiin ja kuvaavat siten tietynhetkistä tilannetta tiettynä vuotena. Kohteisiin liittyvät tiedot Neidonkielen runsaustieto kuvaa kuvion sisäistä suhteellista runsautta asteikolla 1-5 (1 = yksitellen,, 5 = hyvin runsas). Heinittymisen aste ym. perustuvat yhteen havainnointikäyntiin ja kuvaavat siten tietynhetkistä tilannetta tiettynä vuotena. Myös kuvioiden luokittelut perustuvat tähän arvioon. Koordinaatit (Karttapaikka): Kansalaisen karttapaikasta ( mitatut yhtenäiskoordinaatit (KKJ3) ilmoitettuina 1 m tarkkuudella. Kohteen tila: Kuvaus kohteesta ja huomionarvoisten perhosten kannalta olennaisesta tilasta. Hoitosuosituksia: Huomionarvoisten perhosten toimeentuloa edistäviä toimenpide-ehdotuksia. Hoitotoimien kiireellisyys: Kiireellisyyden luokittelu esitetään perhoslajien säilymisen kannalta ja

18 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla perustuen kohteiden potentiaaliseen lajistoon, sillä kohteista ei ole tehty kattavia lajistoselvityksiä. Kaikkien kohteiden hoitotoimien tarpeellisuutta tulisi seurata säännöllisesti, sillä umpeenkasvu on jatkuvaa. Hoitotoimien toteuttamista suunniteltaessa tulisi myös pitää mielessä, että mitä nopeammin esimerkiksi raivaukset tehdään sitä pienemmällä työmäärällä ja kustannuksilla hoidot voidaan tehdä. I = Erittäin kiireellinen eli hoitotoimet tulisi toteuttaa heti II = Kiireellinen eli hoitotoimet tulisi toteuttaa kolmen vuoden sisällä III = Ei kiireellinen, mutta hoitotoimien tarpeellisuutta täytyy seurata IV = Hoitotoimia ei tarvita, koska alueella ei enää ole merkittäviä arvoja. Neidonkielen runsaus: Neidonkielen yksilömäärä, joka sisältää kukkavarrelliset yksilöt. Joissakin kohteissa oli lisäksi pieniä lehtiruusukkeita, jotka mainitaan erikseen joko tässä tai kohteen tilan kuvauksessa. Perhoset: Kohteista selvitysten aikana havaitut neidonkielellä elävät huomionarvoiset perhoset. Selvityksessä on ensisijaisesti pyritty lajin havaitsemiseen, eivätkä havaitut yksilömäärät siis välttämättä kuvasta lajin runsautta kohteessa. Suosituksia selvityksistä: Suosituksia annetaan vain, jos kohteessa erityisiä lajiselvitystarpeita. Muuta: Muita lajihavaintoja ja muita mahdollisia lisätietoja. Kohde 1: Talon perustukset Luokka: III/III Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Heinittynyt niitty, jonka keskellä vanhan rakennuksen perustukset. Alava kohde, joka ei ole kovin paahteinen. Hoitosuosituksia: Ei suosituksia. Hoitotoimien kiireellisyys: III Neidonkielen runsaus: n. 20 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Muuta: Kohde ei ole riittävän paahteinen neidonkielellä elävien uhanalaisten perhoslajien elinpaikaksi. Kohde 2: Tienpiennar Luokka: III/IV(III) Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Aurinkoinen, avoin ja lämmin tienpiennar. Suppea-alainen ja melko heinittynyt. Hoitosuosituksia: Heinittyneiden osien niitto. Hoitotoimien kiireellisyys: III Neidonkielen runsaus: 5 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 3: Tienpiennar Luokka: III/III Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Tienpiennar risteyksen pohjoispuolella teiden välissä. Avoin, mutta ei kovin paahteinen kohde. Tieluiskat heinittyneet, puusto varjostaa osaa kohteesta. Hoitosuosituksia: Heinittyneiden osien niitto. Hoitotoimien kiireellisyys: II-III Neidonkielen runsaus: n. 10 yks.

19 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 4: Tieluiskat soratien varressa Luokka: III/IV(III) Koordinaatit (Karttapaikka): P , I (kuvion keskiosa) Kohteen tila: Tieluiskat ja tienpientareet muutaman kymmenen metrin matkalla pikkutien varressa. Luiskat heinittyneet ja osin varjostuneet. Hoitosuosituksia: Heinittyneiden osien niitto. Hoitotoimien kiireellisyys: III Neidonkielen runsaus: Yksitellen, yhteensä <10 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 5: Päätien luiska Luokka: III(II)/III(II) Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Päätien luiska kallioleikkauksen eteläpuolella. Kallion alus paahteinen, luiska umpeutumassa (heinät, lehtipuiden taimet). Hoitosuosituksia: Heinittyneiden osien niitto ja puuntaimien poisto luiskalta. Hoitotoimien kiireellisyys: II Neidonkielen runsaus: n. 5 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Muuta: Kohde olisi periaatteessa sopiva neidonkielellä elävien uhanalaisperhosten elinpaikaksi. Paahteisen alueen pinta-alaa ja neidonkielen määrää tulisi kuitenkin lisätä hoitotoimilla. Kohde 6: Ketolaikku risteyksessä Luokka: III/IV Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Tienristeyksen keskellä oleva suppea-alainen ketolaikku. Aurinkoinen, mutta umpeutuva (heinät, kurtturuusu). Hoitosuosituksia: Heinittyneiden osien niitto. Hoitotoimien kiireellisyys: III Neidonkielen runsaus: 1 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 7: Töyräs ja talon seinusta Luokka: II(I)/I Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Tienpiennar ja talon seinusta. Kaakkoon avautuva jyrkkä ja avoin penkka. Osan päivästä varjostunut, ei kovin paahteinen. Hoitosuosituksia: Varjostavan puusto poisto tai vähintään harvennus. Hoitotoimien kiireellisyys: II Neidonkielen runsaus: >20 yks. Perhoset: Varjotäpläkoi (Ethmia terminella, CR, erityisesti suojeltava) n. 10 yks. Kohde 8: Pihapiiri Luokka: IV/IV

20 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Omakotitalon lounaisseinusta, jolla kapealti avointa soramaata seinän vieressä. Pihapiiri aurinkoinen, hoidettua nurmikkoa. Hoitosuosituksia: Ei suosituksia. Neidonkielen runsaus: 1 yks. Perhoset: Ei havaintoja. Muuta: Kohde on piha-alueella. Pihassa ei käyty, ja vain tielle näkyvät neidonkielet kirjattiin. Kohde 9: Tienpiennar Luokka: IV(III)/IV(III) Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Rehevähkö ja lähes umpeutunut tienpiennar, jossa kohtalaisesti lupiinia. Aurinkoinen kohde, jonka paahteisuutta heinittyminen vähentää merkittävästi. Hoitosuosituksia: Niitto. Hoitotoimien kiireellisyys: II Neidonkielen runsaus: 4 yks., lupiinien seassa Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Muuta: Kohde olisi periaatteessa sopiva neidonkielellä elävien uhanalaisperhosten elinpaikaksi. Paahteisen alueen pinta-alaa ja neidonkielen määrää tulisi kuitenkin lisätä hoitotoimilla. Kohde 10: Pihatien reunat Luokka: III/III Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Hiekkapohjaisen pihatien reunat. Puolivarjoinen, mutta avoin kohde. Hoitosuosituksia: Ei suosituksia. Neidonkielen runsaus: n. 10 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 11: Pihatien reunat ja tienpiennar Luokka: IV/IV Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Hiekkapohjaisen pihatien reuna ja tienpiennar. Puolivarjoinen, mutta avoin kohde. Hoitosuosituksia: Ei suosituksia. Neidonkielen runsaus: 4 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 12: Tienpiennar Luokka: IV/IV Koordinaatit (Karttapaikka): P , I Kohteen tila: Kallion vieressä oleva heinittynyt tienpiennar. Iltapäivällä varjostunut, ei kovin paahteinen. Hoitosuosituksia: Ei suosituksia. Neidonkielen runsaus: 2 yks. Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja.