NEUVOLATYÖ, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

Transkriptio

1 Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma NEUVOLATYÖ, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

2 Sisältö 1 Johdanto Toimintaohjelman perusta Toimintaohjelmaa linjaavat lait, ohjelmat ja suunnitelmat Asiakasosallisuus Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Neuvolatyö Lapsen ja hänen perheensä tarvitsema lisätuki Kouluterveydenhuolto Koululaisen ja hänen perheensä tarvitsema lisätuki Terveystiedon opetus Opiskeluterveydenhuolto Kouluyhteisön työolojen tarkastus Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Suun terveydenhuolto Nuorisotyö Mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut LIITTEET

3 1 1 Johdanto Ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmaa linjaa Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNa 338/2011). Asetuksen mukaan kunnan kansanterveystyöstöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Monitahoinen toiminta edellyttää riittävän kattavaa ja pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. Oulun ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että Oulun kaupungin eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kunnan eri toimipisteissä. Oulun kaupungin palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti palveluiden painopistettä on tavoitteena siirtää strategian mukaisesti pois raskaimmista palveluista ja tukea lapsia, nuoria ja perheitä arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä, kodeissa ja sen lisäksi mm. varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastustoiminnassa jne. Erityisesti kehitetään peruspalveluja ja ennaltaehkäisevän, avohuollollisen sekä varhaisen tuen muotoja mm. tarkistamalla perheiden mahdollisuutta saada ennakoivasti tarvittavia tukipalveluita ilman korjaavan lastensuojelun asiakkuutta. Toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa Hyvinvoinnin edistämisen poikkitoiminnallinen ryhmä, vastuullisena virkamiehenä toimii apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Ennaltaehkäisevästä toiminnasta vastaa Hyvinvointipalveluiden palvelutuotannossa alueiden palvelujohtajat ja vastuualueittain palvelupäälliköt. Toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä hyvinvointipalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Ohjelmatyötä koordinoi poikkitoiminnallinen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmään (ennaltaehkäisevän työn työryhmä) kuuluu koulutoimen, varhaiskasvatuksen, neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, mielenterveystyön, ehkäisevän päihdetyön ja palveluiden järjestäjän edustajat. Työryhmä koordinoi moniasiantuntijaista yhteistyötä ja kokoontuu noin 5-6 kertaa vuodessa. Lisäksi palvelualueilla on useita toiminnallisia yhteistyöryhmiä kuten hyvinvointineuvoloiden työryhmät. Toimintaohjelma on tehty vuosiksi , ja sitä päivitetään tarvittaessa uusien lakien ja asetusmuutosten tai suositusten mukaiseksi.

4 2 2 Toimintaohjelman perusta Oulun kaupungin ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista koko kaupungin alueella valtiovallan ohjauksen mukaisesti. Ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen suhteessa koko maan vastaaviin palveluihin. Valtioneuvoston asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö (VNa 338/2011), joka käytännössä tarkoittaa, että käynnit ovat henkilökohtaisia ja niihin varataan riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja/tai lääkärin määräaikaisina sekä laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon ja palveluihin. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset toteutetaan siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään tarvittaessa yksilöllinen hyvinvointija terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Suurin osa oululaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Ennaltaehkäisevää työtä keskitetään erityisen tuen tarpeessa oleviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi järjestetään lisäkäyntejä ja kotikäyntejä sekä laaditaan palvelusuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja hänen perheensä kanssa sekä muiden tarvittavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. 3 Toimintaohjelmaa linjaavat lait, ohjelmat ja suunnitelmat Keskeisiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevia lakeja ovat seuraavat:

5 3 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 Lastensuojelulaki 417/2007 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Perusopetuslaki 628/1998 ja laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Päivähoitolaki 36/1973 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003, 2005) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010) Nuorisolaki /72 ja laki nuorisolain muuttamisesta 693/ alkaen Päihdehuoltolaki (41/1986) (Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta Oulun kaupungin palvelujen järjestämisohjelmassa 2013 on linjattu valtuustokauden aikana monialaisesti ja ammatillisesti toteutettavien palvelujen painopisteet. Lasten ja nuorten kohdalla painopisteet ovat lasten kasvu- ja kehitysympäristöjen tukeminen, syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy, nuorten yhteiskuntaja koulutustakuun toteutuminen sekä hyvät peruspalvelut. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa (Dno OUKA: 4809 /014/2012, KH ) ja siihen liittyvässä lastensuojelusuunnitelmassa (Dno SO- TE: 1469/302/2011,SOTELTK: , 46) linjataan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Lastensuojelun piirissä olevien määrä on edelleen nousussa ja kasvusuunnan muuttaminen edellyttää myös tuotannossa yhteisiä toimenpiteitä. Toimenpiteitä toteutetaan yhdessä sivistys- ja kulttuuriprosessin toimijoiden kanssa. Lapsia kodin ulkopuolelle sijoitettaessa painopiste on kaikkien sijoitusten osalta perhe- ja muussa avohoidossa. 4 Asiakasosallisuus Oulussa on toimeenpantu erilaisia foorumeita asiakasosallisuuden lisäämiseksi. Perheille ja nuorille on järjestetty avoimia asiakasraatitilaisuuksia. Asiakasraadin tavoitteena on tuoda esiin asiakasnäkökulma palveluita kehitettäessä. Lisäksi on kehitetty 3. sektorin kanssa asiakasraatitoimintaan soveltuvaa menetelmää, jota voidaan toteuttaa kaikissa tapahtumissa, joissa on koolla lapsiperheitä. Menetelmä on käytössä Tuira Koskelan alueella Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilassa neuvolan terveydenhoitajan ja perhekahvilan vastaavan toimesta. Raadissa on tavoitteena keskustella lapsiperhepalveluiden laatuun ja niiden kehittämiseen liittyvistä asioista. Asiakasraatityyppisesti on myös haastateltu asiakkaita mm. erilaisissa ryhmissä ja tehty kyselyitä palveluiden kehittämiseksi. Asiakaspalautteita kerätään säännöllisesti jatkuvan Internet-palautteen avulla ja joka toinen vuosi toteutettavalla asiakaskyselyllä koko Hyvinvointipalveluissa. Neu-

6 4 volatoiminnan palautetta kerätään lisäksi THL:n valtakunnallisella palautekyselyllä joka toinen vuosi. Joka koulussa on oppilaskunta, jossa lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Lisäksi Oulun kaupunkiin on valittu ns. nuorten vaikuttajien ryhmä, joka osallistuu nuorten asioista käsiteleviin keskusteluihin ja tuo niihin nuorten näkökulman. Koulujen vanhempainillat ja erityyppiset teematilaisuudet tarjoavat huoltajille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa koulujen toimintaan. Yhteistyössä terveyspalvelujen ja opetuspalvelujen kanssa Oulun kaupunki osallistuu säännöllisesti toteutettuun kansalliseen kouluterveyskyselyyn. Peruskoulun luokkalaisille suunnatussa kyselyssä kartoitetaan nuorten asenteita ja kokemuksia terveyttä ja hyvinvointia mittaaviin asioihin. Tuloksista saadaan sekä koulu- että kaupunkitason tulokset, minkä perusteella voidaan sekä koulun että päätöksenteon tasolla kohdentaa voimavarat ja toimenpiteet keskeisiin terveyttää vaarantaviin ilmiöihin ja tekijöihin. Kouluterveyskyselyt käsitellään sivistys- ja kulttuuri- sekä hyvinvoinnin lautakunnissa, minkä lisäksi kouluissa ja vanhempainilloissa tuloksista käydään keskustelua. Kouluterveyskysely tarjoaa pitkän ajan seurantatietoa sekä tarjoaa hyvät edellytykset moniammatilliselle yhteistyölle kouluissa ja kouluterveydenhuollossa. Parhaillaan sivistys- ja kulttuuripalveluissa on myös valmisteilla ns. alueellisten oppilashuoltoryhmien toimintamuodon kehittäminen, ja mm. kouluterveyskyselyjen tulosanalysointi ja tarvittavan toimeenpanon ohjanta tulisi olemaan yksi työryhmän tehtävistä. Näillä toimilla tavoitellaan kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Palveluista tiedottaminen asiakkaille Oulun kaupungin Internet-sivuilla ovat ajankohtaiset tiedot ennaltaehkäisevän työn eri muodoista. Ennaltaehkäisevistä palveluista tiedottamisen päävastuu on palvelutuotannon johdolla. Sisällön tuottaa kunkin alueen esimiehet ja muut vastuutyöntekijät, kuten kouluterveydenhuollon ja neuvolan vastuuterveydenhoitajat. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan erikseen myös tarvittaessa paikallislehdissä ja muissa julkaisuissa, radiossa ja televisiossa. Sisällöllisesti merkittävistä uudistuksissa on myös pyritty kohdennetusti järjestämään kuntalaisille avoimia tilaisuuksia, joissa he ovat päässeet samalla myös vaikuttamaan sisältöjen kehittämiseen. Oulun kaupunkilaisille on käytössä Omahoito-palvelu, jonka kautta neuvolan terveydenhoitajaan saa suoraan yhteyden viestipalvelun kautta ja esim. neuvolaikäisten vuositarkastuksiin voi varata suoraan ajan. Kodin ja koulun välinen viestintä on myös siirtynyt sähköiseen toimintaympäristöön. Oulussa on käytössä pääsääntöisesti Wilma ja joissain kouluissa Helmi sähköinen viestintäjärjestelmä. Näiden sähköisten ympäristöjen kautta välitetään suurin osa koulujen kodeille tarkoitetuista viesteistä, samoin kuin huoltajat voivat lähettää niiden kautta viestejä koulun henkilöstölle sekä huolehtia poissaolojen ja arvosanojen seurannasta. Wilma järjestelmään kirjataan myös oppimissuunnitelmat ja tuen järjestämiseen liittyvät asiakirjat, joissa kuvataan oppimisen ja hyvinvoinnin tuen järjestelyt ja tavoitteet. Niille joilla ei ole sähköisten ympäristöjen käyttömahdollisuutta, viestit lähetetään tarvittaessa paperisesti.

7 5 Varhaiskasvatuksessa on vastaava OmaOulu- palvelu, jonka käyttöottoa laajennetaan koskemaan kaikkia Oulun alueen päiväkoteja. 5 Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Kaupungin eri alueet poikkeavat suuresti toisistaan. Oulun kaupunginosien erilaisuus sosioekonomisten tekijöiden sekä maantieteellisen sijainnin suhteen on pyritty huomioimaan henkilöstömitoituksessa sekä toimintojen toteutuksessa. Ennaltaehkäisevän työn resurssit kohdennetaan joustavasti ja tarpeenmukaisesti siten, että äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lakisääteiset terveystarkastukset toteutetaan asetuksen (VNa 338/2011) mukaisesti. Toiminnan päälinjaukset ovat samanlaiset, ja niitä ohjaavat äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon tehdyt kontaktiohjelmat, joissa on yksityiskohtainen kuvaus ikäkausien mukaisissa terveystarkastuksissa toteutettavasta sisällöstä (mm. aikataulutus, toimenpiteet, kyselylomakkeet, jaettava terveysneuvontamateriaali, tarkastuksen kirjaamis- ja tilastointiohjeet). Kontaktiohjelmaa linjaavat asetuksen (Vna 338/2011) ja muiden lakien lisäksi, mm. THL:n ja STM:n erilaiset käsikirjat ja oppaat. Terveystarkastuksessa arvioidaan aina erityisen tuen tarpeet, ja suunnataan palvelut sen mukaisesti. 5.1 Neuvolatyö Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään raskauden ja synnytyksen varalle. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia (ennaltaehkäisevä työ). Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä OYS:n äitiyspoliklinikan kanssa. Oululaiset äidit saavat raskaudenajan ultraääniseulonnat ja muita erikoistutkimuksia sekä erikoislääkäripalveluita Oulun kaupungin keskusneuvolasta. Äitiysneuvolan resurssit (2013) v Äitiysnlath Synn.lkm Synn./th Äitiysnla lääkäri Äitiä/lääkäri Oulu

8 6 Taulukko 1. Äitiysneuvolan työpanos STM:n suositusten mukaan äitiysneuvolassa kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta vuodessa. Lääkärillä taas äitejä tulisi olla enintään 800 as./lääkäri. Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynti sisältää koko perheen hyvinvointikartoituksen. Neuvolapalveluissa huomioidaan koko perhe neuvolan asiakkaina. Raskaudenaikainen kotikäynti tehdään ensisynnyttäjäperheille raskausviikoilla tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 1. Neuvolassa on käytössä Raskauden ajan tuen polku -työmalli, jossa tehdään kaikki osa-alueet kattava hyvinvointikartoitus kaikille ensikävijöille. Kartoituksen perusteella saadaan poimittua perheiden joukosta erityistä tukea tarvitsevat perheet, joiden luo tehdään raskauden aikainen kotikäynti. Terveydenhoitajan työpariksi voi tulla joko perhetyöntekijä tai terapeutti ja tarvittaessa myös päihde- ja sosiaalityöntekijä. Neuvoloissa selvitetään myös tehokkaammin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa terveydenhoitajien tekemällä väkivaltakyselyllä. Määräaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä/ -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä/-tarkastuksia. Raskaana olevista 4-10 %:lla ilmenee verenpaineen nousua, 8 %:lla verensokeriarvojen nousua ja % äideistä käy läpi masennusvaiheen. Tämän tutkimustiedon ja sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolatyön arvioinnin perusteella lisätyömäärä on noin 25 % neuvolatyössä. Äitiysneuvolatyössä tämä tarkoittaa yhtä lisäkäyntiä neljää määräaikaistarkastusta kohti. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Lastenneuvolan resurssit (2013) v Lastennlan th Lapsia Lasta/th Lastennlan lääkäri Lasta/Lääkäri Oulu 45, Taulukko 2. Lastenneuvolan työpanos Suositusten mukaan (Stm) lastenneuvolan kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 340 lasta, mikäli sijaista ei ole vuosilomalle käytössä ja 400 lasta, mikäli sijainen on käytössä. Lääkärillä

9 7 taas 2800 lasta/ lääkäri, jos hänellä on sijainen ja 2400 lastaa/lääkäri, jos ei ole sijaista. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensi viikkoina, sillä silloin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Edelleen lapselle tämän ollessa 1,5 6 vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. 6- vuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esiopetuksen kanssa tukemaan lapsen nivelvaihetta esiopetuksesta kouluun. Yhdessä huoltajien, esiopetushenkilöstön, lastenneuvolan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa selvitetään lapselle parhaiten sopiva koulun aloitustapa. Mikäli lapsi ei ole esiopetuksessa, ovat lastenneuvolan terveydenhoitajat ensiarvoisessa asemassa ohjaamassa lapsia tarvittaviin kouluvalmiuden arviointeihin oppilashuoltoyksikköön. Kouluun tulevien lasten tarvittavat kouluvalmiuden arvioinnit toteutetaan monialaisena yhteistyönä koulukuraattoreiden ja koulupsykologien toimesta. Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 2. Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen ja koko perheen hyvinvointia. Siihen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen sisältöä on tarkasteltu TUKEVA2 hankkeessa 4- vuotiaiden osalta, ja nyt TUKEVA3 hankkeen kautta laajan terveystarkastuksen toimintamallia on jalkautettu koko Oulun alueelle. Vanhemmat kutsutaan mukaan laajoihin terveystarkastuksiin neuvolassa edellisen tarkastuksen yhteydessä kirjaamalla kutsu neuvolakorttiin. Sähköinen kutsujärjestelmä pyritään saamaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Sen avulla pyritään tavoittamaan myös palveluja käyttämättömät perheet. Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja neuvola tekevät yhteistyötä erityisesti 4- vuotiaiden lasten osalta, yhteistyö tapahtuu aina vanhempien kanssa ja luvalla. Myös esikoulusta kouluun nivelvaiheessa yhteistyötä ikäkausitarkastukseen liittyen on kehitetty. Päiväkodissa tehdyn havainnoinnin perusteella laaditaan tarvittava kuvaus lapsesta, jonka lastentarhanopettaja allekirjoittaa ja toimittaa neuvolaan. Perhepäivähoitaja yhdessä ohjaajan kanssa laatii vastaavan lapsikuvauksen perhepäivähoidossa olevasta lapsesta. Lapseen tutustuminen alkaa jo ennen päivähoidon aloittamista. Lapselle ja hänen vanhemmilleen taataan riittävän pitkä hoitopaikkaan tutustumisaika, aluksi yhden hoitajan tai opettajan kanssa. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

10 8 (vasu) laaditaan yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa muutaman viikon kuluessa hoidon aloittamisesta. Lapsen vasussa korostetaan lapsen vahvuuksia ja hänen persoonansa ainutlaatuisuutta. Varhaiskasvatuksessa asiakasnäkökulmaa vahvistetaan lapsen ja vanhempien osallisuutta lisäämällä. Lapsen hoito ja kasvatus tapahtuu vanhempien kasvatustehtävää tukevan kasvatuskumppanuuden menetelmin. Lapsen huoltaja osallistuu varhaiskasvatuskeskusteluihin, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon ja vanhempainiltoihin. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lasten omat kiinnostuksen kohteet ja myös lapsen omia valintoja tuetaan. Lapsi kohdataan yksilönä ja hänen kiinnittymistä vertaisryhmään tuetaan. Lapsen tunnetta ryhmään kuulumisesta vahvistetaan leikin ja muiden osallistavien menetelmien avulla Lapsen ja hänen perheensä tarvitsema lisätuki Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheutuu moninaisista asioista; imeväisen itkuisuudesta aina esikouluikäisen keskittymisvaikeuksiin saakka. Terveydenhoitajat tekevät myös harkinnanvaraisia kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi yhdessä neuvolan perhepalvelun perheterapeutin/psykiatrisen sairaanhoitajan tai perhetyöntekijän kanssa (KIIKKU vauvaperhetyön menetelmä, Varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Lapsen elämän muutosvaiheita tuetaan, käytössä on esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön toimintamalli lapsen siirtyessä esiopetukseen. Oulussa toimii myös oma LTK-tiimi (lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustiimi), jossa toimii mm. lastenlääkäri, fysioterapeutti ja terveydenhoitaja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lapsen tarvitessa erityistä tukea, lapselle laaditaan suunnitelma, joka tehdään yhteistyössä vanhempien ja perheen kanssa toimivien tahojen kanssa. Oulussa on otettu vuoden 2012 syksyllä käyttöön Avohilmon mukaiset tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyy-, toimintoluokitus- ja jatkohoitokoodistojen avulla. Tilastoista tullaan saamaan luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista, sillä tilastoinnin avulla saadaan eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. Erityispalveluiden asiakkuudet saadaan tilastoista ikäryhmittäin. Erityispalveluiden työn sisältöä saadaan myös tilastoista yksiköittäin, esim. kotikäynnit, perheneuvolan työ jne. Oulussa perheitten tukena on neuvolan ennaltaehkäisevä perhepalvelu lastensuojelun perhetyön lisäksi. Neuvolan perhepalvelua suunnataan odottaville perheille ja alle kouluikäisten lasten perheille. Perhepalvelua tarjotaan kaikille alle kouluikäisten lasten perheille tarvittaessa, esimerkiksi jos vauva valvottaa tai vanhempi sairastuu. Perhepalvelun tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallin-

11 9 taa ja selviytymistä arjessa. Perheen on mahdollisuus saada perhetyöntekijän, perheterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan tukea. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Perhepalvelun perheterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävä on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, tuki perheen kriiseissä mm. parisuhdekriisissä tai synnytyksen jälkeisessä masennuksessa. Perheitten tueksi on neuvolan perhepalvelun organisoimana tarjolla myös monenlaista ryhmätoimintaa, on kaikille suunnattuja avoimia ryhmiä sekä ryhmiä enemmän tukea tarvitseville perheille. Ryhmätoimintaa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden omana toimintana ja myös yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Perheitä ohjataan kolmannen sektorin kerhoihin ym. toimintaan mukaan. Neuvotyötä tukevat myös toimivat moniammatilliset työryhmät (neuvolatyöryhmät, lapsityöryhmät). Perheille suunnattu ryhmätoiminta on kuvattu liitteessä 6. Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, toimitaan verkostoituneesti muiden palvelualueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oulussa on kehitetty oma hyvinvointineuvolan toimintamalli. Hyvinvointineuvola on neuvolatoimintaan liittyvä moniasiantuntijainen työryhmä, joka toimii koko perheen hyvinvoinnin tukena asiakaslähtöisesti, perhekeskeisesti ja ennaltaehkäisevästi perheen toimintaympäristöissä. Kohderyhmänä ovat lasta odottavat perheet ja pikkulapsiperheet. Perhe ohjautuu hyvinvointineuvolan erityistyöntekijöille keskusteluissa tai eri seuloissa nousseiden asioiden perusteella, mikäli ilmenee avun/ tuen tarvetta tai muiden moniammatillisen tiimin jäsenten kautta. Tavoitteena toimintamallissa on tunnistaa ja vahvistaa perheen hyvinvointia edistäviä tekijöitä ja tukea moniasiantuntijaisen työryhmän avulla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koko perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on asiakkaan palveluprosessin nopeuttaminen ja päällekkäisten palvelujen poistaminen ja työn tehostaminen työparityön avulla. Moniammatillinen tiimi, johon kuuluu esim. sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä, perhetyöntekijä ja perheterapeutti ovat heti saatavilla perheen tueksi ja lähettämiskäytäntöä ei tarvita. Hyvinvointineuvolan työmuotoina käytetään työparityöskentelyä, kotikäyntejä, verkostopalavereja, ryhmiä ja yksilökäyntejä. Terveydenhoitaja koordinoi perheen tukea, ja tekee esimerkiksi päätöksen perheille annettavasta perhetyöntekijän palvelusta. Kokemukset toimintamallista ovat olleet myönteisiä. Tukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen on helpottunut eri seulojen (voimavarakartoitus, päihdekysely, väkivaltalomake, mielialaseula, masennusseula) avulla. Vaikka lomakkeita ei aina käytetä, asiat osataan ottaa puheeksi ja sitä kautta tunnistetaan huolia. Perheiden palveluprosessi on nopeutunut ratkaisevasti, jonka vuoksi voidaan turvata perheiden intensiivinen tuki, ja auttaa perheitä jo varhaisessa vaiheessa ehkäisten ongelmien vaikeutumista. Työparityö on myös lisääntynyt. Moniammatillinen työyhteisö ja työparityö auttavat tunnistamisessa ja toisia ammattilaisia voi aina konsultoida. Tämä auttaa myös työssä jaksamisessa työn jakamisen kautta. Asioita voidaan jakaa helpommin yhdessä keskustellen, ja näin päällekkäisen työn tekemistä ei tule. Perhe saa kohdennetummin tukea ja apua. Tavoitteellisuus, perheiden vastuutus ja arviointi myös tehostuvat moniammatillisessa työparityössä. Kun voimavarat ovat vähissä perheissä, perheet eivät jaksa hakeutua palveluihin, jolloin hyvinvointineuvolan konsepti on ideaalinen.

12 10 Hyvinvointineuvolan toimintamallia on myös yhdistetty Voimaperhe-Eskon ja opetustoimen kanssa yhteistyössä tehtävään Ehkäisevän työn alueelliseen malliin. Seurakunta on myös työpanoksellaan mukana ryhmän vetämisissä. Kolmannen sektorin ja seurakunnan työntekijät ovat myös osallistuneet toimintamallin suunniteluun ja kehittämiseen kaupungin omien toimijoiden rinnalla. Hyvinvointineuvolan toimintamalli on pilotoitu Tuira Koskela neuvolan alueella ( ). Toiminnan arvioinnin jälkeen toimintamalli päätettiin jalkauttaa koko kaupungin alueelle asteittain, huomioiden alueelliset erityispiirteet ja palvelutarpeet. Syksyllä 2011 on aloitettu myös vauvaperheiden päiväperhekuntoutus Vaavi, lasta odottaville ja pikkulapsiperheille, joissa äidillä/vanhemmilla on päihdeongelmaa. Tavoitteena toimintamallissa on vanhemmuuden vahvistaminen, turvallisen kiintymyssuhteen rakentumisen, päihteettömän elämän ja arjen hallinnan tukeminen, vauvan kaltoinkohtelun ehkäiseminen, lapsen sijoituksen ja huostaanoton ehkäiseminen ja perheiden syrjäytymisen ehkäisy. Lisäksi tavoitteena on tukea vanhempia kohden normaalia ja tasapainoista arkea, jossa olisi jatkossa keskeisenä osana kyllin hyvä (elämänsisältöä ja iloa tuottava) vanhemmuus, suuntautuminen omiin opintoihin tai työelämään ja tarpeen mukaan sitoutuminen omaan jatkohoitoon. 5.2 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon resurssit (2013) v Kouluth Oppilaita Oppilaita/th Kouluth. Oppilaita/lääkäri lääkäri Oulu 37, Taulukko 3. Kouluterveydenhuollon työpanos Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla saisi olla enintään 600 koululaista. Lääkäreiden kohdalla suositus on 2100 koululaista kokoaikaista lääkäriä kohti. Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. THL on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kehittelemässä valtakunnallista mallia lo-

13 11 makkeesta, jota käytettäisiin laajoissa terveystarkastuksissa opettajan antamassa arviossa. Valtakunnallinen lomake on tällä hetkellä vielä kokeiluvaiheessa, ja sen toivotaan valmistuvan ensi kouluvuoden alkuun mennessä. Valtakunnallisen lomakkeen tueksi on tulossa myös selkeä käyttöohje sekä opettajille että kouluterveydenhuollolle. Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 3. Peruskouluikäisten lasten huoltajille on järjestettävä mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin, kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Kouluterveydenhuollossa vanhempien mukaan kutsuminen tapahtuu oppilaalle toimitettavan kyselylomakkeen yhteydessä tai Wilma- / Helmijärjestelmien kautta. Oppilaalle tehdään tarvittaessa laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien aikaiseen toteamiseen. Arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Tarvittaessa apuna käytetään kullekin luokkaasteelle suunniteltua kyselylomaketta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön oireet sekä psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat Koululaisen ja hänen perheensä tarvitsema lisätuki Mikäli koululainen tarvitsee lisätukea, järjestetään tarvittavat tutkimukset ja moniammatillinen tuki. Fyysisissä asioissa voidaan ottaa yhteys terveysasemalle, kaupungin tarjoamiin erityispalveluihin tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon palveluihin. Psyykkiseen tai sosiaaliseen tukeen liittyvissä asioissa oppilas ohjautuu pääasiallisesti koulupsykologille, koulukuraattorille tai opinto-ohjaajalle, mikäli on huolta myös opiskelun onnistumisesta. Vuonna 2011 kouluterveydenhuoltoon perustettiin neljä psykiatrista sairaanhoitajan tehtävää, joiden työn painopiste on mielenterveyden edistämisessä. Kun oppilas tarvitsee erityistä tukea, otetaan yhteys lasten- ja nuorisopsykiatriseen tiimiin, perheneuvolaan tai lasten ja nuorten psykiatriselle poliklinikalle. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulukuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltää usein moniammatillinen palaveri. Koulujen oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluilla tarkoitetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä

14 12 oppilashuoltoyksikön koulukuraattorin ja koulupsykologin tarjoamia palveluita. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa järjestetään sekä yhteisöllisenä että yksilöllisenä tukena. Koulu nimeää oppilashuollon yhteisöllisestä tuesta vastaavan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän lukuvuodeksi kerrallaan. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat tavallisimmin rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulunkäynninohjaaja sekä koulukuraattori ja/tai koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmä laatii lukuvuosittaisen oppilashuoltotyön toimintasuunnitelman. Tavoitteena on terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon yksilöllinen tuki on yksittäisen oppilaan oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäisemistä, tunnistamista ja poistamista mahdollisimman varhain. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Lähtökohtaisesti huoltaja on mukana neuvottelemassa lapsensa asioista. Muussa tapauksessa huoltajalta on oltava kirjallinen lupa asian käsittelyyn. Niille lapsille ja nuorille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista, tarjotaan erityisryhmille suunnattua liikuntaa. Järjestäjinä ovat liikuntatoimi ja kuntoutuspalvelut yhteistyössä. Oulussa tehdään suunnitelmallista yhteistyötä myös kouluikäisten kohdalla kolmannen sektorin kanssa ESKO- hankkeen Voimaperhe-osiossa, jossa kehitetään järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. Voimaperhe-hankkeessa on kehitetty järjestöjen ja kaupungin kumppanuutta konkretisoivaa lapsiperheiden hyvinvointia edistävää Ehkäisevän työn alueellista toimintamallia. Ehkäisevän työn alueellinen malli koostuu alueen peruspalveluiden ja järjestötoimijoiden vuoropuhelusta ja yhteisistä toimintatavoista, alueelle kehitettävästä matalankynnyksen toiminnasta tai entisen uudelleen organisoimisesta ja tunnistamisesta. Kokonaisuuteen kuuluu järjestöille ominaisen vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan, vertaistoiminnan ja asukkaiden osallisuuden vahvistuminen osaksi ehkäisevää toimintaa alueella. Mallissa on pyritty suunnitelmallisesti kehittämään ehkäisevää toimintaa lähelle lasta ja perhettä. Tarpeisiin vastaamaan on kehitetty uusia ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen järjestölähtöisen toiminnan muotoja esim. perheiden matalan kynnyksen paikka PerhePesä (MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry.), järjestötoimintojen integroimista peruspalveluihin esim. järjestövetoiset liikuntaryhmät (Auta Lasta ry.) ja vanhempien ryhmät (Nuorten Ystävät) alueen koululla sekä Koppari-toiminta (MLL), jossa järjestön työntekijä toimii koulun arjessa lasten ja perheiden tukena. Järjestölähtöistä ennaltaehkäisevää toimintaa tunnistamalla on voitu täydentää lapsiperheiden palvelupolkua tarjoamalla esimerkiksi suunnitelmallisesti ennaltaehkäisevää tukihenkilötoimintaa kaupungin päiväperhekuntoutuksen ryhmien jatkotoimenpiteeksi. Tällöin on saattaen vaihdettu tukea antava taho raskaammasta kevyempään järjestön toimintaan. Ehkäisevän työn alueellinen malli ja siinä syntyneet uudet toimintamallit ovat alueilla monipuolistaneet peruspalveluiden ja järjestöjen

15 13 välistä yhteistyötä ja mm. työparitoimintaa sekä lapsiperheille tarjolla olevia ehkäisevän työn toimintamuotoja Terveystiedon opetus Oulun kaupungin terveystiedon opetussuunnitelman laadinnassa kouluterveyshuollon asiantuntemus on tärkeä. Yhteistyön toteuttamisessa on vielä kehittämistä, mikä tulee huomioida uusien opetussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kouluterveydenhoitaja on tärkeässä roolissa yläkoulun terveystiedon opetuksen asiantuntijatehtävissä. Useissa kouluissa on pysyvänä käytänteenä terveydenhoitajan vierailut kyseisen aineen oppitunneilla. Terveydenhoitaja tuo opetukseen terveydenhuollon asiantuntijan näkökulman ja madaltaa osin kynnystä oppilaan hakeutumiselle kouluterveydenhuoltoon. Oppilaat havaitsevat myös terveydenhoitajan olevan osa koulun kasvattavaa henkilökuntaa. Terveydenhoitaja mahdollistaa kouluissa tiettyjä laborointeja, joita ei ilman hänen läsnäoloaan olisi mahdollista suorittaa. Terveydenhoitajalla on myös paras tietämys terveydenhoitopalveluista, joka voi olla myös jonkin terveystiedon tunnin aiheena. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että kouluterveydenhoitaja on näkyvästi läsnä koulun arjessa, kohtaa oppilaita myös vastaanottohuoneensa ulkopuolella ja on osa yhteistä kasvatusvastuuta. 5.3 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijan hyvinvointia, järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitoa, mukaan lukein mielenterveyspalvelut sekä antamalla seksuaaliterveysneuvontaa. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua koko opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä oppilaitosten työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2012) v Opiskeluth:n hoitajat Opiskelijoita Opisk./ th Opiskeluth:n lääkärit Opiskelijoita/ lääkäri Oulu 12, * 2800 *Tekevät myös sairasvastaanottoa. Taulukko 4. Opiskeluterveydenhuollon työpanos Opiskeluterveydenhuollon oppaan mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla opiskelijamääräsuositus on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijaa/th. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelijaa/th ja opiskelijaa/lääkäri. Lukion aloittaville tehdään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Toisen vuoden aikana on tytöillä mahdollisuus käydä lääkärintarkastuksessa. Lääkärintarkastus on mahdollinen jo ensimmäisen vuoden aikana, mikäli ti-

16 14 lanne sitä vaatii. Pojilla vastaava lääkärintarkastus toteutuu kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastuksessa. Muut terveystarkastukset toteutuvat yksilöllisen tarpeen mukaan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna ammattiopiston ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna opiskelija käy lääkärintarkastuksessa, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Ammattikorkeakoulussa opiskeleville tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, minkä perusteella opiskelija kutsutaan tarvittaessa terveystarkastukseen. Opiskelijoille, jotka joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille, tulee tehdä alkutarkastus ja tarvittavat määräaikaistarkastukset. Opiskelijan terveystarkastustarve tulee selvittää ennen työssä oppimisjaksoa tai työharjoittelua. Toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus tehdään kaikille niille opiskelijoille, joille ei lääkärintarkastusta ole tehty ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelujen aikana tehtävä kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastus korvaa toisena opiskeluvuonna tehtävän lääkärintarkastuksen. Opiskeluterveydenhuolto järjestää myös oululaisten kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastukset. Opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset ovat kuvattuna liitteessä 4. Asetuksen tarkoituksena on ollut tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esim. opiskelun aloitus. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Mikäli opiskelija tarvitsee lisätukea, järjestetään hänelle tarvittavat tutkimukset ja moniammatillinen tuki. Fyysisissä asioissa voidaan ottaa yhteys kaupungin tarjoamiin erityispalveluihin tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon palveluihin. Psyykkiseen tukeen liittyvissä asioissa opiskelijoilla on mahdollisuus saada apua opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajilta, psykiatrisilta sairaanhoitajilta ja lääkäreiltä. Mikäli ilmenee huolta myös opiskelun onnistumisesta, toimitaan yhdessä koulukuraattorin ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea mielenterveysasioissa, voidaan ottaa yhteyttä lasten- ja nuorisopsykiatriseen tiimiin, mielenterveystoimistoon tai akuuttityöryhmään. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä opiskelijan luokanvalvojan, rehtorin, koulukuraattorin ja alaikäisten kohdalla lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltää usein moniammatillinen palaveri. Opiskeluterveydenhuollossa on työssä kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, joiden työn painopiste on mielenterveyden edistämisessä. Opiskelijoille järjestetään ryhmätoimintaa mielenterveyden edistämiseen liittyen mm. Pulinaralli, MielenVoimaa ryhmä, unikoulu. Oppilaitoksilla järjestetään myös yhteistyössä erilaisia kampanjoi-

17 15 ta esim. tupakointiin liittyen. Lukukausien alussa järjestetään uusille opiskelijoille infotilaisuuksia. 5.4 Kouluyhteisön työolojen tarkastus Kouluyhteisön työolot tulee tutkia ja arvioida joka kolmas vuosi työterveyshuollossa vakiintuneen työpaikkaselvityksen menetelmiä soveltaen. Koulun työoloselvitys tehdään samanaikaisesti aikuistyöntekijöiden ja oppilaiden näkökulmasta. Työpaikkakäynnillä työterveyshuollon edustajat (kyseisen paikan työterveyslääkäri ja hoitaja) esittelevät esikyselyn tulokset työyhteisön jäsenille. Käynnin lopuksi tehdään kierros paikoissa, joissa fyysistä ongelmaa. Kierroksella mukana ovat esimies, työyhteisövaltuutettu, työterveyden edustajat, työsuojelun edustajat, ympäristötarkastaja sekä tekninen isännöinti. Selvityskäynnin jälkeen työpaikalle lähetetään työterveyshuollon raportti, jossa on kirjattu asioita ja toimenpide-ehdotuksia. Seurantaosiossa todetaan, että toimenpiteiden toteuttamisvastuu on työnantajalla. Työpaikkaselvitys tulee olla työntekijöiden nähtävillä. Toimenpiteiden toteumista työterveyshuolto seuraa kuuden kuukauden kuluttua yhteydenotolla esimieheen. 5.5 Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytetään terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Seksuaalineuvonta on integroitu kaikkiin terveyspalveluihin. Seksuaalineuvontaa toteutetaan tasa-arvoisesti asiakkaan tarpeen mukaan riippumatta asiakkaan sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin lapsiin ja nuoriin, joiden seksuaalisuus jää usein huomiotta. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveysneuvontaa on koordinoitu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun väkivallattomuuteen tähtäävän kasvatuksen kanssa. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa annetaan raskauden aikana henkilökohtaisessa neuvonnassa ja perhevalmennuksessa, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalvelujen yhteydessä. Lastenneuvolassa keskustellaan lapsen seksuaalisuuden kehityksestä ja ohjataan vanhempia tukemaan lapsen tasapainoista kehitystä seksuaaliterveyden näkökulmasta. Neuvolapalveluissa tarjotaan tietoa vanhemmille parisuhdevaikeuksien ja pikkulapsiperheiden eroamisen ehkäisemiseksi. Erityisen tärkeä ryhmä on puberteettia lähestyvät nuoret, joiden luonnolliseen kehitykseen kuuluu seksuaalisen kiinnostuksen herääminen, parisuhteiden luominen sekä parisuhteiden ja sosiaalisten verkostojen muuttuminen. Kouluterveydenhuollolla ja kouluterveydenhoitajalla on tärkeä rooli nuorten seksuaaliterveysneuvonnassa. Nuorten seksuaalikasvatuksessa koulu- ja opiskelutervey-

18 16 denhuollon edustajat ovat mukana suunnittelemassa terveystiedon sisältöjä. Terveydenhuollon henkilöstö voi osallistua myös varsinaiseen opetukseen. Nuoret saavat neuvoja ja apua seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin lähipalveluina, sillä helppo pääsy vastaanotolle on nuorille ensiarvoisen tärkeää. Terveyskeskusten on järjestettävä kansanterveyslain mukaan kunnan asukkaiden tarvitsemat ehkäisyneuvontapalvelut. Ehkäisyneuvontaa tarvitsevat myös ne, jotka eivät käytä äitiys- ja lastenneuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja. Ehkäisyneuvontapalvelut on järjestetty osana terveyspalveluita tai erillisenä ehkäisyneuvolatoimintana. Ehkäisyneuvontaan integroidaan aina kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen. Alle 16-vuotiaiden ehkäisyn aloitus kuuluu lääkärin tehtäviin. Terveydenhoitaja voi aloittaa ehkäisyn 16 vuotta täyttäneelle asiakkaalle. Lääkäriä on mahdollisuus konsultoida tarvittaessa. Kun ehkäisy on jatkunut yhden vuoden ajan, käy asiakas lääkärin vastaanotolla. Lisäksi asiakas voi käydä tarvittaessa terveydenhoitajalla, jos siihen on tarvetta. 5.6 Suun terveydenhuolto Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää hyvää suun terveyttä. Lähtökohtana ovat odottava perhe ja lapsen ensimmäiset elinvuodet, joilla luodaan koko elämän ajan vaikuttava perusta. Suun terveyden ylläpitämiseen tarvittavat keinot ovat kariestartunnan ehkäisy, suun ja hampaiden puhdistus, terveellinen ravinto sekä fluorin ja ksylitolin käyttö. Ilman perheiden omaa vastuuta hyvän suun terveydentilan ylläpito ei onnistu. Jokapäiväisen elinympäristön on oltava terveyttä edistävää ja ylläpitävää. Huoltajien on tärkeää saada perustiedot suusairauksien synnystä ja ehkäisystä sekä käytännön ohjeet suun terveyden ylläpitämisestä jo ennen lapsen ensimmäisten hampaiden puhkeamista. Kasvun edetessä kulloinkin ajankohtaiset suun ja hampaiden hoitoon sekä purennan kehitykseen liittyvät asiat otetaan esille jokaisen kontaktin yhteydessä. Suun terveydenhuollossa ei ole valtakunnallisia resursointisuosituksia ehkäisevien terveyspalveluiden toteuttamiseksi. Asetuksen lähtökohtana on, että turvataan riittävä henkilöstö asetuksella säädettyjen määräaikaisten suun terveystarkastusten ja ehkäisevien palvelujen sekä yksilöllisen tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalvelujen toteuttamiseksi. Tämä edellyttää toiminnan tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Selvityksissä on osoitettu suuriakin eroja kuntien lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluissa sekä resurssien kohdentamisessa. Erityisesti odottaviin perheisiin suunnattu toiminta on ollut vähäistä. Asetuksella pyritään turvaamaan yhtäläiset palvelut koko maassa. Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Alle kouluikäiselle lapselle on tehtävä suun terveystarkastus, kun tämä on 1-2 -vuotias, 3-4 -vuotias ja 5-6 -vuotias. Lisäksi kunnan on järjestettävä koululaiselle suun terveystarkastus ensimmäisellä,

19 17 viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Opiskelijalle on järjestettävä vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja hoidon tarve. Tarkastusten yhteydessä koululaisia ohjataan yksilöllisesti huolelliseen hampaiden harjaukseen. Hammashoitajat käyvät myös kouluilla pitämässä harjausopetusta pienryhmissä. Kouluissa pyritään järjestämään ryhmätapahtumia 3., 6. ja 8. luokkalaisille yhteistyössä hammaslääketieteen opiskelijoiden kanssa. Aiemmin ammattioppilaitosten opiskelijoita ei ole kutsuttu systemaattisesti tarkastukseen. Asetuksen mukaan heille on tarjottava suun terveydentilan tutkimus ainakin kerran opintojen aikana. Lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijat kutsutaan hoitoon voimassaolevan hoitosuunnitelman mukaan. Opiskelijoille lähetetään tiedote koulun sähköisen viestijärjestelmän kautta. Jos voimassaolevaa kutsua ei ole, kehotetaan opiskelijaa varaamaan aika tarkastukseen. Tarkastuksen yhteydessä annetaan yksilöllistä suun terveysneuvontaa. Terveystarkastusten yhteydessä määritellään tarvitseeko lapsi tai nuori ikäkausitarkastusten välillä lisätarkastuksia. Tällöin määritellään myös kuka tekee seuraavan tarkastuksen; hammaslääkäri, suuhygienisti vai hammashoitaja. Tarvittaessa lapsi tai nuori ohjataan erikoisalakohtaiseen suun tutkimukseen erikoishammaslääkärille. Yhteistyötä terveyden edistämisessä ja terveysneuvonnassa tehdään neuvoloiden, koulujen, muun terveydenhuollon ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Suun terveydentilan määräaikaistarkastukset on kuvattu liitteessä 5. 6 Nuorisotyö Nuorisotyö on työmuotona kasvatuksellista ja ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla edistetään terveitä elämäntapoja ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa tarjotaan lapsille turvallista ja virikkeellistä toimintaa vanhempien työssäolon aikana. Nuorisotiloilla lapset ja nuoret voivat viettää vapaaaikaa ohjatusti yhdessä. Leirejä ja kursseja lapsille sekä nuorille järjestetään pääsääntöisesti koululaisten loma-aikoina. Nuorisopalvelut järjestävät lapsille ja nuorille myös tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Seiskalle -illat on suunnattu kuudesluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Iltojen tavoitteena on vaikuttaa nuorten ja vanhempien asenteisiin ja valintoihin, kuulla nuorten mielipiteitä ja tukea vanhemmuutta. Kohdennetussa nuorisotyössä tehdään moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Työ on yksilötyötä nuoren ja perheiden kanssa sekä ryhmätoimintoja nuorille. PulloPois -toiminnassa puututaan lasten ja nuorten varhaiseen päihteiden käyttöön ja Näppihaukkatoiminnassa omaisuusrikoksiin. Väkivaltaa kohdanneille nuorille tarjotaan yksilöohjausta ja ryhmätoimintoja. Katutyötä tehdään viikonloppuina kun nuoret ovat liikkeellä. Katutyössä kohdataan myös niitä nuoria, jotka eivät muutoin aktiivisesti osallistu nuorisotyön palveluihin. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen koordinoimasta Byströmin nuorten palveluista nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja monialaiset

20 18 palvelut. Palvelua annetaan mm. työhön ja koulutukseen sijoittumisen edistämisessä sekä arjen toimintaan ja elämänhallintaan, terveyteen, päihteisiin, liikuntaan, vapaa-aikaan, kansainvälisyyteen, asumiseen ja talouteen ym. asioihin liittyen. Toimijoita on sekä sivistys- ja kulttuuripalveluista, hyvinvointipalveluista, Pohjois- Pohjanmaan TE-toimistosta, ja kolmannelta sektorilta. Toiminnassa pääpaino on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Periaatteena on yhden luukun periaate: nuorten ohjauksessa on yksi paikka johon ohjataan, jolloin nuoren ei tarvitse itse miettiä, mistä saa tarvitsemansa palvelun. Osalla palveluista on kotipesä Byströmissä ja osa on päivystysluonteisia palveluita. Palvelu ei korvaa jo olemassa olevia palveluja vaan täydentää niitä. Toimintamuotoina ovat yksilö- ja ryhmäohjaus, infot, teemapäivät ja toiminnalliset ryhmät, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut myös nimettömänä sekä verkkopalvelut, mm. Nettinappi, Facebook ja Byströmin moniammatillinen chat IRC-galleriassa. Reaaliaikaisessa keskustelussa, chat -palvelussa ovat mukana nuoriso-ohjaajat, terveydenhoitaja, ammatinvalintapsykologi, sosiaaliohjaaja sekä perusopetuksen koulukuraattorit. Nuorille tarjotaan Byströmin toimintamallin mukaista paikallista monialaista palvelua myös uusissa kaupunginosissa mm. Kiimingissä, Haukiputaalla ja Oulunsalossa. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea Time Out! Aikalisä-toiminnan kautta. Aikalisätoimijat ovat mukana kutsunnoissa sekä puolustusvoimien aluetoimiston järjestämissä tarkastuksissa. Lisäksi Aikalisä-toimijoille lähetteitä toimittavat terveydenhuollon henkilöstö ennakkoterveystarkastuksista sekä sosiaalikuraattorit puolustusvoimista. Aikalisätoimijoita ovat Byströmin nuorten palvelujen ja sekä hyvinvointipalvelujen nimetyt työntekijät. Etsivä nuorisotyö on osa Byströmin nuorten palveluiden toimintaa. Oulun kaupungin etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalveluiden kohderyhmää ovat (- 29)vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Erityisen huomion kohteena ovat peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävät sekä toisen asteen opinnot keskeyttävät nuoret ja Aikalisä-toimintamallin kautta tavoitetut kutsuntaikäiset miehet sekä varusmies- /siviilipalveluksen keskeyttävät nuoret miehet. Etsivän nuorisotyön pyrkimyksenä on tavoittaa kohderyhmään kuuluvat nuoret ja kartoittaa heidän kanssaan yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia. Tavoitteena on ohjata nuorta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja tehdä näkyväksi erilaiset polut kohti koulutusta, työelämää tai muuta tarkoituksenmukaista ratkaisua. Etsivän nuorisotyön palveluihin kuuluvat mm. ohjauskeskustelut, opiskelu- tai työkokeilupaikan hakemisessa avustaminen, tutustumisvierailut sekä ryhmätoiminta. Lisäksi keskeistä on tukea nuorta saavuttamaan tarvitsemiaan muita palveluita. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös vanhempien ja/tai muun verkoston kanssa. Nuorten työpajatoiminnassa oululaisille työttömille alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan yksilöllinen työpajajakso, joka sisältää työhön valmennusta, yksilövalmennusta sekä arjenhallinnan tukemista. Työpajatoiminnassa toteutetaan Tolokkua elämää toimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tolokkua elämää toiminta sisältää mm. terveys- ja seksuaalineuvontaa, ennaltaehkäisevää päihdeneuvontaa, liikuntaa, ruoanvalmistusta ja kodinhoidossa ohjausta.