Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2 (7) SISÄLLYS 1. Kouluterveydenhuollon asiakkaat ja henkilöstö 2. Toimitilat ja -välineet 3. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilashuolto ja koulun työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta 4. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta: terveystapaamiset - ja tarkastukset 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi 6. Henkilöstökoulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeet 7. Johtopäätökset

3 Kuopion kaupunki Toimintakertomus 3 (7) 1. Kouluterveydenhuollon asiakkaat ja henkilöstö Vuoden 2013 alussa Kuopion kaupungin alueen peruskouluissa opiskeli 9026 oppilasta. Lukuvuoden alkaessa oppilaita oli 9626 ( Kouluviraston tilasto) ja Maaningan kouluterveydenhuollossa 474 oppilasta. Kouluterveydenhoidon käyntien kokonaismäärä nousi 21,8 % vuodesta 2012 (24793 käyntiä) vuoteen 2013 (30221 käyntiä). Kuopion palvelualueilla kouluterveydenhuollon tuottaminen sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle ja järjestämisvastuu on Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessilla. Hallinnollisesti asia on hoidettu palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana on toiminut Juha Parkkisenniemi. Kouluterveydenhuollon tuottamisesta vastaa Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue. Koko terveydenhoidon palvelujen toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja kouluterveydenhoitajien lähiesimiehenä palveluesimies Hanna-Mari Tanninen. Kouluterveydenhuollon koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri ayl, avopediatri Kaj Korhonen, joka toimi terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä. Koordinointi- ja kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Vuonna 2013 kouluterveydenhuollossa työskenteli 24 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 16,8 henkilötyövuotta. Terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan keskimäärin 600 oppilasta, joka on Valtakunnallisen suosituksen mukainen (600 oppilasta/terveydenhoitaja). Vuonna 2013 kouluterveydenhuollossa työskenteli kokopäiväiseksi muunnettuna 4 lääkäriä. Lääkäreillä ei ollut varahenkilötyövoimaa. 2. Toimitilat ja välineet toimi yhteensä 40 eri toimipisteessä, kunkin koulun osoittamissa, yleensä toimipaikan yhteydessä olevissa tiloissa. Lisäksi Maaningalla on 3 koulua. Airakselan koulu lakkautettiin ja toiminta siirtyi osaksi Vehmasmäen koulua. Syksystä 2013 alkaen Jynkän alakoulun kaikki oppilaat ovat olleet Niiralan koululla väistötiloissa.

4 Kuopion kaupunki Toimintakertomus 4 (7) Työtiloista on edelleen ollut paikoitellen puutteita, koska osassa toimipisteissä on vain yksi työhuone (esim. Pitkänlahden koulu, Särkiniemen koulu, Steiner -koulu ja Neulamäen koulu, Jynkänlahden yläkoulu), jolloin terveydenhoitajalla ei ole omaa toimitilaa päivinä, jolloin koululääkäri työskentelee koululla/oppilaitoksella. Puutteet vaikeuttavat ja hidastavat työskentelyä. Edistymistä asiassa on tapahtunut, mutta edelleen on toimipisteitä, joissa huonejärjestelyjä joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan ja kehittämään toimintaa edellyttämällä tavalla. 3. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilashuolto sekä koulun työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta Kouluterveydenhoitajat ovat päässeet osallistumaan oppilashuoltotyöryhmien työskentelyyn hyvin. Yhteistyön sujuvuutta hankaloittaa edelleen se, että muu oppilashuolto kuin terveydenhoitajat ja lääkärit eli koulupsykologit ja kuraattorit käyttävät eri tietojärjestelmiä ja asiakasrekistereitä, jolloin toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat oppilashuollon eri toimijat eivät pysty käyttämään reaaliaikaisesti toistensa tekemiä asiakasmerkintöjä. Terveydenhoidon päällikkö ja apulaisylilääkäri ovat osallistuneet Kasvun ja Oppimisen johtotiimiin, jossa ovat tavanneet kahden viikon välein KOT:n vastuuhenkilöitä ja 1-1,5 kuukauden välein laajan tiimiin, jossa tapaavat perusopetuksen, lastensuojelun ja nuorisotoimen edustajia. Kouluterveydenhuollon henkilöstö osallistuu koulun rehtorin johdolla tapahtuvaan koulujen/oppilaitosten opetussuunnitelmantyöhön siltä osin kun suunnitelma koskee koulun/oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä ja oppilashuoltoa. Terveydenhoitajat antavat tarvittaessa asiantuntija-apua terveystiedon opetuksessa. Kouluyhteisön työolot on arvioitu Kuopiossa yhteistyössä koulutoimen ja työterveyshuollon kanssa keskimäärin joka viides vuosi. Suosituksen mukaiseen kolmen vuoden arvioväliin ei ole vielä päästy. Työolojen arvioinnit ovat muuten toimineet hyvin. Kouluterveyskyselyn tuloksia pyritään hyödyntämään aiempaa paremmin suunniteltaessa moniammatillisessa yhteistyössä yhdessä oppilashuoltotyöryhmän jäsenten sekä oppilaiden edustajien kanssa terveyttä edistäviä työtapoja ja toimintoja. 4. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta: Terveystapaamiset ja tarkastukset Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti laaja-alaisia terveystarkastuksia (opettajan kuuleminen ja terveydenhoitajan tarkastus, minkä jälkeen lääkäritarkastus, johon huoltaja on ala- ja yläkouluilla kutsuttu mukaan) järjestetään peruskouluvaiheen aikana kolme kertaa (koulun alkaessa 1. luokalla, murrosiän alkaessa 5. luokalla ja peruskoulun loppuvaiheessa jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8. luokalla). Lukuvuonna 2013 terveystarkastukset

5 Kuopion kaupunki Toimintakertomus 5 (7) toimivat Toimintasuunnitelman mukaisesti. Kuopiossa terveydenhoitajan tekemät laajat terveystarkastukset toteutettiin koulutulokkaiden osalta kesällä 2013 jatkuen alkusyksyyn 2013, 4. luokan terveydenhoitajan laajat terveystarkastukset toteutettiin pääosin keväällä 2013 ja 7. luokanlaajat terveystarkastukset kesällä 2013 jatkuen alkusyksyyn. Laajoihin terveystarkastuksiin terveydenhoitajalle varattiin aikaa min. ja lääkärille 30 min. Laaja-alaisuus ei kuitenkaan täysin vielä toteutunut, koska asetuksen edellyttämiä opettajien palautteita saatiin alkuvaiheessa vähän. Syyslukukautta kohden palautteita on alkanut tulla paremmin alakoululaisten tarkastuksiin; yläkouluilla palautteiden saaminen sen sijaan edelleen ontuu. Asian kuntoon saattamiseksi on pidetty neuvotteluita Kasvun ja oppimisen tuen ja koulutoimen johdon sekä aluerehtoreiden kanssa. Vuoden 2013 aikana terveydenhoitajat tekivät etsivää työtä niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saapuneet asetuksenmukaisiin tarkastuksiin. Etsivän työn yhteydenottomäärät kirjattiin kahdessa eri vaiheessa: touko-heinäkuu ja elo-joulukuun ajalta. Toukoheinäkuun ajalla yhteydenottoja vanhempiin tehtiin 239 ja ajalta elo-joulukuu 520. Kansallinen rokotusohjelma uudistui marraskuun 1. päivä Rokotusohjelmaan tuli uutena rokotuksena tyttöjen HPV-rokotukset (yhteensä 3 rokotusannosta). Rokotukset aloitettiin valtakunnallisten ohjeiden mukaan 9. lk:ien tytöistä. Vuoden 2013 aikana 9. lk:ien tytöt ehtivät saada 2 rokotusannosta. Rokotuksia jatketaan vuoden 2014 aikana rokottamalla 8., 7. ja 6. lk:ien tytöt. Kouluterveydenhoitajat aloittivat kouluilla reumaa sairastavien oppilaiden metotreksaattipistokset. Palvelussa hyödynnettiin Hyvinvointi-kioskin toimintamallia niillä kouluilla, joissa terveydenhoitaja oli useampana päivänä viikossa paikalla. Terveydenhoidon palveluissa (äitiys- ja lastenneuvolat sekä kouluterveydenhuollossa) yhdessä muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa on kehitetty ja otettu käyttöön systemaattinen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaseulonnat. Tämä moniammatillisesti kehitetty hoitopolku otettiin käyttöön väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kanssa. Uuden toimintatavan käyttöönottoa on tuettu henkilöstön koulutuksella syksyn 2013 aikana. 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma on laadittu sekä päivitetty vuosittain ja ne on toimitettu perusturvan ja terveydenhuollon sekä kasvun ja oppimisen lautakuntiin hyväksyttäväksi. Ennen hyväksyntää luonnoksista on pyydetty työntekijöiden kommentit. Lisäksi tuotokset on käsitelty terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimissä sekä terveyspalvelujen johtoryhmässä. Terveydenhuollon seurantatietojen tallentamisessa on päästy sähköiseen muotoon. SPATkoodit on otettu käyttöön. Tietojen hyödynnettävyyden, tilastollisen käsittelyn ja raportoinnin kehittämisessä on vielä edelleen paljon tehtävää.

6 Kuopion kaupunki Toimintakertomus 6 (7) Palvelut on tuotteistettu kaupungin yhteisen tuotteistamismallin mukaisesti. Tietojen käytön kehittäminen toiminnan kehittämisessä, palvelutuotannon ohjaamisessa ja raportoinnissa on meneillään. Saadut yleiset toimintaan liittyvät asiakaspalautteet vuodelta 2013 on käsitelty yksikön Henkilöstötiimin kokouksessa Esimiehelle tulleet työntekijää koskevat henkilökohtaiset palautteet on esimies käsitellyt työntekijän kanssa kahden kesken. Kouluterveydenhuollossa kuten kaikissa terveydenhoidon palveluissa kiinnitettiin huomiota asiakasturvallisuuteen. Tapahtumat kirjattiin HaiPro- järjestelmään. Toiminnassa hyödynnetään valtakunnallisia Kouluterveyskyselyn tuloksia. 6. Henkilöstökoulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeet Täydennyskoulutuksen tarvetta kartoitetaan mm. kehityskeskustelujen ja terveydenhoitajien kuukausikokousten yhteydessä. Lisäksi koulutustoiveita on kerätty eri työntekijäryhmiltä ryhmäpalautteen muodossa. Neljä yläkoulujen terveydenhoitajaa osallistui Ryhmät nuorten voimavarojen tukena- koulutukseen ja ryhmätoimintaa pilotoitiin Hatsalan koulussa, Pyörön yläkoululla, Riistaveden yläkoululla ja Karttulassa Kissakuusen koululla. Kouluterveydenhoitajia osallistui lisäksi Neuvokas perhe ja Motivoiva keskustelu asiakkaan muutoksen tukena koulutuksiin. Koulutukset jatkuvat vuoden 2014 aikana. Varsinaista työnohjausta yksikön kaikille työntekijöille ei ole ollut mahdollista järjestää, mikä on selkeä puute. Eri alueiden terveydenhoitajilla on ollut mahdollisuus kokoontua keskenään työajalla ja keskustella mm. työnsä sisältöön liittyvistä kysymyksistä käyttäen ns. vertaistyönohjausta. Kerran lukukaudessa on toteutettu kouluterveydenhoitajien kehittämisaamupäivä. Koulunsa aloittavien lasten terveydenedistäminen (KALT) -tutkimus on jatkunut vuoden 2013 aikana. Toimintaa raamittavan valtakunnallisen asetuksen lisäksi kouluterveydenhuollon tarkastusten ja toiminnan sisältöä on kuvattu Kouluikäisen terveyspolku kaavioissa. Kaavioiden tarkoituksena on koordinoida eri tahojen terveydenedistämistoimintaa kullakin luokka-asteella. Kouluterveydenhuollon lääkärit perehdyttää lastenlääkäri Jutta Airaksinen. Lääkärit vaihtuvat varsin tiuhaan perhe- ja koulutusvapaista johtuen.

7 Kuopion kaupunki Toimintakertomus 7 (7) 7. Johtopäätökset Palvelujen piirissä oleville lapsille ja nuorille on järjestetty valtakunnallisen asetuksen mukaiset kouluterveydenhuollon palvelut. Laaja-alaisten tarkastuksien toteutuminen vaatii jatkossa terveydenhoitajien ja opettajien tiiviimpää yhteystyötä. Toimitiloja on perusparannettu ja remontoitu. Edelleen kuitenkin muutamilla kouluilla on ongelmana toimitilojen ahtaus ja toisen työhuoneen puute lääkäripäivinä. Erityistä tukea tarvitsevien auttamiseen on pystytty osallistumaan ja terveydenhoitajan työajassa on huomioitu 20% lisä ja lääkäreiden työssä erityisen tuen tarpeen järjestämiseen tarvittava aika. Terveydenhoitajien ammatilliset täydennyskoulutustarpeet on huomioitu ja koulutuksia järjestetty tarpeen mukaisesti. Perehdyttämiseen on kiinnitetty edelleen huomiota ja jokaiselle kouluterveydenhoitajalle on päivitetty oma perehtymiskansio. Uudet työntekijät perehdytetään perehdyttämisohjelman mukaisesti.