JOKELAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU)

Transkriptio

1 JOKELAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) Jokelan päiväkoti Rovastintie Palokka

2 Päiväkodin toiminta-ajatus Päiväkodin toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle hyvä ja turvallinen arki. Arvot, jotka ovat tämän varhaiskasvatussuunnitelman pohjana LAPSEN KUNNIOITTAMINEN - yksilöllisyys - itsetunnon tukeminen - lapsilähtöisyys - kasvun rauha - leikki - Carpe diem! PERHEIDEN KUNNIOITTAMINEN - kuuleminen, osallistuminen ARJEN ARVOSTAMINEN - kiireettömyys - myönteisyys - ilo LUONTO - kestävä kehitys suojelu, kunnioittaminen, nauttiminen TURVALLISUUS - psyykkinen turvallisuus - fyysinen turvallisuus - aikuisten pysyvyys - rajat

3 KASVATUSTIETOISUUS JA AMMATILLISUUS Vasuprosessi Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen alkoi keväällä Varhaiskasvatussuunnitelman pohjaksi kokoonnuimme miettimään omia arvojamme ja peilasimme niitä sekä vanhempainillassa että vasukeskusteluissa vanhempien esittämiin arvoihin. Tarkoituksemme oli laatia vasu, johon jokainen työntekijä sitoutuu. Toiminnan sisältöalueita työstettiin kevään 2010 aikana koko työyhteisön kanssa ennakkoon sovittujen pienryhmien keskustelujen pohjalta. Erityispäivähoidon näkökulmaa vasua varten työstettiin pienellä ryhmällä. Varhaiskasvatussuunnitelma annettiin luettavaksi ja kommentoitavaksi vanhempaintoimikunnan jäsenille ja muille halukkaille. Heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan on otettu huomioon vasussa. Jokelan vasu päivitettiin kevään 2015 aikana nykyiseen muotoonsa. Lapsen yksilöllinen huomiointi Kiinnitämme erityistä huomiota lasten hyvinvointiin ja viihtymiseen päiväkodissa, tarjoamalla hyvän perushoidon sekä lämpimät ja turvalliset suhteet hoitajiin ja toisiin lapsiin. Toimintaperiaatteinamme ovat: Lapsi saa hyvän perushoidon Lapselle kasvaa myönteinen minäkuva Lapsesta kasvaa yhteistyökykyinen Lapsesta kasvaa omatoiminen ja vastuuntuntoinen Lapsi omaksuu hyvät tavat Lapsi oppii iloitsemaan pienistä arjen asioista Lapsi saa leikkiä ja olla lapsi Varhaiskasvatussuunnitelma toimii toiminnan suunnittelupohjana. Päiväkotimme tekee toimintasuunnitelman syksyn ja kevään toimintakaudelle. Siihen suunnittelemme lapsille ja perheille tarkoitetut yhteiset tapahtumat, vanhempainillat, juhlat, retket ja muutamat

4 merkkipäivät, joita haluamme viettää. Meillä on yhteisiä tapahtumia myös toisten yksiköiden kanssa. Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman, tämän varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta jokaiseen ryhmään tehdään oma toimintasuunnitelma, jota täydennetään pitkin toimintavuotta tarpeen mukaan. Ryhmissä teemme myös joka viikolle tarkemman suunnitelman, joka on päiväkodin ovessa vanhempien nähtävänä. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja otamme huomioon lasten toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Kuuntelemme ja kyselemme toimintaehdotuksia myös vanhemmilta. Varhaista tukea tarvitseville lapsille pyrimme luomaan rauhallisen ja kiireettömän oppimisympäristön, jossa heidän on hyvä harjoitella taitojaan, leikkiä ja oppia omaan tahtiinsa yhdessä toisten lasten kanssa. Erityislastentarhanopettaja kiertää ryhmissä toimimassa lasten kanssa. Hän konsultoi henkilökuntaa antaen toimintaohjeita ja seuraa lasten edistymistä. Teemme yhteistyötä myös puheterapeutin, toimintaterapeutin, psykologin,lasten neuvolan sekä koulun kanssa. Eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvien lasten kasvatuksessa kuuntelemme ja kunnioitamme vanhempien ohjeita ja toiveita kasvatuksesta ja perushoidosta.

5 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Jokelan päiväkodissa Kasvatuskumppanuus Päiväkodissamme toteutetaan Jyväskylän kaupungin linjaamaa ja ohjeistamaa päivähoidon aloitusta HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA Kun lapsi aloittaa päivähoidon, käymme perheen kanssa aloituskeskustelun. Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai perheen niin halutessa päiväkodilla. Tarkoituksena on tutustua perheeseen ja saada tietoa lapseen arjesta, tavoista ja tottumuksista, sekä vanhempien toiveista ja odotuksista lapsen tulevalle päivähoidolle. Keväisin järjestämme uusille perheille tutustumisiltapäivän. Ennen hoidon alkamista toivomme vanhempien käyvän yhdessä lapsen kanssa päiväkodissa useamman kerran totuttelemassa hoitopäivään. Lapsi saa tutustua rauhassa päiväkodin rutiineihin, toisiin lapsiin ja henkilökuntaan. Teemme jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma päivitetään syksyisin ja keväisin vasukeskusteluissa. Kasvatamme lasta yhdessä kasvatuskumppaneina. Päivittäin vaihdamme lapsen kuulumisia vanhempien kanssa tulo- ja hakutilanteissa. Pyrimme vanhempien kanssa avoimeen vuoropuheluun, keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Pyrimme myös siihen, että lapsella säilyisi ainakin yksi sama kasvattaja koko päiväkotiuran ajan. Kun otamme pienet vastaan päivähoitoon alle 3-vuotiaiden ryhmään, siirrymme näiden lasten kasvaessa heidän mukanaan isompien ryhmään ja esiopetukseen asti. Näin voimme tehdä pitkään yhteistyötä saman perheen kanssa ja luoda lapseen lämpimän ja luottamuksellisen suhteen. Syksyisin järjestämme vanhempainillan jossa koko talon henkilökunta ja vanhemmat tapaavat toisensa. Vanhempain illan yhteisessä osuudessa kerrotaan tärkeistä päivähoitoon ja päiväkotiin liittyvistä asioista. Tämän jälkeen keskustelua jatketaan lapsen oman ryhmän henkilökunnan kanssa. Kaksi kertaa vuodessa järjestämme hakukahvit johon liitämme ajankohtaisen asian esim. asiakaskysely tms. Jokelan päiväkodilla on AVOIMET OVET joka päivä. Toivotamme vanhemmat tervetulleiksi milloin vain osallistumaan toimintaamme vaikka koko päiväksi. Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta jonka toimintaan ovat tervetulleita kaikki vanhemmat. Toimikunnan tavoitteena on tutustuttaa vanhempia toisiinsa sekä aktivoida vanhempia ottamaan osaa päiväkodin kasvatustoimintaan. Toimikunta suunnittelee ja toteuttaa tapahtumia ja toimintaa perheille sekä itsenäisesti että yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa.

6 Pyrimme siihen, että: Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa: Lapsi oppii näkemään itsensä yhteisön jäsenenä, jolla on merkittävä ja mielekäs rooli Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuvat Osallistumalla voi vaikuttaa arjen asioihin Osallistumisen kokemus estää ulkopuolisuuden tunnetta, turhautumista, kiusaamista ja ilkivaltaa Olemaan sensitiivisiä ja huomaamaan lapsen tunnetilat, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet Lapsen osallisuus ei tarkoita, että lapsi päättää aikuisten asioista vaan tarkoittaa sitä, että häntä kuullaan ja hänen mielenkiinnon kohteilla sekä ideoilla on merkitystä. Myo s kasvatuskumppanuus tukee lapsen osallisuutta. Hyvä, toimiva yhteistyo vanhempien ja päiväkodin aikuisten kesken kannattelee lasta. Lapsella on tietoisuus vanhempien ja päiväkodin aikuisten keskusteluyhteydestä. Se tuo turvallisuutta lapsen arkipäivään. Luomme positiivisen kasvatusilmapiirin, jossa lapsella on rauha kasvaa ja kehittyä ja jossa hän saa myös vastuuta. Esimerkkejä: - Lapset ja aikuiset voivat laatia yhdessä ryhmän säännöt. - Lapset osallistuvat viikko-ohjelman suunnitteluun - Lapset arvioivat toimintaa - Lapset valitsevat leikin, leikkikaverin ja leikkipaikan

7 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Päivähoitoon tuleminen ja lähteminen Vanhemmat ja henkilökunta näyttävät hyvää esimerkkiä lapselle tervehtimällä aamulla ja hyvästelemällä illalla. Vanhemmat saattavat aamulla lapsen henkilökunnan luokse ja kuittaavat tagilla lapsensa Daisy-järjestelmään. Hakiessaan vanhemmat kuittaavat lapsen ulos järjestelmästä.

8 Hygienia Infektioiden vähentämiseksi lapset pesevät kätensä päiväkotiin tultaessa, ennen ruokailua, aina WC käynnin jälkeen sekä tarvittaessa muulloinkin. Kuivaksi opettelua harjoitellaan positiivisessa ilmapiirissä lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.

9 Pukeminen ja riisuminen Pukeutumis- ja riisumistilanteissa kannustamme lapsia omatoimisuuteen huomioiden iän ja kehityksen. Pyrimme luomaan lapsille kiireettömän ja rauhallisen ilmapiirin, jossa lapsi voi itse harjoitella taitojaan. Sopivan kokoiset ja käytännölliset vaatteet helpottavat lapsen oppimista.

10 Ulkoilu Ulkoilu on tärkeä osa lapsen hoitopäivää ja vaikuttaa osaltaan lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. Pääsääntöisesti ulkoilemme kaksi kertaa päivässä, tuntia kerrallaan sääolosuhteet huomioiden. Oman aidatun piha-alueen lisäksi hyödynnämme myös lähiympäristön retkipaikat. Valvottu ulkoiluaika on enimmäkseen lapsen omaa vapaata leikkiaikaa.

11 Ruokailu Päiväkotimme on mukana Sapere-menetelmässä, jossa tutustutaan aistien avulla eri ruokiin. Päiväkodissamme lapset osallistuvat usein ruuan valmistamiseen mm. leipomalla tai tekemällä salaatteja. Lapset valmistavat joskus pääateriankin itse! Lisätietoa Sapere-menetelmästä: Yli kolmevuotiaat harjoittelevat aikuisten opastuksella itse ruuan ottamista. Uudet maut vaativat totuttelua kannustamme lasta maistamaan erilaisia ruokia. Ruokailu ei ole pelkästään vatsan täyttämistä, vaan myös mukavaa yhdessäoloa. Ruokailutilanteessa harjoitellaan hyviä käytöstapoja.

12 Lepo Päivän touhuista pidetään lepoaika klo välillä. Tänä aikana esimerkiksi kuunnellaan satuja ja rauhallista musiikkia. Lapsen ikä ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon lepoajan pituudessa, kuitenkin niin, että kaikki saavat mahdollisuuden rauhoittua vilkkaan päivän keskellä.

13 Sisällölliset orientaatiot Taiteellinen kokeminen Luomme lapselle mahdollisuuden monipuolisiin taiteellisiin kokemuksiin päivän eri tilanteissa: musiikki kädentaidot draama sanataide tanssi Omatoimista musisointia Päiväkodissa kunnioitetaan lapsen omia ideoita ja kiinnostuksen kohteita hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä tavoitteena tekemisenilo. Erilaiset arjessa eteen tulevat asiat tarjoavat lapselle monipuolisia elämyksiä ja taiteellisia kokemuksia.

14 Päiväkodissa nautitaan toisinaan myös eri taiteilijoiden vierailuista ja tehdään retkiä teattereihin, konsertteihin, näyttelyihin ja työpajoihin. Pojat maalaavat taitelija Pertti Karjalaisen ohjauksessa. Tutkiminen Lapsi on aktiivinen ja utelias, hän kyselee ja pohtii. Tutkiminen on luontainen tapa oppia asioita, ilmiöitä sekä syy- ja seuraussuhteita. Kasvattaja tulee olla herkkä lapsen mieltä askarruttaville asioille. Hän luo tutkimiseen, kokeilemiseen ja ihmettelemiseen innostavan ilmapiirin. Tällöin lapsi kokee, että hänen kysymyksensä, pohdintansa ja toimintansa on merkityksellistä. Toriretkellä muikkuja maistamassa.

15 Kasvuympäristön tulee olla turvallinen ja tarjota riittävästi mielenkiintoista tutkittavaa: haisteltavaa, maisteltavaa, tunnusteltavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa. Tutkiminen on leikkiä, kirjoihin tutustumista, rakentamista ja purkamista sekä luonnossa liikkumista, havaintojen tekemistä sekä keskustelua asioista ja ilmiöistä toisten lasten ja aikuisen kanssa. Tutkiessaan asioita yhdessä muiden kanssa lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan; hän kokee iloa ja osallisuutta ympäröivään maailmaan ja yhteisöön. Lapsi saa tästä myös tukea itsetunnolleen.

16 Leikki Leikissä lapsella on mahdollisuus oppia monia asioita mm. kehon hahmottamista, keskittymistä, kielellisiä ja sosiaalisia taitoja. Lapsi ei leiki oppiakseen, vaan oppii leikkiessään. Leikille annetaan päiväkodissa tilaa ja aikaa päivittäin. Ympäristö luodaan turvalliseksi ja leikin mahdollistavaksi. Lasten ideoita huomioidaan ja niitä toteutetaan. Kasvattaja ohjaa ja havainnoi leikkiä. Leikki on kasvattajalle tärkeä tiedon lähde lapsen taidoista, kyvyistä ja ajatuksista. Lasta ohjataan ja kannustetaan pitkäkestoiseen leikkiin, samalla pyritään luomaan leikkirauha. Kaverin leikkiä ei rikota tai häiritä. Lasten kanssa mietitään miten useampi kaveri pääsee samaan leikkiin mukaan. Pienten leikki on tutkimista. Leikkiin mahtuu monta lasta ja samalla solmitaan ystävyyssuhteita. Leikkiä ei tarvitse aina purkaa, vaan sitä voi jatkaa monta päivää. Matemaattiset taidot

17 Lapsi oppii matemaattisia peruskäsitteitä ja taitoja luontevasti jokapäiväisissä ja arkisissa tilanteissa: lukumäärät ja lukusanat vertailu (pieni-suuri, lyhyt-pitkä) luokittelu (värit, muodot, koot) suunnat (ylös-alas, eteen-taakse, oikea-vasen) avaruudellinen hahmottaminen (tila, etäisyys, muodot) aikakäsite (päivän kulku) Kasvattajan tehtävänä on herättää lapsen kiinnostus matemaattiseen ajatteluun hyödyntäen arjen tilanteita. PUKEMISTILANNE; kehon osat, lukumäärät, samanlainen/erilainen, alas/ylös, suurempi/pienempi, oikea/vasen, värit KAUPPALEIKKI; laskeminen, muodot lukumäärät, numerot, värit, pieni/suuri, painava/kevyt, lajittelua

18 Liikunta Jokelan päiväkodissa pidämme erityisen tärkeänä liikuntaa sisällä ja ulkona. Liikuntaa voidaan yhdistää päivittäin moniin eri toimintoihin. Ohjatuilla liikuntatuokioilla lapsi oppii kuuntelemaan annettuja ohjeita ja toimimaan yhdessä kavereiden kanssa. Päivittäisen ulkoilun lisäksi liikutaan ja retkeilleillään lähimaastossa viikoittain kaikkina vuodenaikoina. Talvisin hiihdetään, luistellaan ja käydään pulkkamäessä.

19 1,5 km päässä oleva Peikkovuori on mieluinen seikkailupaikka. Esiopetusvuotena olemme sisällyttäneet liikuntaan myös uimaopetuksen. Järjestämme myös koko perheen yhteisiä liikuntatapahtumia. Esiopetus Tavoitteena esiopetuksessa on myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittyminen sekä positiivisten oppimiskokemusten syntyminen. Esiopetuksen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on edistää lapsen sosiaalista kehitystä. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat sisällytetään lapsen arkeen ja lapselle merkityksellisiin asioihin. Leikki on esiopetuksessa tärkeä työtapa. Leikki on lapsen tapa oppia sekä tie tietoon ja taitoon. Siinä lapsi oivaltaa asioiden yhteyksiä ja merkityksiä, saa harjoitella erilaisia tapoja toimia. Pyrimme elämykselliseen oppimiseen, jossa havainnoidaan ja tutkitaan monipuolisin toimintatavoin asioita ja ilmiöitä ympäristössä.

20 Ryhmien muodostaminen ja pienryhmätoiminta Toiminta päiväkodissa tapahtuu pienissä ryhmissä. Ryhmät on pyritty muodostamaan joustavasti saman ikäisistä lapsista huomioiden kaverisuhteet, lapsen kehitystaso sekä kasvatukselliset näkökulmat. Pienryhmässä lasten lukumäärää vaihtelee ryhmän tarpeista ja toiminnasta riippuen. Pienryhmät toimivat usein aamupäivisin. Päiväkodissamme on toimintaa eri ryhmien välillä. Isommat ja pienet lapset voivat leikkiä ja toimia yhdessä päivittäin. Toiminnalliset painotukset Olemme erityisesti keskittyneet leikkiin, liikuntaan ja retkeilyyn. Pienten ryhmässä aikuinen leikkii mallina 2-4 lapsen ryhmässä kotileikissä, autoleikissä jne. kertoen ja toimien niin, että lapsi voi helposti osallistua leikkiin. Lasten alkaessa enemmän ohjata leikkiään itse, aikuinen on mukana seuraamassa, tekemässä havaintoja ja auttamassa leikin jatkumista tarvittaessa. Isommat lapset jaetaan leikkiryhmiin leikin luonteen ja lasten toiveiden mukaan. Leikkiryhmiä tarkkaillaan ja havainnoidaan yksittäisiä lapsia. Lapsia autetaan ideoimaan juonta eteenpäin leikissä ja aikuinen osallistuu leikkiin mukaan. Lapsia autetaan jatkamaan leikkiä mahdollisimman pitkään samassa paikassa ja samojen kavereiden kanssa. Näin kaikille annetaan oma tila ja aika leikkiä rauhassa leikki loppuun tai vaikka jatkaa samaa leikkiä seuraavanakin päivänä. Jos leikki on kuitenkin jo lopussa, lasten kanssa yhdessä keksitään uutta tekemistä, pelataan pelejä, piirrätetään, muovaillaan. Liikunta ja retkeily ovat tärkeä osa toiminnassa viikoittain. Kiipeillessään, hyppiessään, juostessaan lapsi oppii hallitsemaan kehoaan. Tasapaino ja oman kehon hallinta antaa lapselle varmuutta ja onnistumisen kokemuksia. Lähiympäristössä retkeillään viikoittain. Metsässä lapset nauttivat luonnosta ja tutustuvat kasveihin ja luontoon. Mukava osa retkeilyä on eväshetki kivien päällä kavereiden kanssa. Toimimme luontoa ja ympäristöä säästäen, lajittelemme ja kierrätämme. Leluvalinnoissa ja muissa hankinnoissa sekä toiminnan suunnittelussa kiinnitämme huomiota kestävyyteen ja laatuun. Toiminnan suunnittelu, dokumentointi ja arviointi Koko talon toimintasuunnitelma tehdään syksyisin ja keväisin. Siinä suunnitellaan päätapahtumat toimintavuoden ajalle. Suunnitelmaa täydennetään ja korjataan tarpeen vaatiessa toimintavuoden aikana. Lasten ja vanhempien ideat ja ehdotukset täydentävät suunnitelmaa. Henkilökunta suunnittelee viikoittain ryhmänsä toimintaa ottaen huomioon yksittäisen lapsen tarpeet. Arviointia ja dokumentointia tehdään päivittäin ja viikoittain tiimipalaverissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan havaintoja lapsesta. Henkilökunta ottaa kuvia lasten toiminnasta välittääkseen vanhemmille myös valokuvin yksittäisen lapsen toiminnasta ja kokemuksista päiväkodin arjessa. Lupa kuvaamiseen kysytään

21 vanhemmilta palvelusopimusta tehtäessä. Vanhemmat saavat lasten valokuvat digitaalisessa muodossa. Kuvia on myo s esillä päiväkodin seinillä. Toimintatapojen kehittäminen Työyhteisöllämme on keväisin ja syksyisin varattu aikaa koulutusta, suunnittelua ja arviointia varten. Arvioimme ja kehitämme toimintaamme keskustelemalla ja jakamalla kokemuksia yhteisissä palavereissa ja henkilökunnan omissa kasvatusilloissa. Keräämme uutta tietoa ajankohtaisista kasvatusta käsittelevistä julkaisuista, koulutuksista ja kirjallisuudesta. Uusia näkökulmia ja tietoa hyödynnetään toimintatapoja kehitettäessä. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja jakaa saamaansa uutta tietoa työyhteisössä. Tiedottaminen, Daisy Jyväskylän kaupungissa on varhaiskasvatuksessa käytössä Daisy järjestelmä. Daisy Netin kautta vanhemmat varaavat lastensa päivittäiset hoitoajat. Lapsen hoitotunnit kirjautuvat Daisyyn kun aamuisin lapset kirjataan järjestelmään ja iltaisin pois lähtiessä ulos järjestelmästä. Daisya käytetään myös tiedottamiseen. Vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa päiväkodilta, että kaupungilta Daisyn välityksellä. Muuta huomioitavaa Yhteiset säännöt ja käytännöt Päiväkodissa noudatetaan hyviä käytöstapoja ja kunnioitetaan toisia. Toimintakauden alussa päiväkodin henkilöstö käy läpi yhteiset säännöt ja käytännöt, joita arvioidaan myös vanhempien kanssa. Vanhempia tiedotetaan päiväkodin käytännöistä palvelusopimusta tehtäessä sekä vanhempainilloissa. Yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen tarkoituksena on luoda turvallinen ympäristö. Päiväkodin säännöt koskevat kaikkia aikuisia ja lapsia päiväkodin alueella. Säännöistä ja käytännöistä käydään jatkuvaa keskustelua työyhteisössä. Teemme yhteistyötä kaikkien ryhmien kesken, joten lapset ja päiväkodin aikuiset ovat toisilleen tuttuja. Yhteistyökumppanit Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy seuraamassa ryhmiemme toimintaa ja lapsia, konsultoimassa henkilökuntaa. Lähikoulujen alkuopettajat vierailevat päiväkodissa. Teemme yhteistyötä Palokan lastenneuvolan, hammashoitolan, puhe- ja toimintaterapeuttien, psykologien sekä opettajien kanssa. Toimintaamme kuuluu yhteistyö myös Jyväskylän yliopiston, alan oppilaitosten kanssa, seurakunnan sekä lähipäiväkotien kanssa.

22 Liite: KIUSAAMISEN EHKÄISYSUUNNITELMA Pyrimme toimimaan niin, että kiusaamista ei pääse tapahtumaan. Keskustelemme (pienryhmissä) lasten kanssa, mikä on kiusaamista. Opettelemme kuuntelemaan ja kertomaan omia mielipiteitämme ja hyväksymään sen, että kaverit eivät aina ole samaa mieltä asioista, erimielisyys ei ole kiusaamista. Keskustelemme erilaisuudesta ja erilaisista tavoista toimia, ja opettelemme hyväksymään leikkeihin mukaan tasapuolisemmin kaikki kaverit. Leikeissä saattaa tulla riitoja, jotka voi ratkaista puhumalla, riidat eivät aina johdu kiusaamisesta. Kannustamme lasta pitämään puolensa, kertomaan kavereille, mistä ei tykkää. Rohkaisemme lapsia kertomaan aikuisille heti, jos he näkevät tai kokevat kiusaamista. Puhumme vanhemmille vanhempainillassa ja vasukeskusteluissa kiusaamisen ehkäisystä. Kehotamme vanhempia kuuntelemaan tarkasti lasta, kun hän kertoo päiväkodin leikeistä tai siitä, että joku kiusaa. Vanhemman tulisi kertoa päiväkodin aikuiselle kiusaamiskokemuksesta niin, että lapsi kuulee sen, silloin lapselle tulee kokemus siitä, että kannattaa kertoa asioista aikuisille. Päiväkodissa henkilökunta on aidosti läsnä seuraten ja havainnoiden lasten toimintaa ja leikkiä niin sisällä kuin ulkona. Käytämme tarvittaessa SDQ - lomakkeita apuna kartoittaaksemme lasten sosiaalisia taitoja ja tuemme lapsia kaverisuhteiden muodostamisessa. TOIMINTA KIUSAAMISTILANTEESSA Lapsen tullessa kertomaan kiusaamisesta, selvitämme tilanteen aina välittömästi. Kuuntelemme lapsen kokemuksen tapahtuneesta ja haastattelemme kiusaajaksi nimettyä lasta ja tilanteessa olleita muita lapsia. Vältämme syyllistämästä ketään ja ratkaisemme tilanteen oikeudenmukaisesti: tahallinen kiusaaminen johtaa sovittuun sanktioon esim. siirtymään aikuisen ohjaamaan toimintaan pois leikistä. Tilanne voi ratketa anteeksi pyyntöön, jos kiusattu haluaa antaa anteeksi ja kokee ratkaisun oikeaksi itseään kohtaan. Joskus kiusaamista on vaikeampi heti unohtaa ja silloin anteeksipyytäminen ja antaminen voi odottaa kunnes mielipaha on hälvennyt. Pitempiaikaisen kiusaamistapauksen paljastuttua selvitämme asiaa vanhempien kanssa yhdessä ja otamme asian esiin työpaikkapalaverissa. Varsinkin ulkoilutilanteissa on tärkeää, että koko henkilökunta tietää seurata tarkemmin mahdollisen kiusaajan toimia. Lasten kanssa kiusaamisesta keskustellaan ja tilannetta käsitellään satujen ja draaman avulla.