Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Transkriptio

1 Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto ETLA 1

2 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus (pl. pääp äätoimiset opiskelijat) ETLA 2

3 Aikuiskoulutukseen sisältyy ltyy työhön tai ammattiin liittyvää koulutusta eli ns. ammatillista aikuiskoulutusta erityisesti työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta (työpaikkakoulutusta) vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyvää koulutusta eli ns. yleissivistävää aikuiskoulutusta ETLA 3

4 Aikuiskoulutuksen virallisia tilastolähteit hteitä Työhön tai ammattiin liittyvää koulutusta: aikuiskoulutustutkimus ( ) Työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta: aikuiskoulutustutkimus, työvoimatutkimus ( ), työolotutkimus ( ), yritysten henkilöstökoulutus (1999, 2005) Vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyvää koulutusta: aikuiskoulutustutkimus ETLA 4

5 ERITYISPIIRRE 1: Ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja erityisesti henkilöst stökoulutukseen voimakas valikoituminen ETLA 5

6 Vuoden 2006 aikuiskoulutustutkimus: Joka toinen vuotias osallistui aikuiskoulutukseen Koulutuspäivien määrä vaihteli suuresti: ~1 / 8 / 19+ Suurin osa koulutuksesta oli työhön tai ammattiin liittyvää ja tästä ammatillisesta koulutuksesta pääosa tapahtui työnantajan tuella eli henkilöstökoulutuksen muodossa keskimäärin 5 päivää vuositasolla (suuri vaihteluväli) Naiset osallistuivat miehiä useammin ja he saivat koulutusta vähintään yhtä monta päivää kuin miehet. Eniten koulutuspäiviä kertyi korkeasti koulutetuille sekä korkeassa ammattiasemassa toimiville. ETLA 6

7 Kenelle tarjotaan oppimismahdollisuuksia? Hyvin koulutetuille useammin kuin heikommin koulutetuille (osaamisen keskittyminen) Miehille useammin kuin naisille (ei koske Suomea) Nuorille todennäköisemmin kuin vanhemmille Määräaikaisille ja osa-aikaisille harvemmin kuin vakituisille ja kokopäivätyötä tekeville Ammatti, hierarkkinen asema, toimiala Suurissa yrityksissä useammin kuin pienissä Julkisella sektorilla useammin kuin yksityisellä sektorilla Merkittävää eriarvoisuutta! Epäoikeudenmukaista? ETLA 7

8 Minkä tyyppistä oppimista on tarjolla? Koulutukseen osallistumisesta eniten tietoa. Koulutuksen pituudesta vähemmän tietoa. Koulutuksen sisällöstä vielä vähemmän tietoa. Usein pituus ja sisältö kulkevat käsi kädessä koulutukseen osallistumisen todennäköisyyden kanssa, eli kärjistävät valikoitumista (kasvattavat eriarvoisuutta) Koulutuksen järjestämisen muodoista ja syistä (esim. uusi teknologia, organisaatiouudistus, kansainvälistyminen) vähän tietoa => vaikea arvioida oppimisjakson onnistumista, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. ETLA 8

9 ERITYISPIIRRE 2: Vain henkilöst stökoulutuksesta selkeä taloudellinen hyöty, koituu sekä työntekij ntekijälle että työnantajalle ETLA 9

10 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Haastattelutietojen pohjalta aikuiskoulutuksen hyödyt arvioidaan korkealle. Yli 60% arveli ammatillisesta lisäkoulutuksesta olevan hyötyä työtehtävien hoitamisessa uuden työpaikan saamisessa muutoin uralla etenemisessä. Yli kolmannes uskoi ammatillisen lisäkoulutuksen auttavan työpaikan säilyttämisessä. ETLA 10

11 Henkilöst stökoulutuksen kannusteet (1/3) Henkilöstökoulutuksella on palkkaa nostava vaikutus, mutta hyöty vaihtelee merkittävästi yksilöiden ominaisuuksien ja erityisesti koulutuksen pituuden sekä sisällön mukaan. (vrt. osallistuminen) Palkkavaikutus näkyy myös työnantajaa vaihtaessa, jos koulutus on yleisempää ja/tai siitä on annettu todistus. Lisää työntekijän työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. ETLA 11

12 Henkilöst stökoulutuksen kannusteet (2/3) Oppiminen työelämässä vähentää työttömyysriskiä? parantaa työllistymistä? edistää uraa? parantaa liikkuvuutta? Kannusteita on, mutta perustietoa niistä vähän. Myös s kannusteissa (haittaavaa?) eriarvoisuutta. ETLA 12

13 Henkilöst stökoulutuksen kannusteet (3/3) + Parantaa yrityksen tuottavuutta, mutta vaikutus riippuu samanaikaisista organisaatio- ja teknologiainnovaatioista. + Parantaa yrityksen kilpailukykyä ja kannattavuutta? + Parantaa työyhteisön viihtyvyyttä ja hyvinvointia? - Kasvattaa koulutusta saaneen työntekijän menettämisen riskiä? Työnantajien kannusteista ja kannusteiden puuttumisesta vielä niukemmin tietoa kuin työntekij ntekijöiden iden osalta. ETLA 13

14 HAASTE 1: Suppea tietopohja ammattiin ja työhön liittyvän koulutuksen työnantajalle tuottamasta taloudellisesta hyödystä saattaa heijastua tarjottavan koulutuksen määrään, muotoon ja ajoitukseen. ETLA 14

15 Usein väitetään, että investoinnit työelämässä oppimiseen ovat alimitoitetut talouden (ulkoisvaikutusten) ja yhteiskunnan (hyvinvoinnin) kannalta. Onko näin ja missä määrin? Mitkä ovat syyt ja seuraukset? ETLA 15

16 HAASTE 2: Suppea tietopohja ammattiin ja työhön liittyvän koulutuksen työnantajalle tuottamasta taloudellisesta hyödystä saattaa heijastua koulutukseen valikoitumiseen. (kuka saa koulutusta /hakeutuu koulutukseen?) ETLA 16

17 Tuore esimerkki Suomi %-osuus työntekijöistä, jotka jäivät ilman koulutusta edellisenä vuonna 45,1 48,6 47,2 joiden työtehtäviin liittyvät heikot oppimismahdollisuudet 23,5 26,1 25,7 Lähde: Convergence and divergence of working conditions in Europe: (Eurofound, 2009) ETLA 17

18 Miksi työntekij ntekijöille ille ei ole tarjottu koulutusta? Nykyiset taidot vastaavat yrityksen tarpeita Palkattu uutta henkilökuntaa, jolla ko. taidot Työntekijöiden työpaineet Alkuperäinen (muodollinen) koulutus riittää Koulutuksen kustannukset liian korkeat Koulutustarpeiden arviointi liian vaikeaa Koulutusta on hiljattain järjestetty Joku muu syy (lähde: Eurostat) ETLA 18

19 HAASTE 3: Suppea tietopohja ammattiin ja työhön liittyvän koulutuksen työnantajalle tuottamasta taloudellisesta hyödystä saattaa heijastua työnantajien halukkuuteen (osa)rahoittaa henkilöstölle tarjottavaa koulutusta. ETLA 19

20 Tulisiko työnantajien kannusteisiin puuttua julkisin toimenpitein? Onko julkinen tuki paras mahdollinen vaihtoehto? Jos on, niin millä perusteella, missä muodossa ja missä laajuudessa tulisi tällaista tukea antaa? Jokaiseen tilanteeseen soveltuvaa ainutlaatuista ratkaisumallia ei ole, vaan toimenpiteiden kustannustehokkuus sekä vaikutukset työntekijöihin, työnantajiin ja kansantalouteen saattavat vaihdella jopa merkittävästi. ETLA 20

21 HAASTE 4: Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) ja siinä erityisesti aikuiskoulutuksen nykyinen vastuunjako (omaehtoinen/opm, työvoimapoliittinen/tem, henkilöstökoulutus/työnantajat) (päätoimisen) aikuisopiskelun usein varsin epäselkeät ja heikot etuusjärjestelmät ETLA 21

22 HAASTE 5: Siirtää elinikäinen oppiminen juhlapuheista ja yritysten vuosikertomuksista käytännön tasolle. ETLA 22