Mentoroinnin VERMEET

Transkriptio

1 PROJEKTISUUNNITELMA Mentoroinnin VERMEET Mentorointia yhdessä toimien ja yhdessä oppien - yhteistoiminta -mallin luominen sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa Aija Hietanen Marja Hietamäki (KYS) Marja-Anneli Hynynen Merja Jokelainen Pirkko Jokinen Katriina Kankkunen (Kuopion kaupunki)

2 Johdanto - projektin keskeisin idea Projektissa kehitettävän uudenlaisen mentoroinnin yhteistoiminta -mallin tarkoituksena on, että mentorointi ja sen kehittäminen tapahtuu yhdessä toimien ja yhdessä oppien hankkeessa mukana olevissa toimintaympäristöissä ja toimintaympäristöjen kesken. Osaamisen kehittäminen ja valmennus ei tapahdu enää erillisinä täydennyskoulutuspäivinä organisaatioiden ulkopuolella, vaan arjen työn prosesseissa. Tällöin myös mentorointiin liittyvä valmennus toteutetaan työyhteisössä soveltaen toiminnallisia pedagogisia menetelmiä kuten simulaatioita ja ratkaisukeskeisiä lähestymistapoja (esim caset.) Lisäksi mentorointiin liittyvässä valmennuksessa hyödynnetään kansainvälisesti tutkittua opiskelijamentorointi SMiLE-iN - mallia (Jokelainen, 2013). Projektissa käytettävät kehittämismenetelmät luovat täysin uudenlaista toimintakulttuuria, jossa kehittämistä ei nähdä ulkopuolisena toimintana, vaan ketterinä ja tehokkaina ratkaisuina toteuttaa työtä samalla sitä yhteistoiminnallisesti uudistaen. Taustaa Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset, yhdessä taloudellisten resurssien vähenemisen kanssa aiheuttavat henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja päivittämiselle todellisia haasteita. Työelämä tarvitsee uudenlaisia tapoja ylläpitää ja päivittää osaamista ja samalla kehittää toimintaansa tuottavammaksi ja tehokkaammaksi. Työvoiman huono saatavuus edellyttää, että työtä ja osaamista kehitetään työssäoppimalla ja työn tekemisen yhteydessä. On siis löydettävä ketteriä ratkaisuja ja kehitettävä sosiaalisia prosesseja, jotka toteutuessaan mahdollistavat uusien innovaatioiden syntymisen. Osaamisen kehittäminen tulee tapahtua yhteistyössä eri organisaatioiden kesken, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen toimintaan niin asiakkaan, organisaation kuin työntekijänkin kannalta. Mentorointitoiminnan kehittäminen ja laajentaminen paitsi organisaation sisällä myös organisaatioiden väliseksi luo pohjan sosiaalisten prosessien

3 toteutumiselle ja uusien toimintatapojen ja jopa innovaatioiden kehittymiselle palveluketjun eri vaiheissa. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden mukaan ottaminen prosessien eri vaiheisiin varmistaa toiminnan jatkumisen heidän siirtyessä koulutuksesta työelämään. Väestön ikääntyminen ja erilaisten sairauksien (esim. diabetes, muisti- ja aivosairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä) lisääntyminen aiheuttaa suuria haasteita sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle paitsi kuormittavuudessa myös osaamisessa. Tarvitaan yhä enemmän erityisasiantuntijoita kehittämään ratkaisuja edellä mainittujen asiakas- ja potilasryhmien hoitotyöhön. Näiden erityisasiantuntijoiden (esim. geromentorit, tehomentorit) kouluttaminen ulkopuolisessa täydennyskoulutuksessa ei ole enää taloudellisista syistä mahdollista, vaan on luotava uudenlaisia tapoja erikoisosaamisen kehittämiseksi. Edellä mainittujen lisäksi teknologian nopea kehitys ja muutokset hoitamisen todellisuudessa tuovat haasteita sosiaali- ja terveysalan koulutukselle, jonka on kyettävä vastaamaan entistä paremmin ja nopeammin työelämän muuttuviin osaamishaasteisiin. Lisähaastetta koulutukselle aiheuttaa suurten ikäluokkien eläköityminen, puute pätevistä ammattilaisista ja vaatimus elinikäisestä oppimisesta. Opetuksen käytänteisiin tarvitaan muutoksia, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin työelämän ja koulutuksen yhteistyön, jotta opiskelijoiden erilaiset etenemispolut hoitotyön ammattilaiseksi mahdollistuvat. Koulutusjärjestelmän ja työelämän tulee tarjota koulutukseen hakeutuville monimuotoisesti toteutettuja koulutusohjelmia ja tukijärjestelmiä, jotka mahdollistavat opiskelijan yksilölliset oppimispolut. Tämä merkitsee muutoksia työpaikkojen ja koulutuksen toimintakulttuureissa. Opetuksen monimuotoisuuden lisääntyminen tarkoittaa, että opetuksessa otetaan käyttöön erilaisia oppimismenetelmiä ja työssä ja työstä oppiminen lisääntyvät varsinkin aikuisopiskelijoiden suorittaessa opintojaan työn ohessa. Tähän tarvitaan tukitoimia, jotta opiskelijat kykenevät selviytymään opiskelustaan. Erilaiset vertaisoppimisen ja mentoroinnin keinot ovat ratkaisu tähän haasteeseen.

4 Savonia-ammattikorkeakoulun terveysala on ollut mukana kehittämässä opintojen harjoittelun ohjaukseen liittyvää mentorointikoulutusta vuodesta 2003 alkaen. (LYHTYlaadukkaan hoitotyön oppimisympäristö kehittäminen (ESR), LYHTY II kouluttajakoulutus- ja toimintamalli ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjaukseen terveysalalle hanke (ESR, 2007). Vuosina Savonia-ammattikorkeakoulu oli mukana KOPSU - Korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeessa, jossa luotiin työpaikkaohjaajille ja mentoreille koulutusmalli. Edellä esitetyissä hankkeissa mentoroinnin kehittämistoiminta on kohdistunut opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaukseen työpaikoilla. Vuosina Savoniassa toteutetussa SaWe (ESR) - Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa -hankkeessa mentorointi oli oleellinen osa koulutusmallia. Jokaisella opiskelijalla oli omalta työpaikaltaan sairaanhoitaja mentorina. Mentorin tehtävänä oli tukea opiskelijan kehittymistä ammattitaitoiseksi sairaanhoitajaksi. SAWE- ja KOPSU -hankkeiden aikana toteutuneet mentoroinnit ovat osoittaneet, että mentorointi on erinomainen toimintamalli aikuisopiskelijan ammatillisen kasvun edistämisessä ja koko työyhteisön oppimisen vahvistamisessa. Mentorointi on myös hyvä toimintatapa tiivistää yhteistyötä työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä. Terveysalan organisaatioiden kehittäessä mentorointitoimintaansa on myös terveysalan koulutuksen kehitettävä opetustaan ja osaamistaan niin, että se takaa tuleville ammattilaisille hyvät valmiudet toimia mentorina ja kehittää sitä. Kehitettävä mentorointimalli vastaa työelämän täydennyskoulutusvaatimuksiin kehittämällä terveysalan ammattilaisten asiantuntijuutta ja samalla kehittää yhteistoiminnallista toimintaa työyksiköissä. Yhteistoiminnassa ja yhdessä oppien työelämän kanssa kehitettävä ja systemaattisesti toteutettava yhteisöllinen mentorointimalli edistää teorian ja käytännön yhdistämistä sekä kaikkien osapuolien ammatillista kasvua, oppimista, hiljaisen tiedon siirtymistä ja ajantasaisen, näyttöön perustuvan tietojen ja taitojen päivittämistä.

5 HAASTEET, JOIHIN PROJEKTILLA HAETAAN RATKAISUA (=nykytilan kuvaus) 1. Työelämässä vähenevät resurssit näkyvät mm. vähenevänä täydennyskoulutuksena, jolloin osaamisen päivittäminen ja ylläpito on nykyvaatimuksiin nähden haasteellista. Työelämässä on osaamista, jonka jakaminen tulee entistä enemmän merkityksellisemmäksi 2. Niukkenevien resurssien vuoksi ammatillisen kasvun tukemiseen tarvitaan uudenlaisia ja entistä tarkoituksenmukaisempia tukemisen muotoja 3. Hiljaisen tiedon poistuminen sekä työ- että opetuselämässä on tällä hetkellä suuri haaste, joka olisi osittain ratkaistavissa vertaismentoroinnin ja oppimisen menetelmillä 4. Terveysalan aikuisopiskelijoiden opiskelusta iso osa on itsenäistä opiskelua, sisältäen vähän teoriaopetusta ja lähipäiviä. Opintojen edistymiseksi opiskelijat tarvitsevat tukijärjestelmiä, jotka ehkäisevät opintojen keskeytymistä ja edesauttavat opintojen loppuunsaattamista. 5. Jo koulutetut työelämän mentorit tarvitsevat tukea ja verkostoja sekä keinoja mentoritoiminnan jalkauttamiseen ja systemaattisen toiminnan jatkokehittämiseen. 6. Koulutuksen puutteena pidetään sen etäisyyttä tämän päivän työelämästä. Tätä seikkaa voidaan korjata sillä, että lisätään koulutuksen ja työelämän toimijoiden yhteistyötä toimintatapojen kehittämisessä. 7. Väestön ikärakenne muuttuu vanhuspainotteisemmaksi, joten työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän gerontologisen hoitotyön osaamista.

6 8. Sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuuden lisääntymisestä johtuen henkilöstön jaksamisongelmat ja hakeutuminen muille aloille 9. Organisaatioiden osaamista (esim. erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto) ei tällä hetkellä jaeta ja kehitetä organisaatioiden kesken MENTOROINNIN VERMEET JA MENTORIVERKOSTO RATKAISUNA HAASTEISIIN Projektin tarkoituksena on kehittää mentoroinnin ja vertaisoppimisen yhteistoimintamalli (Mentoroinnin VERMEET) sosiaali- ja terveysalan organisaatioihin ja koulutukseen sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistoimintaa ja mentorointiosaamista Pohjois-Savon alueella. Kehitettävä yhteistoimintamalli toimii samalla sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden henkilöstön täydennyskoulutuksena ja ammatillisen osaamisen vahvistajana työpaikoilla. Projektissa kehitettävä Mentoroinnin VERMEET- yhteistoimintamalli on tarkoitettu työelämässä toimivien terveysalan ammattilaisten, sosiaali- ja terveysalan opettajien ja opiskelijoiden mentoroinnin ja vertaisoppimisen valmentamiseen. Vermeetvalmennusohjelmaa tullaan myös käyttämään opintojensa syventävässä vaiheessa olevien opiskelijoiden valmentamiseen työelämään siirryttäessä. Mentorointi - määritellään tässä projektissa laaja-alaisesti pyrkimällä pois perinteisistä, vakiintuneista tavoista toteuttaa mentorointia työstä erillisenä /erikseen toteutettavana toimintatapana. Mentoroinnin vermeillä tässä projektissa tarkoitetaan menetelmiä, joilla valmennetaan mentorointi-prosessiin osallistuvia sekä menetelmiä, joita käytetään mentoroinnin toteuttamiseen. Projekti itsessään myös tuottaa uusia mentorointimenetelmiä.

7 Projektissa luotava Vermeet-mentoriverkosto ja mentoripankki kokoaa yhteen Pohjois- Savon alueen sosiaali- ja terveysalan mentorit. Verkoston tehtävänä on kehittää ja tukea mentoreiden toimintaa sekä edelleen kehittää Vermeet-valmennusohjelmaa. Mentoriverkostoa ylläpidetään projektissa kehitettävässä mentoripankissa. Mentoripankista löytyvät kaikki Vermeet-valmennuksen käyneet mentorit. Mentoripankkia voivat hyödyntää niin työelämä kuin opiskelijatkin. Tätä kautta esim. opiskelijat voivat etsiä itselleen mentorin opintojensa tai harjoittelujakson ajaksi. Myös organisaatiot voivat etsiä mentoripankista tietyn substanssialan mentoria syventämään työyhteisönsä osaamista. Mentoripankki palvelee organisaatioiden keskinäistä kehittymistä. Mentoripankki toimii lisäksi virtuaalisena oppimisympäristönä mentoriverkoston jäsenille, jossa voidaan vertaisoppimisen ja tukemisen avulla edistää/syventää mentorointitaitoja. Mentoripankkiin tallennetaan sosiaalisissa prosesseissa synnytetyt aloitteet ja ideat jatko - työstettäväksi. PROJEKTIN TAVOITTEET 1. Kehittää mentoroinnin yhteistoimintamalli (Mentoroinnin Vermeet) ja siinä käytettävät menetelmät ja toimintamallit. 2. Edistää mentoreiden keskinäistä verkostoitumista ja vertaisoppimista perustamalla mentoripankki, joka toimii samalla mentoreiden virtuaalisena oppimisympäristönä. 3. Arvioida ja kehittää yhteistoimintamallia sekä toiminnallistaa se mukana olevien organisaatioiden keskuudessa vakiintuneeksi kehittämisen menetelmäksi 4. Kuvata ja mallintaa kehittämisprosessi ja sen tuottama yhteistoimintamalli, joka on siirrettävissä mihin organisaatioon tahansa.

8 PROJEKTIN HYÖDYT JA HYÖDYNSAAJAT Projektin ensisijaisina hyödynsaajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- terveysalan opettajat ja opiskelijat sekä Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon ja Kuopion yliopistollisen sairaalan terveydenhuoltoalan henkilöstö. Toissijaisina hyödynsaajina ovat kyseisten organisaatioiden muut hallinnon alat ja niiden henkilöstö, koska hankkeessa kehitettävä menetelmä on riippumaton sen toteuttamiskontekstista. Hankkeessa kehitettävällä menetelmällä vaikutetaan sellaisten sosiaalisten prosessien kehittymiseen työelämässä, jotka toteutuessaan tuottavat uudenlaisia, tehokkaampia ja järkeistettyjä toimintatapoja yhteistoiminnallisesti yli hallinnonalojen. Mentoroinnin yhteistoimintamallin hyödyt työelämälle /oppilaitokselle ovat Työssä ja työstä oppiminen tehokkaaseen käyttöön Yhteistoimintamallin ideologian laajentaminen kaikkien terveydenhuollon ja oppilaitoksen työntekijöiden käyttöön työyhteisöissä (säästöjä tulee tässä) Löydetään ns. helmet, eli kehittämishalukkaat työntekijät, joita tuetaan työyhteisön kehittämistyössä riittävän aikaisin, etteivät turhaudu ja hakeudu toisiin tehtäviin. Opitaan kyvykkyyksien johtamista Luodaan kustannustehokas toimintamalli osaamisen ja laadun kehittämiseen Palveluketjujen laadun parantaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Organisaatioiden (esim. erikoissairaanhoito- perusterveydenhuolto, laitoshoitokotisairaanhoito, työelämä-oppilaitos) välisen asiantuntijuuden/osaamisen jakaminen ja yhteisöllisyyden kehittyminen Sosiaalisten prosessien kehittyminen ja uusien toimintatapojen innovoinnin mahdollistuminen Muutosten ja uusien toimintatapojen toiminnallistamisen tuki organisaation sisällä

9 Mentoroinnin yhteistoimintamallin hyödyt opiskelijoille Työelämävalmiuksien ja asiantuntijuuden kehittyminen Nopeuttaa työyhteisöön perehtymistä Sitoutuminen ammattiin ja organisaatioon Ammatti-identiteetin vahvistuminen Alalla pysyminen Kasvaminen uuteen työelämän toimintakulttuuriin jo opintojen aikana Mentorina toimimisen valmiudet jo koulutuksessa PROJEKTIN AIKATAULUTUS JA KONKREETTISET TOIMENPITEET Syksy 2013 (loka-joulukuu) Projektin organisoituminen - ohjausryhmän ja kehitysryhmän nimeäminen Projektiryhmä (edustajat osatoteuttajaorganisaatioista + tyhank-opiskelija) laatii suunnitelman mentoroinnin yhteistoiminnallisen mallin kehittämisestä, menetelmistä ja toteuttamisesta sekä mallin kuvaamisesta ja toiminnallistamisesta. Nimetään kustakin organisaatiosta mentoroinnin kehitysryhmät, jotka tulevat toteuttamaan projektiryhmän laatimaa suunnitelmaa. Projektiryhmän jäsenet ovat myös kehitysryhmän jäseniä. Kevät 2014 Mentorointivalmennuksen käynnistäminen kehitysryhmälle Mentorointitoiminnan käynnistäminen ja toteuttaminen laaditun suunnitelman mukaisesti mukana olevissa organisaatioissa. Menetelmän jatkuvaa arviointia ja kehittämistä Syksy 2014 Mentorointitoiminnan toteutus jatkuu suunnitelman mukaisesti

10 Mentoripankin ja mentoriverkoston perustaminen Mentoroinnin Vermeet - osion kehittäminen lopulliseen muotoon Mentorointimallin toiminnallistamisen suunnittelu ja vakiinnuttaminen osaksi organisaatioiden toimintaa ja sote-alan opetussuunnitelmia Mentorointiprosesseissa (sosiaalisissa innovaatioprosesseissa) syntyneiden ideoiden käsittely ja yhteenvedot Loppuraportti ja julkaisut PROJEKTISSA SYNTYVÄT TUOTOKSET Mentoroinnin Vermeet - yhteistoiminnallinen mentorointimalli (mallin ja prosessin kuvaus) Mentoriverkosto- ja pankki TULOKSET Kehitetyn yhteistoiminnallisen mallin tuloksena Edistetään koulutuksen työelämävastaavuutta ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. Edistetään työelämässä tapahtuvaa oppimista ja luodaan uutta kehittävää toimintakulttuuria Tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja oppimisen ohjausta Mahdollistetaan yksilöllisten oppimispolkujen toteutuminen Vahvistetaan oppivan organisaation ja elinikäisen oppimisen toteutumista Luodaan mentoreiden oppiva verkosto Opintojen keskeytyminen alenee Alalla pysyminen ja siihen sitoutuminen vahvistuu Alalta kauan poissaolleiden terveysalan ammattilaisten paluu takaisin helpottuu Organisaatioiden välinen oppiminen ja uusien toimintatapojen kehittyminen mahdollistuu Projektin aikainen toiminta tapahtuu osana arjen työtä, jolloin menetelmän toiminnallistaminen on helppoa

11 KOHDERYHMÄT Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat ja opiskelijat Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen henkilöstö Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstö PROJEKTIN TOTEUTTAJAT JA HENKILÖSTÖ Projektin hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio Projektin osatoteuttajat Kuopion kaupunki, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kuopion yliopistollinen sairaala Ohjausryhmä Maija Suhonen - Savonia-ammattikorkeakoulu Marja Hietamäki - Kuopion yliopistollinen sairaala Katriina Kankkunen - Kuopion kaupunki, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Merja Jokelainen - Savonia-ammattikorkeakoulu Opiskelijan edustaja - Savonia-ammattikorkeakoulu Projektin henkilöstö Projektipäällikkö, Merja Jokelainen, Savonia-ammattikorkeakoulu Projektisihteeri, Riikka Tähtinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

12 Projektiryhmä - Marja-Anneli Hynynen, Savonia-ammattikorkeakoulu - Pirkko Jokinen Savonia-ammattikorkeakoulu - Kuopion yliopistollisen sairaalan 3 sisällön asiantuntijaa - Kuopion kaupungin sairaalahoidon (Sairaanhoitaja Tarja Kristiina Heikkinen?) ja kotihoidon 2 asiantuntijaa PROJEKTIN VIESTINTÄSUUNNITELMA Projektista tiedotetaan mukana olevien organisaatioiden henkilöstökokouksissa sekä henkilöstölehdissä ( Henkreikä, Savonian Sanomat, Sottiisi). Projektille laaditaan blogi, jonka avulla verkostoidutaan ja tiedotetaan projektin etenemisestä ja tuloksista. Lisäksi projektia markkinoidaan facebookissa ja twitterissä. Projektista kirjoitetaan loppujulkaisu ja artikkeli alan lehtiin. Lisäksi tiedottamisessa/ markkinoinnissa hyödynnetään paikallisia medioita (radio Kantti, Savon Sanomat).