Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Herukka-Vaapukka

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Herukka-Vaapukka

2 VARHAISKASVATUKSEN ALOITTAMINEN Tarjoamme vanhemmille mahdollisuuden tukea lapsensa varhaiskasvatuksen aloittamista portaittain. Kannustamme vanhempia tutustumaan päiväkotiin yhdessä lapsensa kanssa hiljalleen päivää pidentäen (esim. ensin 2 tuntia, sitten 3 tuntia jne.). Pidämme aloituskeskustelun vanhempien kanssa tutustumisjakson aikana tai välittömästi lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Aloituskeskustelussa annamme vanhemmille mahdollisuuden kertoa lapsensa tavoista ja tottumuksista liittyen esimerkiksi ruokailuun, lepoon, lapsen mielenkiinnonkohteisiin. Hyödynnämme tietoa arjessa ja pyrimme helpottamaan saamamme tiedon avulla lapsen varhaiskasvatuksen aloittamista. Varhaiskasvatuksen aloittava lapsi saa ottaa mukaan turvalelun/kuvan perheestä, jos vanhemmat kokevat siitä olevan hyötyä aloituksessa.

3 TOIMINTAKULTTUURI JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Toivotamme lapset aamulla omalla nimellään tervetulleiksi (esim. Hyvää huomenta, Saana). Toimimme Herukka-Vaapukan varhaiskasvatusyksikössä erilaisissa pienryhmissä. Pienryhmien kokoonpanot vaihtelevat yksikössämme toiminnan ja lasten tuen tarpeiden mukaan. Pienryhmien avulla mahdollistamme lasten yksilöllisemmän huomioimisen. Pienryhmässä meidän on helpompi tukea esimerkiksi lasten kielellisten taitojen, sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen kehittymistä. Hyödynnämme toiminnan toteuttamisessa monipuolisesti päiväkodin kaikki tilat (ulkona ja sisällä) ja lähiympäristön mahdollisuudet

4 Ulkoilemme porrastetusti säällä kuin säällä. Jokainen lapsi lepäilee ja/tai kuuntelee sadun joka päivä. Lapsille, jotka eivät tarvitse unta, järjestämme muiden nukkuessa muuta toimintaa. Tuemme lapsia itsensä ilmaisemisessa tarjoten heille erilaisia keinoja (esim. kuvat ja tukiviittomat) tähän. Pyrimme lisäämään puhetta tukevien kommunikaatiomenetelmien käyttöä yksikössämme. Käytämme MiniVersoa lasten välisten konfliktien selvittelyssä. Varhaiskasvatusyksikössämme painottuu kielen tukeminen. Tavoitteenamme on kiinnittää yhä enenevässä määrin huomiota kielelliseen oppimisympäristöön, onhan varhaiskasvatuksen merkitys kielen tukemisessa erittäin merkityksellinen. Tänä vuonna keskitymme kielen tukemiseen esimerkiksi Satudiplomin avulla. FI/Lapset/Juttuja_kirjastosta/HelmetSatudiplomi(37797) ja suuren lukuseikkailun avulla

5 YHTEISTYÖ Keskustelemme tuonti- ja hakutilanteissa lasten edistymisestä heidän tavoitteissaan. Iltapäivällä vanhempien hakiessa lasta päiväkodista kerromme päivän kuulumiset: toiminta ja leikkikaverit, ruokailut, nukkumiset ja vanhempien kanssa sovitut asiat. Ryhmän lastentarhanopettaja pitää varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun (vasu-keskustelu) toimintakauden alussa. Vanhemmille annetaan ennen keskustelua lomake, johon he voivat täyttää omia ajatuksiaan ja toiveitaan lapsensa tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Vasu-keskustelussa keskustelemme näistä toiveista ja tarpeista ja tuomme vanhempien tietoon tekemiämme havaintoja lapsen kehityksestä ja kasvusta varhaiskasvatuksessa. Mietimme keskustelussa yhdessä vanhempien kanssa lapselle keskeisen tavoitteen. Päivitämme ja arvioimme lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa

6 Huomioimme yksikössämme erilaiset perheet ja katsomukset. Pyrimme tuomaan yhä enemmän esiin päiväkotimme kulttuurista rikkautta. Otamme mielellämme vanhempia päiväkotiimme kertomaan perheen omasta kulttuurista ja toisesta kotimaasta. Huomioimme lisäksi vuoden aikana yksikössämme erilaisia juhlapyhiä, joiden viettoon vanhemmat kutsutaan mukaan. Juhlien viettämisen keskiössä on yksikössämme suomalaisen kulttuuriperinnön välittäminen. Juhlamme eivät siis ole tunnustuksellisia. Tänä vuonna huomioimme erityisesti Suomen 100- vuotisjuhlavuoden ja vietämme joulujuhlien sijaan itsenäisyyspäiväjuhlaa sekä Herukassa että Vaapukassa. Juhlien lisäksi järjestämme vuoden aikana erilaisia vanhempaintilaisuuksia. Tänä vuonna olemme osallistaneet vanhemmat toimintasuunnitelmamme laadintaan (Herukassa ja Vaapukassa ) Kehitämme yksikössämme vasu-puuta, jonka avulla dokumentoimme vanhemmille varhaiskasvatusyksikkömme toimintaa

7 LEIKKI Annamme aikaa lasten vapaalle leikille päivittäin sekä sisällä että ulkona. Käytämme ohjattua leikkiä osana pienryhmätoimintaa. Huomioimme leikissä oppimisen eri alueita. Tänä toimintavuonna kiinnitämme erityisesti huomiota aikuisen rooliin lasten leikkien tukijana ja rikastajana. Sisällytämme ohjattua leikkiä pienryhmätoimintaan. Lisäksi huomioimme tänä vuonna erityisesti lasten mielenkiinnonkohteita ja toiveita ja hyödynnämme niitä uusia leikkejä rakentaessamme ja leikkiympäristöä muokatessamme. Hyödynnämme kaikkia päiväkodin tiloja leikeissä voidaksemme taata lapsille leikkirauhan. Vahvistamme leikeissä kaveruussuhteita ja pidämme huolen siitä, että kaikki lapset pääsevät mukaan leikkeihin. Kerromme päivittäin vanhemmille, mitä heidän lapsensa ovat leikkineet ja kenen kanssa. Dokumentoimme lasten leikkejä ottamalle niistä kuvia tabletilla tai kameralla. Laitamme kuvia esille ilmoitustauluille tai digikehyksiin

8 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Yksikkömme toimintaa arvioidaan ja kehitetään mm. 2 kertaa vuodessa pidettävillä kehittämispäivillä ja pedakokouksissa. Havainnoimme lapsia kaikissa päivän toiminnoissa ja keskustelemme havainnoista muiden kasvattajien ja vanhempien kanssa. Kehitämme toimintaa havaintojen ja käytyjen keskustelujen perusteella. Hyödynnämme erilaisten kyselyjen (yksikön kyselyt vanhemmille, asiakastyytyväisyyskysely yms.) palautetta toiminnan kehittämisessä. Kokoonnumme viikoittain jakamaan tietoa ajankohtaisista arkeen liittyvistä asioista. Arvioimme toimintaa esimerkiksi ryhmän henkilökunnan keskusteluissa (esim. tiimipalaverit) ja sitä miten se on vastannut lasten tavoitteisiin. Muokkaamme toimintaa arvioinnin perusteella. Keskustelemme ja arvioimme lasten kanssa, esimerkiksi aamupiireillä ja muissa kokoontumisissa, toteutettua toimintaa ja otamme lasten mielipiteitä huomioon toiminnan kehittämisessä. Kokoamme lasten töitä kasvun kansioon. Kehitämme yksikössämme kasvunkansiota vastaamaan paremmin uuden varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita. Tuemme lasten itsearviointitaitojen kehittymistä kysymällä heiltä näkemyksiä siitä, miten he ovat onnistuneet jossakin tehtävässä. Esimerkiksi: Miten sinusta Aisha jumppa meni? Mikä oli vaikeaa, mikä helppoa? Tarjoamme lapsille erilaisia (esim. kehitystason mukaisia) mahdollisuuksia toiminnan arviointiin. Esimerkiksi peukku ylös/ peukku alas, hymynaamat, herne purkkiin kivoimman tehtävän kohdalle yms

9 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

10 AJATTELU JA OPPIMINEN Emme anna lapsille valmiita vastauksia, vaan kannustamme heitä etsimään vastauksia itse. Esimerkiksi jos lapsi kysyy: Missä tossuni ovat? Esitämme vastakysymyksen: Missäköhän ne voisivat olla? Ihmettelemme ja tutkailemme asioita ja ilmiöitä yhdessä. Esimerkiksi tutkimme vuodenaikojen muutoksia yhdessä tukien lasten oman havainnointikyvyn kehittymistä antamalla heidän omalle pohdinnalleen aikaa. KULTTURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU Tuemme vuorovaikutustaitojen kehittymistä kaikissa arjen tilanteissa. Aikuisen malli tilanteissa on tärkeä. Hyödynnämme pienryhmätoimintaa aktiivisesti vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukena. Esimerkiksi kuvakkiryhmät. Harjoittelemme kuuntelemista ja puheenvuoron antamista toiselle puhehiirtä käyttäen

11 ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT Tuemme lasten asteittaista itsenäistymistä huomioiden lasten kehitystason. Nimeämme yhdessä lasten kanssa tunteita ja tuemme heitä niiden tunnistamisessa sanoittamalla eri tilanteita esimerkiksi seuraavasti: Oletpa tänään iloinen Ahmed!, Näytät pettyneeltä, Juuso. Pyrimme näin tukemaan lasten tunteidensäätelyn kehittymistä. Tässä MiniVerso on myös keskeinen menetelmä. Ateriahetkillä opetamme lapsia ottamaan sellaisen määrän ruokaa, jonka lapsi oikeasti tarvitsee. Kannustamme lapsia maistamaan kaikkia ruoka-aineita. MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN Hyödynnämme kaikkia tilanteita kielenoppimisen tukemisessa. Esimerkiksi pukemis- ja riisuutumistilanteissa nimeämme vaatteita, päivittäisillä ateriahetkillä ruokia ja harjoittelemme kyseisiin tilanteisiin liittyviä fraaseja, kuten: Saisinko lisää ruokaa?, Auta minua pukemaan takki. Käytämme arjessa tukena esimerkiksi kuvia, viittomia ja eleitä. Luemme ja katselemme kirjoja yhdessä lasten kanssa ja keskustelemme kirjan kuvista ja tapahtumista. Teemme retkiä kirjastoon ja annamme lapsille mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä kirjoja lainataan. Hyödynnämme Helsingin kaupungin kulttuuripalveluita erityisesti Stoaa. Otamme valokuvia lapsista ja lasten toiminnasta

12 OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN Kuuntelemme lasten ajatuksia ja toiveita. Otamme lasten toiveet ja aloitteet huomioon toiminnan suunnittelussa: lapset saavat äänestää erilaisista asioista, esimerkiksi mikä kirja luetaan, mikä laulu lauletaan. Lapset saavat valita leikkejä ja leikkikavereita