Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset
|
|
- Heikki Teemu Mäki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tieteessä Satu Viertiö FT, tutkija Jonna Perälä LL, tutkija Samuli I. Saarni LT, FT, dosentti, erikoistutkija apulaisylilääkäri HUS, psykiatrian toimiala Helsingin yliopisto Krista Partti LL, tutkija Suoma Saarni LT, erikoistutkija Helsingin kaupungin terveyskeskus, Auroran sairaala, psykiatriaosasto Jaana Suokas LT, dosentti, osastonylilääkäri HUS/HYKS, psykiatrian tulosyksikkö Annamari Tuulio-Henriksson FT, dosentti, johtava tutkija Kela, tutkimusosasto Jouko Lönnqvist LKT, professori Jaana Suvisaari LT, dosentti, ylilääkäri Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset Lähtökohdat Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin sairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön. Menetelmät Terveys 2 on vuosina 2 2 toteutettu tutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 28 satunnaisesti valittua, 3 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimukseen kuului perusteellinen terveystarkastus ja toimintakyvyn arviointi. Psykoosit diagnosoitiin Terveys 2 -tutkimusta syventävässä Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa. Tulokset Skitsofreniaa sairastavilla todettiin tyypin 2 diabeteksen 22, % (95 %:n LV 3,6 33,5) ja metabolisen oireyhtymän 36,2 % (95 %:n LV 23,7 5,4) suuri esiintyvyys. Erityisesti ylipainoisuus, keskivartalolihavuus, hypertriglyseridemia ja HDL-kolesterolin pieni pitoisuus olivat heillä tavallisia. Skitsofreniaa sairastavilla havaittiin muuhun väestöön verrattuna pienempi D-vitamiinipitoisuus ja heikompi luuston terveys. Heidän liikkumiskykynsä, arkielämän toimintakykynsä ja kognitiivinen toimintakykynsä olivat huomattavasti huonommat kuin samanikäisellä yleisväestöllä, ja heillä todettiin myös muuta väestöä heikompi kauko- ja lähinäkö. Samankaltaisia, mutta lievempiä vaikeuksia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla. Sen sijaan mielialaoireisen n sairastaneiden fyysinen terveys ja toimintakyky eivät juuri eronneet samanikäisestä yleisväestöstä. Psykoosisairauksiin liittyi heikentynyt elämänlaatu, johon vaikuttivat erityisesti masennusoireet. Päätelmät Psykoosiin sairastuneiden fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin yleisväestöllä. Fyysisten sairauksien ja toimintakykyrajoitusten tunnistamiseen sekä niiden syiden selvittämiseen ja hoitoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Masennuksen aktiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun. Tässä artikkelissa esitellään Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa saatuja, sairauksin liittyvää sairastavuutta koskevia tuloksia (alkuperäisviitteet,2,3,52). Vertaisarvioitu VV Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski (,2). Yleisiä terveysongelmia ovat esimerkiksi ylipainoisuus, metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes (3,4,5). Fyysistä sairastavuutta selittävät osittain epäterveelliset elintavat, kuten tupakointi ja vähäinen liikunnan harrastaminen, mutta näyttää myös siltä, että skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavien fyysiseen terveydentilaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Runsaan sairastavuuden ja vähäisemmän hoitoon hakeutumisen ja pääsemisen vuoksi 2-vuotiaan skitsofreniaa sairastavan odotettavissa oleva elinikä on noin 25 vuotta lyhyempi kuin muun väestön (2). Skitsofrenia heikentää toimintakykyä ja johtaa usein pysyvään työkyvyttömyyteen (6). Paitsi työelämästä syrjäytyminen myös asumiseen ja arkielämästä selviytymiseen liittyvät vaikeudet ja parisuhteen puuttuminen ovat tavallisia skitsofreniaa sairastavilla (7). Pitkään a sairastaneet arvioivat oman elämänlaatunsa kuitenkin yleensä paremmaksi kuin sen voisi olettaa olevan heillä esiintyvien vaikeuksien perusteella (8). Vertailevaa tietoa eri en elämänlaatuvaikutuksista ei ole. Vuosituhannen alussa tehdyn Terveys 2 -tutkimuksen ja sen osana toteutetun Psykoosit 863
2 Kirjallisuutta Laursen TM, Munk-Olsen T, Nordentoft M, Mortensen PB. Increased mortality among patients admitted with major psychiatric disorders: a register-based study comparing mortality in unipolar depressive disorder, bipolar affective disorder, schizoaffective disorder, and schizophrenia. J Clin Psychiatry 27;68: Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, ym. -year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN study). Lancet 29;374: Laakso M, Uusitupa M. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Duodecim 27;23: Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM, ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 25;66: De Hert M, Correll CU, Bobes J ym. Physical illness in patients with severe mental disorders. I. Prevalence, impact of medications and disparities in health care. World Psychiatry 2;: Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in firstonset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2;33: Salokangas RK, Honkonen T, Stengård E, Koivisto AM. Subjective life satisfaction and living situations of persons in Finland with long-term schizophrenia. Psychiatr Serv 26;57: Heikkilä J, Korkeila J, Aalto S, Sourander A, Karlsson H. Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne. Suom Lääkäril 2;56: Heistaro S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6;25. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 27;64:9 28. Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 28;258: Suvisaari JM, Saarni SI, Perälä J ym. Metabolic syndrome among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. J Clin Psychiatry 27;68: Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Coronary heart disease and cardiac conduction abnormalities in persons with psychotic disorders in a general population. Psychiatry Res 2;75: Research Triangle Institute. SU- DAAN Language Manual, Release 9.. Research Triangle Institute, Reseach Triangle Park, NC 24. Suomessa -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia psykoottisia häiriöitä sairastavien somaattinen terveydentila ja toimintakyky ovat ja verrata niitä samanikäiseen yleisväestöön, jolloin ongelmien todellinen laajuus tulee esille. Tässä artikkelissa esittelemme Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tähän mennessä saatuja tuloksia. Aineisto ja menetelmät Terveys 2 -tutkimus Terveys 2 on vuosina 2 ja 2 toteutettu väestötutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 28 satunnaisesti valittua, 3 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimuksesta vastasi pääasiassa silloinen Kansanterveyslaitos (KTL), nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), mutta mukana oli myös muita sosiaali- ja terveysalan organisaatioita. Terveystarkastuksen aluksi tehtiin oirehaastattelu, johon sisältyi strukturoidut kysymyssarjat kroonisen bronkiitin, sepelvaltimotautiin viittaavien rintakipuoireiden, alaraajojen valtimoiden ahtaumaan viittaavien katkokävelyoireiden sekä allergiaoireiden esiintymisestä. Mittauksiin sisältyi mm. lepo-ekg, verenpaine ja syke, pituus, paino, kehonkoostumuksen mittaus bioimpedanssitutkimuksella, spirometria ja kantaluun kaikututkimus. Tutkittavien verinäytteistä määritettiin mm. kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit, glukoosi, glutamyylitransferaasi, uraatti, D-vitamiini ja herkkä CRP. Toimintakykymittauksessa tutkittiin mm. näkö ja kuulo, reaktioaika, puristusvoima ja tasapaino, ja siihen sisältyi myös muistia ja sanasujuvuutta mittaavia kognitiivisia tehtäviä. Näöntarkkuus mitattiin lähi- ja kaukonäkötauluilla omia silmälaseja käyttäen, jolloin saatiin selville se näkökyky, jonka avulla tutkittavan piti tulla selviytyä päivittäisessä elämässä. Kliinisessä tutkimuksessa lääkäri arvioi keskeisimmät pitkäaikaiset sairaudet, määritti niiden aiheuttaman hoidon tarpeen ja arvioi tutkittavan toimintakykyisyyden. Statukseen kuului mm. sydämen ja keuhkojen auskultaatio, perifeeristen valtimoiden tutkimus, huolellinen tuki- ja liikuntaelimistön tutkimus ja neurologisen tilan selvittäminen (9). Psykoosit Suomessa -tutkimus Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tunnistettiin n mahdollisesti sairastaneet Terveys 2 -tutkimukseen osallistuneiden joukosta tutkimusta varten kehitettyä seulaa käyttäen (). Psykoositutkimukseen seuloutuneet sekä satunnaisotos muista tutkimukseen osallistuneista kutsuttiin tarkempaan mielenterveyshaastatteluun. Psykoosisairaudet diagnosoitiin strukturoidun Structured Clinical Interview for DSM-IV eli SCID-haastattelun ja sairauskertomustietojen perusteella käyttäen DSM-IV-tautiluokituksen diagnostisia kriteereitä. Tutkimuksen analyysivaiheessa sairaudet ryhmiteltiin kolmeen ryhmään: ) skitsofrenia, 2) muut ei-mielialaoireiset t (skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofreenistyyppinen häiriö, harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö ja tarkemmin määrittämätön psykoottinen häiriö) ja 3) mielialaoireiset t (tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava masennus psykoottisin oirein). Psykoosit Suomessa -tutkimuksen aineistoon kuuluville tehtiin neuropsykologinen tutkimus, jossa arvioitiin kielellistä kyvykkyyttä, kuulonvaraista ja näönvaraista tarkkaavaisuutta, kielellistä ja näönvaraista työmuistia, kielellistä oppimista, oppimisstrategioiden käyttöä, lyhyen ja pitkän viiveen mieleenpalautusta, tunnistusmuistia, psykomotorista nopeutta ja toiminnanohjausta. Sekä Terveys 2 -tutkimuksessa että Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tutkittavat saivat ennen tutkimuksen alkua kattavasti suullista ja kirjallista tietoa tutkimuksesta, jonka perusteella he antoivat kirjallisen, tietoon perustuvan suostumuksen tutkimukseen. Tutkimuksella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettisen toimikunnan tutkimuslupa (644/E3/2). Fyysisen terveyden ja toimintakyvyn muuttujat Tyypin 2 diabetes diagnosoitiin käyttäen WHO:n vuoden 999 diagnostisia kriteereitä joko aikaisemmin todetun, hoidossa olevan diabeteksen perusteella tai jos paastoglukoosi oli 7, mmol/l. Mikäli henkilö ei ollut paastonnut edellytettyä neljää tuntia, glukoosiarvon piti olla, mmol/l (). Metabolisen oireyhtymän diagnosointiin käytettiin yhdysvaltalaisen National Cholesterol Education Program (NCEP) -asiantuntijapaneelin määritelmää vuodelta 2. Oireyhtymän 864
3 tieteessä Taulukko. Somaattisten sairauksien ja sairauden oireiden ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys a sairastavilla henkilöillä (%). Sairaus tai riskitekijä koko väestö Skitsofrenia Muu ei- Mielialamielialaoireinen oireinen n n, n, n Tyypin 2 diabetes 6, 22, 3,4** 3,4 Metabolinen oireyhtymä 3, 36,2 4,4 25, Plasman glukoosi 6, mmol/l 3, 23,7 9, 9,3 Verenpaine 3/85 6,5 4,7** 69, 44,8 Seerumin triglyseridipitoisuus 32,6 46,2** 36,8 2,6,7 mmol/l HDL-kolesterolipitoisuus 33,8 5,8* 34, 44,9 (miehet <, mmol/l, naiset <,3 mmol/l) Vyötärönympärys 39,8 5,5 58,7** 44,5 (miehet > 2 cm, naiset > 88 cm) Q-aaltoinfarkti,35 4,3* Varma tai mahdollinen,8 4,8 8,8 4,6 sepelvaltimotauti Tilastollinen merkitsevyys verrattuna koko väestöön: *p <,5; ** p <,; p <, National Cholesterol Education Programin vuoden 2 kriteerit 5 Saarni SE, Saarni SI, Fogelholm M ym. Body composition in psychotic disorders: a general population survey. Psychol Med 29;39:8. 6 Partti K, Heliövaara M, Impivaara O ym. Skeletal status in psychotic disorders: a population-based study. Psychosom Med 2;72: Viertiö S, Laitinen A, Perälä J ym. Visual impairment in persons with psychotic disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 27;42: Viertiö S, Sainio P, Koskinen S ym. Mobility limitations in persons with psychotic disorder: findings from a population-based survey. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 29;44: Viertiö S, Tuulio-Henriksson A, Perälä J ym. Activities of daily living, social functioning and their determinants in persons with psychotic disorder. European Psychiatry 2 Mar 3 (Epub ahead of print). 2 Tuulio-Henriksson A, Perälä J, Saarni SI ym. Cognitive functioning in severe psychiatric disorders: a general population study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2;26: Saarni SI, Viertio S, Perala J, ym. Quality of life of people with schizophrenia, bipolar disorder and other psychotic disorders. Br J Psychiatry 2;97: Salokangas RKR. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 29;25:55 2. kriteerit ovat nykyisin käytettyjä tiukemmat ja edellyttävät, että henkilöllä on vähintään kolme seuraavista: keskivartalolihavuus, jossa vyötärön ympäryksen raja-arvona naisilla oli 88 cm ja miehillä 2 cm, suurentunut veren triglyseridipitoisuus (>,7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus: miehillä <, mmol/l ja naisilla <,3 mmol/l, kohonnut verenpaine: systolinen verenpaine on 3 mmhg tai diastolinen verenpaine on 85 mmhg tai paastoverensokeri (IFG) > 6, mmol/l (2). Varman tai mahdollisen sepelvaltimotaudin diagnoosi perustui lääkitys- ja hoitotietoihin sekä tutkimuksessa otettuun EKG:hen, jonka perusteella arvioitiin myös, oliko henkilö sairastanut Q-aaltoinfarktin (3). Bioimpedanssimäärityksessä arvioitiin kehon rasvamassa, rasvaton massa ja niiden suhde sekä arvioitiin myös kehon lihasmassa. Kantaluun kaikututkimuksesta saatiin kaksi muuttujaa, äänen nopeus (speed of sound, SOS) ja vaimentuma (broadband ultrasound attenuation, BUA), jotka raportoinnissa standardoitiin suhteessa kunkin ikäryhmän keskiarvoon ja hajontaan nähden. Kotihaastattelussa tutkittavat arvioivat oman selviytymisensä itsestä huolehtimisessa, kuten syömisessä ja pukemisessa, kotitöiden tekemisessä, kuten ruoanlaitossa ja kaupassa asioimisessa sekä sosiaalisessa toimintakyvyssä. Tutkittavan oma arvio liikkumiskyvystä kysyttiin myös kotihaastattelussa, ja kävely- ja portaidennousutestit tehtiin yli 55-vuotiaille osallistujille terveystarkastuksessa. Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan niitä elämänlaadun osia, joihin terveys ja terveydenhuolto voivat vaikuttaa; tämä korostaa yksilölle riittävää toimintakykyä. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin varsinkin Suomessa paljon käytetyllä 5D-kyselyllä ( sekä kansainvälisesti laajalti tunnetulla EQ-5D-kyselyllä ( Terveys 2 -tutkimuksen toteutus, aineisto, menetelmät ja tulokset on raportoitu aiemmin suomeksi (9). Tilastomenetelmät Aineisto poimittiin ositettuna ryväsotantana. Otanta-asetelma on otettu huomioon analyyseissa. Analyysit on tehty pääosin väestötutkimukseen suunnitellulla SUDAAN-ohjelmalla (4). Tulokset on ilmoitettu ikä- ja sukupuolivakioituina prevalensseina ja riskisuhteina (OR). Lisäksi tilastollisina menetelminä ryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa on käytetty luokitelluille muuttujille χ 2 -testiä ja jatkuville muuttujille t- testiä. Fyysisten terveysongelmien riskiin vaikuttavia tekijöitä on analysoitu logistisella tai jatkuvien muuttujien kohdalla lineaarisella regressiomallilla. Tulokset Keskeisten fyysisten sairauksien ja terveysongelmien esiintyvyydet on kuvattu taulukossa. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli merkitsevästi yleisempää kuin yleisväestössä ja mielialaoireista a sairastavien ryhmässä. Skitsofreniaa sairastavilla myös veren paastoglukoosi ja -insuliinipitoisuudet olivat merkitsevästi suurentuneet. Psykoosilääkitystä käyttävät sairastivat diabetesta merkitsevästi enemmän kuin muu väestö. Tämä päti sekä perinteisiä että toisen polven lääkkeitä käyttäviin (). Metaboliseen oireyhtymään kuuluvat keskivartalolihavuus, glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine. Kriteerit täyttyivät skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien osalta 865
4 Kuvio. Kantaluun ultraäänen vaimentuma (BUA) standardoituina Z-arvoina. Z-arvo (95 %:n LV),5,5,5 MIEHET 23 Koponen H. Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena. Suom Lääkäril 2;66: Hummer M, Malik P, Gasser RW ym. Osteoporosis in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 25;62: Meaney AM, Smith S, Howes OD, ym. Effects of long-term prolactinraising antipsychotic medication on bone mineral density in patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 24;84: Bergemann N, Mundt C, Parzer P ym. Plasma concentrations of estradiol in women suffering from schizophrenia treated with conventional versus atypical antipsychotics. Schizophr Res 25;73: Huber TJ, Tettenborn C, Leifke E, Emrich HM. Sex hormones in psychotic men. Psychoneuroendocrinology 25;3: Smith D, Pantelis C, McGrath J, Tangas C, Copolov D. Ocular abnormalities in chronic schizophrenia: clinical implications. Aust NZ J Psychiatry 997;3: Ungvari GS, Tang WK, Wong WK, Chiu HF. Distant visual acuity in chronic psychiatric patients. A pilot study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 22;37: Punukollu B, Phelan M. Visual acuity and reported eye problems among psychiatric in-patients. Psychiatric Bulletin 26;3: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Skitsofrenia. Päivitetty kh/suositukset 32 Archie SM, Goldberg JO, Akhtar- Danesh N ym. Psychotic disorders, eating habits, and physical activity: who is ready for lifestyle changes? Psychiatr Serv 27;58: Saarni SI, Pirkola S. Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Duodecim 2;26: NAISET n = 2 n = 2 n = 23 n = 28 n = 36 n = 4 Skitsofrenia Muu ei-mielialaoireinen Mielialaoireinen useammin kuin yleisväestössä, vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alle 55-vuotiaiden kohdalla erot yleisväestön ja skitsofreniaa sekä muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien välillä olivat vielä suuremmat. Skitsofreniaa sairastavilla oli yleisväestöön verrattuna merkitsevästi suurempi veren triglyseridipitoisuus, pienempi HDL-kolesterolin pitoisuus, korkeampi paastoglukoositaso ja suurempi vyötärönympärys, kun taas systolinen verenpaine oli heillä matalampi kuin yleisväestössä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kaikki metabolisen oireyhtymän piirteet, myös kohonnut verenpaine, olivat tavallisempia kuin yleisväestössä, mutta ero oli tilastollisesti merkitsevä vain suuren vyötärönympäryksen osalta. Perinteisten lääkkeiden käyttö oli yhteydessä metaboliseen oireyhtymään (2). Sepelvaltimotauti ei ollut merkitsevästi yleisempää a sairastavilla kuin muulla väestöllä. Sairastettu Q-aaltoinfarkti oli kuitenkin yleisempi skitsofreniaa sairastavilla kuin muilla (3). Bioimpedanssimittauksen mukaan skitsofrenia on yhteydessä lihavuuteen, vyötärölihavuuteen ja suurempaan rasvaprosenttiin. Myös rasvattoman massan vähäisyys ja pienentynyt lihasmassa vartalossa sekä yläraajoissa niillä, jotka sairastivat sairautta, viittasivat metaboliselle oireyhtymälle sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistavaan kehonkoostumukseen (5). Skitsofreniaa sairastavilla (38,9 nmol/l) havaittiin merkitsevästi muuta väestöä (45, nmol/l) pienempiä D-vitamiinipitoisuuksia. Muuta ei-mielialaoireista a sairastavien D-vitamiinipitoisuus oli 45,2 nmol/l ja mielialaoireista a sairastavien 4,5 nmol/l. Kantaluun kaikututkimusten perusteella varsinkin skitsofreniaa sairastavilla naisilla ja mielialaoireista a sairastavilla miehillä oli heikompi luusto (kuvio ) ja ero säilyi merkitsevänä myös tärkeimpien osteoporoosin riskitekijöiden ja D-vitamiinipitoisuuksien kontrolloimisen jälkeen (6). Skitsofreniaa sairastavilla oli viisinkertainen heikentyneen kaukonäön ja kuusinkertainen heikentyneen lähinäön riski (kuvio 2). Kysyttäessä lääkärin toteamista sairauksista, sairautta sairastavat eivät ilmoittaneet kaihia, silmänpainetautia tai silmänpohjan rappeumaa merkitsevästi useammin kuin yleisväestö. Kuitenkin vain 44 % skitsofreniaa sairastavista oli käynyt näöntarkastuksessa viiden viime vuoden aikana, kun yleisväestöstä niin oli tehnyt 7 %. Fenotiatsiiniryhmän lääkkeiden (klooripromatsiini, levomepromatsiini, flufenatsiini, perfenatsiini ja tioridatsiini) käytön todettiin olevan yhteydessä huonontuneeseen lähinäköön, mutta ei kaukonäköön. Fenotiatsiinien antikolinerginen vaikutus saattaa heikentää silmän akkommodaatiokykyä, mikä vaikuttaa erityisesti lähinäköön. Diabetes ei selittänyt skitsofreniaa sairastavien heikentynyttä näköä (7). Vaikeudet jokapäiväisessä liikkumisessa, johon kuuluvat eripituisten matkojen käveleminen ja portaiden nousu, ovat yleisempiä skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kuin yleisväestöllä (kuviot 3 ja 4). Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat enemmän vaikeuksia kuin muut ei-mielialaoireista a sairastavat, jotka taas suoriutuivat liikkumista mittaavissa testeissä vielä huonommin kuin skitsofreniaa sairastavat. Negatiiviset oireet ja ikä selittivät itsenäisinä tekijöinä kävelyvaikeuksia, kun muut liikkumiskykyyn vaikuttavat tekijät, kuten tupakointi, lihavuus, tyypin 2 diabetes, sydäntaudit sekä polven ja lonkan artroosi, oli otettu huomioon. Psykoosipotilaista liikuntaa harrastamattomia oli merkitsevästi enemmän (39,6 %) kuin yleisväestössä (28, %) (8). Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat monia vaikeuksia arkielämän toimintakyvyssä (kuvio 5). Kun ikä ja sukupuoli otettiin huomioon, heillä oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestään huolehtimisessa (vuoteesta nousu, pukeutuminen, syöminen, peseytyminen ja WC:ssä käyminen), melkein -kertainen riski 866
5 tieteessä Taulukko 2. Heikentyneen näkökyvyn, liikkumiskyvyn, arkielämän toimintakyvyn ja sosiaalisen toimintakyvyn esiintyvyys a sairastavilla henkilöillä (%). Toimintakyvyn heikkenemä Koko väestö Skitsofrenia Muu ei- Mielialamielialaoireinen oireinen n n, n, n Heikentynyt lähinäkö 4,3 5,4 6,4 5,3 Heikentynyt kaukonäkö 4,, 8,7 3,9 Itseilmoitettu vaikeus kävelyssä,3 27, 25,** 9,9 Testattu vaikeus kävelyssä 28, 36,9 5,2 27, Itseilmoitettu vaikeus portaidennousussa, 28,9 3,8 3,4 Testattu vaikeus portaidennousussa 23,7 37,2* 36,9 34,6 Vaikeus itsestä huolehtimisessa 9, 4,4* 2,* 8,6 Vaikeus ainakin yhdessä kotityössä 24, 64,2 53,5 25,9 Vaikeus sosiaalisessa toimintakyvyssä, 45,4 35,3 5, Tilastollinen merkitsevyys verrattuna koko väestöön: *p <,5; ** p <,; p <, Vain yli 54-vuotiaat osallistuivat testeihin Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Satu Viertiö: Apuraha (Emil Aaltosen säätiö). Samuli I. Saarni: Luentopalkkiot (Lundbeck, Orion, Astra-Zeneca, Pfizer, Servier, MSD, Fennomed), matka-, majoitus tai kokouskulut (Astar-Zeneca, Servier). Jaana Suvisaari: Apurahat (Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, NARSAD). Jonna Perälä, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist: Ei sidonnaisuuksia. Kuvio 2. Ikä- ja sukupuolivakioitu heikentynyt näkökyky (näöntarkkuus <,5) verrattuna yleisväestöön. Riskisuhde Skitsofrenia = p <, Muu eimielialaoireinen Kaukonäkö Lähinäkö Mielialaoireinen kotitöitten tekemisessä (ruoanlaitto, pyykinpesu ja siivoaminen) ja yli 2-kertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä (puhelimen käyttäminen, asioiden hoitaminen virastoissa ja julkisilla liikennevälineillä matkustaminen). Muuta ei-mielialaoireista a sairastavilla oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestä huolehtimisessa, melkein nelinkertainen riski kotitöistä selviytymisessä ja melkein viisinkertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä. Mielialaoireista a sairastavista vaikeuksia ilmoitti suunnilleen yhtä usea kuin yleisväestöstäkin. Tekijöitä, jotka vaikuttivat heikentyneeseen arkielämän ja sosiaaliseen toimintakykyyn, olivat negatiiviset oireet, masennusoireet, korkeampi ikä, kielellisen muistin ongelmat, puheen tuottamisen ongelmat ja heikentynyt kaukonäkö (9). Kognitiivisia toimintoja ovat mm. erilaiset tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyvät prosessit. Skitsofreniaa sairastavilla havaittiin yleistynyt kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, joka ilmeni kaikissa tehdyissä neuropsykologisissa testeissä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli vaikeuksia kielellisessä muistissa ja psykomotorisessa nopeudessa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ei tässä aineistossa havaittu häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa, mutta vakavaa masennusta sairastavien psykomotorinen nopeus oli hidastunut (2). Kaikkiin yksittäisiin sairauksiin liittyi 5D:llä mitattuna tilastollisesti merkitsevästi heikompi elämänlaatu kuin yleisväestöllä, mutta EQ-5D ei havainnut eroa yleisväestöön harhaluuloisuushäiriössä ja tyypin I kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Tässä tutkimuksessa molempien mittarien mukaan sairauksista huonoin elämänlaatu oli skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla. Seuraavaksi huonoin se oli skitsofreniaa sairastavilla, sitten tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla. Masennusoireet selittivät suurimman osan elämänlaadun menetyksistä: kun masennus vakioitiin, terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikentynyt vain skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla (2). Pohdinta Skitsofreniaan ja muihin ei-mielialaoireisiin psykooseihin liittyi huomattavasti suurentunut aikuistyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyys. Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla keskivartalolihavuus, hypertriglyseridemia, pieni HDL-pitoisuus ja hyperglykemia olivat yleisiä ja niihin sopien myös hyperinsulinemia, niilläkin joilla ei vielä todettu aikuistyypin diabetesta. Nämä tekijät ovat keskeisiä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa elämäntapamuutoksilla (3). Useiden aikaisempien tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavista 42 6 %:lla on ylipainoa, 2 68 %:lla on metabolinen oireyhtymä, diabeteksen yleisyys on 4 5-kertainen ja sydänja verisuonisairauden yleisyys 2 3-kertainen 867
6 Kuvio 3. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus kävelyssä verrattuna yleisväestöön. Kuvio 4. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus portaiden nousussa verrattuna yleisväestöön. Tästä asiasta tiedettiin Psykoosisairaudet ovat yleisimpiä pysyvään työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia Suomessa. Skitsofreniaan liittyy usein laaja-alaisia kognitiivisen toiminnan vaikeuksia. Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tämä tutkimus opetti Skitsofreniaa sairastavilla on yleisväestöä useammin metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes, sairastettu sydäninfarkti sekä heikentynyt luuston terveys, kognitiivinen suoriutuminen ja elämänlaatu. Samoja ongelmia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla. Näiden potilaiden liikkumiskyky ja arkielämän toimintakyky ovat huomattavasti heikentyneet johtuen mm. lähi- ja kaukonäön huononemisesta. Psykoosipotilaille tulisi järjestää vuosittainen terveystarkastus, jossa otetaan huomioon psykooseihin liittyvä fyysinen sairastaminen ja toimintakyvyn vaikeudet. Riskisuhde Skitsofrenia ** = p <, = p <, Itseilmoitettu vaikeus kävelyssä Mitattu vaikeus kävelyssä Muu eimielialaoireinen Mielialaoireinen yleisväestöön verrattuna (5). Tämän tutkimuksen fyysisiä sairauksia koskeva tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2 2. Sen jälkeen skitsofreniaa sairastavien fyysiseen terveydentilaan on kiinnitetty paljon huomiota erityisesti glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöiden lääkehoidon osalta. Skitsofreniaa sairastavien kardiometabolisten riskitekijöiden ja sairauksien seurannasta sekä hoidosta (22) ja painonhallinnasta (23) on julkaistu äskettäin kattavat yleiskatsaukset, ja ohjeet pätevät kaikkien pitkäkestoista sairautta sairastavien potilaiden kohdalla. Lääkehoidon lisäksi hoitojärjestelmässä kannattaisi panostaa myös riittävän pitkäkestoisiin, elintapamuutoksiin tähtääviin interventio-ohjelmiin. Vähemmän huomiota saaneita, tässäkin tutkimuksessa ilmenneitä, terveysongelmia ovat luuston rakenteen heikentyminen erityisesti skitsofreniaa sairastavilla naisilla sekä skitsofreniaa sairastavien yleinen D-vitamiinin puutos, mikä on riskitekijä osteoporoosin kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa skitsofreniaan on liitetty suurentunut osteoporoosiriski erityisesti lääkityksen aiheuttaman hyperprolaktinemian ja tästä seuraavan sukuhormonien puutostilan pohjalta (24,25). Tosin on myös tutkimuksia, joiden mukaan skitsofreniaan sinänsä voisi liittyä samankaltainen sukuhormonien puutostila (26,27). Skitsofreniaa sairastavien muuta väestöä epäterveellisemmät elintavat, kuten runsas tupakointi, puutteellinen ravinto ** Riskisuhde Skitsofrenia * = p <,5 = p <, * Muu eimielialaoireinen Itseilmoitettu vaikeus portaiden nousussa Mitattu vaikeus portaiden nousussa Mielialaoireinen ja vähäinen liikunta voivat myös altistaa osteoporoosille. Tutkimuksemme pohjalta skitsofreniaa sairastavat naiset saattavat olla riskiryhmä, jolle kannattaisi tehdä luuntiheysmittaus. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta, jotta voitaisiin arvioida, missä iässä mittaus kannattaisi tehdä ja onko osalla potilaista erityinen riski. D- vitamiinipitoisuus kannattaa määrittää vuosittaisten terveystarkastusten yhteydessä ja aloittaa tarvittaessa D-vitamiinilisä. Heikentynyt kauko- ja varsinkin lähinäkökyky oli tutkimuksessamme merkittävästi yleisempää skitsofreniaa sairastavilla kuin yleisväestöllä. Koska tutkimukseen ei sisältynyt silmälääkärin tarkastusta, tulokset eivät kerro, johtuiko tämä pelkästään puutteellisista silmälaseista vai myös diagnosoimattomista sairauksista. Näköä on aikaisemmin tutkittu vähän ja vain kliinisissä aineistoissa, joissa heikentynyt näkökyky on ollut 6 75 %:lla (28,29,3). Säännölliset vuosittaiset näöntarkastukset olisivat tärkeitä sekä mahdollisten silmäsairauksien havaitsemiseksi että sopivien silmälasien saamiseksi. Jotkut aineistomme a sairastavista käyttivät jopa sukulaisensa vanhoja tai muuten epäsopivia laseja. Vuonna 28 päivitetyssä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksessa yhtenä kymmenestä hoidon laatukriteeristä on potilaalle tehtävä somaattisten pitkäaikaissairauksien ja niiden riskitekijöiden selvittelyn sisältävä kliininen tutkimus (3). Tällainen kartoitus on tehtävä vuosit- 868
7 tieteessä Psykoosipotilaiden somaattisten sairauksien hoitoon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. English summary > in english Physical comorbidity and functional limitations in psychotic disorders in Finland Kuvio 5. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus arkielämän toimintakyvyssä verrattuna yleisväestöön. Riskisuhde * Skitsofrenia * = p <,5 = p <, * Muu eimielialaoireinen Itsestä huolehtiminen Kotitöistä selviytyminen Sosiaalinen toimintakyky Mielialaoireinen tain. Kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon ja muiden erikoisalojen lääkärien kanssa on tärkeää, kun psykiatrisella potilaalla todettua somaattista sairautta hoidetaan. On tärkeää sopia alueellisesti eri toimijoiden kesken toimivista käytännöistä pitkäaikaisesta sta kärsivien potilaiden somaattisen terveyden seurannassa ja hoidossa (22). Arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen oli tutkimustemme mukaan yhteydessä asioita, joista joihinkin voitaisiin vaikuttaa skitsofreniaa sairastavan hoidossa. Esimerkiksi masennuksen tunnistaminen ja sen oikeanlainen hoitaminen olisi tärkeää. Lähinäön ongelmat vaikeuttavat arkipäivän askareista selviytymistä ja kaukonäön ongelmat taas saattavat vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa. Kotikäyntien merkitys avohoidossa olevan potilaan tilanteen kartoittamisessa on suuri, jotta arkielämän toimintakyvystä saadaan oikea kuva. Skitsofreniaa tai muuta ei-mielialaoireista a sairastavilla oli merkittävästi enemmän vaikeuksia liikkumiskyvyssä kuin yleisväestöllä, mikä vaikeuttaa arkielämässä selviytymistä. Esimerkiksi portaiden nousu ja pitempien matkojen käveleminen oli jo alle 55-vuotiailla vaikeutunutta. Psykoosisairauksista kärsivät harrastavat vähemmän liikuntaa kuin yleisväestö. Poikittaistutkimuksessa ei pystytty selvittämään, johtuuko liikunnan harrastamisen vähyys siitä, että liikkumiskyky on huono, vai aiheutuiko huono liikkumiskyky vähäisestä liikunnan harrastuksesta. Potilaita motivoidaan yleensä liikkumaan ylipainon ja pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen hoitamiseksi. Heidät pitäisi saada motivoitua fyysisen kunnon kohottamiseen myös, jotta liikkumiskyky ei heikkenisi. Tutkimusten mukaan a sairastavat ovat usein valmiimpia elämäntapamuutoksiin kuin terveydenhuoltohenkilöstö uskookaan (32). Psykoosipotilaiden elämänlaatu on heikentynyt, mutta ei välttämättä niin paljoa kuin objektiivisesta toimintakyvyn laskusta voisi päätellä. Ilmiö selittynee osittain kroonisiin sairauksiin liittyvänä sopeutumisena. Käytännössä potilaat voivat olla suhteellisen tyytyväisiä huonosta terveydentilastaan tai puutteellisista elinoloistaan huolimatta. Tämä korostaa terveydenhuollon vastuuta hoitojen aktiivisessa tarjoamisessa (33). Elämänlaadun näkökulmasta skitsofreniapotilaiden masennuksen hoitoon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Masennuksen merkitys elämänlaadulle on suurempi kuin positiivisten oireiden, vaikka hoito kohdistuukin usein ensisijaisesti niihin. Kognitiiviset vaikeudet ovat yleisiä a ja erityisesti skitsofreniaa sairastavilla. Ne hankaloittavat päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja heikentävät vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä yleistä psykososiaalista toimintakykyä. Ne voivat myös vaikeuttaa erilaisten hoitoon liittyvien asioiden ymmärtämistä ja muistamista. Psykoosisairaus on yleisimpiä mielenterveyssyistä johtuvia eläkkeelle siirtymisen syitä, joka usein tapahtuu jo nuorella aikuisiällä. Yksilöllinen neuropsykologinen ja muu kognitiivinen kuntoutus ja/tai tuettu työllistyminen voivat olla keinoja parantaa a sairastavien mahdollisuuksia osallistua työelämään, mikä voi suoraan kohentaa potilaiden elämänlaatua. n Kiitokset Kiitämme kaikkia Terveys 2 - ja Psykoosit Suomessa -tutkimuksiin osallistuneita, Terveys 2 -tutkimusta johtanutta professori Arpo Aromaata, Terveys 2 -tutkimuksen toteuttanutta kenttäorganisaatiota sekä Psykoosit Suomessa -tutkimuksen haastattelijoita Tuula Monosta, Merja Blomia, Helena Kurrua ja Marjut Keinänen-Guillaumea. 869
8 ENGLISH SUMMARY Satu Viertiö Ph.D., Researcher National Insitute for Health and Welfare Department of Mental Health and Substance Abuse Services Jonna Perälä Samuli I. Saarni Krista Partti Suoma Saarni Jaana Suokas Annamari Tuulio-Henriksson Jouko Lönnqvist Jaana Suvisaari Physical comorbidity and functional limitations in psychotic disorders in Finland Background Schizophrenia and other psychotic disorders are associated with increased risk of developing medical comorbidity and 2- to 3-fold risk of premature death from medical illnesses. A nationally representative sample allows a comparison of somatic disorders and functional capacity between persons with psychotic disorder and those without. Methods The Health 2 study was based on a nationally representative survey of 828 persons aged 3 or older. The fieldwork consisted of a home interview and a health examination. The Psychoses in Finland study is a substudy of the Health 2 survey. Persons with possible psychotic disorder were screened and interviewed using SCID-I. Results The prevalence estimate of type 2 diabetes was significantly higher among subjects with schizophrenia or other non-affective psychotic disorders (ONAP) than in the general population. Users of all types of antipsychotic medication had increased prevalence of type 2 diabetes. The criteria of metabolic syndrome were fulfilled more often in subjects with schizophrenia or ONAP than in those without psychotic disorder, though not statistically significantly. However, subjects with schizophrenia had significantly lower HDL cholesterol and higher triglyceride and glucose levels and larger waist circumference, but lower systolic blood pressure than the remaining study population. Coronary heart disease was not more common among subjects with psychotic disorder than in the general population, but large Q-waves suggesting past myocardial infarction were more frequent in subjects with schizophrenia. Schizophrenia was associated with obesity, abdominal obesity and high body fat percentage. Women with schizophrenia and men with affective psychosis had significantly lower bone ultrasound values than the general population. Subjects with schizophrenia had also lower vitamin D levels, which is a risk for osteoporosis. Both near and distant vision were reduced in subjects with schizophrenia but not in subjects with psychotic disorders. Self-reported problems with vision were more common in subjects with schizophrenia and vision had been examined less often during the previous 5 years than in subjects with other psychotic disorders. Self-reported and test-based mobility limitations were highly prevalent in subjects with schizophrenia and ONAP as was weak muscle strength. Even participants under 55 years reported more difficulties in walking, stair climbing and running than the general population. Schizophrenia and ONAP were associated with limitations in activities and instrumental activities of daily living as well as in social functioning. One significant predictor of problems was reduced vision, which at least in some situations could be easily corrected. Subjects with schizophrenia had generalised cognitive impairment, while those with ONAP were impaired in verbal memory and processing. Schizoaffective disorder was associated with the largest loss of quality of life, with bipolar I disorder associated with similar or smaller loss than schizophrenia. Current depressive symptoms explained most of the loss of quality of life. Conclusions Medical problems and functional limitations were significantly more common in subjects with psychotic disorder than in the general population. Annual health examinations are necessary in order to more effectively discover these problems. More attention should be paid to active treatment of depression. 869a
Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria
Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotMITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?
Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 24.11.2018 MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT? FinTerveys-tutkimuksen tuloksia toimintakyvystä Päivi Sainio ja FinTerveysraportin työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotPsykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa
tieteessä Jaana Suvisaari LT, dosentti, ylilääkäri, Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto jaana.suvisaari@thl.fi Jonna Perälä LL, tutkija Satu Viertiö FT, tutkija Samuli I. Saarni LT, FT, dosentti, erikoistutkija
LisätiedotSkitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP
Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta -2011. Psykiatrian klinikka LSHP Terveyttä Lapista 2015 Johanna Erholtz Ylihoitaja, psykiatrisen hoidon tulosalue/ LSHP Suuri kuolleisuus-
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotVakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden fyysisten terveysongelmien riskitekijät
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 42 2019 Vakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden fyysisten terveysongelmien Päälöydökset Fyysiset terveysongelmat ja niihin liittyvä ennenaikainen kuolleisuus ovat yleisiä
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotIÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY
Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet
Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisy tutkimusten valossa Sanna Sihvonen, erikoistutkija, TtT Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö Kansanterveyslaitos sanna.sihvonen@ktl.fi www.ktl.fi/ikina
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotSkitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet
Raimo K. R. Salokangas KATSAUS Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden riskiä lisäävät metaboliset häiriötilat, kuten lihavuus, diabetes ja metabolinen oireyhtymä,
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotTOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA
01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -
LisätiedotLataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa
Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
Lisätiedotliikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi
Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
Lisätiedot