LOUKILINNAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LOUKILINNAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 TOTEUTTAMINEN 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ 3. ARVIOINTI 4. KIELI JA VUOROVAIKUTUS 5. MATEMATIIKKA 6. ETIIKKA JA KATSOMUS 7. YMPÄRISTÖ- JA LUONTOTIETO 8. FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS JA TERVEYS 9. MUSIIKKIKASVATUS 10. KÄDENTYÖT 11. KUVALLINEN ILMAISU 12. ILMAISUKASVATUS 13. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIE LASTEN ESIOPETUS 14. ESIKOULULAISTEN PÄIVÄOHJELMA 15. YHTEISTYÖTAHOT 1. JOHDANTO Loukilinnan päiväkodin esiopetussuunnitelma perustuu Liedon kunnan 06/2009 vahvistettuun esiopetussuunnitelmaan, jonka perustana on vahvistettu valtakunnallinen Esiopetussuunnitelman perusteet. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta, joka liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Se rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle ja sen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Tämän esiopetussuunnitelman arvoperustana on henkilökunnan kesken käyty keskustelu ja lasten vanhemmille tehty kysely. Toimintakaudella Loukilinnan päiväkodissa annetaan esiopetusta kahdessa ryhmässä, Maahisissa ja Velhoissa. Maahisissa on 14 esiopetusikäistä ja Velhoissa on 9 esiopetusikäistä. Maahisissa toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa lastentarhanopettajat ja lastenhoitaja. Velhoissa toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaavat lastentarhanopettajat ja ryhmäavustaja. Tämä esiopetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja tällöin tehdään myös tarvittavat muutokset. 2. ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 TOTEUTTAMINEN Ryhmissämme lapsi on ainutkertainen ja arvokas sellaisenaan. Annamme lapselle mahdollisuuden leikkiä, kysellä, tutkia, toimia ja liikkua. Ohjaamme lasta omaehtoiseen oppimiseen. Kannustamme lasta tekemään havaintoja, kokeilemaan, ratkaisemaan ongelmia ja keksimään itse. Erityistä huomiota kiinnitämme lapsen itseluottamuksen vahvistamiseen, sosiaalisten taitojen oppimiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Liikunta esiopetuksessa pohjautuu valtakunnalliseen

3 Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin 2005 ja Liedon kunnan varhaiskasvatuksen liikunnan vuosisuunnitelmaan Lapsista pyrimme kasvattamaan hyvän itsetunnon omaavia, muita ihmisiä, elämää ja luontoa kunnioittavia sekä oman kotiseudun ja suomalaisen kulttuurin pohjalta kansainvälisyyden hyväksyviä yksilöitä. Kestävän kehityksen periaatteita toteutamme yhdessä lasten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tutustutamme lapset myös uusiin viestintävälineisiin ja niiden suomiin oppimismahdollisuuksiin. Emme unohda myöskään satujen ja elämysten merkitystä. Vaikka tavoitteet ja sisällöt ovat tässä opetussuunnitelmassa esitetty ainekohtaisesti, eri tiedonalojen näkökulmat ovat läsnä samanaikaisesti käydessämme lasten kanssa läpi eri aiheita. Näin ollen saamme ehyen ja elämyksellisesti rikkaan oppimiskokonaisuuden. 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Kunkin ryhmän käytössä on kaksi huonetta ja päiväkodin jakotilat. Loukinaisten koulun tiloista on käytössämme kerran viikossa liikuntasali. Ruokailemme päivittäin koulun ruokalassa. Lapsuudessa luodaan perusta koko iän kestävälle kasvulle ja oppimiselle. Tehtävänämme on toimia lapsen kasvun ja oppimisen tukijana. Myös oppimisympäristöä pyrimme luomaan sellaiseksi, että se innostaa lasta aktiivisuuteen ja uusien oppimiskokemuksien hankkimiseen. Oppimisympäristön myönteinen ja turvallinen ilmapiiri rohkaisee ja kannustaa lasta toimintaan ja vuorovaikutukseen. Lapsille asetamme selkeät rajat ja sovimme yhdessä säännöt. Lapsen oppimista ohjaamme hänen kokemustensa, tietojensa ja taitojensa pohjalta siten, että hän saa myönteisiä kokemuksia osaamisestaan. Laajennamme lapsen oppimisympäristön läheisiin metsiin ja rakennettuun ympäristöön. Leikki, sadut, elämykselliset kokemukset, elämänläheisyys ja oppimisen ilo ovat pohjana toiminnan suunnittelullemme. Oppimisympäristöstä pyrimme löytämään myös tilaa hiljentymiselle ja omaan rauhaan. 3. ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteena on lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen sekä esiopetuksen laadullinen kehittäminen. Arviointi ohjaa esiopetuksen suunnittelua. Sen avulla saamme tietoa lapsen oppimisesta ja kehittymisestä sekä ryhmän toiminnasta. Esiopetusvuoden alussa lastentarhanopettajat tekevät alkukartoituksen lapsen valmiuksista, esimerkiksi kielellisistä ja matemaattisista valmiuksista. Arviointimenetelmien lisäksi keskustelemme vanhempien kanssa ja havainnoimme lapsia. Arvioinnin tulee olla rehellistä ja kannustavaa. Pyrimme kertomaan varhaisessa vaiheessa vanhemmille, jos lapsi tarvitsee jossakin osa-alueessa erityistä tukea. Ohjaamme lasta myös itsearviointiin, joka tukee minäkuvan kehittymistä. Täytämme yhdessä lapsen kanssa itsearviointilomakkeen. Lapsen muistia, matemaattisia valmiuksia ja käsitteiden ymmärtämistä voidaan arvioida erilaisten tehtävien avulla. Ryhmän omat opettajat ohjaavat kouluvalmiuden ryhmätehtävän helmikuussa. Tähän pyydetään vanhemmilta kirjallinen lupa. Ryhmäarvioinnin sekä aikaisempien havaintojen perusteella lapset ohjataan tarvittaessa psykologin tekemiin yksilötutkimuksiin. Lasta tutkinut psykologi tekee suosituksen siitä, mikä koulu- tai luokkamuoto olisi lapselle paras. Kouluvalmiuden arvioinnissa kiinnitämme huomiota myös lapsen työskentelytaitoihin sekä sosiaalisiin taitoihin. Vanhemmat päättävät lapsen koulumuodon.

4 Arvioimme toimintaamme viikoittaisissa kokouksissamme. Vanhemmat voivat vaikuttaa toimintaamme vastaamalla palveluarviokyselyyn, joka järjestetään kevätkaudella. Toivomme lasten vanhempien antavan palautetta toiminnastamme muulloinkin. Esiopetuksen päätteeksi annamme osallistumistodistuksen, josta ilmenee esiopetuksen tuntimäärä vuodessa, lukuvuosi, esiopetusyksikkö ja ketkä ovat antaneet esiopetusta. Keväällä pidämme niin kutsutun esioppilaan siirtopalaverin ja täytämme siirtotietolomakkeen kouluun alkuopetuksen tueksi. 4. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Toimintakautena esiopetuksessa käytämme Huiske esiopetusmateriaalia (Kirkkopelto, Raitala & Raittila. Huiske esiopetus. Lasten keskus, 2014), jossa käsitellään kaikkia esiopetuksen sisältöalueita (lukuun ottamatta uskontokasvatusta). - lapsi oppii kielellisiä taitoja, oppii omaa ajattelua sekä laajentaa sana- ja käsitevarastoaan - lapselle muodostuu halua, rohkeutta ja taitoa ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan - lapsi saa myönteisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta sekä harjoittaa kuuntelemisen ja keskustelemisen taitoja - lapsi kiinnostuu satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien seuraamisesta sekä niiden sepittämisestä ja esittämisestä - lapsi laajentaa kokemuksiaan, mielikuvitustaan ja saa elämyksiä - lapsi tutustuu suomen kielen rakenteisiin - lapsi oppii perusvalmiudet lukemiseen ja kirjoittamiseen ja harjoittamaan niitä oman kiinnostuksensa ja taitojensa mukaan SISÄLTÖ Ajattelu ja käsitteenmuodostus - ihmetteleminen - havaintojen tekeminen - nimeäminen (asiat, esineet, toiminnot) - sanat ja käsitteet - vertaaminen; vertailumuodot - luokittaminen; ylä- ja alakäsitteet - päättely; syy seuraus-suhteet - arvioiva ajattelu Kielen ja puheen kehittyminen - kuuntelutaito; kuullun ymmärtäminen, muistaminen - keskustelutaito; kysyminen, vastaaminen, oman vuoron odottaminen - äänenkäyttö ja ääntäminen Ilmaisu ja viestintä - draama- ja leikkiharjoitukset - kertominen

5 - sepittäminen - roolileikit - esittäminen Kielen tietoisuus - tietoisuus kielen käytöstä ja merkityksestä (ohjeet, kysymykset, kerronta, kuvailu, lukeminen, sanaleikit) - tietoisuus sanoista, äänteistä, lauseista, tavuista Varhainen lukeminen ja kirjoittaminen - kuvalukeminen - luku- ja kirjoitussuunta - kirjaimiin tutustuminen ja jäljentäminen - mallista kirjoittaminen - sanojen, tavujen ja kirjainten hahmottaminen - äänteen ja kirjaimen yhdistäminen - spontaani lukeminen ja kirjoittaminen Kansainvälisyyskasvatus - tietoisuus eri kielistä - kokemukset vieraista kielistä - kielen tuottaminen (laulut, leikit, sanat) Mediakasvatus - tutustuminen eri medioihin, tutkitaan ja tehdään itse -kriittinen medialukutaito Tunnetaidot TYÖTAVAT - keskustelut, pohdinnat - kysymykset, vastaukset - kuunteleminen - ohjeiden antaminen - satujen lukeminen ja kertominen - satu- ja äänicd-levyt, diasadut, videot - saduttaminen, kertomukset, kuvakirjat - erilaiset esitykset - roolileikit - didaktiset leikit - oppimispelit - sanojen taputukset - lorut, runot, riimittelyt - arvoitukset, hokemat, vitsit - kuva-, sana-, loru-, ja tavukortit

6 - sana- ja lukuleikit - laulut - aistiharjoitukset ja -kokeilut - äänittäminen, kirjaaminen - kirjoittaminen - kirjastoon ja/tai kirjastoautoon tutustuminen - vierailijat eri kulttuureista 5. MATEMATIIKKA - lapsi suhtautuu myönteisesti matematiikkaan - lapsi tutustuu matemaattisiin peruskäsitteisiin, lukuihin ja numeroihin - lapsi oppii tunnistamaan tavallisimpia geometrisia kappaleita ja kuvioita - lapsi tutustuu matematiikan käyttöön ongelmaratkaisussa ja kehittää matemaattista ajatteluaan SISÄLLÖT - luokittelu: ryhmien muodostaminen eri ominaisuuksien perusteella - vertailu enemmän, vähemmän, yhtä monta, suurempi, pienempi, yhtä suuri kuin, painavampi, kevyempi, yhtä painava, aikaisemmin, myöhemmin, nyt - avaruudelliset käsitteet: edessä, takana, vasen, oikea, ylhäällä, alhaalla - yksi yhteen-vastaavuus - järjestykseen asettaminen: lukumäärä, pituus, paino, tilavuus - sarjoittaminen - päätteleminen - ongelmanratkaisu - lukukäsite - lukujono - järjestysluvut - kymmenjärjestelmä - yksinkertaiset laskutoimitukset - mittaaminen: aika, kello, vuorokausi, paino, pituus, tilavuus - geometria: kappaleet, tasokuviot - tilastot - diagrammit - raha TYÖTAVAT - tutkiminen - mittaaminen - vertaaminen - luokittelu - laskeminen - keskustelut - pelit ja leikit - didaktiset leikit - oppimispelit ja -välineet - rakentelu

7 - lukulorut, riimit, hokemat - laulut - kirjaaminen - toiminnallinen matematiikka - arkipäivän matematiikkaa - sanalliset tehtävät - numeroiden kirjoittaminen 6. ETIIKKA JA KATSOMUS - lapsi oppii suhtautumaan myönteisesti erilaisiin vakaumuksiin - lapsi saa tietoa ja hänellä on mahdollisuus osallistua ja eläytyä kirkkovuoden juhliin ja tutustua kulttuuriperinteeseen liittyviin tapoihin - lapsi kokee turvallisuutta pohtiessaan ja etsiessään vastauksia uskonnollisiin kysymyksiinsä - lapsi oppii ilmaisemaan tunteita ja myötäelämisen taitoja - lapsi oppii arvostamaan muita ihmisiä ja hyväksymään erilaisuutta - lapsi oppii ottamaan vastuuta itsestään, toisistaan ja ympäristöstään - lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä SISÄLTÖ - erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen - lasta kiinnostavien uskonnollisten kysymysten läpikäyminen - kirkkovuoden juhlien sisältö - hiljentyminen - tutustuminen kirkkoon ja seurakuntaan - ystävyys - toisten huomioiminen ja auttaminen - myötäeläminen - anteeksi antaminen ja pyytäminen - rehellisyys, oikeudenmukaisuus - tasa-arvo - vastuuntunto - syy seuraus-suhteet TYÖTAVAT - aikuisen esimerkillinen käyttäytyminen - päivittäisten tilanteiden käsittely - kysymykset, vastaukset - keskustelut, pohdinnat - kuunteleminen - hiljentyminen - laulut, leikit - lasten hengelliset laulut - musiikki - sadut, kertomukset, uskomukset - vierailut

8 - retket - juhlat, tapahtumat - ilmaisu 7. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO - lapsi oppii kunnioittamaan luontoa sekä muita ihmisiä - lapsi oppii ymmärtämään oman toimintansa vaikutukset ja oppii toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla - lapsi oppii kulkemaan turvallisesti lähiympäristössään - lapsi tutustuu lähiympäristön merkittävään kulttuuriperintöön - lapsi tutustuu luonnonolosuhteiltaan erilaisiin ympäristöihin - lapsi tulee tietoiseksi vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelusta - lapsi tulee tietoiseksi erilaisista luonnonilmiöistä - lapsi oppii tuntemaan joitakin lähiympäristön kasveja sekä saa kokemusta kasvin kasvattamisesta - lapsi saa kokeilla ja tutkia erilaisia luonnon fysikaalisia ilmiöitä SISÄLTÖ - ihminen: kehontuntemus, aistit, elämänkaari - luonnonvarainen ympäristö: elollinen ja eloton luonto elämän edellytykset eläimet, kasvit ja sienet lähiympäristössä vuodenajat - aine ja energia: vesi, ilma, maa, tuli aurinko aineiden ominaisuudet - maa ja avaruus: kotimaa ja -kunta maapallo, aurinko, kuu ja tähdet vuorokausi säätila - ihminen ja ympäristö: ihmisen rakentama ympäristö luonnon ympäristö sosiaalinen ympäristö liikkuminen lähiympäristössä ja lähiympäristöstä huolehtiminen - liikennekasvatus - kestävä kehitys TYÖTAVAT - havainnointi, keskustelut, tutkiminen - retket lähiympäristöön - leikit - erilaiset juhlat

9 - iltaretki - seikkailu - kasvien kasvattaminen, hoitaminen - työtehtävät - ympäristöä säästävät jokapäiväiset tavat - hyötykatokseen tutustuminen - fysikaaliset ja kemialliset kokeet - poliisin vierailu - ohjattu kulkeminen liikenteessä 8. FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS JA TERVEYS - lapsi oppii tuntemaan ja hallitsemaan oman kehonsa - lapsi iloitsee liikunnasta ja saa myönteisiä kokemuksia - lapsi saavuttaa kehitysvaiheensa ja kykyjensä mukaiset liikunnalliset perustaidot - lapsi vahvistaa fyysistä kuntoaan - lapsi omaksuu terveellisiä elämäntapoja ja -tottumuksia - lapsi oppii tiedostamaan terveyteensä haitallisesti vaikuttavia asioita - lapsi oppii toimimaan osana ryhmää ja ymmärtämään yhteisiä sääntöjä - lapsi ilmaisee itseään monipuolisesti ja luovasti - lapsi tutustuu ympäristöön, erilaisiin liikuntamuotoihin ja -välineisiin - lapsi totuttautuu veteen ja oppii kykyjensä mukaan uimaan SISÄLLÖT - oman kehon tuntemus ja hallinta: eri aistien monipuolinen käyttö voiman käyttöä säätelevät harjoitukset tasapainoilu ja kiipeily - liikunnalliset perustaidot: kieriminen, ryömiminen, konttaaminen kävely, juoksu, tasapaino taivutukset, kierrot, kuperkeikka kiipeäminen, riippuminen, hyppääminen heittäminen, kiinniottaminen - muotorakenteiden hallinta: piiri, jono, rivi - ulkoliikunta ja luontoretket: retket eri vuodenaikoina vaihteleviin maastoihin seikkailu - eri liikuntamuodot: pelit; jalkapallo, sähly, koripallo suunnistuksen alkeet yleisurheilu; juoksu, pallonheitto, pituushyppy luistelu, hiihto - kunnan järjestämä uimakoulu - ilmaisuliikunta: mielikuvaliikunta, satuliikunta, musiikkiliikunta - tupakka- ja huumevalistus ikätason mukaan tilannekohtaisesti - terveellinen ravinto - puhtaus, lepo, riittävä uni - tilanteen mukainen oikea pukeutuminen: ulkoilu, liikuntatuokiot

10 TYÖTAVAT - liikuntaleikit, aisti- ja reaktioleikit - sääntöleikit - pallopelit - voimistelu - luontoliikunta, luontopolut - kuvasuunnistus - telineradat, seikkailuradat - nassikkapaini - leikkivarjoharjoitukset

11 - tanssi - erilaiset välineet: narut, vanteet, patjat, hernepussit, pallot, trampoliini, mailat, penkit jne. - hiihto - luistelu - uintiopetus - rentoutumisharjoitukset - keskustelu 9. MUSIIKKIKASVATUS - lapsi saa musiikkikokemuksia ja -elämyksiä, jotka tukevat tunne-elämän ja myönteisen minäkuvan kehittymistä - lapsi saa tietoa musiikin peruselementeistä - lapsi saa tietoa musiikin synnystä - lapsi oppii kuuntelutaidon - lapsi saa mahdollisuuden iloita musiikista - lapsi ilmaisee itseään musiikin keinoin sekä yksin että ryhmässä - lapsi kuulee monipuolista musiikkia: mm. klassista musiikkia, kansanmusiikkia, lastenlauluja - lapsi tutustuu suomalaiseen musiikkiperinteeseen ja saa kokemuksia muiden kulttuurien musiikista SISÄLTÖ - musiikillinen ilmaisu: laulaminen, soittaminen, musiikkiliikunta, laululeikit, musiikkimaalaus, esiintyminen - kuunteleminen: hiljaisuus, ympäristön äänet, soittimien äänet, melodiat - rytmi: perusrytmi eri tavoin, keho, rytmisoittimet, melodia kaikurytmit - musiikin peruskäsitteet: hidas nopea, hiljainen voimakas, matala korkea, iloinen surullinen (duuri molli), yksin yhdessä (soolo tutti), tauko - soittimien rakentaminen - musisointi TYÖTAPOJA - soittaminen - laulaminen - kuunteleminen - soitinsadut - loruttaminen - riimittäminen - taputtaminen - piirileikit, tanhut, kansantanssit - perinneleikit - tanssi - musiikkiliikunta

12 - juhlat, konsertit, esitykset 10. KÄDENTYÖT TEKSTIILITYÖ JA TEKNINEN TYÖ SEKÄ ASKARTELU - lapsi tutustuu erilaisiin materiaaleihin, välineisiin, perustyötapoihin sekä ilmaisun mahdollisuuksiin - lapsi harjoittaa kädentaitoja sekä silmän ja käden yhteistyötä - lapsi oppii työskentelemään pitkäjänteisesti ja saattamaan työnsä valmiiksi - lapsi kasvaa vastuuntuntoon huolehtimalla työvälineistään ja työympäristönsä siisteydestä - lapsi oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ja arvioimaan omaa työskentelyään SISÄLLÖT - mielikuvitukseen ja elämyksiin perustuvat tehtävät - sommittelu- ja rakentelutehtävät - käyttöesineiden valmistaminen - sopivan materiaalin, muodon ja värin valinta - välineiden, työtapojen ja materiaalien tunteminen - arviointi työn eri vaiheissa Tekstiilityö TYÖTAVAT - kaavasta piirtäminen - kankaan leikkaaminen ja liimaaminen - ompeleminen - lankatyöt - kankaanpainanta Tekninen työ - sahaaminen - mittaaminen - liimaaminen - naulaaminen - maalaaminen Askartelu - paperin repiminen, rypistäminen, leikkaaminen, liimaaminen, taitteleminen - pahvin ja kartongin työstäminen - painantatyöt - rakentelu - luonnonmateriaalityöt

13 - jätemateriaalityöt - kollaasityöt 11. KUVALLINEN ILMAISU - lapsi nauttii omasta kuvallisesta ilmaisustaan ja oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä - lapsi oppii käyttämään mielikuvitustaan kuvallisessa ilmaisussaan - lapsi oppii näkemään ympäristönsä esteettisesti - lapsi saa kokemuksia värien, viivojen, muotojen ja valon havainnoimisesta ja ilmaisemisesta - lapsi harjoittaa käden taitoja sekä käden ja silmän yhteistyötä - lapsi harjaantuu välineiden käyttöön ja tutustuu erilaisiin materiaaleihin - lapsi oppii tunnistamaan pää- ja välivärit - lapsi oppii tuntemaan luonnon kuvallisen ilmaisun perustana ja innoittajana SISÄLLÖT - perus- ja välivärit, värien sekoittaminen, eri sävyt ja voimakkuudet - kuvattavan kohteen havainnoiminen - työn suunnitteleminen - välineiden, työtapojen ja materiaalien tunteminen - sommittelu - muoto - valo ja varjo - mielikuvien ja elämysten kuvaaminen - eri taiteilijoiden töihin tutustuminen - oman työn tarkasteleminen ja arviointi TYÖTAVAT - piirtäminen (lyijykynä, värikynät, väriliidut, hiili, tussi) - maalaus (sormivärit, vesi- ja peitevärit) - muovailu - savityöt - sekatekniikka - painanta - retket metsään ja lähiympäristöön - taidenäyttelyihin tutustuminen 12. ILMAISUKASVATUS - lapsi kehittää vuorovaikutustaitojaan - lapsi saa mielikuvitusta rikastuttavia kokemuksia - lapsi kehittää aistihavaintojaan - lapsen ilmaisulliset valmiudet lisääntyvät

14 - lapsen itsetuntemus lisääntyy - lapsi saa turvallisuuden, ilon, onnistumisen ja kauneuden kokemuksia SISÄLLÖT - kontaktileikit - tunneilmaisu - aistiharjoitukset - rytmiharjoitukset - roolileikit - improvisointi - pienimuotoiset näytelmät - rentoutuminen TYÖTAVAT - nukketeatteri - tutut sadut näyteltynä - teatteriesityksen katsominen - haju-, maku- ja tuntoaistikokemukset - erilaiset leikit - tanssi ja liikunta - eri musiikinlajien kuuntelu (mm. klassinen, jazz, rock) - erilaisten äänten kuuntelu (mm. veden äänet) - erilaisten äänten tuottaminen - konsertissa käynti 13. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS Eritystä tukea tarvitsevien lasten esiopetus noudattaa soveltuvin osin Liedon kunnan esiopetussuunnitelmaa. Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta eri kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Erityistä tukea tarvitaan, kun lapsella on jokin fyysinen vamma, pitkäaikaissairaus tai sosiaalisia, motorisia tai tunne-elämän vaikeuksia. Myös puheen- ja kielenkehityksen vaikeudet tai kasvuoloista johtuva lapsen kehityksen vaarantuminen edellyttävät erityistä tukea. Lisäksi erityistä tukea esiopetuksessa annetaan lapsille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen perustana on henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Kiertävä erityislastentarhanopettaja kartoittaa esiopetusikäisten puheenopetuksen tarpeen syyskuun aikana. Kartoituksen perusteella esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat pitävät lapsille äännekerhoa. Tarvittaessa vanhemmat voivat sopia käynnin terveyskeskuksen puheterapeutin luokse. Ryhmissä toimitaan pienryhmissä ja tarpeen mukaan toimintaa voidaan eriyttää lapsikohtaisesti. Erityislastentarhanopettaja konsultoi henkilökuntaa tarpeen vaatiessa.

15 14. ESIKOULULAISTEN PÄIVÄOHJELMA Esiopetusaika on klo Klo 6.30 Varhaista aamuhoitoa tarvitsevat lapset saapuvat päiväkotiin, leikkiä 7.00 Päiväkoti aukeaa, leikkiä 8.00 Aamupala Maahiset ja Velhot 9.00 Aamupiiri 9.30 Ulkoilua Ohjattua toimintaa, leikkiä Lounas koulun ruokalassa Esikoululaisten, jotka eivät tarvitse päivähoitoa, kotiinlähtö Päivälepo Pelaamista, piirtämistä, muovailua Välipala Vapaata leikkiä, ulkoilua, kotiinlähtö Päiväkoti suljetaan 15. YHTEISTYÖTAHOT Esiopetusryhmät tekevät yhteistyötä Loukinaisten koulun ja Kukonharjan päiväkodin kanssa mahdollisuuksien mukaan. Teemme myös yhteistyötä Liedon terveyskeskuksen, perheneuvolan ja Liedon ev.lut. seurakunnan kanssa.