Makrotaloustiede 31C00200

Transkriptio

1 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1

2 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien välisten yhteyksien esitystapoja 2

3 Kansantalouden tilinpito; BKT Bruttokansantuote BKT (engl. GDP) mittaa 1) kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten arvonlisäyksen summaa (lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla) Arvonlisäys: markkinatuotannossa tuotoksesta vähennetään välituotteet ja markkinattomassa tuotannossa arvonlisäys saadaan laskemalla yhteen palkat ym., poistot ja mahd. tuotantoverot. 3

4 Bruttokansantuote 2014 tuotoksen kautta, milj. 1 Tuotos perushintaan Välituotekäyttö Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Tuoteverot Tuotetukipalkkiot Bruttokansantuote markkinahintaan (3+4-5)

5 2) kotimaisten talousyksiköiden tavaroiden ja palvelusten loppukäytön summaa BKT = kulutus (yksityinen + julkinen) + investoinnit (yksityinen + julkinen) + nettovienti (vienti-tuonti) + varaston muutos + tilastollinen ero 5

6 Bruttokansantuote 2014 loppukäytön kautta, milj. 1 Kulutusmenot Yksityiset Julkiset Kiinteän pääoman bruttomuodostus Yksityinen Julkinen Varaston muutos Arvoesineiden nettohankinta 69 5 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti (6-7) Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen tuonti Tilastollinen ero Bruttokansantuote markkinahintaan ( )

7 3) tuotannontekijätulojen summaa BKT = Palkansaajakorvaukset + tuotanto- ja tuontiverot tukipalkkiot + bruttotoimintaylijäämä + sekatulo + poistot NKT, nettokansantuote = BKT poistot (pääoman kuluminen) 7

8 Bruttokansantuote 2014 tulojen kautta, milj. 1 Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Toimintaylijäämä + sekatulo Tuotannon ja tuonnin verot Tukipalkkiot Nettokansantuote ( ) Kiinteän pääoman kuluminen Bruttokansantuote markkinahintaan (6+7)

9 Bruttokansantulo BKTL (GNI, Gross National Income) kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja. Ero BKT:een on, että bruttokansantuloa laskettaessa huomioidaan mukaan myös ulkomailta saadut ja sinne maksetut ensitulot bruttokansantuote + ulkomailta saadut ensitulot - ulkomaille maksetut ensitulot = bruttokansantulo. Ensituloja ovat palkat, korot, osingot, suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot, tuotannon ja tuonnin verot (EU:n perimät alvmaksu ja tullit), tukipalkkiot (EU:n maksamat tuet). 9

10 EU:n hallinnossa (mm. jäsenmaksujen määräämisessä) käytetään nimenomaan jäsenmaiden bruttokansantuloa, ei bruttokansantuotetta. Ulkomaille maksetut korot ovat Suomessa merkittävä erä, joten perinteisesti Suomen osalta bruttokansantulo on ollut pienempi kuin bruttokansantuote. Aikaisemmin bruttokansantulosta käytettiin termiä GNP (Gross National Product), mutta nyt kansainvälisesti on siirrytty käyttämään termiä GNI. Käsitteet eivät tarkoita aivan samaa asiaa, sillä GNP ei sisällä EU:lle maksettuja eikä EU:lta saatuja veroja ja tukia. 10

11 2014, milj. 1 Bruttokansantuote markkinahintaan Ensitulo ulkomailta, netto Bruttokansantulo (1+2) Kiinteän pääoman kuluminen Nettokansantulo (3-4) Tulonsiirrot ulkomailta, netto Käytettävissä oleva tulo (5+6)

12 Nimelliset ja reaaliset luvut Nimellinen (käypähintainen) BKT / Reaalinen (kiinteähintainen) BKT = Bkt-deflaattori Kiinteähintainen: ilmaistu ns. perusvuoden tai viitevuoden hintaan; Kiinteähintaista BKT:ta kutsutaan myös BKT:n määräksi tai volyymiksi Kun kurssilla puhutaan kokonaistuotannosta, tarkoitetaan nimenomaan reaalista BKT:ta, jota merkitään Y:llä Nimellinen BKT on tällöin P Y, missä P = BKTdeflaattori BKT-deflaattori on indeksiluku, jonka perusvuoden arvo = 1, jolloin nimellinen BKT=reaalinen BKT 12

13 Nimellinen ja reaalinen BKT Suomessa 13

14 BKT:n arvon, hinnan ja volyymin muutokset, % Arvo = määrä x hinta, joten arvon %- muutos on likimäärin määrän %- muutos + hinnan %-muutos 14

15 Logaritmien käytöstä Jos jokin muuttuja x kasvaa vakioista %- vauhtia, sen luonnollinen logaritmi ln(x) kasvaa lineaarisesti Jos y = ln(x), dy/dx = 1/x, joten dy = dx/x joka 100:lla kerrottuna on likimäärin %- muutos (kun dx/x on suhteellisen pieni) 15

16 Pitkällä aikavälillä Suomen BKT on kasvanut melko tasaista vauhtia 16

17 Tasainen %-kasvu näkyy siten, että luonnollinen logaritmi on kasvanut melko lineaarisesti 17

18 Indeksiluvut BKT:n, hintatason ja muiden makromuuttujien kehitystä kuvataan usein indekseillä Yleensä perusvuonna indeksi=100 Esim. BKT indeksinä: 100*BKT:n määrä vuonna t / BKT:n määrä perusvuonna Indeksi arvo kertoo %-eron suhteessa perusvuoteen Esimerkkejä: BKT:n volyymi-indeksi Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi 18

19 Eri tapoja muodostaa hintaindeksi Ilmaistaan kiinteän hyödykekorin (tiettyjä hyödykkeitä aina samat määrät) arvo eri vuosina suhteutettuna arvoon perusvuonna (ns. Laspeyres indeksi) ; yleisin tapa käyttää hintaindeksejä Ilmaistaan kunkin vuoden hyödykekorin (tiettyjä hyödykkeitä, mutta määrät vaihtuvat) arvo suhteutettuna sen arvoon perusvuoden hinnoilla (ns. Paasche indeksi) 19

20 20

21 Kansantalouden tilinpitoon liittyviä ongelmia Hintakehityksen yliarvioiminen johtaa volyymin (ja siten talouden kasvun) aliarvioimiseen vrt. tietokoneiden hintakehitys: hinnat melko vakioisia, mutta laskentatehon hinta tippuu Kansantalouden tilinpidon perusvuoden vaihto voi johtaa historiallisen kehityksen uudelleenarviointiin Usein samassa yhteydessä tehdään muitakin muutoksia tilinpidossa (tilinpidon harmonisointi EU:ssa) 21

22 Eräitä ongelmakohtia BKT:n laskemisessa: Kaikkea aktiviteettia ei voi mitata (tai vaikka voitaisiin mitata, ei ole markkinatuotantoa): omavaraistuotanto, kotitaloustuotanto, harmaa talous, ympäristö Epätäydellinen laskentapohja (BKT-luvut perustuvat rekisteritietoihin, kyselyihin, indikaattoreihin, arvauksiin, jne.) Hintakehityksen arviointi Palvelusektorin tuotannon mittaaminen vaikeaa; usein arvioidaan kustannusten (palkat) avulla Julkisen sektorin tuotannossa ei markkinahintoja 22

23 23

24 Eräitä kansantalouden tilinpidon uudistuksia Otettu käyttöön ns. vaihtuva perusvuosi. Perusvuotta vaihdetaan juoksevasti niin, että kiinteähintaiset luvut lasketaan aina edellisen vuoden hintoihin (esim. v tiedot v hintoihin). Ottaa talouden rakennemuutokset paremmin huomioon kuin aiemmin käytetty kiinteä perusvuosi. Vaihtuvan perusvuoden mukaiset luvut on muunnettu viitevuoden hintaisiksi ketjuttamalla vuosimuutokset. 24

25 Kaksoisdeflatointi kiinteähintainen tuotos ja välituotekäyttö lasketaan tuotteittain noin 950 tuoteryhmän tarkkuudella kiinteähintainen arvonlisäys saadaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena. aiemmin ensin laskettiin käypähintainen arvonlisäys ja sitten se deflatoitiin Tutkimus- ja kehitysmenojen käsittely investointeina 25

26 Tulojen ja menojen virrat BKT ilmaistuna kysynnän erien avulla: Y = C + I + G + X Z BKT = kulutus (C) + investoinnit (I) + julkiset menot (G) + vienti (X) - tuonti (Z) tuonti Z vähennetään, koska C, I ja G sisältävät myös tuontihyödykkeitä; kotimaista kysyntää C + I + G kutsutaan myös absorptioksi Kun otetaan huomioon pääomaliikkeet, X Z on vaihtotase Toisaalta BKT mittaa kokonaistuotantoa, joten em. yhtälö ilmaisee myös sen, että tasapainossa kokonaistuotanto = haluttu kokonaiskysyntä 26

27 Kuluttajien kannalta käytettävissä olevat (yksityis) tulot, eli tulot (Y) nettoverot (T), voidaan käyttää kulutukseen (C) tai säästämiseen (S): Y = T + C + S Nettoverot T = verot - tulonsiirrot Yhdistämällä yhtälöt saadaan T + C + S = C + I + G + X Z (S I) + (T G) = (X Z) Yksityinen + julkinen nettosäästäminen = nettovienti I = S + (T G) + (Z - X); investoinnit rahoitetaan säästämisellä tai velkaantumalla ulkomaille 27

28 CA = vaihtotase (current account) Luvut v. 2010, % BKT:sta 28

29 Usein edellä olevaa yhtälöä tarkastellaan muodossa Y + Z = C + I + G + X Tämä on ns. huoltotase Vasen puoli Y + Z = tarjonnan erät Oikea puoli C + I + G + X = kysynnän erät Huom: makrotaloustieteessä kuitenkin kokonaistarjonnalla tarkoitetaan Y:tä (BKT) ja kokonaiskysynnällä tarkoitetaan summaa C + I + G + X Z 29

30 Huoltotase 2014 Bruttokansantuote markkinahintaan Tavaroiden ja palvelujen tuonti Tarjonnan erät yhteensä Kulutusmenot (yksit.+julk.) Kiinteän pääoman bruttomuodostus (yksit.+julk.) Tavaroiden ja palvelujen vienti Varaston muutos ja arvoesineiden hankinta Kysynnän erot yhteensä Tilastollinen ero 864 Kysynnän erät + tilastollinen ero

31 Maksutase Mittaa taloustoimia muun maailman kanssa Sisältää seuraavia eriä: Vaihtotase (current account) Tavarat (kauppatase) Palvelut (palvelutase) Tuotannontekijäkorvaukset Tulonsiirrot Pääoman siirrot 31

32 Rahoitustase (financial account) Suorat sijoitukset Arvopaperisijoitukset Muut sijoitukset Johdannaiset Valuuttavarannon muutos Virheet Kaikkien edellisten erien summa = 0 32

33 Maksutase on aina tasapainossa: vaihtotaseen alijäämä tai ylijäämä tasapainottuu rahoitustaseen (nettopääomavirran tai valuuttavarannon muutosten) avulla Esim.: Maa tuo enemmän kuin vie: vaihtotase alijäämäinen. Tämä rahoitetaan velkaantumalla ulkomaille: rahoitustase ylijäämäinen 33

34 34

35 35

36 36

37 Taloudellisten muuttujien välisten yhteyksien esittämistapoja Kahdenlaisia muuttujia: endogeeniset: määräytyvät mallissa: esim. Y, C, I, X, Z eksogeeniset, määräytyvät mallin ulkopuolella: esim. G, ja T 37

38 Kolmenlaisia yhtälöitä: käyttäytymisyhtälö: esim. C:n riippuvuus käytettävissä olevista tuloista; I:n riippuvuus tuotannosta ja korosta identiteetti (määritelmä): käytettävissä olevat (yksityis) tulot = Y - T tasapainoehto: kokonaistarjonta = kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X - Z 38

39 Käyttäytymisyhtälön esitystapoja, esimerkkinä kulutus 1) Yleinen muoto: C = C(Y D ) = C(Y T) C(.) on funktio Rajakulutusalttius (marginal propensity to consume, MPC) on kulutuksen muutos, kun käytettävissä olevat tulot muuttuvat yhdellä yksiköllä. Teknisesti tämä on kulutusfunktion kulmakerroin tai funktion derivaatta Y D :n suhteen: dc/dy D = dc(y D )/dy D Tätä voidaan merkitä myös C tai C YD Huom.: kulmakerroin verojen suhteen: dc/dt = C 39

40 C dy D dc C(Y D ) Kulmakerroin = dc/dy D Y D Huom.: kuvassa kulmakerroin (MPC) muuttuu tulojen muuttuessa 40

41 2) Oletetaan jokin muoto funktiolle, usein lineaarinen: C = c 0 + c 1 Y D = c 0 + c 1 (Y-T) Yhtälössä tuntemattomia vakioita (parametreja) c 0 ja c 1 Kulmakerroin = MPC = dc/dy D =c 1 Huom.: verojen suhteen dc/dt = - c 1 41

42 C dy D c 0 + c 1 Y D dc Kulmakerroin = dc/dy D = c 1 Y D Huom.: nyt kulmakerroin vakioinen 42

43 3) Annetaan parametreille numeroarvot esim.: c 0 = 1000, c 1 = 0.6, joten C = Y D = (Y-T) Esimerkissä kulmakerroin dc/dy D =0.6 Oletetaan numeroarvot (mm. harjoituksissa) tai estimoidaan ne tilastoaineistosta ekonometrian menetelmin 43