21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12)

Transkriptio

1 21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opittua 2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen 4. Suhdannevaihtelujen selittäminen 5. Kokonaiskysyntä 6. Kokonaistarjonta 7. Suhdannevaihtelujen syyt 1

2 1. Tähän mennessä opittua Mikrotaloustieteen mukaan vakaassa ympäristössä kansantalous asettuu tilaan, jossa kaikki hyödykemarkkinat ovat tasapainossa... ja työmarkkinat tilassa, jossa on vain rakenteellista työttömyyttä, eli työttömyys on tasapainotasollaan työllisyys on silloin tasapainotasollaan L E kutsutaan tätä työllisyyden ja sitä vastaavaa työttömyyden tasoa jatkossa luonnolliseksi (ts. taloudelle luonteenomaiseksi) tasoksi (natural) ja merkitään alaindeksillä N Reaalinen bruttokansantuote Y N = A F(K, L N ) kasvaa kasvuteorian selittämällä vauhdilla Kun hyödykemarkkinat ovat tasapainossa, Y N ja K kasvavat samalla vauhdilla 2

3 Tämä kasvuvauhti määräytyy teknologian A kehityksen perusteella, jos väestön määrä ei kasva, jolloin L N on vakio Inflaatiovauhti asettuu keskuspankin säätelemän rahan tarjonnan kasvuvauhdin tasolle kvantiteettiteorian perusyhtälön M V = P Y N mukaisesti => inflaatiovauhti: ΔP/P = ΔM/M - ΔY N /Y N inflaatio on rahataloudellinen ilmiö Reaaliset ja rahataloudelliset tekijät määräytyvät siten toisistaan riippumatta ns. klassinen dikotomia pätee 3

4 2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu Toteutunut reaalinen bruttokansantuote on kuitenkin vain harvoin jos koskaan edellä määritellyllä pitkän ajan luonnollisella eli potentiaalisella tasollaan Y N kysyntä- ja tarjontasokkien vuoksi Toteutuneen bruttokansantuotteen voi kunakin vuonna ajatella koostuvan potentiaalisesta tuotannosta (potential output) ja suhdannetekijästä: toteutunut tuotanto Y = potentiaalinen tuotanto Y N + suhdannepoikkeama eli tuotantokuilu (output gap) 4

5 Tuotannon poikkeamaa potentiaalisesta kutsutaan tuotantokuiluksi Se on positiivinen, kun toteutunut tuotanto on potentiaalista korkeampi, ja negatiivinen, kun se on potentiaalista pienempi Edellisessä tapauksessa kansantalouden sanotaan olevan korkeasuhdanteessa,... jälkimmäisessä tapauksessa matalasuhdanteessa Noususuhdanteessa BKT kasvaa potentiaalista nopeammin... ja laskusuhdanteessa puolestaan hitaammin Taantuma on tilanne, jossa BKT alenee Lama on poikkeuksellisen syvä taantuma sellainen, jonka vaikutukset näkyvät laajasti yhteiskunnassa kuten Suomen 1990-luvun lama, jolloin työttömyys nousi lähes 17 prosenttiin Suomi on nyt toipumassa viime vuosina vallinneesta taantumasta: vuosina BKT supistui, vuonna 2015 kasvoi vain 0,3 prosenttia mutta vuoden 2016 kasvun arvioidaan olleen jo noin 1,5 prosenttia 5

6 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen toteutunut tuotanto Y Bkt noususuhdanne laskusuhdanne korkeasuhdanne potentiaalinen tuotanto Y N matalasuhdanne Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X M aika 6

7 Tuotantokuilu (output gap) Bkt korkeasuhdanne = positiivinen tuotantokuilu: Y > Y N toteutunut tuotanto Y potentiaalinen tuotanto Y N = A F(K, L N ) tuotantokuilu (output gap) matalasuhdanne = negatiivinen tuotantokuilu: Y < Y N Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X M aika 7

8 Suhdannepolitiikan (raha- ja finanssipolitiikan) tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita (asiaan palataan seuraavassa luennossa) Bkt aika 8

9 Kasvupolitiikan (tai innovaatio- tai teknologiapolitiikan) tavoitteena on kiihdyttää talouskasvua Bkt aika 9

10 Rakennepolitiikalla sekä työllisyys- ja työvoimapolitiikalla on vain tasovaikutus Bkt Rakennepolitiikalla vaikutetaan tuotantopanosten (K ja L ) käytön tehokkuuteen, työllisyys- ja työvoimapolitiikalla työpanoksen (L) määrään aika 10

11 Suhdannevaihtelujen mittaamisen ongelmana on, ettei potentiaalista tuotantoa ei voi havaita...vaan se on jollakin tavoin estimoitava BKT:n havaituista arvoista Kaksi menetelmää: poistetaan suhdannetekijä havaituista arvoista jollakin mekaanisella menetelmällä, esimerkiksi jollakin liukuvan keskiarvon menetelmällä kuvio 1 on tehty tällä tavoin käytetään kansantalouden toimintaa kuvaavaa kokonaistaloudellista mallia Suomen Pankin Aino-malli on kehitetty tähän tarkoitukseen 11

12 Kuvio 1. Toteutunut ja potentiaalinen bkt sekä tuotantokuilu miljardia euroa viitevuoden 2010 hinnoin Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin Bkt 180 Poten3aalinen bkt Omat laskelmat, Kansantalouden tilinpito Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta

13 Havaintoja Kuvion 1 oikea puoli on tehty vasemman puoleisesta vähentämällä havaitusta BKT:n arvosta potentiaalinen arvo ja suhteuttamalla potentiaaliseen prosentuaalinen tuotantokuilu = 100 (Y-Y N )/Y N Korkeasuhdanteet 1980-luvun loppu vuosituhannen vaihde Matalasuhdanteet luvun alun lama : kaksoistaantuma 13

14 Tuotantokuilulla mitaten Suomen vuoden 2009 taantuma ei ollut syvempi kuin muissa kehittyneissä maissa; edeltävä korkeasuhdanne oli voimakkaampi Suomi on muita suhdanneherkempi; nyt tuotantokuilu on suurempi kuin muualla Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta Saksa Ruotsi Suomi Iso-Britannia Yhdysvallat Lähde: IMF World Economic Outlook Database 14

15 The Economist, 18 Jan 2014 Tuotantokuilun mukaan Kiinassakin on matalasuhdanne, vaikka bkt kasvaa 7-8 %:n vauhtia 15

16 Suhdannefaktoja 1) Suhdannevaihtelut ovat epäsäännöllisiä eivätkä ole ennustettavissa 1990-luvun lamaa ei kukaan osannut ennustaa ei myöskään nykyistä taantumaa 2) Useat makrotaloudet suureet vaihtelevat yhdessä esimerkiksi BKT, investoinnit ja kulutus 3) Korkeasuhdanteessa työttömyys on luonnollista eli tasapainotasoaan alempi ja inflaatio kiihtyy 4) Matalasuhdanteessa työttömyys on luonnollista eli tasapainotasoaan suurempi ja inflaatio hidastuu 16

17 Kuvio 4. Tyyliteltyjä suhdannefaktoja Bkt työttömyys vähäistä, inflaatio kiihtyy toteutunut tuotanto Y Y = Y N Y > Y N Y < Y N potentiaalinen tuotanto Y N = A F(K, L N ) työttömyys luonnollisella tasollaan, inflaatiovauhti vakaa työttömyys suurta, inflaatio hidastuu aika 17

18 4. Suhdannevaihtelujen selittäminen Talouskasvu kasvuteoria kuvaa kansantuotteen ja elintason kasvua pitkällä aikavälillä selittää näiden muuttujien trendikasvua Työttömyys työttömyyden teoria, jota edellä tarkastelimme, selittää työttömyyttä pitkällä aikavälillä rakenteellisen tai tasapainotyöttömyyden teoria Raha ja inflaatio rahan kvantiteettiteoria selittää rahan tarjonnan ja hintojen muutoksen välistä yhteyttä pitkällä aikavälillä Klassinen dikotomia = rahapolitiikka ei vaikuta reaalisiin muuttujiin pitkällä aikavälillä 18

19 Suhdannevaihtelut ovat BKT:n poikkeamia trendikasvusta merkitsevät myös sitä että työttömyys voi poiketa sen tasapainotasolta... ja sitä, että rahapolitiikkakin voi vaikuttaa reaalisiin suureisiin lyhyellä aikavälillä Suhdannevaihteluita kuvataan yleensä kahden muuttujan avulla kokonaistuotannon määrä eli reaalinen BKT kansantalouden hintataso ja sen muutos eli inflaatio Suhdannevaihtelujen perusmalli kokonaistuotanto ja hintataso määräytyvät kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan perusteella 19

20 Kuvio 5. Suhdannevaihtelujen perusmalli: kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta Hintataso Kokonaistarjonta Hintojen tasapainotaso Kokonaiskysyntä 0 Tuotannon tasapainotaso Tuotannon määrä eli BKT 20 Copyright 2004 South-Western

21 5. Kokonaiskysyntä (aggregate demand) Tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä kansantaloudessa muodostuu kulutuksesta C investoinneista I julkisesta kulutuksesta G nettoviennistä NX = X-M Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + NX Samalla tavoin kuin yksittäisen hyödykkeen kysyntä on hinnan vähenevä funktio, on kokonaiskysyntäkin hintatason vähenevä funktio hintatason laskiessa kysyntä kasvaa, noustessa se vähenee 21

22 Kuvio 6. Kokonaiskysyntäkäyrä Hintataso P P 2 1. Hintatason lasku Kokonaiskysyntä 0 Y Y lisää tavaroiden ja palvelujen kysyttyä määrää. Tuotannon määrä 22 Copyright 2004 South-Western

23 Kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva seuraavista syistä Kulutuksen varallisuusvaikutus hintojen laskiessa kuluttajat kokevat itsensä aiempaa varakkaammiksi, mikä lisää kysyntää Investointien korkovaikutus rahan kvantiteettiyhtälöstä M V = P Y seuraa, että hintatason laskiessa halutaan pitää vähemmän käteiskassoja M lainavarojen tarjonta kasvaa (ks. luento 18), mikä laskee korkokantaa ja lisää investointeja Viennin valuuttakurssivaikutus hintatason laskiessa myös vientituotteiden hintoja voidaan laskea mikä lisää viennin määrää 23

24 Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy, jos kulutuksessa, investoinneissa, julkisessa kulutuksessa ja/tai viennissä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat hintatasosta riippumatta Esimerkkejä kotitaloudet ryhtyvät säästämään enemmän eli vähentävät kulutustaan yritysten investointihalukkuus muuttuu vaikkapa teknologian muuttuessa Eduskunta päättää lisätä tai supistaa valtion menoja vientimarkkinoilla on nousu- tai laskukausi 24

25 Kuvio 7. Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Hintataso P Kokonaiskysyntä D 1 Kokonaiskysyntä D 2 0 Y Y 2 Kysynnän vahvistuminen lisää kysyntää kaikilla hinnoilla Tuotannon määrä 25

26 6. Kokonaistarjonta (aggregate supply) Pitkällä aikavälillä kokonaistarjontakäyrä on pystysuora tarjonta on siten vakio, hintatasosta riippumaton kuten kasvuteoriasta opimme, bruttokansantuote määräytyy pitkällä aikavälillä tuotantopanosten (työ ja pääoma) sekä teknologian tason perusteella Y = A F(K,L) sovelletaan tätä oppia nyt siten, että L N on se työllisyyden luonnollinen tai tasapainotaso, joka vastaa rakenteellista eli tasapainotyöttömyyttä (luento 17) tuotannon luonnollinen (natural rate of output) taso on siten Y N = A F(K,L N ) se vastaa sitä tuotannon määrää, joka saadaan kun työttömyys on luonnollisella eli tasapainotasollaan ja kun annettuna ovat pääomakanta ja teknologian taso Sitä siirtävät muutokset talouskasvun tekijöissä: L, K ja A hintataso ei vaikuta teknologiaan eikä tuotantopanoksiin Lyhyellä aikavälillä tarjontakäyrä on nouseva hintatason noustessa tavaroiden ja palvelujen tarjonta kasvaa 26

27 Kuvio 8. Kokonaistarjontakäyrä pitkällä aikavälillä Hintataso Pitkän ajan kokonaistarjonta P 1. Hintatason muutos... P ei vaikuta tavaroiden eikä palvelujen tarjottuun määrään pitkällä aikavälillä. 0 Tuotannon luonnollinen taso Y N Tuotannon määrä 27

28 Talouskasvu ja inflaatio pitkällä aikavälillä Kokonaiskysyntä- ja tarjontakäyrien avulla voimme kuvata talouskasvua ja inflaatiota Kuvio 9: tekninen kehitys siirtää kokonaistarjontakäyrää oikealle jos kokonaiskysyntäkäyrä pysyy paikallaan, niin tätä johtaisi tuotannon kasvuun ja hintatason laskuun keskuspankin lisätessä rahan tarjontaa kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy oikealle selitetään myöhemmin tarkemmin seurauksena on hintojen nousu samalla tavoin kuin jo opittiin kvantiteettiteoriasta M V = P Y 28

29 Kuvio 9. Talouskasvu ja inflaatio 2... ja rahan tarjonnan kasvu siirtää kokonaiskysyntäkäyrää... Pitkän ajan kokonaistarjonta, LRAS 1980 LRAS 1990 LRAS 2000 Hintataso ja nostaa hintatasoa. P 2000 P 1990 P 1980 AD Tekninen kehitys siirtää kokonaistarjontakäyrää pitkällä aikavälillä... Kokonaiskysyntä, AD AD 1980 Y 1980 Y 1990 Y 2000 Tuotannon määrä mikä lisää tuotantoa Copyright 2004 South-Western

30 Kokonaistarjontakäyrä on nouseva lyhyellä aikavälillä Hintojen noustessa tarjonta kasvaa ja laskiessa vähenee Ks kuvio 10 Kolme teoriaa väärinymmärrys (misperception) jäykät palkat (sticky wages) jäykät hinnat (sticky prices) 30

31 Kuvio 10. Kokonaistarjontakäyrä lyhyellä aikavälillä Hintataso P Lyhyen aikavälin tarjonta 1. Hintatason lasku... P vähentää tavaroiden ja palvelujen tarjontaa lyhyellä aikavälillä. 0 Y 2 Y Tuotannon määrä 31

32 Väärinymmärryksen teoria Havaitessaan oman tuotteensa hinnan laskeneen odotetun hinnan alapuolelle yritys vähentää tarjontaa, koska tulkitsee suhteellisen hinnan alentuneen Kun esimerkiksi jäätelön valmistaja havaitsee jäätelön hinnan laskeneen, se tulkitsee tämän johtuvan jäätelön kysynnän heikentymisestä, jolloin tuotantoa on supistettava. Kaikkien hintojen laskiessa suhteelliset hinnat eivät kuitenkaan muutu Väärinymmärrys johtuu siitä, ettei yritys mitenkään pysty havaitsemaan kaikkia hintoja taloudessa yhtä aikaa Vasta pitkällä aikavälillä opitaan, etteivät suhteelliset hinnat muuttuneetkaan 32

33 Jäykkien palkkojen ja hintojen teoriat Nimellispalkat muuttuvat hitaasti, jolloin hintojen laskiessa tuotannon kannattavuus alenee, mikä saa yritykset supistamaan tuotantoaan palkat sovitaan yleensä tietyksi ajaksi esimerkiksi vuodeksi kerrallaan Hintojen muuttaminenkin voi olla kallista (menu costs), jolloin hintatason laskiessa yrityksen tuotteen hinta voi olla liian korkea, mikä vähentää myyntiä ja siten tuotantoa esimerkkinä vaikkapa uusien asuntojen hinnat 33

34 Lyhyen ja pitkän aikavälin yhdistäminen Lyhyellä aikavälillä kokonaistarjonta Y voi siis poiketa tuotannon pitkän aikavälin luonnollisesta tasosta Y N Jos hintataso P putoaa alle sen odotetun tason P e, niin tuotanto putoaa alle luonnollisen tason edellä esitettyjen teorioiden mukaan Tuotanto = tuotannon luonnollinen taso + vakio (hintataso odotettu hintataso) : Y = Y N + a (P P e ) jossa a = vakio Nyt Y = Y N kun P = P e Y > Y N P > P e Y < Y N P < P e 34

35 Kuvio 11. Pitkän aikavälin tasapaino Hintataso Pitkän aikavälin kokonaistarjonta Lyhyen aikavälin kokonaistarjonta Y = Y N + a(p-p e ) Tasapainohinta A Kokonaiskysyntä 0 Tuotannon luonnollinen taso Y N Tuotannon määrä 35

36 Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrän siirtyminen Kokonaistarjontakäyrän asemaan vaikuttavat tuotannon luonnollinen taso Y N odotettu hintataso P e Käyrä siirtyy oikealle, jos tuotannon luonnollinen taso kasvaa, vasemmalle, jos se pienenee Y N riippuu edellä kerrotulla tavalla tuotantopanoksista sekä teknologiasta Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrä siirtyy vasemmalle, jos odotettu hintataso P e kasvaa sillä Y = Y N + a(p-p e ) ó P = P e + (1/a) (Y-Y N ) Käyrä siirtyy oikealle, jos P e laskee 36

37 7. Suhdannevaihtelujen syyt Opimme edellä kuviossa 9 miten kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan mallia voi käyttää pitkän aikavälin talouskasvun ja inflaation selittämiseen Suhdannevaihtelut ovat tuotannon ja hintatason heilahteluja näiden tasapainourien ympärillä Niitä aiheuttavat ne tekijät, jotka vaikuttavat lyhyen aikavälin kokonaiskysyntäkäyrän tai kokonaistarjontakäyrän asemaan...siis ne tekijät jotka siirtävät lyhyen aikavälin kokonaiskysyntäkäyrää tai kokonaistarjontakäyrää 37

38 Kokonaiskysynnän siirtymän vaikutukset Kokonaiskysynnän siirtymä vaikuttaa lyhyellä aikavälillä sekä tuotannon määrään että hintatasoon...pitkällä aikavälillä vain hintatasoon Näytetään seuraavaksi, miten matalasuhdanne syntyy kokonaiskysynnän heikentymisen seurauksena - Taloustieteen oppikirjassa on vastaava tarkastelu kokonaiskysynnän vahvistumisen vaikutuksista, s Kuvio 12: Alkutilanne A : kokonaiskysyntä AD 1 = lyhyen ajan kokonaistarjonta AS 1 = pitkän ajan kokonaistarjonta, jolloin tuotannon määrä on Y 1 = Y N ja hintataso on P 1 Kokonaiskysyntä heikkenee asemaan AD 2, jolloin lyhyen ajan tasapainoksi tulee piste B, jossa tuotannon määrä on Y 2, joka on luonnollisen tason alapuolella, ja hintatasona on P 2, joka on alempi kuin P 1 38

39 Kuvio 12. Kokonaiskysynnän heikentyminen 2.. aiheuttaa tuotannon vähenemisen lyhyellä aikavälillä... Hintataso Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta, AS AS 2 P P 2 P 3 B A C mutta ajan myötä lyhyen ajan kokonaistarjontakäyrä siirtyy Kokonaiskysynnän heikentyminen... Kokonaiskysyntä, AD AD 2 0 Y 2 Y 4... ja tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen. Tuotannon määrä 39

40 Kokonaiskysynnän heikentyminen on aiheuttanut matalasuhdanteen toteutunut tuotanto Y BKT A C tuotannon luonnollinen, potentiaalinen taso Y N B matalasuhdanne = negatiivinen tuotantokuilu: Y < Y N aika 40

41 Kuvio 12: Pitkällä aikavälillä hintaodotukset muuttuvat eli odotettu hintataso P e laskee, mikä siirtää lyhyen ajan kokonaistarjontaa oikealle Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että odotetun hintatason alentuessa myös palkkavaatimukset laskevat, jolloin vallitsevalla hintatasolla tuotantokustannukset alenevat ja tarjonta kasvaa Tasapaino löytyy kun kokonaistarjontakäyrä on siirtynyt asemaan AS 2 Uusi tasapaino on pisteessä C, jossa tuotanto on palannut alkuperäiselle, luonnolliselle tasolleen Y 1 = Y N mutta hintataso P 3 on nyt alempi Pitkällä aikavälillä kokonaiskysynnän heikentyminen näkyy siis vain hintatason laskuna 41

42 Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset Lyhyen ajan kokonaistarjonnan heikentyminen vähentää tuotantoa, lisää työttömyyttä ja nostaa hintatasoa Kuvio 13: kokonaistarjonta heikkenee siirtyen asemasta AS 1 asemaan AS 2 Esimerkiksi tuotannon välituotteena käytetyn öljyn hinta nousee, jolloin tuotannon kannattavuus heikkenee kaikilla hintatasoilla, mikä johtaa tarjonnan vähenemiseen pitkän ajan tasapaino muuttuu pisteestä A lyhyen ajan tasapainoksi pisteessä B tuotannon määrä alenee tasolta Y 1 tasolle Y 2 hintataso nousee tasolta P 1 tasolle P 2 talous on joutunut stagflaatioon eli tilanteeseen jossa hinnat nousevat vaikka tuotanto alenee 42

43 Kuvio 13. Kokonaistarjonnan heikentyminen Hintataso Pitkän ajan kokonais- tarjonta 1. Lyhyen aikavälin kokonaistarjonnan heikentyminen... AS 2 Lyhyen ajan kokonaistarjonta, AS B P 2 P A ja nostaa hintatasoa. Kokonaiskysyntä alentaa tuotantoa... Y 2 Y Tuotannon määrä 43 Copyright 2004 South-Western

44 Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset pitkällä aikavälillä Jos politiikan harjoittajat eivät reagoi mitenkään kokonaistarjonnan heikentymiseen, niin uusi tasapaino löytyy ennen pitkää odotusten sopeutumisen kautta työttömyyden kasvu alentaa palkkavaatimuksia, odotettu hintataso laskee ja kokonaistarjontakäyrä siirtyy oikealle uusi tasapaino löytyy ennen pitkää alkuperäisestä pisteestä A sopeutuminen voi kestää kauan Entä jos sopeutumista autetaan lisäämällä kokonaiskysyntää vaikkapa valtion menoja G lisäämällä? 44

45 Kokonaiskysynnän vahvistamisen vaikutus, kuvio 14 Kokonaiskysyntää voidaan lisätä sopivalla määrällä siten, että sitä kuvaava käyrä siirtyy asemasta AD 1 asemaan AD 2, jolloin tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen Seurauksena on se, että hintataso nousee edelleen tasolta P 2 tasolle P 3 Tämä politiikka voi nopeuttaa tuotannon paluuta alkuperäiselle, luonnolliselle tasolleen, mutta sen kustannuksena on inflaatio hintatason nousu 45

46 Kuvio 14. Kokonaiskysynnän vahvistamisen vaikutus Hintataso 1. Kun lyhyen ajan kokonaistarjonta heikkenee... Pitkän ajan kokonaistarjonta AS 2 Lyhyen ajan kokonaistarjonta AS mikä nostaa hintatasoa edelleen... P 3 P 2 P mutta pitää tuotannon luonnollisella tasollaan. A C politiikan harjoittajat voivat vastata lisäämällä kokonaiskysyntää... AD 2 Kokonaiskysyntä, AD 0 Tuotannon luonnollinen taso Tuotannon määrä 46