Makrotaloustiede 31C00200

Transkriptio

1 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi

2 Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1 Y 1 + G 2 T 2 Y 2 = 1 0,02 + 0,05 = 1,03 eli 103%. Huom! B 1 Y 1 = 1 (100 %) B 3 Y 3 = 1 0,02 1,03 + 0,05 = 1, ,9 % Velkasuhteen muutoksien sarja on suppeneva ja pitkällä aikavälillä päädytään velkasuhteen arvoon: (G T)/Y = 0,05 = g r 0,02 2,5 (250 %) Ilman approksimaatiota: B t Y t = 1 + r B t g Y t 1 + G t T t Y t B 2 Y 2 = 1, B 3 Y 3 = 1,

3 b) Käytetään a-kohdassa käytettyä velkasuhteen tasapainottumisen yhtälöä: (G T)/Y G T = 0,6 = 0,6 0,02 = 0,012 0,02 Y -> Vaadittava alijäämä 1,2 % BKT:sta. c) Sama yhtälö: (G T)/Y 0,05 = g r 0,035 0,05 = 0,05 = % 0,005 Tehtävän esimerkeissä on aina kasvu g suurempi kuin korko r, joten 1-g + r < 1 ja ns. lumipallovaikutusta ei ole ja velka stabiloituu vaikka budjetti on alijäämäinen.

4 Tehtävä 2 a) Nyt kasvu g on pienempi kuin korko r joten 1-g + r > 1 ja ns. lumipallovaikutus kasvattaa velkasuhdetta. Kun lisäksi budjetti on alijäämäinen, sekin kasvattaa velkasuhdetta. Velkasuhde ei siis stabiloidu. b) B 2 = 1 + r g B 1 + G 2 T 2 = 1 + 0,02 0,01 = 1, % Y 2 Y 1 Y 2 B 3 = 1 + 0,02 1,01 0,01 = 1,0202 (102,02 %) Y 3 Ensimmäinen muutos on 1 % ja seuraava 1,02 %. Velkasuhteiden sarja ei siis suppene tämän perusteella eikä velkasuhde stabiloidu

5 c) Sama menettely kuin aiemmissa tehtävissä: B 2 = 1 + r g B 1 + G 2 T 2 = 1 + 0,02 0,03 = 0,99 99 % Y 2 Y 1 Y 2 B 3 = 1 + 0,02 0,99 0,03 = 0,9798 (97,98 %) Y 3 Tässä tapauksessa negatiiviset muutokset ovat kasvavia, joten budjettiylijäämän muutoksen vuoksi velka saadaan aikanaan maksettua kokonaan pois. Budjettiylijäämä kattaa lumipallovaikutuksen jokaisena vuonna. Huomiona tehtävässä se, että velka saadaan kuriin vain riittävän suurella ylijäämällä (olettaen muut tekijät eksogeenisiksi). Tehtävän vastaukset ilman approksimaatiota: b) B 2 Y 2 = 1,009417, B 3 Y 3 = 1, c) B 2 Y 2 = 0, , B 3 Y 3 = 0,

6 Tehtävä 3 Oletukset: Budjettijäämä: T-G = -300 Budjettialijäämä on siten 300. BKT = Y = Potentiaalinen BKT = Yn = Julkiset menot = G = GC + TR GC on suhdannetilanteesta (Y:n tasosta) riippumaton. TR = ,5Y T= ,3Y

7 Ratkaistaan oletusten perusteella suhdanteesta riippumattoman julkisen kulutuksen, GC:n, suuruus, ratkaisemalla se sijoittamalla Y oletuksiin (GC pysyy vakiona): TR = ,5* = T= ,3* = T-G = T- GC TR = GC 3000 = GC = Budjettijäämä potentiaalisen tuotannon, Yn, tasolla: TR = ,5* = T = ,3* = T G = = 180 Budjetti on ylijäämäinen.

8 Tehtävä 4 a) Epäsymmetriset shokit AS-AD-kehikossa. Maassa A (maatalousvaltainen maa): Sekä oma kysyntä että vienti B:hen alenevat ja AD-käyrä siirtyy vasemmalle (negatiivinen kysyntäshokki) Inflaatio putoaa, tuotanto laskee ja työttömyys kasvaa Maassa B (korkean teknologian tuotantoa): Sekä oma kysyntä että vienti kasvavat ja AD-käyrä siirtyy oikealle (positiivinen kysyntäshokki): Muutokset inflaatiossa, tuotannossa ja työttömyydessä toiseen suuntaan verrattuna A:han.

9 AS-AD kehikko a-kohtaan

10 b) Maassa A: Kevennetään rahapolitiikkaa (ohjauskorko alas), jolloin koronlaskun myötä kysyntä kasvaa (IS-TR), mikä heijastuu AD-käyrän siirtymisenä oikealle. Maassa B: Kiristetään rahapolitiikkaa (ohjauskorko ylös), jolloin korko nousee ja kysyntä laskee (IS-TR), mikä puolestaan siirtää AD-käyrää vasemmalle.

11 c) 1.Suhteellisten hintojen muutoksen vaikutus reaaliseen valuuttakurssiin (ε=êp/p*): Reaalinen valuuttakurssi A:n kannalta laskee, koska suhteellinen hintataso maassa A on nyt matalampi kuin B:ssä. Tämä lieventää nettoviennin laskua, koska tuontitavarat ovat kalliimpia ja vientitavarat halvempia. 2.Valuutan kysynnän vaikutus. B:n tuotteiden kysynnän kasvu A:ssa (ja A:n tuotteiden kysynnän lasku B:ssä): A:n valuutan kysyntä laskee valuuttamarkkinoilla ja B:n valuutan kysyntä puolestaan nousee, kun halutaan ostaa enemmän teknologiaa. Valuutan hinta määräytyy kysynnän perusteella eli valuutta heikkenee. 3.Korkopariteetti: IS-LM-yhtälön perusteella A:n korko alenee ja B:n nousee, mikä vaikuttaa A:n valuuttaa heikentävästi, kunnes korkoero kuroutuu umpeen.

12 d) Keskuspankin dilemma: molempia maita ei voida auttaa yhtä aikaa epäsymmetrisen shokin vuoksi. Jos korostetaan alhaista inflaatiota, pitäisi kiristää rahapolitiikkaa, jotta maassa B hintataso ei nousisi, tämä on kuitenkin haitallista A:n kannalta, koska se voimistaisi negatiivisen kysyntäshokin vaikutusta entisestään. Jos rahapolitiikkaa löysätään, hintojen nousu kiihtyy B:ssä eli vakaan inflaation saavuttaminen riippunee siitä missä suhteessa hinnat nousevat ja laskevat maassa A ja B. Näitä joustoja ei ole määritelty tehtävässä.

13 e) Nostetaan veroja B:ssä ja siirretään saatuja verotuloja maahan A. Tulonsiirroilla voidaan tasoittaa kysyntäpuolen shokin vaikutusta. Tämä on esimerkki miten liittovaltiotasolla finanssipolitiikkaa käytetään, esim. Yhdysvalloissa. Myös EU-tasolla ideaa on väläytelty.