DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS
|
|
- Ville-Veikko Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS HANNU PAJUNPÄÄ Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja Taloustieteen osasto, Oulun yliopisto Oulun yliopistollinen sairaala Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä OULU 1999 Abstract and summary in English
2 HANNU PAJUNPÄÄ DIABEETTISEN RETINOPATIAN VALOKUVASEULONNAN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT SEKÄ NÄKÖVAMMAISTEN ELÄMÄNLAATU JA KUOLLEISUUS (Abstract and summary in English) Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1), 29. toukokuuta 1999 klo 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 1999
3 Copyright 1999 Oulu University Library, 1999 Käsikirjoitus vastaanotettu Hyväksytty Esittäneet Professori Leila Laatikainen Dosentti Kari Vinni ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT ISBN ISSN (URL: OULU UNIVERSITY LIBRARY OULU 1999
4 Läheisilleni
5
6 Pajunpää Hannu, Costs and benefits of photograpic screening for diabetic retinopathy, quality of life and mortality of visually impaired diabetic persons Department of Public Health Science and General Practice, Department of Economics, University of Oulu, University of Oulu, P.O. Box 5000, FIN Oulu, Finland, Oulu University Hospital, Joint Municipal Authority of Health Care in Raahe District Acta Univ Oul D 522, 1999 Oulu, Finland (Manuscript received ) Abstract The purpose of this study was to compare the effectiveness, costs and benefits of screening for diabetic retinopathy with retinal photography and with ophthalmoscopic examination in health care centres by primary care physicians, and also to study the quality of life and mortality of visually impaired diabetics. There are about diabetics in Finland. There were 881 visually impaired persons due to diabetic retinopathy in the Finnish Register of Visually Impaired Patients in 1994 (1122 in 1997). Laser photocoagulation has proved to be an effective treatment in diabetic retinopathy preventing visual loss. The screening methods are ophthalmoscopic examination and retinal photography. The incidence of retinopathy was calculated from the photogaphy screening in the Oulu Health Care Centre in 1987 (N = 1015), in (N = 1844) and in (N = 1484). The ophthalmoscopy screening was studied from patients records (N = 242) in the Raahe Health Care Centre. Out of 120 visually impaired persons with diabetic retinopathy in the province of Pohjois-Pohjanmaa, 50 were interviewed by the health care secretary. The study included cost-benefit analysis for the costs of screening and treatment of diabetic retinopathy compared with the costs of visual impairment. Furthermore the quality of life of patients with visual impairment due to diabetic retinopathy was studied using the Nottingham Health Profile questionaire (NHP) and compared with diabetic patients without visual impairment. The mortality rate of visually impaired patients was compared to that of diabetic retinopathy patients who had been treated with laser photocoagulation. The incidence of all diabetic retinopathy was 9.4 per cent per year and 2.8 per cent per year for moderate to severe retinopathy, and in patients with no insulin in their treatment the incidence of all retinopathy was 3.0 and 1.2 per cent per year respectively. The screening costs per diabetic person screened were 148 Finnish marks (FIM) in the photographic method and 68 FIM in the ophthalmoscopic method. It was calculated that 156 visual impairment cases could be prevented per year in Finland with the photographic method. The screening and treating costs in finding one preventable case of visual impairment were FIM. The costs of visual impairment were FIM per patient. So retinal photography screening and treatment of diabetic retinopathy could lead to savings of 63.9 million FIM per yearly screening in Finland. The quality of life of visually impaired persons was worse than that of other diabetics in two dimensions of the NHP, Energy and Mobility. In the second part of the NHP, the quality of life of visually impaired persons was worse than that of other diabetics in all questions except working. The mortality rate of visually impaired persons, 14.5 per cent per year was twice as high as that of diabetic patients treated with laser photocoagulation. The incidence of diabetic retinopathy in Finland was about the same as in other industrialized countries. Retinal photography seemed to be a cost-effective screening method for preventing visual impairment and the cost benefit ratio of screening and treating diabetic retinopathy was 3.2. The quality of life of visually impaired patients was worse and mortality risk higher than that of other diabetics. Keywords: incidence, cost-effectiveness analysis, cost-benefit analysis
7
8 Pajunpää Hannu, Diabeettisen retinopatian valokuvaseulonnan kustannukset ja hyödyt sekä näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Taloustieteen osasto, Oulun yliopisto, PL 5000, FIN Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala, Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Acta Univ. Oul. D 522, 1999 Oulu, (Käsikirjoitus vastaanotettu 3. toukokuuta 1999) Tiivistelmä Tarkoituksena oli tutkia perusterveydenhuollossa silmänpohjakuvauksella tai oftalmoskopialla tehdyn diabeettisen retinopatian seulonnan vaikuttavuutta, kustannuksia ja hyötyjä näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, ja sen vuoksi näkövammaisten elämänlaatua ja kuolleisuutta. Suomessa on noin diabeetikkoa. Diabeettisen retinopatian aiheuttama näkövamma oli Näkövammarekisterin mukaan vuoden 1994 alussa 881:lla suomalaisella (vuoden 1997 lopussa 1122:lla suomalaisella). Diabeettisen retinopatian aiheuttamaa näkövammaisuutta voidaan ehkäistä ajoissa toteutetulla silmänpohjan laser-fotokoagulaatiohoidolla. Uusien tautitapausten löytämiseksi käytetään oftalmoskopiaa ja silmänpohjakuvausta. Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus laskettiin Oulussa vuosina 1987 (N = 1015), (N = 1844) ja (N = 1484) toteutettujen silmänpohjakuvausten perusteella. Diabeettisen retinopatian oftalmoskooppista toteamista tutkittiin Raahen seudun terveyskeskuksen diabetesvastaanoton potilaiden sairauskertomuksista (N = 242). Seulontamenetelmien tehokkuutta arvioitiin kustannusvaikuttavuusanalyysillä ja diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon hyötyä näkövammaisuuden ehkäisyssä kustannus-hyötyanalyysillä. Pohjois-Pohjanmaalta diabeettisen retinopatian johdosta näkövammarekisteriin ilmoitetuista (N = 120) haastateltiin tavoitetut 50 henkilöä. Haastatelluilla näkövammaisille sekä Oulussa vuosina silmänpohjakuvaukseen osallistuneille tehtiin elämänlaatukysely NHP-mittarilla. Elämänlaatua ja kuolleisuutta tutkittiin tapaus-verrokki asetelmalla. Tutkimuksen mukaan Diabeettisen retinopatian koko ilmaantuvuus oli 9,4 % vuodessa ja diabeetikoilla, joiden hoidossa ei käytetty insuliinia, ilmaantuvuus oli 3,0 % vuodessa. Vaikean tausta- ja proliferatiivisen retinopatian ilmaantuvuus oli vastaavasti 2,8 % ja 1,2 % vuodessa. Silmänpohjakuvaukseen perustuvan seulonnan ja laserhoidon kustannukset olivat 192 mk seulottua kohti. Silmänpohjakuvausseulonnalla olisi tämän tutkimuksen mukaan mahdollista estää Suomessa vuosittain 156 näkövammaa kustannusten ollessa noin mk estettyä näkövammaa kohti. Yhden näkövamman kustannukset olivat yhteensä mk. Silmänpohjakuvaukseen perustuvalla seulonnalla olisi mahdollista säästää noin 63,9 milj. mk vuodessa edellyttäen, että tulokset ovat yleistettävissä koko maahan. Diabeettisen retinopatian johdosta näkövammaisten elämänlaatu oli selvästi muita diabeetikkoja huonompi NHP-mittarin ulottuvuuksilla tarmokkuus ja liikkuminen sekä useilla keskeisillä elämänalueilla. Näkövammaisten diabeetikkojen kuolemanriski oli yli kaksinkertainen laserhoidettuhin näkönsä säilyttäneiisiin diabeettista retinopatiaa sairastaviin verrattuna. Tutkimuksen mukaan diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus oli Suomessa samalla tasolla kuin muissa teollistuneissa maissa. Silmänpohjakuvaussseulonta osoittautui taloudellisesti kannattavaksi näkövammojen ehkäisyssä. Näkövammaisuus heikensi diabeetikkojen elämänlaatua ja lisäsi kuolemanriskiä. Asiasanat: ilmaantuvuus, kustannus-vaikuttavuusanalyysi, kustannus-hyötyanalyysi
9
10 Saatteeksi Tämän tutkimuksen taustana on pitkäaikainen työskentelyni perusterveydenhuollossa käytännön lääkärin ja hallintotehtävissä. Niukkojen voimavarojen kohdentamisen jokapäiväiset ongelmat suuntasivat kiinnostustani taloudellisiin kysymyksiin, terveystaloustieteeseen. Tutkimustyöhön ryhtymisestä kiitos kuitenkin kuuluu professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemelle, joka ehdotti tutkimusaiheeksi diabeettista retinopatiaa. Keskustelujen jälkeen tutkimisaihe rajautui diabeettisen retinopatian seulonnan kustannuksiin, näkövammaisuuden aiheuttamiin haittoihin ja kustannuksiin sekä näkövammaisten elämänlaatuun. Tutkimuksesta alkoi hahmottua kustannus-hyöty- taikka kustannus-vaikuttavuusanalyysi. Tutkimustyö on vienyt pitkän, jopa odotettuakin pitemmän ajan. Vakinaisessa virkatyössä tapahtuneet suuret muutokset ja haasteet ovat välillä vaatineet jättämään tutkimuksen osittain lepäämään. Koko matkan aikana on professori Keinänen-Kiukaanniemi jaksanut lukuisissa keskusteluissa optimistisesti kannustaa, tukea ja ohjata. Professori Pirjo Koivukangas on terveystaloustieteen asiantuntijana ja ohjaajana opastanut oman tieteenalansa saloihin ja ollut tukena ja apuna tutkimusprosessin eri vaiheissa. Monet keskustelut ovat avartaneet terveystaloustieteen kuvaa ja näkökulmaa. Lämpimät kiitokset molemmille ohjaajilleni. Tutkimusaineistoja on koottu useassa paikassa. Raahen seudun terveyskeskuksen diabetesvastaanoton väki on aina tarvittaessa ystävällisesti avustanut. Oulun kaupungin terveyskeskuksen diabetesvastaanoton henkilökunta on tehnyt suururakan kolmessa peräkkäisessä silmänpohjakuvauksissa. Vuosien silmänpohjakuvaukset tekivät terveydenhuollon sihteerit Anne Soronen ja Hannele Taskila, joka myös haastatteli näkövammaiset. Oulun yliopistollisen sairaalan henkilökunta erityisesti silmäklinikalla ja potilasarkistossa on antanut ystävällistä apuaan tutkimuksen toteutuksessa. Eloonjäämistietoja on hankkinut dosentti Pentti Koskela. Parhaat kiitokseni kaikille. Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos on tarjonnut mahdollisuuden tämän tutkimuksen toteuttamiseen. Professori Sirkka-Liisa Kivelä antoi apuaan tutkimuksen käynnistysvaiheessa. Laitoksen ystävällinen ja uuttera henkilökunta, ennen muuta atk-asiantuntijat yhdessä ja suunnittelija Paavo Mäkinen erikseen ovat olleet aina
11 käytettävissä ja antaneet oman tieto-taitonsa käytettäväksi. Laitoksen muut tutkijat ja opettajat ovat monissa keskusteluissa ja esimerkillään tuoneet oman panoksensa tämän tutkimuksen onnistumiseen. Kiitokset Teille jokaiselle erikseen ja kaikille yhteisesti. Käsikirjoituksen äidinkielen on tarkastanut lehtori Marketta Harju-Autti ja abstraktin englannin kielen tekniikan tohtori David Porter, kiitokset. Oma erityisasemansa tutkimuksen valmistumisessa on ollut epävirallisella diabetestutkijoiden ryhmällä, jonka koulutustilaisuuksissa on voitu avarasti keskustella diabetekseen ja tutkimukseen liittyvistä ja muistakin mielenkiintoisista kysymyksistä. Tämä ryhmä on saanut pidettyä tutkimuksen liekkiä yllä. Kiitokset. Tutkimukseen käytetty aika on ollut pois lähellä olevilta ja tärkeiltä ihmisiltä. Perheestä huolehtiminen on paljolti jäänyt vaimoni Marja-Leenan huoleksi. Lapsemme Jussi, Kaisa ja Laura ovat näiden vuosien aikana varttuneet aikuisiksi. Kärsivällisyyttä on vaadittu, onneksi sitä on riittänyt. Kiitokset tuesta ja jaksamisesta. Tätä tutkimusta ovat apurahoin tukeneet Suomen Akatemia ja Lääkäriseura Duodecim. Kiitokset. Raahessa 27. päivänä huhtikuuta vuonna 1999 Hannu Pajunpää
12 Contents Abstract Tiivistelmä Saatteeksi 1. Johdanto Diabetes ja diabeettinen retinopatia Diabetes Diabeteksen vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeteksenseurauksetjamerkitys Diabeteksenhoidonjärjestäminen Diabeettinenretinopatia Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettisenretinopatianehkäisy Diabeettisenretinopatianhoito Näkövammaisuus Diabeettisen retinopatian seulonta Diabeettinenretinopatiaseulonnankohteena Diabeettisenretinopatianseulontatutkimuksia Diabeettisenretinopatianseulontasuosituksia Diabeettisen retinopatian seulonnan taloudellinen arviointi Diabeettisenretinopatianseulontataloudellisenarvioinninkohteena Kustannustenlaskeminen Vaikutustenarviointi Taloudellisen arvioinnin menetelmiä Diabeettisenretinopatianseulonnanarviointiakoskeviatutkimuksia Diabeettista retinopatiaa sairastavien ja sen vuoksi näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Elämänlaadunarviointi Kuolleisuudenarviointi Tutkimuksentarkoitusjahypoteesit Aineistotjamenetelmät Aineistot Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, seulontaa ja hoitoa koskevataineistot Näkövammaisuutta ja sen aiheuttamia haittoja selvittävä aineisto
13 Elämänlaatua ja kuolleisuutta selvittävät aineistot Aineistojenvertailu Menetelmät Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden tutkiminen Kustannustenlaskeminen Kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi Diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammaisten elämänlaadun ja kuolleisuudenarviointi Aineistojentilastollinenkäsittely Tulokset Diabeettisen retinopatian vallitsevuus, ilmaantuvuus ja näkövammaisuus Diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon kustannukset Seulonnankustannukset Hoidon kustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat kustannukset Kustannus- vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysi Diabeettisenretinopatianvuoksinäkövammaistenelämänlaatu Diabeettisenretinopatianvuoksinäkövammaistenkuolleisuus Pohdinta Aineistotjamenetelmät Diabeettisen retinopatian vallitsevuus, ilmaantuvuus ja näkövammaisuus Seulonnanjahoidontoteuttaminensekäniidenkustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat haitat ja kustannukset Kustannus-vaikuttavuus-jakustannus-hyötyanalyysi Näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Tulokset Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettisen retinopatian seulonta ja hoito sekä niiden kustannukset Näkövammaisuuden aiheuttamat haitat ja kustannukset Diabeettisen retinopatian seulonnan kustannus-vaikuttavuus ja kustannus-hyöty Näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus Eettisiä ja muita näkökohtia Yhteenvetojasuositukset Yhteenvetokeskeisistätuloksista Tutkimuksenmerkitys Suositukset Kirjallisuus Liitteet
14 1. Johdanto Diabetes on merkittävä kansantauti, jota sairastaa noin suomalaista (Reunanen 1996). Diabetekseen liittyy usein komplikaationa silmänpohjan verkkokalvoon kehittyvä, näkökykyä uhkaava sairaus, diabeettinen retinopatia. Diabeettinen retinopatia on erityisen tavallinen nuoruusiän, tyypin 1, diabeteksessa, mutta se kehittyy usein myös tyypin 2 diabeteksessa (Klein et al. 1984a, Klein et al. 1984b, Klein et al. 1990, Klein 1995a). Diabeettinen retinopatia on merkittävä näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa erityisesti työikäisessä väestössä (Näkövammarekisterin vuosikirjat ). Riittävän varhain tehdyllä laser-fotokoagulaatiolla voidaan uhkaava näkövamman kehittyminen ehkäistä noin 60 %:lla potilaista (Davis & Rand 1992, Kohner & Porta 1992). Diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden ehkäisemiseksi on tärkeää, että retinopatia todetaan ajoissa. Varhaista toteamista varten on laadittu seulonta- ja hoitosuosituksia (mm. Suomen Diabetesliitto ry:n retinopatiatyöryhmä 1993). Käytettävissä olevien seulontamenetelmien, joita ovat silmänpohjan oftalmoskooppinen tutkimus ja silmänpohjan valokuvaus, hyödyistä ja heikkouksista on esitetty erilaisia näkemyksiä (Buxton et al. 1991, Peters et al. 1993, Leese et al. 1996). On myös painotettu silmänpohjavalokuvauksen etuja oftalmoskopiaan verrattuna (Taylor et al. 1990, Harding et al. 1995, Taylor 1996). Jotta terveydenhuoltoon käytettävissä olevat voimavarat osataan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan arviointia toimenpiteiden kustannuksista ja vaikutuksista sekä hyödystä. Viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana systematisoitunut terveystaloustiede on luonut viitekehyksen terveydenhuollon teknologian taloudelliselle arvioinnille (McGuire et al. 1988, Drummond et al. 1997, Sintonen et al. 1997, Croxon 1998). Arvioinnilla pyritään selvittämään, mikä on hyvää tutkimusta ja hoitoa. Parhaan mahdollisen hoidon tarjoaminen on sekä potilaan, yhteiskunnan että hoitoa antavien etujen mukaista. Terveydenhuollon teknologian taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida mm. kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyöty-analyyseillä (Drummond et al. 1997). Diabeettisen retinopatian seulontaa on järjestetty sekä silmäklinikoilla että perusterveydenhuollossa. Eri maissa tehdyissä tutkimuksissa seulonta on todettu kannattavaksi (Javitt et al. 1990, Dasbach et al. 1991, Drummond et al. 1992, Lairson et al. 1992, Javitt et al. 1996). Keskeisenä ongelmana on pidetty oikean menetelmän valintaa sekä sitä, kuka seulonnan suorittaa sekä milloin ja miten seulotaan (Mason & Drummond 1995).
15 14 Seulonnan toteutusvaihtoehtoja Suomessa arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon maamme erityisolosuhteet: pitkät etäisyydet, silmälääkäripalveluiden keskittyminen kaupunkeihin ja koko maan kattava kehittynyt perusterveydenhuolto. Suomessa ei tästä aiheesta ole aikaisemmin tehty varsinaisia kustannus-vaikuttavuus- taikka kustannushyötytutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, verrata silmänpohjavalokuvauksen ja terveyskeskuslääkärin tekemän oftalmoskopian vaikuttavuutta ja kustannuksia diabeettisen retinopatian seulonnassa, verrata silmänpohjavalokuvausmenetelmällä tehtävän retinopatian seulonnan ja hoidon kustannuksia näkövammaisuuden aiheuttamiin kustannuksiin, kuvata diabeettiseen retinopatiaan liittyvän näkövammaisuuden aiheuttamia haittoja, selvittää näkövammaisuuden vaikutusta elämän laatuun ja tutkia näkövammaisten kuolleisuutta.
16 2. Diabetes ja diabeettinen retinopatia 2.1. Diabetes Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee diabeteksen eli sokeritaudin, diabetes mellitus, tilaksi, jossa veren glukoosipitoisuus on hoitamattomana lisääntynyt pitkäaikaisesti. Kyseessä ei siten ole yhtenäinen tauti, vaan glukoosin lisäys voi johtua erilaisista tekijöistä (Report of WHO Study Group 1985). Diabeteksen diagnoosi perustuu kokoveren tai plasman glukoosipitoisuuden määrittämiseen kapillaari- tai laskimoverinäytteestä. Potilaalla on diabetes, mikäli kokoveren paastoglukoosipitoisuus laskimonäytteestä on kahdesti 6,7 mmol/l tai enemmän ja/tai kapillaariverinäytteestä määritetty glukoosipitoisuus on 2 tuntia 75 g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen 11,1 mmol/l tai enemmän ja/tai satunnainen aterian jälkeinen kapillaariverinäytteestä mitattu glukoosipitoisuus on 11,1 mmol/l tai enemmän. Jos veren glukoosi määritetään laskimoverestä, 2 tunnin verenglukoosi 10,0 mmol/l tai enemmän riittää diabeteksen diagnoosiin (Uusitupa et al. 1994). Diabeteksen diagnostisista kriteereistä on yhdysvaltalainen asiantuntijakokous antanut oman suosituksensa, jossa diagnostiset rajat perustuvat plasman glukoosipitoisuuksiin (The Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus 1997). Keskustelu diagnostisista kriteereistä jatkuu (DEKODE Study Group 1998, Wahl et al. 1998, Wareham & O Rahilly 1998, Keen 1998). Diabetesta on kahta päätyyppiä. Toinen tavallisesti lapsuus- taikka nuoruusiällä alkava tyyppi 1 insuliinista riippuva diabetes (insulin dependent diabetes mellitus, IDDM) alkaa tavallisesti klassisin oirein: jano, väsymys, painonlasku ja lisääntynyt virtsaamistarve. Nämä klassiset oireet saattavat myös puuttua (Koivisto et al. 1995). Näillä potilailla on taipumusta ketoasidoosiin ja laihtumiseen. Heillä voidaan todeta heikentynyt haiman insuliinituotanto ja useimmiten saarekesolu- ja/tai insuliiniautovasta-aineita. Toinen, tyyppi 2, insuliinista riippumaton diabetes, (non-insulin dependent diabetes mellitus, NIDDM) alkaa yleensä 40. ikävuoden jälkeen ja on usein vähäoireinen tai oireeton. Valtaosa näistä potilaista on ylipainoisia ja heillä ei yleensä ole taipumusta ketoasidoosiin, eikä hoidossa useimmiten tarvita insuliinia, ainakaan hoidon alkuvaiheessa.
17 Diabeteksen vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeteksen vallitsevuus koko väestössä on WHO:n mukaan arvioitu olevan noin 3 % (Kohner & Porta 1991). Vallitsevuus vaihtelee kuitenkin maittain ja väestöryhmittäin (Tuomilehto et al. 1986, van der Veen 1988, Vaughan et al. 1989, Jarret 1989, Tuomilehto et al. 1991, Karvonen et al. 1993, Lee et al. 1995, Lionis et al. 1996). Tyypin 2 diabetes on pääasiallisin diabeteksen muoto lähes kaikissa väestöissä (Jarret 1989). Diabeteksen ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden kasvu on todettu useissa tutkimuksissa eri maissa (Michaelis et al. 1987, Vaughan et al. 1989, Keiding et al. 1989, Andersson et al. 1991, Laakso et al. 1991, Yang et al. 1995, Reunanen 1996, Zimmet et al. 1997). Suomessa lääkkeillä hoidetun diabeteksen vallitsevuus on hyvin tiedossa sairausvakuutuksen lääkekorvausten perusteella (Reunanen 1990, Reunanen 1996, Suomen lääketilasto 1998), mutta pelkästään ruokavaliohoitoa saavien diabeetikojen lukumäärästä tietoa on vähemmän. Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi haastattelututkimuksessa todettiin 30 vuotta täyttäneiden henkilöiden diabeteksen ikävakioiduksi vallitsevuudeksi 4,5 %, josta ruokavaliohoitoisia oli 1,6 %, tablettihoitoisia 2,1 % ja insuliinihoitoisia 0,8 %. Diabeteksen vallitsevuuden todettiin lisääntyvän iän myötä (Aromaa et al. 1989). Diabetes oli tiedossa 6,1 %:lla 55-vuotiaista oululaisista miehistä ja 3,0 %:lla naisista. Lisäksi glukoosirasituskokeella diagnosoitiin aiemmin toteamaton diabetes 4,5 %:lla miehistä ja 3,7 %:lla naisista (Rajala et al. 1995). 70 vuotta täyttäneistä pohjoissuomalaisista miehistä diabetes oli 22 %:lla ja naisista 28,2 %:lla (Hiltunen et al. 1995). Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu lapsista (0 14-vuotiasta) vuosittain noin 300 ja nuorista (15 29-vuotiasta) vastaavasti noin 600 henkilöä (Reunanen 1990). Ilmaantuvuus on teollistuneiden maiden korkein (van der Veen 1988, Karvonen et al. 1993). Kaikkiaan Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin uutta diabetestapausta, heistä runsaalla 2 000:lla on tyypin 1 diabetes. Lääkekorvausoikeuden diabeteksen perusteella saa vastaavasti vuosittain suomalaista (Reunanen 1996). Diabeetikkojen kokonaismääräksi Suomessa on arvioitu (Reunanen 1990), sittemmin (Reunanen 1996). Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin oli suomalaisella vuonna 1997 (Suomen lääketilasto 1998), joten dieettihoitoista diabetesta sairastavat huomioon ottaen potilaiden kokonaismäärä on todennäköisesti Diabeteksen seuraukset ja merkitys Diabeteksen kansanterveydellinen merkitys liittyy sairauden pitkäaikaishaittoihin, kuten ajan myötä kehittyviin elinkomplikaatioihin. Tyypin 1 diabetes lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa; kuolemanvaara on noin kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna (Tuomilehto et al. 1989, Tuomilehto & Lounamaa 1990). Tärkeimmät kuolinsyyt ovat iskeeminen sydänsairaus ja munuaisten vajaatoiminta. Tyypin 2 diabeteksessa tärkein kuolinsyy ja eliniän lyhentäjä on sepelvaltimotauti ja muut valtimoita ahtauttavat sairaudet (Pyörälä et al. 1987, van der Veen 1988, Mykkänen & Niskanen 1990, Koivisto & Uusitupa 1997).
18 17 Diabeteksessa elinkomplikaatioihin johtavia mikroangiopatiaa ja makroangiopatiaa on tutkittu laajasti, mutta niiden lopullisia syitä ei täysin tunneta. Van der Veen arvioi hyperglykemian ja hyperinsulinemian olevan todennäköisesti tärkeimmät komplikaatioita aiheuttavat tekijät tyypin 1 diabeteksessa. Tyypin 2 diabeteksessa hän arvioi geneettisen rakenteen olevan glukoosi-intoleranssin, dyslipoproteinemian ja mahdollisesti hypertensionkin kehittymisen taustalla (van der Veen 1988). Lipidiaineenvaihdunnan häiriöt (Crepaldi & Manzato 1988) ja glukoosi-intoleranssi sekä insuliiniresistenssi ovat keskeisiä diabetekseen liittyviä ja tutkimuksen kohteena olevia asioita (Yadkin et al. 1990, Skarfors et al. 1991). Nämä sepelvaltimotautiriskiä lisäävät tekijät, kuten korkea verenpaine ja tupakointi, liittyvät elintapoihin ja ovat siten periaatteessa muutettavissa (Turner et al. 1998). Mikro- ja makroangiopatian yhteyteen viittaa mikroalbuminurian ateroskleroottista verisuonisairautta ennustava merkitys (Deckert et al. 1996, Forsblom & Ekstrand 1997). Diabeteksen aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset on Suomessa vuonna 1989 arvioitu noin kahdeksi miljardiksi markaksi (Kosonen & Valkama 1993). Yhdysvalloissa diabeteksen hoitoon käytettiin 14,6 % terveydenhuoltomenoista vuonna 1992, yhteensä 45,2 miljardia dollaria (O Brien et al. 1998). Diabeetikot käyttävät terveyspalveluita muuta väestöä enemmän (Selby et al. 1997, Krop et al. 1998) ja hoidon aiheuttamat kustannukset johtuvat lähinnä elinkomplikaatioiden hoidosta (Leese 1992, Songer 1992, Kangas et al. 1995, Kansaneläkelaitos 1996). Kustannusten on todettu olevan yhteydessä hoitotasapainoon (Gilmer et al. 1997). Diabeteksen kustannuksista suoria, hoidosta aiheutuvia kustannuksia on todettu olevan noin kaksi viidesosaa kokonaiskustannuksista (Warner et al. 1996) Diabeteksen hoidon järjestäminen Diabeteksen hoito järjestetään pääosin perusterveydenhuollossa. Suomessa diabeteksen ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskus 70 %:lla, sairaalan poliklinikka 20 %:lla ja yksityislääkäri taikka työterveyshuolto 10 %:lla (Kangas 1993). Perusterveydenhuollon roolia diabeteksen hoidossa pidetään tärkeänä myös muualla (Kimnon 1993) ja useimpien diabetesta sairastavien potilaiden hoito arvioidaan kyettävän järjestämään perusterveydenhuollossa (Howitt & Cheales 1993), mutta kriittisen arvioinnin ja kehittämisen tärkeyttä on korostettu (Walford 1991). Jos hoito ei ole ollut järjestelmällistä, tulokset ovat jääneet heikoiksi (Griffin 1998). Diabeteksen hoidon tärkeyttä heijastavat lukuisat kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset, joita taudista on annettu (Komiteamietintö , Alberti & Gries 1988, Uusitupa et al. 1994, Koivisto et al. 1995). Diabeteksen seulonta sen sijaan on avoin kysymys (Dowse et al. 1992), vaikka kehittettyjä menetelmiä on jo vertailtukin (Hahl et al. 1998). Diabeteksen hoidon tuloksellisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa. Tehostetun hoidon merkitys elinkomplikaatioiden ehkäisyssä on nykyisin laajalti tunnettu ja hyväksytty, varsinkin tyypin 1 diabeteksessa (Tuomilehto & Lounamaa 1990, Koivisto 1990, DCCT Research Group 1993, Lasker 1993, Amiel 1993, Amiel 1994a, Amiel 1994b, UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group 1998a). Toisaalta hyvä glukoositasapaino saavutetaan vain alle puolella diabetesta sairastavista
19 18 (Seppälä et al. 1989, O Connor 1991). St.Vincentin kokoukessa 1989 asetettuihin (Kohner & Porta 1992) tavoitteisiin verrattuna diabeteksen hoidossa on edelleen runsaasti tehostettavaa (Stolar & Endocrine Fellows Foundation Study Group 1995). On esitetty, että järjestelmällisellä hoito-ohjelmalla (Thorell et al. 1994) ja integroidulla hoidolla hoitotuloksia voidaan parantaa (Diabetes Integrated Care Evaluation Team 1994), mutta aina eivät tulokset ole olleet odotusten mukaisia (de Weerdt et al. 1991). Diabeetikkojen neuvonnalla ja ohjannalla on suuri merkitys hoidon onnistumisessa (Dunn 1990, Redhead et al. 1993), ja sosiaalisen tuen on todettu parantavan ja runsaan stressin sekä vähäisen sosiaalisen tuen heikentävän glukoositasapainoa (Griffith et al. 1990). Diabetesta sairastavat henkilöt pitävät toisaalta sairauttaan hallittavana ja vain vähäisessä määrin sattumanvaraisena (Aalto & Kangas 1993). Suomessa on myös arvioitu sairastavuuden ja kuolleisuuden perusteella, etteivät hoidon laatu ja hoitomyöntyvyys ilmeisesti vaihtele sosiaaliluokan mukaan (Koskinen et al. 1996), mutta Englannissa alempien sosiaaliluokkien diabeetikkojen kuolleisuus on todettu ylempiä suuremmaksi (Chaturvedi et al. 1998a) Diabeettinen retinopatia Diabeettinen retinopatia on ensisijaisesti verkkokalvon mikroangiopatia, kapillaarien sairaus. Myöhemmin vaurioita tulee myös verkkokalvon suurempiin verisuoniin. Kapillaarit tukkeutuvat vähitellen. Laajojen verkkokalvoalueiden verenkierron häiriydyttyä alkaa kehittyä uudissuonia. Kapillaarien seinämämuutokset ja paikallinen laajeneminen johtavat mikroaneurysmien syntyyn, verkkokalvon turvotukseen ja verenvuotoihin (Davis & Rand 1992, Kohner 1993). Diabeettisen retinopatian perussyytä ei tiedetä. Taustalla on arvioitu ja todettukin olevan geneettisiä tekijöitä (Suzuki et al. 1996, Agardh et al. 1996). Useiden verisuonten seinämän epiteeliin vaikuttavien tekijöiden on arvioitu toimivan yhdessä taudin induktiovaiheessa (Polak 1995). Keskeisiä taudin syntyyn liittyviä tekijöitä ovat hyperglykemian biokemialliset vaikutukset, verisuonten rakenteelliset ja hemodynamiikan muutokset sekä endokriiniset tekijät (Merimee 1990, Mandarino 1992, Kawagishi et al. 1995, Hellstedt et al. 1998). Avainasemassa on veren suuri glukoosipitoisuus, joka saa aikaan ja pitää yllä muita poikkeavuuksia (Davis 1992, Kohner 1993). Diabeettisen retinopatian luonnollisessa kulussa on havaittavissa seuraavat patologiset prosessit: Verisuonten läpäisykyky lisääntyy, retinan kapillaareihin muodostuu mikroaneurysmia, verisuonet tukkeutuvat, uudissuonia muodostuu ja niiden seurauksena sidekudosta kasvaa retinan pinnalle ja lopulta nämä fibrovaskulaariset uudismuodostumat sekä lasiaisen kontraktoituvat (Davis & Rand 1992, Davis 1992, Arend et al. 1995). Diabeettinen retinopatia kehittyy vähitellen, mutta kapillaarimuutoksia todetaan jo taudin varhaisessa vaiheessa (Sander et al. 1994, Güven et al. 1996). Tyypin 1 diabeteksessa retinopatiaa todetaan harvoin alle viiden vuoden kuluessa taudin alusta (Davis 1992). Sen sijaan tyypin 2 diabeteksessa retinopatia on todettavissa jo diagnoosihetkellä %:lla (Teräsvirta 1986, Kohner 1993, Aiello et al. 1998) ja alle 30-vuotiaina tyypin 2
20 19 diabetekseen sairastuneilla jopa 67:%:lla (Yokoyama et al. 1997). Retinopatiamuutoksia on todettu myös sellaisilla iäkkäillä henkilöillä, joilla ei ole diabetesta, mutta on korkea verenpaine (Klein et al. 1994, Yu et al. 1998). Diabeettinen retinopatia alkaa taustaretinopatiana, jolloin silmänpohjassa on etupäässä mikroaneurysmia ja pistemäisiä verenvuotoja. Tässä vaiheessa ennuste on näön kannalta yleensä hyvä, joskin hoitamattomana näön heikkenemisen vaara on olemassa. Vaikeammassa muodossa verkkokalvoon tulee myös turvotusta, lipidieksudaatteja ja pumpulipesäkkeitä (mikroinfarkteja). Taustaretinopatian olomuoto on myös makulopatia. Siinä turvotusta, eksudaatteja ja vuotoja on makula lutean alueella ja keskeinen näöntarkkuus on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Kolmas retinopatian muoto on proliferatiivinen retinopatia, jossa joko retinan tai papillan pintaan ilmestyy uudissuonia ja näön menettämisen uhka kasvaa taudin edetessä. Proliferatiiviseen tautimuotoon voi liittyä myös makulopatiaa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöiksi on todettu diabeteksen kesto ja huono glukoositasapaino (Dorf et al. 1976, Constable et al. 1980, Kullberg & Arnqvist 1993) ja on epäilty insuliiniannoksen suuruutta (Agardh et al. 1994). Kohonnutta verenpainetta on pidetty retinopatian riskitekijänä (Klein et al. 1992, Klein et al. 1995d, UK Prospective Diabetes Study Group 1998b), mutta tästä on esitetty myös poikkeava näkemys (Nørgaard et al. 1991). Pitkäkestoinen korkea veren glukoosipitoisuus näyttää olevan tärkein retinopatian etenemistä lisäävä tekijä (Klein et al. 1992, Araki et al. 1993, DCCT Research Group 1995, UK Prospective Diabetes Sudy Group 1998a). Insuliinihoidon aloittaminen huonossa hoitotasapainossa oleville tablettihoitoa saaville diabeetikoille näytti nopeuttavan retinopatian etenemistä (Henricsson et al. 1997). Asuinpaikalla (Villapando et al. 1997), ja perintötekijöillä (Agardh et al. 1996, Arfken et al. 1997, Harris et al. 1998, Arfken et al. 1998) ja sosiaalisella asemalla (Chaturvedi et al. 1996a) on myös esitetty olevan vaikutusta taudin kehityksessä. Lapsilla depression on katsottu lisäävän retinopatiariskiä (Kovacs et al. 1995). On myös katsottu, että miehillä on suurempi riski sairaustua diabeettiseen retinopatiaan ja että raskaus nopeuttaa retinopatian etenemistä (Davis & Rand 1992). Vähäinen hemoglobiinitaso näytti lisäävän proliferatiivisen retinopatian riskia (Qiao et al. 1997) ja seerumin kohonneiden lipidiarvojen on todettu lisäävän retinan kovien eksudaattien riskiä (Chew et al. 1996). Diabeettisen makulopatian on todettu olevan yhteydessä diabeettiseen nefropatiaan (Dodson & Gibson 1991) Diabeettisen retinopatian vallitsevuus ja ilmaantuvuus Diabeettinen retinopatia todetaan silmänpohjan visuaalisessa tarkastuksessa joko suoraan oftalmoskooppisesti taikka silmänpohjasta otetusta valokuvasta. Lisäkeinona voidaan käyttää silmänpohjan varjoainekuvausta. Taulukkoon yksi on koottu diabeettisen retinopatian vallitsevuutta ja ilmaantuvuutta selvittäviä tutkimuksia. Retinopatian olemassaolo on yleensä esitetty helposti vertailtavassa muodossa, mutta retinopatian vaikeusasteen luokittelu vaihtelee. Osassa tutkimuksista on selvitetty vaikean tai hoitoa vaativan retinopatian vallitsevuutta ja ilmaantuvuutta, osassa on nimetty proliferatiivinen retinopatia ja makulopatia. Retinopatian ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden vaihtelu on huomattavaa eri tutkimusten tulosten välillä.
Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi
Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotNäkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat
Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat Matti Ojamo, VTM, tutkimuspäällikkö Kuvia voi vapaasti käyttää, kun mainitsee lähteeksi THL-Näkövammarekisteri, Vuosikirja 2015 Kuvio 1. Vammautumisprosessi ja
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotDiabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa
Diabeettinen verkkokalvosairaus Totea ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotNäön vuoksi 28.9.2006
Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotDiabeettisen retinopatian luokittelut
Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotNäkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän
Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotKumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?
Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista
Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista 1 SISÄLLYS Kuka on näkövammainen?...3 Millaisia näkövammat ovat?...5 Näöntarkkuus...5 Näkökentän ongelmat...6 Kontrastien erotuskyky...7
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotNäkövammaisuuden kehitystrendit Matti Ojamo, tutkimuspäällikkö
Näkövammarekisteri Näkövammaisuuden kehitystrendit Matti Ojamo, tutkimuspäällikkö Suomen silmälääkäriyhdistyksen syyskoulutuspäivät 18.11.2017 SOKEUDEN AIHEUTTAJAT SUOMESSA 1963 15-64v. sokeutuneet Vannas-Raivion
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Diabeettinen retinopatia
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 15.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotStakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS
Stakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2006 Matti Ojamo Stakes Näkövammaisten Keskusliitto ry Sivujen taitto: Kaisa Neuvonen ISSN 1236-5114 Helsinki
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotStakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS
Stakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2004 Matti Ojamo Stakes Näkövammaisten Keskusliitto ry CD-kannen suunnittelu: Marjo Hyötyläinen Sivujen taitto:
LisätiedotDiabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kokous SOSTE 20.11.2014 Riitta Vuorisalo Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotStakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS
Stakes SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2007 Matti Ojamo Stakes Näkövammaisten Keskusliitto ry Sivujen taitto: Kaisa Neuvonen ISSN 1236-5114 Helsinki
LisätiedotNÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2008
NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2008 Matti Ojamo THL Näkövammaisten Keskusliitto ry Kannen suunnittelu: Kaisu Saarikoski Sivujen taitto: Kaisa Neuvonen ISSN 1236-5114 Helsinki 2009 Vuosikirjan saatesanat
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotUudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja
Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen
LisätiedotIkääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus
Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa
LisätiedotNÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2009
NÄKÖVAMMAREKISTERIN VUOSIKIRJA 2009 Matti Ojamo THL Näkövammaisten Keskusliitto ry Kannen suunnittelu: Kaisu Saarikoski Sivujen taitto: Kaisa Neuvonen ISSN 1236-5114 Helsinki 2010 Vuosikirjan saatesanat
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotDEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto
DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
Lisätiedot