Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Transkriptio

1 Kansallinen Ikääntymisen foorumi Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1

2 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille , 2040 Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (2008) ja Terveyskirjaston tietoihin dementian esiintyvyydestä eri ikäryhmissä. Lisäksi tietolähteenä on käytetty Stakesin vastikään ilmestynyttä julkaisua Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille (Saija Sormunen, Päivi Topo toim.). 2. Väestötietojen osalta - vuonna 2040 kaikki ns. suuret ikäluokat k ovat saavuttaneet t 75 vuoden iän - Ennusteiden mukaan ikärakenteessa tapahtuu vuosien 2030 ja 2040 välillä erityisen suuri muutos ikääntymisen suuntaan. Nykytilanteeseen verrattuna vuonna 2040 on lähes kaksinkertainen määrä +75 -vuotiaita henkilöitä. 3. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa asetetaan tavoitetasot ikääntyneiden eri asumismuodoille. Suosituksen mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen innin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin % 14% saa säännöllistä kotihoitoa - 5-6% saa omaishoidon tukea - 5-6% on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3% on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 2

3 YHTEENVETO jatkuu Vuoden 2006 toteutuneiden palvelutilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä - 11 % sai säännöllistä kotihoitoa - 4 % sai omaishoidontukea - 4 % oli tehostetun palveluasumisen piirissä - 6 % oli pitkäaikaishoidossa laitoksessa 4. Keskivaikean ja vaikean dementian osalta Terveyskirjastossa on käytetty seuraavia mm. Minisuomitutkimuksessakin todennettuja väestöön suhteutettuja esiintyvyyslukuja: vuotiailla 0,26 % vuotiailla 4,2 % vuotiailla 10,7 % -yli 85-vuotiailla ill 35 % Väestötutkimuksen mukaan vuonna 2005 Suomessa oli yhteensä noin dementiaoireista henkilöä - n keskivaikeasti ja vaikeasti dementoitunutta henkilöä - n lievästi dementoitunutta henkilöä Yhden dementiaoireisen ihmisen laitoshoidon keskimääräiset vuosikustannukset ovat noin , kotona asuvan henkilön hoidon vuosikustannukset ovat noin (Stakes) Presiksen nimi, pvm 3

4 Väestöennusteet ikäryhmittäin Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä :sta vuoteen 2012 mennessä :een (+8 %) Vuonna 2020 yli 75-vuotiaita on lta :een (+ 33 %) Vuonna 2030 yli 75-vuotiaita on lta (+96 %) Yli 65-vuotiaiden ( työeläkeläiset) määrä kasvaa nopeasti jo lähivuosina Vuonna 2012 yli 65-vuotiaita on lta (+14 % vuodesta 2008) Vuonna 2020 määrä on (+ 43 %) Vuonna 2030 määrä on (+ 68 %) Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste

5 Yli 75-vuotiaiden asuminen ja palvelut nykytila ja laatusuositus tulevaisuudessa Vuoden 2012, 2020 ja 2030 luvut perustuvat yli 75-vuotiaiden ituun määrään ja STM:n laatusuosituksen mukaisiin eritasoisiin asumisen paikkoihin Mikäli palvelut järjestetään laatusuosituksen mukaisesti pitkäaikaisen laitoshoidon osalta vuoteen 2012 mennessä paikkoja idaan tarvittavan noin puolet nykyisestä (13500 paikkaa )j vuoteen 2030 mennessä paikkamäärän idaan nousevan lähelle nykytasoa (24500 paikkaa ) Tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan vuoteen 2012 mennessä noin lisäpaikkaa vuodesta 2012 vuoteen 2020 noin lisäpaikkaa vuoteen 2030 mennessä noin lisäpaikkaa Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste , Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM julkaisuja 2008:3

6 Dementia: Tausta Dementia on etenevä aivotoiminnan häiriö jonka heikentää henkilöiden kykyä huolehtia itsestään ja asioistaan (Aromaa ym., 2005). Arvoilta noin suomalaista potee dementia oireita ( Näistä noin 60% sairastaa Alzheimerin tautia. Yhteensä idaan, että Suomessa on Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä. Seuraavaksi yleisin dementiasairaus on sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö ( Dementoivasta sairaudesta ei toistaiseksi voida parantaa, mutta lääkehoidolla voidaan lievittää potilaan oireita sekä hidastaa sairauden kulkua ( Dementian hoidolla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Suomessa idaan että dementian hoitoon kului välittöminä kustannuksina vuonna 2005 noin 1,7 miljardia euroa (

7 Dementian määrä nyt ja tulevina vuosina Mikäli dementian esiintyvyys säilyy nykyisellään vuonna 2012 on keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita (+13 % enemmän kuin vuonna 2008) vuonna 2020 dementoituneita on lta (+39 %) vuonna 2030 lta (+82 %) Keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneista 60 % hoidetaan nykyisin laitoksissa. Mikäli tämä trendi jatkuu, tarvitaan dementoituneille vuonna laitospaikkaa ( nykytilanteeseen) vuonna 2020 tarve olisi paikkaa vuonna paikkaa. Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste , Terveyskirjasto: Dementian esiintyminen.

8 Lähde: Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille. Stakes Saila Sormunen ja Päivi Topo (toim.) Esimerkkejä dementiaoireisten ihmisten määristä noin hengen kunnissa vuoden 2006 ikäryhmittäisten +65 v väkilukujen mukaan. Ikäryhmä, ä, vuotta Siilinjärvi Äänekoski Pieksämäki (dementian esiintyvyys %) (2,3 %) (4,2 %) (8,6 %) (13,0 %) (25,3 %) (33,5 %) Yhteensä (12,6 %)* (6,7 %) (18,0 %)* (7,9 %) (22,4 %)* (8,5 %) * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä 8

9 Lähde: Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille. Stakes Saila Sormunen ja Päivi Topo (toim.). Tilastokeskus: Väestöennuste Samojen kuntien dementiaoireisten ihmisten itu määrä vuonna Ikäryhmä, ä, vuotta Siilinjärvi Äänekoski Pieksämäki (dementian esiintyvyys %) (2,3 %) (4,2 %) (8,6 %) (13,0 %) (25,3 %) (33,5 %) Yhteensä (21,3 %)* (7,8 %) (27,3 %)* (8,6 %) (33,8 %)* (8,8 %) * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä 9

10 Kysymyksiä Kuinka suuri painoarvo ikääntyneiden id palvelutarpeen l innissa i i voi / pitää olla väestötiedoilla? Miten keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneiden asumisen palvelut voidaan parhaiten turvata? Miten paljon dementoituneita oikeasti on eri palvelumuodoissa? Mikä tulee olemaan lääkityksen kehittymisen merkitys ja vaikutus dementoituneiden palveluihin, hoitoon ja hoivaan? Miten realistinen on STM:n laatutavoite laitospaikkojen määrän puolittamisesta? Miten turvataan, ettei kyse tule olemaan vain takinkäännöstä ts. yksiköiden nimen muuttamisesta? Miten palvelurakenne oikeasti muutetaan asumispalveluja toteuttavaksi ja kotona asumista tukevaksi? 10