YHTEISELLÄ MATKALLA. Materiaali hengellisen matkakumppanuuden toteuttamiseksi kristillisen järjestön nuorisotyössä

Transkriptio

1 YHTEISELLÄ MATKALLA Materiaali hengellisen matkakumppanuuden tteuttamiseksi kristillisen järjestön nuristyössä Helena Mäntylä Opinnäytetyö, syksy 2015 Diaknia ammattikrkeakulu Ssiaalialan kulutushjelma Kristillinen lapsi- ja nuristyön suuntautumisvaihteht Ssinmi (AMK) + kirknnuristyönhjaajan virkakelpisuus

2 TIIVISTELMÄ Mäntylä, Helena. Yhteisellä matkalla. Materiaali hengellisen matkakumppanuuden tteuttamiseksi kristillisen järjestön nuristyössä. Syksy sivua, 1 liite. Diaknia-ammattikrkeakulu, ssiaalialan kulutushjelma, ssinmi (AMK) + Kirkn nuristyönhjaajan virkakelpisuus. Opinnäytetyön tavitteena li luda materiaali, jka parhaimmillaan mahdllistaa hengellisen matkakumppanuuden syntymisen kristillisessä nuristyössä. Tavitteisiin kuului myös vahvistaa nurten spiritualiteettia ja saada kirkn työntekijöiden käyttöön materiaali, jta n mielekästä käyttää isskulutusvaiheen seurakunnassa hittaneiden, hieman vanhempien nurten kanssa. Materiaalipaketti tehtiin erityisesti välineeksi yli 17-vutiaille tarkitetun timinnan tukemiseen Kansan Raamattuseuran nuristyössä, mutta sen n tarkitus lla hyödynnettävissä myös muissa yhteyksissä ja seurakunnissa. Opinnäytetyö n prdukti, jka kstuu raprtista ja liitteenä levasta materiaalipaketista. Raprttisa käsittelee työn tereettisia lähtökhtia, kuten hengellistä hjausta ja matkakumppanuutta, spiritualiteettia, hengellistä elämää ja uskn elämän hitamista. Materiaalipaketti sisältää materiaalin kahdeksalle kkntumiskerralle. Jkaisella kerralla mietitään jtakin usknelämän kannalta tärkeää teemaa. Materiaalista kerättiin palautetta Kansan Raamattuseuran nuristyön tiimiltä, Vusaaren seurakunnan pastrilta sekä Hengen uudistus kirkssamme ry:n työntekijältä. Palautteen perusteella materiaaliin tehtiin pieniä lisäyksiä ja muutksia. Kahdeksasta kkntumiskerrasta testattiin kaksi kknaisuutta Kansan Raamattuseuran yli 17-vutiaille tarkitetuissa illissa, ja kknaisuudet timivat hyvin. Materiaali n käyttökelpinen sellaisenaan säännöllisesti kkntuvan ryhmän kanssa tteutettavaksi. Säännölliset tapaamiset vivat lla mahdllistamassa nurten keskinäisen hengellisen matkakumppanuuden synnyn. Materiaalin harjitukset vat svellettavissa myös esimerkiksi leirilsuhteisiin. Asiasanat: Hengellinen hjaus, hengellinen matkakumppanuus, spiritualiteetti, prdukti, materiaalipaketti, kristillinen nuristyö, usk, ryhmä

3 ABSTRACT Mäntylä, Helena. On the way tgether: Material supprt fr the spiritual jurney in Christian yuth wrk. Autumn p., 1 appendix. Language: Finnish Diacnia University f Applied Sciences, Degree Prgramme in Scial Services, Optin in Christian Yuth Wrk. Degree: Bachelr f Scial Services. The brad aim f this thesis was t help strengthen the spirituality f the yuth and ffer material fr the yuth leader t use with the yung adults wh have already passed the age f invlving themselves in church via cnfirmatin camp activities. Mre specifically, the purpse was t prvide material fr Christian yuth wrk that enables the launch f a spiritual cmpaninship prgram. The material packet included in this thesis was created especially fr Kansan Raamattuseura, Lgs Ministries f Finland, t supprt the yuth activities fr ver 17- year-lds, but the material was s designed that it culd als be used in ther cntexts and churches. This thesis cnsists f a reprt and the material packet. The reprt explains the backbne f the wrk and intrduces the theretical basis f the thesis, cvering such themes as spiritual guidance, spiritual cmpaninship, and spiritual life as well as the ways t imprve it. The material packet cmprises material fr eight yuth gatherings. Fr every gathering, there is a new theme central t Christian life t be intrduced and discussed. The material ffered here was subjected t feedback and testing. Feedback was received frm three surces, the yuth wrk team f Lgs Ministries f Finland, the pastr f the Vusaari church in Helsinki, and a wrker frm Hengen uudistus kirkssamme ry, a sciety interested in spiritual refrmatin in ur church. Sme changes and insertins were made as a result f their feedback. Furthermre, tw sectins f the material were tested at the yuth gatherings f Lgs Ministries f Finland. The test gatherings were successful and the material was fund very useful. The material prvided in this thesis is ready t be put int actin at regular yuth grup gatherings. These enable the yuth t serve each ther as spiritual cmpanins. In additin, the present material cntains exercises, and these are suitable t put int practice in camp circumstances as well. Keywrds: spiritual supprt, spiritual guidance, partnership in spiritual jurney, spirituality, Christian yuth wrk, faith, grup

4 SISÄLLYS 1 HENGELLISTÄ MATKAKUMPPANIA ETSIMÄSSÄ YHTEISTYÖTAHO Kansan Raamattuseuran nuristyö Nuristyöntiimin ajatuksia hengellisestä matkakumppanuudesta AIKAISEMMAT AIHEESEEN LIITTYVÄT OPINNÄYTTEET Hengellinen vierellä kulkeminen nuristyössä Hengellistä hjausta käsittelevä kurssimateriaali Jumalan khtaaminen ja hengellinen matkakumppanuus leirillä HENGELLINEN OHJAUS JA MATKAKUMPPANUUS Hengellistä hjausta vai hengellistä matkakumppanuutta? Hengellisen hjauksen ja matkakumppanuuden suhde sielunhitn Retriitit sana hengellistä hjausta Hengellisen hjauksen välineet ja menetelmät Hengellisen hjauksen eettiset periaatteet Ryhmä suhteessa hengelliseen matkakumppanuuteen SPIRITUALITEETTI Kristillinen spiritualiteetti Nuren usknnlliset kysymykset ja hengellinen kasvu HENGELLINEN ELÄMÄ JA OMAN USKON HOITAMINEN Kristillinen ihmiskäsitys Kristityn identiteetti ja itsetunt Rukus sana jumalasuhdetta Jumalan Sanan merkitys hengelliselle elämälle OPINNÄYTETYÖN VAIHEET Opinnäytetyön tavitteet Opinnäytetyöprsessin kuvaus Teria käytännöksi MATERIAALIN KÄYTTÖ Materiaalin Testaus Arviinti ja palaute POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tavitteiden saavuttaminen Opinnäytetyön lutettavuus ja eettisyys Opinnäytetyö ammatillisuuden vahvistajana... 44

5 LÄHTEET LIITE 1: YHTEISELLÄ MATKALLA. MATERIAALI HENGELLISEN MATKAKUMPPANUUDEN TOTEUTTAMSIEKSI

6 1 HENGELLISTÄ MATKAKUMPPANIA ETSIMÄSSÄ Kirkn sisällä hengellisestä hjauksesta ja matkakumppanuudesta käytävä keskustelu n tuntunut lisääntyneen. Keskustelussa n havaittavissa hengellisen hjauksen lisääntynyt tarve. Hengellinen hjaus ja matkakumppanuus vat termeinä yleistymässä, ja aihetta käsittelevää kirjallisuutta löytyy entistä enemmän myös sumen kielellä. Sumenkielinen aihetta käsittelevä termistö ei le kuitenkaan täysin vakiintunut. Hengellisen hjauksen ja matkakumppanuuden lisäksi saatetaan puhua esimerkiksi petuslapseuttamisesta tai hengellisestä pastamisesta. Pirkk Lehtiö (2003, ) n tdennut, että aiemmin kristillinen ktikasvatus ja hartaudet livat vahvemmassa asemassa ja saltaan auttaneet kristillisessä uskssa kasvamista. Aiemmin kta ja seurista saatu petus täydensi seurakuntien raamattu- ja rukuspiirejä. Nykyisin kta saatava usknnllinen kasvatus ei le enää niin yleistä. Elämämme ja sen rytmi vat muuttuneet niin, ettei ihmisille välttämättä edes jää maa aikaa phtia hengellisiä kysymyksiä. Tämä n sittain syynä hengellisen matkakumppanuuden ja hjauksen tarpeelle. Tämä työ sai alkunsa kiinnstuksesta hengellisen isveljeyden ja -siskuden teemihin. Erinäisissä keskusteluissa tuli ilmi, miten jtkut j vanhempaan ikään kasvaneet entiset seurakuntanuret lisivat tivneet seurakunnan nurisaikanaan vanhempaa kristittyä, jnka kanssa keskustella uskn liittyvistä asiista. Mnet nuret häviävät nurten timinnasta rippikulun tai isskulutuksen jälkeen. Nuret seurakuntalaisina-kehittämisasiakirjassa tdetaan että seurakuntatyön tilastjen mukaan yli issikäiset vat seurakunnassa väliinputajaryhmä, jta nuristyössä ei sata khdata. Seurakunnissa n harvin tarjta selkeää mallia siihen, miten yli 18-vutiaat visivat jatkaa seurakuntayhteyttään. (Kirkkhallitus 2012, ) Js nuristyö tarjaisi mahdllisuuden syventää hengelliseen elämään liittyviä teemja ja kysymyksiä myös isskulutuksen jälkeen, nuret visivat paremmin löytää hengellisen ulttuvuuden maan elämäänsä myös vanhemmalla iällä.

7 7 Nuret, jtka vat saaneet lla hengellisiä matkakumppaneita tisilleen, visivat timia matkakumppaneina myös muille nurille. Nurena saatu innstus hengellisiä asiita khtaan kantaa myös myöhemmällä iällä. Tässä prduktissa len tuttanut materiaalin, jka vi parhaimmillaan mahdllistaa nurten keskinäisen matkakumppanuuden syntymisen. Käytän työssäni termejä hengellinen matkakumppanuus sekä hengellinen hjaus. Hengellisellä matkakumppanuudella tarkitan matkaa, jnka nuret tekevät yhdessä saaden yhdessä phtia ja syventyä tärkeisiin teemihin ammentaen niistä eväitä maan arkeensa ja elämäänsä. Hengellisellä hjaajalla tarkitan ryhmän vetäjää, jka n aikuinen kristitty. Tuttamani materiaalin lähtökhdat vat nurten hengellisiin asiihin liittyvissä kysymyksissä. Materiaali n mututunut kahdeksan eri teeman ympärille ja sen tarkituksena n herättää keskustelua kristillisen elämän kannalta tärkeiksi kettujen teemjen äärellä. Teemat käsittelevät Jumalan isyyttä, Jumalan lapsena lemista, Jeesusta, Raamatun lukemista, rukusta, Jumalan jhdatusta, elämän haasteita ja kristittynä elämistä. Parhaimmillaan materiaali vi lla rhkaisemassa kristittynä elämiseen arjessa, antaa mahdllisuuden ivaltaa ja kasvaa hengellisesti yhdessä sekä tuda arkeen mahdllisuuden hiljentyä hetkeksi. Nuret saavat lla tisilleen matkakumppaneita työntekijän timiessa hengellisenä hjaajana Tämän pinnäytetyön yhtenä tavitteena n llut tukea nurten hengellistä kasvua. Lisäksi len halunnut luda materiaalin, jta n mielekästä käyttää isskulutusvaiheen seurakunnassa hittaneiden, vanhempien nurten kanssa. Tivn, että materiaalin äärellä nuret saisivat rhkaisua sekä työntekijältä että tisiltaan elää kristillistä uskaan tdeksi ja ymmärtää uskn merkitystä syvemmin malla khdallaan. Materiaali n suunniteltu kristillisen järjestön nuristyön käyttöön. Se n tehty tukemaan Kansan Raamattuseuran yli 17-vutiaille, k17, tarkitettua timintaa. Sen n tarkitus kuitenkin sveltua myös paikallisseurakunnan nuristyöhön. Jtta hengellinen matkakumppanuus tteutuisi parhaalla mahdllisella tavalla,

8 8 materiaalia tulisi käyttää säännöllisesti kkntuvan, vakiintuneen ryhmän kanssa. Materiaali n kuitenkin sisällöltään sellainen, että se sveltuu myös epäsäännölliseen käyttöön tai esimerkiksi leireille. Olen jättänyt materiaaliin hieman väljyyttä, jtta kukin vi helpsti variida sitä maan työhönsä ja malle ryhmälleen spivaksi.

9 9 2 YHTEISTYÖTAHO Olen tehnyt pinnäytetyöni yhteistyössä Kansan Raamattuseuran nuristyöntiimin kanssa. Kansan Raamattuseura (KRS) n vunna 1945 syntynyt, kristittyjen yhteydelle avin evankeliimisjärjestö, jka timii evankelis-luterilaisen kirkn tunnustuksen mukaan. Sen päätyömutja vat lleet alusta asti julistus ja evankeliimistyön kulutus seurakunnissa. Muita tunnettuja työmutja vat KRS:n julkaisema Sana-lehti, piskelija- ja nuristyö, aviparityö, Sanan suvipäivät, Heinäveden kirkastusjuhlat ja Pietarin katulapsityö. KRS haluaa rhkaista ihmisiä seuraamaan Jeesusta ja tumaan tisiakin ihmisiä hänen yhteyteensä. Kansan Työn tunnuslause kuuluu: Elämme armsta, kerrmme Jeesuksesta. (Kansan Raamattuseura i.a., Kansan Raamattuseura 2013.) 2.1 Kansan Raamattuseuran nuristyö Nuristyö n yksi sa Kansan Raamattuseuran työstä. Sen khderyhmänä vat vutiaat nuret. Paikallista nuristyötä tehdään sekä Helsingissä että Turussa, jnka lisäksi KRS järjestää valtakunnallisia tapahtumia ja rippikuluja Vivamssa ja Ornmyllyllä. Sekä Turussa että Helsingissä järjestetään nurteniltja. Turkuun verrattuna Helsingin timinta n laajempaa, sillä Helsingissä kulutetaan issia, sekä järjestetään raamattupetusta ja yli 17-vutialille tarkitettua timintaa. Nuristyö järjestää vusittain valtakunnallisen isstapahtuman yhdessä jnkun paikallisseurakunnan kanssa, sekä mahdllisuuksien mukaan vierailee kutsuttuna eri seurakuntien nurtenillissa ja leireillä. (Kansan Raamattuseura i.a., Kansan Raamattuseura 2013.) Nuristyötä tteuttaa nuristyön tiimi, jhn kuuluu kaksi palkattua työntekijää Helsingin työssä ja kaksi työntekijää valtakunnallisessa työssä. Työntekijät vat pastreita, telgeja ja nuristyönhjaajia. Turun nuristyö pyörii vapaaehtisvimin.

10 Nuristyöntiimin ajatuksia hengellisestä matkakumppanuudesta Keväällä 2015 tehdessäni harjittelua Kansan Raamattuseuran nuristyössä pyrin kartittamaan minkälaisia ajatuksia hengellisestä hjauksesta ja matkakumppanuudesta työntekijöillä tällä hetkellä n. Kartitin esimerkiksi sitä, mitä asiita työntekijät yhdistävät hengelliseen matkakumppanuuteen ja mitä hengellinen matkakumppanuus visi parhaimmillaan lla nuristyössä. Haastin työntekijöitä phtimaan, miten hengellinen matkakumppanuus tällä hetkellä näkyy heidän massa työssään ja mitä asiita aikuisuuden kynnyksellä levat nuret näyttävät erityisesti phtivan. Työntekijät yhdistivät hengelliseen matkakumppanuuteen keskustelun, jakamisen, rukusyhteyden, situtuneisuuden, tukemisen, rhkaisun, ystävyyden ja löytämisen (Nuristyöntiimi 2015). Samansuuntaiset vastaukset sittivat, että työntekijöillä li keskenään samantyylinen visi aiheesta, mikä vastasi samalla myös sitä, mitä mnet aiheesta kirjittaneet vat ajatelleet. Työntekijöiden vastauksien perusteella parhaimmillaan hengellinen matkakumppanuus nuristyössä lisi sitä, että nuret tukevat tisiaan hengellisesti. Tämä sisältäisi jakamista, tisten pulesta rukilemista, situtumista, kiinteää vurvaikutusta ja avimuutta hengellisissä asiissa. Työntekijä visi lla mahdllistamassa nurten keskinäisen matkakumppanuuden syntymisen ja nuret saisivat vahvistua yhteisessä uskssaan yhdessä. Parhaimmillaan se lisi pitkäaikainen prsessi, jhn nuri ja työntekijä situtuvat. (Nuristyöntiimi 2015.) Työntekijöiden keskuudessa ajatellaan, että perustana matkakumppanina timimiselle visi lla KRS:n periaate Tdesta Jumala, tdesta ihminen. Ohjaajan rli nähdään tukijana, jka auttaa nurta löytämään vastauksia. Myös työntekijän ma elämä ja esimerkki vat keskiössä siinä, miten elää kristittynä, miten luttaa Jumalaan, miten lla yhteydessä Jumalan kanssa ja miten selvitä uskn haasteista ja kuivista kausista. (Nuristyöntiimi 2015). Terhi Paananen (2008, 34) n kirjittanut, että nuruus n usknnllisen herkkyyden aikaa ja usein j nuruudessa kysellään paljn usknnllisista asiista.

11 11 Samat kysymykset kulkevat mukana myös aikuisuudessa. Nurten kysymykset käsittelevät Jumalan lemassala ja persnaa, ihmistä, elämäntarkitusta sekä ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta ja kärsimyksen ngelmaa. Tämän työntekijätkin tivat esille mutillen knkreettisia kysymyksiä, jtka livat auttamassa materiaalin suunnittelussa. Työntekijöiden mutilemat kysymykset käsittelivät esimerkiksi Jumalan kkemista etäisenä, Jumalan suunnitelmia ja jhdatusta massa elämässään. Nuret phtivat myös maa merkitystään, riittävyyttään Jumalan silmissä, Jumalan jhdatusta ja pahuuden ngelmaa sekä Raamatun merkitystä massa uskssaan ja sitä, pitääkö uskn tuntua jltain.

12 12 3 AIKAISEMMAT AIHEESEEN LIITTYVÄT OPINNÄYTTEET Diaknia-ammattikrkeakulussa n tehty jitakin hengellistä matkakumppanuutta ja hengellistä hjausta käsitteleviä pinnäytetöitä, jista nusseita havaintja len hyödyntänyt massa pinnäytetyössäni. Opinnäytetöitä lukuun ttamatta hengellisestä hjauksesta ja matkakumppanuudesta n vaikea löytää muita kehittämishankkeita tai tehtyjä tutkimuksia. Tehdyt pinnäytetyöt vat lleet kaikki kehittämishankkeita. Yhden työn tarkituksena li synnyttää, ylläpitää ja kehittää nuristyötä, tisen tarkituksena li tuttaa hengellisen hjauksen kurssimateriaali isskulutukseen ja klmannen tarkituksena tukea nurten hengellisyyttä nurten leirillä. 3.1 Hengellinen vierellä kulkeminen nuristyössä Antti Pesnen (2006) n pinnäytetyönsä yhteydessä tehnyt kehittämishankkeen, jnka tarkituksena n llut synnyttää, ylläpitää ja kehittää Ktiryhmäverkstn nuristyötä tavalla, jssa vi tteutua hengellinen vierellä kulkeminen. Tarkituksena n llut, että jkaisella nurella visi lla ma hengellinen vierellä kulkija, jka lisi tukemassa nuren hengellistä kasvua (26). Yksi tavite n liittynyt siihen, että nuri visi löytää mat lahjansa ja palvelupaikkansa seurakunnassa ja sen ulkpulella, ja että tapahtuisi kasvamista khti hengellistä aikuisuutta ja tasapainista kristillisyyttä. Työssä n paneuduttu siihen, mitä n hengellinen vierellä kulkeminen ja miten sitä vidaan hyödyntää perinteisessä nuristyössä ja muissa yhteyksissä. Pessen jhtpäätökset vat lleet, että keskeisintä nuristyössä n keskittyä yksilöön, tämän hengellisen elämän kasvuun ja sen tukemiseen ja että hengellinen vierellä kulkeminen antaa timivan ja käytännöllisen mahdllisuuden siihen (Pesnen 2006,2). Vierellä kulkemisesta kerätty palaute sitti, että se kettiin merkittäväksi ja nuret livat kkeneet siinä välittämistä ja läheisyyttä (64). Vaikka Pesnen n työssään painttanut aikuisen ja nuren välistä läheiseksi

13 13 mudstuvaa yksilöllistä suhdetta, uskn, että myös nurten keskinäinen matkakumppanuus ja turvallisen aikuisen läsnäl nurten keskellä, vi mahdllistaa hyvän hengellisen kasvun Hengellistä hjausta käsittelevä kurssimateriaali Tara Kauppinen ja Nelli Piekkari (2012) vat pinnäytetyönään tuttaneet kurssimateriaalia tisen vuden isskulutukseen yhteistyössä Hyvinkään evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa. Materiaalin tavitteena n llut mahdllistaa hengellisen hjauksen kurssin järjestäminen tukien samalla Hyvinkään seurakunnan nuristyötä tarjten yhtä ylimääräistä kurssia isskulutukseen. Kurssi mahdllisti isskulutuslaisille man kristityn identiteetin phtimisen ja man uskn phtimisen syvemmin kuin varsinaisessa isskulutuksessa. (20). Kauppinen ja Piekkari halusivat työllään sittaa, että kkematn työntekijäkin vi järjestää nnistuneen hengellisen hjauksen kurssin js vain asenne n ikea ja että hengellisten asiiden käsittelyyn ei aina vaadita suurta asiantuntemusta ja syvällistä tereettista perehtymistä (2012, 20). Opinnäytetyössä kartitettiin nuria kiinnstavia teemja kyselylmakkeen avulla, ja eniten kiinnstusta herättivät teemat minä issena, mat arvni, lähimmäisen rakkaus, kulema ja taivas sekä usk ja rukus (22). Kurssin runk mututui välipalan, hiljentymisen, työskentelyyn kurssikerran teemaan liittyen, ppimispäiväkirjan ja hartauden ympärille. Runk tdettiin timivaksi ja humattiin, että kun ryhmäläiset tulevat tutuiksi tisilleen, keskustelukin n aktiivisempaa. Nurten palaute kurssista li psitiivista. (30 32.) Se li antanut nurille mahdllisuuden rauhittua arjen keskellä ja tarjnnut turvallisen paikan jakaa mia ajatuksia muiden kanssa (33 34). Opinnäytetyöstä tehdyt havainnit sittavat, että hengellinen hjaus ja matkakumppanuus n nurille tärkeä aihe jta nurten n mielekästä phtia. Samin yhdessä hiljentyminen n mielekästä arjen keskellä, jssa harvemmin itse saa pysähtyä. Kauppisen ja Piekkarin kartittamat nuria kiinnstavat aiheet spivat svellettuina myös tämän työn materiaaliin, sillä mnet nuret myös muualla phtivat samja kysymyksiä.

14 Jumalan khtaaminen ja hengellinen matkakumppanuus leirillä Tum Talja ja Katri Vörlin (2014) vat tehneet pinnäytetyönään kehittämishankkeen, jssa suunniteltiin ja tteutettiin nurten viiknlppuleiri ja sitä edeltävä rientiva nurtenilta Luumäen seurakunnan nuristyössä. Keskeisimpänä tavitteena li tukea nurten hengellisyyttä ja samalla seurakunnan nuristyötä. Hanke li vakaampaa phjaa Luumäen seurakunnalle jatkaa nurten tukemista kristillisessä uskssa ja keskinäisessä matkakumppanuudessa. (Talja & Vörlin 2014, 2.) Viiknlppuleirin ppihetkien teemat li valittu nuria kuunnellen (50). Oppihetkien aiheita livat rukus, Raamattu ja Jumalan jhdatus (42 43). Niistä saadun palautteen perusteella, timinnallisuus aiheita käsitellessä kettiin tärkeäksi. Timinnallisuus n näin llen tärkeä sa materiaaliani. Taljan ja Vörlinin klme aihetta vat myös selkeästi sittautuneet timiviksi ja nurille tärkeiksi teemiksi, jita ain käyttää tueksi tässä pinnäytetyössä.

15 15 4 HENGELLINEN OHJAUS JA MATKAKUMPPANUUS Hengellinen hjaus n liittynyt seurakunnan yhteyteen aina. Me kaikki tarvitsemme tisiamme ja meidät n tarkitettu palvelemaan, elämään ja kasvamaan yhdessä (1. Kr. 12:12 22). Kun tarkastellaan luterilaista telgiaa, vidaan sana, että hengellinen matka alkaa erityisesti kasteesta, ja jatkuu sanan ja sakramenttien yhteydessä seurakunnan keskellä. Matka sisältää jumalanpalveluselämän lisäksi rukusta ja arjessa kristittynä elämistä. Käsitteenä hengellinen matka ja hengellinen matkakumppanuus vat vasta vähitellen tulleet kielenkäyttöön luterilaisessa kirkssa. (Hlpainen 2008, 360.) Julkiseen keskusteluun hengellisen hjauksen ja matkakumppanuuteen liittyvät käsitteet vat tulleet vasta 1980-luvulla. Siihen n sittain llut vaikuttamassa hiljaisuuden liikkeen edustajat, ja sittain esimerkiksi kiinnstus mystiikan klassisia tekstejä khtaan. Vaikka käsitteet vatkin tureita, kirkk n kautta aikjen tarjnnut hengellistä hjausta. (Pihkala 2004, 7 9.) Katlisessa ja rtdksisessa perinteessä siitä n puhuttu paljn. Tussa perinteessä hengellisellä hjauksella n tarkitettu kkeneemman kilvittelijan ja hengellistä apua tarvitsevan ihmisen suhdetta. Ohjaussuhteessa hjaaja n auktriteetti ja erityisasiantuntija, jka antaa selkeitä hjeita ja neuvja siitä miten timia. Nyt n kuitenkin myös luterilaisessa kirkssa alettu etsimään maan työhön hengellisen hjauksen ulttuvuutta. Hengellisistä kysymyksistä keskustelemisen halu n vimakasta. (Prkka i.a.) 4.1 Hengellistä hjausta vai hengellistä matkakumppanuutta? Wilfrid Stinissen n kirjittanut kirkn jäsenten henkilökhtaisen hengellisen elämän vaikuttavan siihen, erttuuk kirkk edukseen maailmassa. Hänen mukaansa hengellisen elämän kehittyminen ja rikastuminen edellyttävät hengellistä hjausta (1997, 7). Hengellinen hjaus n käsite, jsta eri kirjittajat saattavat käyttää erilaisia termejä mista näkökulmistaan ja taustistaan riippuen. Wilifrid

16 16 Stinissen (1997, 12 13) tteaa, että hengellisestä hjaajasta puhuminen kuulstaa liian autritääriseltä. Siksi hän susii enemmän termiä hengellinen pastaminen. Stinissen määrittelee hengellisen ppaan sellaiseksi, jka saattaa tista ja kulkee itse samaa tietä. Ohjaajalla saa lla heikkuksia ja puutteita, mutta hänen n elettävä Jumalan kanssa ja rukuksen n ltava selvästi sa hänen elämäänsä. Jumalan n ltava hänelle tdellinen. Opastajan rli n pettaa tinen kuuntelemaan Jumalan henkeä. Siksi n tärkeää, että pastaja saa itse myös kuunnella Jumalaa. Hengellistä matkanteka, jta tuetaan ja kannustetaan, ei vida suunnitella ennalta valmiiksi. Ohjauksessa n kyse siitä, että vapautetaan niitä mahdllisuuksia jita Luja n asettanut juuri hjattavaan ihmiseen, ja jkaisessa ne vat yksilölliset. Ohjattavan ja hjaajan khtaaminen n elävää ja yhteistä Jumalan etsintää juuri tässä ja nyt. (Stinissen 1997, 106.) Myös Owe Wikström n käsitellyt kirjassaan Häikäisevä pimeys hengellistä hjausta. Siinä hän tarkittaa hengellisellä hjauksella apua, jnka tavitteena n syventää ja vakiinnuttaa uska klmiyhteiseen Jumalaan. Ohjauksen päämääränä n saavuttaa kypsä luttamus Jeesukseen Kristukseen, hänen vaatimuksiinsa ja lupauksiinsa, sekä elää niiden mukaisesti. Wikström liittää hengellisen hjaukseen myös sielunhitn, sillä sielunhitn liittyy ulttuvuus, jssa ihmistä autetaan ymmärtämään elämänsä tarkitusta ja päämäärää. Wikström tu esiin, että hengellisen hjaajan n ltava erityisen varvainen siinä, ettei hän ylpisty liikaa. Ohjaajan ei tule tumita hjattavaansa tai pitää itseään tämän yläpulella. (Wikström 2002, 56.) Heikki Ktilan (2006, 13) mukaan hengellisen hjauksen tavitteena n aina kristillisen uskn syventyminen. Eer Jkela (2004, 57) n samilla linjilla, ja lisää, että hengellisessä hjauksessa n kyse hengellisen identiteetin löytämisestä ja siitä, että usk, tiv ja rakkaus vat läsnä arjessa hjaten samalla ihmistä khti hyvää elämää. Petri Välimäki (2013, 219) täydentää Ktilaa ja Jkelaa tdeten, että hengellisen hjauksen päämäärä n vahvistaa luttamusta Jumalaan ja hänen hyvään tahtnsa, Jeesuksen täydelliseen armn ja Pyhään Henkeen, jka jhdattaa.

17 17 Hengellisessä hjauksessa n tavitettavissa mnta ulttuvuutta, ja hengellinen hjaaja vi lla mnessa merkityksessä. Hengellisen hjauksen rinnalla puhutaan hengellisestä matkakumppanuudesta, jhn ei liitetä niin vahvaa autritääristä hjaamista. Hengellisessä matkakumppanuudessa n hengelliseen hjaukseen verrattuna kyse tasa-arvisemmasta suhteesta. Hengellinen matkakumppanuus vi lla henkilökhtaista pastusta tai tasavertaista tinen tisensa tukemista, sekä ryhmässä tapahtuvaa kumppanuutta tai hjausta. Tasa-arvisessa asemassa levat henkilöt phtivat yhdessä hengellisiä asiita. Hengellinen matkakumppani kuuntelee, tukee ja vi auttaa tista ihmistä tunnistamaan Jumalan puhuttelun massa elämässään (Prkka i.a.; Tuminen 2005, ) Tdellinen hjaaja matkakumppanuudessa n kuitenkin Pyhä Henki. (Kupin evankelis-luterilainen seurakunta i.a.) Matkakumppanuuden taustalla n ystävyys. Siinä tinen ihminen n tiselle tasavertaisessa matkakumppanin ja ystävän rlissa. Tinen n tiselle rinnallakulkija. Mlemmat vat kyselemässä, etsimässä, kaipaamassa, hukailemassa ja löytämässä sillä kristityn matkalla, jta hetkittäin kuljetaan yhdessä. Matkakumppanit vat Jumalan edessä ja Jumalan työn alla saamassa itse Jumalalta sekä tisiltaan. Ystävyys ja tasavertainen khtaaminen n tärkeää matkakumppanuuden timimisen kannalta. (Hlpainen 2008, 370.) Ohjaajan rlissa hengellinen matkakumppani n sillin, kun hän katselee hjattaviaan hiukan kauempaa. Ohjaaja kuulstelee tilannetta ja hjaa sisäistä vurpuhelua. Tämä vi mahdllistaa parhaillaan sen, että hjattavan ajattelussa syntyy uusia ivalluksia. Ohjaaja mahdllistaa sen, että hjattavalla n mahdllisuus pysähtyä ja khdata ma elämänsä ja tunnistaa Jumalan puhuttelu malla khdallaan. Ohjaaja tekee tilaa Jumalan ja hjattavan khtaamiselle. Tärkeää ei le se, että hjaaja puhuu, vaan että Jumala saa puhua. (Hlpanen 2008, 370.) Petri Välimäki (2014, 218) ajattelee, että hengellisen hjaajan tärkeä minaisuus n kkemus usksta ja yhteydestä Jumalaan. Hengellinen hjaaja vi lla suunnannäyttäjä, jka auttaa hjauksellaan tista löytämään ikean suunnan hengel-

18 18 lisen elämän syventämiseksi, tai pas, jka neuv ja antaa knkreettisia vinkkejä uskn harjittamiseen. (Tuminen 2005, 41.) Ohjaaja vi kannustaa hjattavaa hengelliseen lukemiseen, mietiskelyyn, rukiluun, hiljaisuudessa lemiseen ja kuuntelemiseen. Nämä elementit vivat auttaa hjattavaa tunnistamaan Jumalan puhuttelu massa elämässään ja vastaamaan siihen. (Gthóni 2014, 59.) 4.2 Hengellisen hjauksen ja matkakumppanuuden suhde sielunhitn On vaikea vetää rajaa hengellisen hjauksen ja perinteisen sielunhidn välille, sillä ainakin aikaisemmin luterilaisessakin perinteessä sielunhitn n kuulunut myös hjaava ulttuvuus. Perinteisessä kirkn sielunhidssa n aina annettu hjeita, jita n llut määrä nudattaa. Nämä hjeet vat liittyneet esimerkiksi Raamatun lukemiseen. (Pihkala 2004, 9.) Jskus rajan vetämistä hankalittaa se, että sielunhitn tulevan ihmisen tavitteena vi lla kasvaa uskssa sekä ppia hiljentymään ja rukilemaan (Gthóni 2014, 58). Sielunhitajan ja hengellisen hjaajan tehtäviä yhdistää myös se, että mlemmat tehtävät vat suuressa määrin kuuntelemista (Välimäki 2013, 223). Hengellinen hjaus ei le synnyymi sielunhidlle. Hengellinen hjaus keskittyy hengelliseen elämään ja ihmisen jumalasuhteeseen, kun sielunhidssa pulestaan käsitellään hengellisen elämän kysymysten lisäksi vurvaikutuksen, elämänkriisisen ja lemassaln kysymyksiä. Raamatun käyttö ja rukileminen n lennainen sa hengellistä hjausta. Sen sijaan niiden asema sielunhidssa riippuu apua hakevan ihmisen masta tiveesta ja asennitumisesta uskntn. (Gthóni 2014, 59.) Hengellinen hjaaja lähtee siitä lähtökhdasta, että n lemassa Jumala, jnka taht ihmistä khtaan n hyvä, ja jka myös taht ilmaista sen. Hengellinen hjaus n sielunhidssa väline, jlla vidaan tukea ihmistä kknaisvaltaisesti. Hengellisessä hjauksessa etsitään yhteyttä Jumalaan, Hänen armaan, valta-

19 19 kuntaansa, lahjjaan, rakkauttaan, siunaustaan ja jhdatustaan. Hengellisen hjauksen prsessissa n mahdllista lla etsimässä tisen kanssa vimavarja, jita jkaisen elämästä löytyy. (Välimäki 2013, ) 4.3 Retriitit sana hengellistä hjausta Kaikissa usknnissa hiljentymistä pidetään tärkeänä sana Jumalan khtaamista ja se nähdään jpa välttämättömänä Jumalan khtaamisen kannalta. Hiljaisuuden retriitit vat paikkja, jissa vetäydytään pis arjen rutiineista ja kiireestä. Niissä mahdllistetaan levähtäminen ja annetaan tilaa itselle ja Jumalalle. Retriiteissä n tavite pysähtyä ja hiljentyä man elämän äärelle phtimaan ja kyselemään. (Gthóni 2014, 59.) Evankelis-luterilaisessa kirkssa hengellistä hjausta ja matkakumppanuutta n tteutettu aikaisemmin suurimmaksi saksi juurikin erilaisten retriittien mudssa. Retriiteissä kaksi tärkeää elementtiä vat Jumalan sana ja rukus, jiden avulla retriitin santtajat saavat tulla hidetuiksi. Tarkituksena n pyrkiä ymmärtämään levansa lunastettu ja Kristuksen petuslapsi. Retriittihjaajan kanssa vidaan käydä keskusteluja, jtka parhaimmillaan vivat lhduttaa ja rhkaista, jskus myös pistaa syyllisyyden taakkaa. Retriitti mahdllistaa pienen taipaleen kulkemisen hiljaisuudessa juuri niiden kysymysten kanssa, jtka vat ajankhtaisia santtajalle juuri siinä elämäntilanteessa. (Häyrynen & Ktila 2003, ) Vaikka retriiteissä n mahdllisuus usein jutella retriitin hjaajan kanssa, tdellinen hjaaja n Pyhä Henki, jka hitaa ja jhdattaa hiljentyjää. Retriitinhjaaja n pikemminkin saattaja. (Häyrynen ym. 2003, 92.) 4.4 Hengellisen hjauksen välineet ja menetelmät Hengellisessä hjauksessa ja matkakumppanuudessa apuvälineinä vidaan käyttää esimerkiksi keskustelua, lukemista, päiväkirjaan kirjittamista, meditaatita ja rukusta. Omaan hengellisyyteen vidaan tutustua hiljaisuudessa, mietiskellen ja rukillen. Tärkeää ei le niinkään puhua Jumalasta vaan puhua Jumalalle. Hengellisessä hjauksessa n kyse kkemusten jakamisesta, yhdessä

20 20 vaeltamisesta ja tisen tukemista. Tärkeää n, että hjattavana leva ihminen määrää asiissa etenemistahdin ja esille nusevat kysymykset. Samin n tärkeää krstaa arma, elämän ihmettä ja Jumalan salaista läsnäla. Hengellisen hjauksen tarkituksena ei le kiirehtiä, surittaa tai mitata hengellistä tasa. (Jkela 2004, ) Owe Wikström (2002, 173) mainitsee hengellisen hjauksen klassisiksi välineiksi ja menetelmiksi hiljaisuuden harjittamisen, hengellisen lukemisen ja rukuselämän syventämisen. Ohjattavan tavitteena n ppia tunnistamaan Jumalan läsnäl ja timinta elämässään. Ohjaaja vi edesauttaa tätä kannustamalla ja rhkaisemalla hengelliseen lukemiseen, mietiskelyyn, levlliseen viipyilemiseen, rukukseen ja kuuntelemiseen. Js hjattava pitää päiväkirjaa, se vi auttaa tätä hahmttamaan maa hengellistä matkaansa ja pitkällä aikavälillä auttaa humaamaan Jumalan jhdatus massa elämässään. (Gthóni 2014, 56) 4.5 Hengellisen hjauksen eettiset periaatteet Ihmisen spiritualiteetti n herkkä alue, ja siksi n tärkeä lla varvainen puhuttaessa hengellisistä asiista. Ohjaajan rlissa levan täytyy tiedstaa, että hengellinen hjaus ei saa lla tisen usknelämän manipulintia, autratiivistä tai määräilevää. Se ei saa lla vastin maatunta, Raamatun sanaa tai kirkn petusta. Hengellinen hjaus ei timi js siinä n vähänkään pakka. Tarkituksena ei le kerta hjattavalle, miten tämän tulisi elää. (Lehtiö 2003, 290.) Hengellisellä hjaajalla ei pitäisi lla mia tavitteita hjattavalle, sillä mlemmat vat perimmältään Jumalan hjattavana. Ohjaamisen sävyn tulee lla aina kasvua tukeva ja vapautta arvstava. Hyvä hjaaja heijastaa kuuntelemisen halua, välittämistä ja lupaa lla ait. Tällöin hjattava rhkaistuu selkiyttämään ajatuksiin vähitellen.(välimäki , 223, 229.) Hengellisen hjaajan n tärkeä lähteä liikkeelle hjattavansa yksilöllisyydestä. Jtkut uskn elämisen tavat spivat yhdelle, mutta eivät välttämättä llenkaan tiselle. Siksi hjaajan ei tule siirtää maa tapaansa elää ja uska tisella sellaisenaan tai jakaa mia neuvjaan liian innkkaasti. On tärkeä kiinnittää humita siihen sävyyn, jlla hjeita ja rhkaisua annetaan. Ohjaaja vi sen kautta lla

21 21 lumassa ilmapiiriä, jka tukee kasvua, harkintaa ja vapautta hjattavan sydämessä. Ohjattavan n tärkeä ppia itse kuuntelemaan Jumalaa ja sydäntään, eikä tteuttaa vain annettuja hjeita. (Välimäki 2013, ) 4.6 Ryhmä suhteessa hengelliseen matkakumppanuuteen Ihmiset saattavat etsiä yhteisöä tai ryhmää, jka visi tukea heidän hengellistä etsintäänsä. He saattavat haluta ppia tisten kkemuksista ja jakaa mia kkemuksiaan. Liian valmiita vastauksia ei kuitenkaan haluta. Ihmiset yrittävät löytää tilaa malle hengelliselle etsinnälleen, kysymyksilleen ja epäilyilleen. He kaipaavat aita kkemusta hengellisyydestä. (Maarala, 2006, 171.) Hengellinen hjaus ryhmässä n prsessi, jssa ihmiset kkntuvat säännöllisesti yhteen tukeakseen tisiaan tunnistamaan Jumalan läsnäln elämässään. (Maarala 2006, 177). Raili Góthni (2014) n kirjassa Auttava khtaaminen 2 tunut esiin ryhmässä tteutettavan sielunhidn hyötytekijöitä. Ne vidaan selkeästi nähdä myös hengelliseen matkakumppanuuteen painttuneen ryhmän vahvuuksina, sillä myös sielunhidllisen ryhmän tavitteena vi lla hengellisen elämän kasvaminen. Góthnin mukaan ryhmässä tapahtuvan matkakumppanuuden yksi hyvä puli n yhteinen jakaminen. Se auttaa ryhmän jäsentä kkemaan, ettei hän le hengellisten phdintjensa tai epäilystensä kanssa yksin. Js massa uskn elämässä n hulia tai ngelmia, yhdessä keskustellessa ne vivat nrmalisitua ja saada suhteellisuutta. Lisäksi käsiteltyihin asiihin saadaan useita näkökulmia ja tisten hyvistä käytännöistä hitaa esimerkiksi maa uska, pitaan. (Góthni 2014, 70.) Hengellinen hjaus timii parhaiten pienessä ryhmässä, jssa n riittävästi erilaisuutta ja ihmisten välistä dynamiikkaa, mutta samalla myös riittävästi aikaa kunkin kkemuksille ja tarinalle (Maarala 2006, 183). Pieni ryhmä mututuu usein myös isa ryhmää turvallisemmaksi. Turvallinen ryhmä nstaa ihmisen parhaat pulet esiin ja antaa jkaisen yksilön lla juuri sellaisia kuin he vat. Hyvässä ryhmässä heikkudetkin hyväksytään ja rhkeus kkeilla jtain uutta lisääntyy. Hyvä ryhmä mahdllistaa myös kipeiden asiiden jakamisen. Itsetunt vahvistuu

22 22 usein turvallisessa ryhmässä kun mahdllisuus kkea hyväksyntää, välittämistä ja arvstusta n läsnä. Mitä turvallisemmaksi ryhmä muuttuu, sitä useammalla ja syvemmällä taslla vimme itseämme ilmaista. (Aalt 2000, 17.) Turvalliseksi ryhmäksi kehittyminen vaatii aikaa ja ryhmän mudstumisessa vidaan nähdä erilaisia kehitysvaiheita. Bruce Tuckman esittää viisivaiheisen ryhmän kehittymisen mallin. Ensimmäinen vaihe n alkuvaihe, jssa ryhmän jäsenet tutustuvat tisiinsa ja hakevat maa ryhmärliaan. He myös humiivat ryhmän jhtajaa ja tämän dtuksia. Alkuvaiheessa saavutetaan usein yhteenkuuluvuuden tunne. (Niemistö 2004, 87.) Tinen vaihe n kuhuntavaihe, ja sitä seuraa asettuminen. Kuhuntavaiheessa saattaa ilmentyä knflikteja jidenkin jäsenten välillä tai jpa vihastumista hjaajaa khtaan. Knfliktit kertvat yksilöitymisen tarpeesta. Kuhuntavaiheessa ryhmäläisten rhkeus esittää mia mielipiteitä myös lisääntyy ja tisten ajatuksiin tarttuminen kasva. Klmannessa vaiheessa, asettumisessa, ryhmän jäsenet sustuvat timimaan yhdessä ja hakemaan kmprmisseja. He alkavat hyväksyä tistensa rlit ja ryhmähenki mudstuu. (Niemistö 2004, 87; Kpakkala 2005, 50.) Neljäs vaihe n hyvän timinnan vaihe, jllin ryhmä n yksi kknaisuus ja sen jäsenet yksilöitä, jilla n mat rlinsa. Ryhmä n tuttava, tehkas ja luva. Ryhmäläisten erilaisuutta sataan hyödyntää ja nähdä se rikkautena. Tässä vaiheessa ryhmä n mututunut kiinteäksi. Viimeinen vaihe n ryhmän lpetus, jssa ryhmä lpettaa perustehtävänsä. Ryhmäläiset kkevat ja jakavat tunteita, jita ryhmän päättäminen heissä herättää. Ryhmän mututumisen ei kuitenkaan tarvitse mennä täysin terian kaavalla. Malli vi kuitenkin auttaa ymmärtämään jidenkin ryhmäilmiöiden nrmaaliutta. (Niemistö 2004, 87; Kpakkala 2005, 50.) Ryhmän hjaaja n tärkeällä ja islla paikalla. Tärkeää n tuntea ryhmän mututumisen vaiheet sekä ryhmädynamiikkaa. Ryhmänhjaajalla n kaikki mahdllisuudet vahvistaa ryhmäläisten kkemusta hyväksytyksi tulemisesta. (Gthni 2014, 70.) Alkavassa ryhmässä vurvaikutus ja kiinnstus khdistuvat vahvasti ryhmän hjaajaan. Osallistujia kiinnstaa hjaajan pätevyys, lutettavuus ja

23 23 se, minkälainen hjaaja n ihmisenä. Ohjaajan antamat pienetkin hyväksynnän tai kielteisyyden situkset havaitaan tarkasti ja ne mukkaavat ryhmään syntyvää ilmapiiriä. (Kpakkala 2005, 63.)

24 24 5 SPIRITUALITEETTI Spiritualiteetti tarkittaa hengellisyyttä ja hengellistä elämää. Uskn harjittamiseen ja uskssa elämiseen liittyvät kysymykset vat sille keskeisiä. Spiritualiteetista puhutaan esimerkiksi rukuksen ja mietiskelyn yhteydessä, sekä sillin kun kuvataan ihmisen sisäistä usknnllista elämää. Sen sisältö n paljlti usknnllinen ja mraalinen, mutta ei aina, sillä kirjallisuudessa spiritualiteettia kuvataan usein myös usknnsta tai kirkkkunnista sittain irrallisena ilmiönä. (Ktila 2003,13, 18,19.) Spiritualiteetista n kirjitettu useita kirjja, jissa sassa ei puhuta Jumalasta lainkaan (Ketla 2010, 141). Ihminen vi siis lla spirituaalinen lematta usknnllinen tai usknnllinen lematta spirituaalinen (Tirri 2004, 120). Spiritualiteettiin vidaan yleisesti liittää kkemuksellisuus, knkreettiset tavat, jilla uska ilmaistaan ja tteutetaan, sekä histriallinen ja kulttuurinen erityisyys. Eri aikakausilla ja usknnilla liittyy spiritualiteettiin mat erityispiirteensä. Nykyajan usknnllisuuteen kuuluu piirteitä, jtka vat jhtaneet siihen, että usknnllisuudesta puhuttaessa susitaan spiritualiteetin käsitettä. (Ketla 2013, 144.) Spiritualiteetin lähtökhtana n tietisuus, että sen arjen takana mitä me elämme, n jtain sellaista, jka antaa elämälle sen varsinaisen merkityksen (Ktila 2003, 18 19). 5.1 Kristillinen spiritualiteetti Jumala li aikjen alussa ihmisen maksi kuvakseen ja kaltaisekseen. Syntiinlankeemuksessa ihminen jutui ern Jumalasta. Hän menetti Jumalan kaltaisuuden ja Jumalan kirkas kuva tahriintui. Paratiisista karktusta seurasivat pelk ja häpeä, mutta myös sammumatn kaipuu takaisin Jumalan yhteyteen. Ihminen n lumisen perusteella tarkitettu lemaan sallinen Jumalasta, ja pelastuksen päämääränä n Jumalan kuvan eheytyminen ihmisessä. (Ghiselli 2006,71.) Olennaista kristillisen spiritualiteetin kannalta n, että Jumala lähetti ainan pi-

25 25 kansa maailmaan, jka kuli jkaisen ihmisen syntien pulesta. Jeesuksen ylösnusemuksessa Jumala lähestyi kaikkia kansja. Siksi me saamme lähestyä Jumalaa ja Jumala lähestyy meitä. (Juntunen 2003,43.) Kristillisyydessä spiritualiteetti mielletään hengellisyyteen ja hengelliseen elämään, jssa uskn käytännön harjitteleminen tteutuu erityisesti muiden kristittyjen kanssa. Hengelliseen elämään vidaan messun lisäksi katsa kuuluvan esimerkiksi hiljaisuus ja mietiskely, yhteys tisiin uskviin, rukus- ja hartaushetket, hengellinen laulaminen sekä retriitit, Raamatun lukeminen ja rukus. Kristinuskssa spiritualiteetti krstaa hengellisen elämän, kasvun ja hengellisen havahtumisen merkitystä kirkssa. (Sumen evankelis-luterilainen kirkk i.a.a) Hengellisen elämän ja sen hitamisen lisäksi kristillinen spiritualiteetti viittaa myös ihmisen henkeen ja persnalliseen Jumala-suhteeseen (Tuminen 2005, 35 36). Elämän hengellinen ulttuvuus kskee kk ihmistä sekä hänen elämäänsä Jumalan yhteydessä ja tisten ihmisten kanssa. Spiritualiteetissa n kysymys kristityn havaittavissa levasta Pyhän Hengen vaikuttamasta käyttäytymisestä. Spiritualiteetti n jkaisen henkilökhtainen ja sisäinen asia. Se n yksilöllistä rukusta ja yhteyttä Jumalan kanssa. (Rauni 2003, ) 5.2 Nuren usknnlliset kysymykset ja hengellinen kasvu Hans Tuminen ajattelee, että jtta spiritualiteetti visi vahvistua, n annettava kysellä ja ihmetellä elämän mnimutisuutta ja salaisuutta. Hän myös tteaa, että nuri tarvitsee kasvuunsa tisia ihmisiä, ikätvereitaan ja aikuisen hjausta. Hän tu esiin, että kun aikuinen hjaa nurta, se n enemmän rinnalla kulkemista ja yhdessä etsimistä, ei manipulaatita tai määrättyyn lpputulkseen päätymistä (Tuminen 2005, ) Petri Välimäki (2013, 258) täydentää ajatusta esittämällä, että hengellinen ajattelu ja ppiminen tapahtuvat suurelta sin itselle tärkeiden ihmisten ja man usknyhteisön timinnasta ja petuksesta havaintja tehden.

26 26 Nuruus n usknnllisen herkkyyden aikaa ja usein j nuruudessa kysellään paljn usknnllisista asiista. Samat kysymykset kulkevat mukana myös aikuisuudessa. Kysymykset käsittelevät Jumalan lemassala ja persnaa, ihmistä, elämäntarkitusta sekä ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta, sekä kärsimyksen ngelmaa. (Paananen 2008, 34.) Petri Ylenius kirjittaa, että hengellinen kasvu n hidasta ilman muiden apua. Kun uskn elämä n alkuvaiheessa, tarvitaan usein tukea sen rakentamiseksi. Js jäädään ilman tukea, uskn kasvu helpsti pysähtyy. Sen sijaan muiden tuki ja hjaus auttaa eteenpäin ja vahvistaa. (Ylenius 2011, )

27 27 6 HENGELLINEN ELÄMÄ JA OMAN USKON HOITAMINEN Kristityn elämään kuuluu lennaisesti man usknelämän hitaminen ja siitä seuraa usein myös hengellisen elämän kasvua. Uskn elämää hidettaessa puhutaan usein neljästä pöydänjalasta, jtka vat rukus, Raamattu, seurakuntayhteys ja ehtllinen. Js yksikin näistä jalista puuttuu, niin pöytä keikkuu. Rukus ja Raamattu vat tärkeässä sassa kun puhumme Jumalalle ja kuuntelemme sitä, mitä Jumala meille haluaa puhua. Siihen liittyen n myös tärkeää ymmärtää, keitä me kristittyinä lemme ja mihin perustuu se, että saamme lähestyä Jumalaa ja se, että Jumala lähestyy meitä. Jkaisella ihmisellä n manlaisensa jumalakuva, ja se vaikuttaa jkaisen ihmisen khdalla siihen miten Jumala nähdään. Js kuva n negatiivinen, se vaikuttaa autmaattisesti siihen kuinka me lähestymme Jumalaa. 6.1 Kristillinen ihmiskäsitys Kristillinen kasvatus phjautuu kristilliseen ihmiskäsitykseen. Kristillinen ihmiskäsitys pitää sisällään ihmisen suhteen Jumalaan, sekä ihmisen vastuun elämästään ja teistaan itselleen, tisille ja Jumalalle (Räsänen 2008, 287). Kristillisen ihmiskäsityksen phjalla n se, että ihminen n Jumalan luma, eikä lemassa sattumalta. Jkaisen elämä n Jumalan lahja, ja ihmisen arv n annettu lumisessa. Sitä arva ei vi kukaan ttaa pis. Lutuna lemiseen liittyy keskeisesti myös se, että ihminen n lutu Jumalan kuvaksi, mieheksi ja naiseksi. Sukupulisuuteen liittyvät asiat kskettavat ihmistä kaikilla saa-alueilla, ja js ihminen niillä tulee jk hyväksytyksi tai lukatuksi, sillä vi lla vaikutuksensa myös ihmisen jumalasuhteeseen. Jumalan kuvana leminen sit ihmisen riippuvuuteen Jumalasta. (Kettunen 2013, ) Tiseksi kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu myös se, että ihminen n langennut ja syntinen. Synti sit ihmisen erssa lemiseen Jumalasta. Siksi elämässä n kärsimystä ja ihminen n rajallinen. Jumala n kuitenkin läsnä myös kärsimyksissä. (Kettunen 2013, 56.) Klmantena kristilliseen ihmiskäsitykseen liittyvänä

28 28 asiana n se, että ihminen n lunastettu Jeesuksen kautta kaikesta pahasta ja synnistä ja svitettu Jumalan kanssa. Sen tdellisuudessa eläminen mahdllistaa ihmiselle identiteetin kehittymisen, jhn lumistyö tähtää ja jhn Jumalan kuvana leminen kutsuu. Kristittynä saa siis luttaa, että Jumala ei trju vaan ttaa ihmisen vastaan myös kaiken kärsimyksen ja rajallisuuden keskellä elävänä. Paav Kettusen mukaan ihmisen jumalasuhde ja iankaikkinen elämä antavat syvimmän mielekkyyden ja päämäärän ihmisen elämälle.(kettunen 2013, ) 6.2 Kristityn identiteetti ja itsetunt Itsetunt n itsensä hyväksymistä ja luttamusta siihen, että n tisten hyväksymä. Se n rhkeutta lla ma itsensä ja hyväksyä vahvuutensa ja heikkutensa. Hyvä itsetunt merkitsee tunnetta, että n arvkas ja että pitää maa elämää tärkeänä ja ainutlaatuisena. Kristinusk tarjaa paljn vahvaa ainesta ihmisen itsetunnn rakentamiseksi (Kinnunen 2008, 46, 58). Raamatussa puhutaan selkeästi siitä, miten Jumala li ihmisen maksi kuvakseen (1.Ms. 1:26), Jumala lunasti ihmisen (Rm 5:8) ja ihminen n arvkasta Jumalan maisuutta (Jes. 43:4). Raamattu puhuu siitä miten jkainen n ainutlaatuinen ihme (Ps. 139:13-14), ja ainutlaatuinen yksilö, jsta hän ilitsee (Sef. 3:17). Raamatussa luvataan miten jkainen saa hyväksyä itsensä sellaisena kuin n (1. Kr. 15:10) ja Jumala hyväksyy meidät myös särkyneinä ja kipeinä (Jes 42:3, Jes.57:15) Ihminen n Jumalan kuva epännistuneenakin ja Jumala n uutta luva ja parantava Jumala (Jer. 17:14; Jer.33:6). Jumalan sana pysyy ttena myös niinä päivinä kun meistä ei siltä tunnu. 6.3 Rukus sana jumalasuhdetta Kun Jumala li ihmisen, hän li tämän maksi kuvakseen (1. Ms 1:27). Jumalan kuvana leminen merkitsee, että Jumala li ihmisen dialgisuhteeseen kanssaan. Yhteydessä Jumalaan ihminen n syvimmillään sitä mitä n. Ihmisellä n kaikista luduista ainana ikeus keskustella Jumalan kanssa ja jlle Jumala pu-

29 29 huu. (Kettunen 2014, 56) Kun tutustumme tiseen ihmiseen, tarvitsemme yhteistä aikaa hänen kanssaan. Samin kun haluamme tutustua ja kasvaa Jumalan tuntemisessa, se edellyttää riittävästi aikaa yhteydessä hänen kanssaan (Välimäki 2013, 232) Olennaista n humata että Jumalakin puhuu, sillä se n lennainen näkökulma ihmisen rukuselämän kannalta. Opettaessaan rukuksesta, Luther nsti esiin muutamia tärkeitä seikkja. Isssa katekismuksessa (i.a) hän tteaa kehttaessaan meitä rukilemaan, että Raamatussa Jumala n liittänyt rukilemiseen myös lupauksiaan siitä, että hän myös vastaa kun me käännymme hänen puleensa. Lutherin mukaan ihmisiä tulee innstaa ja rhkaista rukilemaan ja san siitä näin: Jkaisen meistä tulisi nuruudesta lähtien tttua jka päivä rukilemaan kaikkia tarpeitamme, mitä ikinä vain tunnemme. Rukus n hengellisen elämän hitamisen ydintä. Usein se ymmärretään vain sanallisena rukuksena tai hiljaisena keskusteluna Jumalan kanssa, ja käsitys rukuksesta jää yksipuliseksi. (Tuminen 2005, 42.) Rukuksessa n kuitenkin kyse yhteydestä Jumalaan. Kska kyse n suhteesta, rukuksen ei tulisi lla ainastaan rituaalinen tapa. Rukus n keskustelua taivaallisen Isämme kanssa. Kun pyydämme Jumalalta jtakin ja hän vastaa, suhteemme häneen vahvistuu. (Gumbel 2006, 64, 66.) Rukuksen ei le tarkitus lla usknnllinen timitus tai suritus, sillä surittaminen väsyttää ja alkaa tuntumaan kuivalta. Rukuksen perimmäinen tarkitus n yhteys. 6.4 Jumalan Sanan merkitys hengelliselle elämälle Jumala n puhunut meille pikansa Jeesuksen Kristuksen kautta (Hepr. 1:2) Parhaiten saamme tieta Jeesuksesta Raamattuun kirjtetun Jumalan ilmituksen kautta (Gumbel, 2006, 82). Käsitys Jumalan Sanasta n usein kaventunut tarkittamaan Raamatun kirjitettua tekstiä ja Jumalan sanan ymmärtäminen n pulestaan tarkittanut tämän tekstin antaman tiedn käsittämistä. Lutherin käsi-

30 30 tys asiasta n kuitenkin tisenlainen: Jumala puhuu Raamatun ja kk lumakunnan kautta. Kristillisen uskn Jumala n elävä ja puhuva Jumala, jka timii jatkuvasti. (Rauni 2003, ) Art Köykkä (2005, 65) kirjittaa, että Raamatun henkilökhtainen lukeminen n hyvin tärkeää, sillä mitä enemmän Raamatun jakeet tulevat tutuksi, sitä enemmän ne jäävät elämään ja vat mukana vaikeissakin elämäntilanteissa lhdutuksena ja vivat auttaa jaksamaan. Raamatussa n paljn henkilökertmuksia, jissa ihmiset itkevät, nauravat, epäilevät ja etsivät, kärsivät ja tivvat. Raamatunhenkilöt kyselevät aivan samja kysymyksiä kuin tämän päivän nuretkin. Raamatusta kuka tahansa vi löytää henkilön jhn samastua, elämänhjeita, lhdutusta, tiva, ila ja ratkaisuja vaikeisiin elämän hetkiin ja sen, miten Jumala häntä rakastaa ja miten Hänellä n suunnitelma jkaista varten. Kska Raamatun lukeminen n tärkeää, siihen liittyy myös muutama kmpastuskivi, jtka saattavat viedä kiinnstuksen kk kirjaa, tai jpa kk maa uska khtaan. Surituspaintteista ja väkinäistä Raamatun lukemista saattaa seurata harhakuvitelma siitä, että mitä paremmin tuntee Raamatun, sitä esimerkillisempi kristittykin n. Vi lla vaarana myös liian rjallinen usknnllisuus, jka vi vahingittaa myöhempää suhtautumista uskn. Jskus ihminen saattaa myös kmpastua lpunaikihin ja hengellisiin kkemuksiin liittyvistä khdista. (Köykkä 2005, 68.) Raamatun lukemisessa ei le kyse vaatimuksesta, vaan hiensta mahdllisuudesta kuulla mitä Jumala taht puhua ihmiselle henkilökhtaisesti (Välimäki 2013).

31 31 7 OPINNÄYTETYÖN VAIHEET Opinnäytetyön tekeminen n llut prsessi, jssa len saanut kasvaa niin hengellisesti, kuin ammatillisestikin. Olen ppinut työskentelemään entistä paremmin itsenäisesti. Opinnäytetyön työstäminen n llut palkitsevaa. 7.1 Opinnäytetyön tavitteet Tämän pinnäytetyön tarkituksena n llut kuvata mitä n hengellinen matkakumppanuus ja hengellinen hjaus, sekä tuttaa näihin teemihin liittyen Kansan Raamattuseuran nuristyön tilaamaa materiaalia. Materiaalin suurimpina tavitteena n llut antaa ideita ja välineitä hengellisen matkakumppanuuden tteuttamiseen ja lla tukemassa nurten hengellistä kasvua. Tavitteena n llut luda mahdllisimman mnipulinen ja svellettavissa leva materiaali. Valmiin materiaalin len halunnut alusta asti sveltuvan säännöllisiin kkntumisiin pienen ryhmän kanssa, jssa jkainen vi kkea itsensä hyväksytyksi ja rhkaistua tumaan mia ajatuksiaan esille. Tämän lisäksi halusin materiaalin sveltuvan sittain myös leirikäyttöön ja nurten iltihin. 7.2 Opinnäytetyöprsessin kuvaus Syksyllä 2014 esittelin pinnäytetyön ideapaperin seminaarissa. Aiheeksi li tullin mututunut tutkimus siitä, miten hengellistä hjausta ja matkakumppanuutta n seurakunnissa tteutettu. Yhteistyökumppaniksi li valikitunut Hengen uudistus kirkssamme ry. Seminaarissa sain rakentavaa palautetta, ja juduin täydentämään ideapaperiani. Keväällä 2015 hain harjittelupaikkaa Kansan Raamattuseuran nuristyöstä, ja sieltä kysyttiin visink tehdä jnkinlaista materiaalia hengelliseen matkakumppanuuteen liittyen. Aihe tuntui hyvältä, ja pian esittelinkin ideapaperin uudesta aiheesta. Kun se hyväksyttiin, alin työn tuhuun. Osa teriaphjasta kävi yhteen ensimmäisen aiheeni kanssa, jten pääsin hyvään vauhtiin. Hieman myöhemmin

32 32 keväällä esittelin myös pinnäytetyösuunnitelmani. Sen hyväksytyksi saaminen edellytti teriaphjan laajentamista. Samaan aikaan tein yhteistyöspimuksen Kansan Raamattuseuran kanssa. Teriaphjan luminen li edellytys materiaalin lumiselle. Kansan Raamattuseuran nuristyössä minulle luvattiin mahdllisuus testata jitakin sia tuttamastani materiaalista. Tukea materiaalin suunnitteluun sain Hengen uudistuksen työntekijältä Jhanna Sandbergilta, jka li myös alkuperäinen yhteistyötahni. Hengelliseen hjaukseen liittyvää ajatusprsessia tuki Vusaaren seurakunnan pastri Antti Pesnen, jka n itse perehtynyt hyvin hengelliseen hjaukseen ja matkakumppanuuteen. Samat ihmiset livat antamassa aina ajittain palautetta työstäni ja kmmentimassa, mihin suuntaan se heidän mielestään n menssa. Myöhemmässä vaiheessa esittelin työtäni myös Ktiryhmäverkstn timinnanjhtajalle Petri Patrselle. Ktiryhmäverkst li Antti Pessen vunna 2006 hengellistä matkakumppanuutta käsittelevän pinnäytetyön yhteistyötah ja tekemästäni materiaalista ltiin kiinnstuneita myös siellä. Teriaphjan laajetessa alin suunnittelemaan myös materiaalia. Teria timi ajatteluni apuvälineenä. Elkuussa 2015 sekä teria että sa materiaalista alki lla kssa. Syyskuussa testasin yhtä saa materiaalistani Kansan Raamattuseuran k17-illassa ja ttesin sen melk timivaksi. Työn san esittelin seminaarissa viikn kuluttua ensimmäisestä testauksesta ja siitä kahden viikn kuluttua testasin vielä tista materiaalin saa. Kahdesta testikerrasta keräsin suullista palautetta, sillä se spi parhaiten k17-illan knseptiin. Lähes valmiin materiaalin lähetin Kansan Raamattuseuran nuristyön tekijöille pyytäen palautetta ja kehittämisehdtuksia. Nuristyön tiimin lisäksi halusin palautetta myös Hengen uudistuksen Jhanna Sandbergilta, jka kki työni aiheen tärkeäksi alusta asti, sekä Vusaaren seurakunnan pastrilta, Antti Pesselta, jka n perehtynyt hengelliseen hjaukseen man työnsä hessa. Aikataulullisista haasteista jhtuen en saanut testattua kk materiaaliani. Siksi työntekijöiden antama palaute li erityisen tärkeää.

33 33 Luvutin pinnäytetyön esitarkastukseen ja esittelin sen julkistamisseminaarissa Valmiin pinnäytetyön luvutin Tarkitukseni n antaa materiaalini Kansan Raamattuseuran nuristyön käyttöön ja julkaista se Theseus-pinnäytetyötietkannassa. Ain tarjta työtäni Hengen uudistus ry:n työvälineeksi ja tulee löytymään mahdllisesti Hengen uudistuksen materiaalipankista. Tämän lisäksi Lappeenrannan seurakunnan nuristyöntekijä n llut kiinnstunut tuttamastani materiaalista. Ktiryhmäverkstssa n myös alustavasti puhuttu, että tteuttaisin hengellisen matkan nurten kanssa keväällä 2016 valmiin materiaalin phjalta. Olen varma, että materiaali tulee palvelemaan myös minua tulevassa työssäni. 7.3 Teria käytännöksi Terian työstäminen li erittäin keskeinen sa prsessia. Ilman tukevaa teriaphjaa lisi llut mahdtnta lähteä lumaan materiaalia, jka lisi palvellut tarkitustaan. Työni tarkitus n llut tehdä hengellisen matkakumppanuuden mahdllistava materiaali kristillisen nuristyön käyttöön. Tästä jhtuen minun n täytynyt miettiä, mikä n hengellisen matkakumppanuuden ja hengellisen hjauksen teriatiedn merkitys materiaalini kannalta, sillä usein hengellinen hjaus liitetään jpa vusia kestävään, yhdessä tehtävään matkaan. Nuristyöhön svellettuna aikajänne n käytännön syistä lyhempi. Näen kuitenkin mahdllisena sen, että tiivis prukka, jka n saanut käsitellä tärkeitä hengellisiä asiita yhdessä, visi jatkaa yhteistä matkaa myös ilman säännöllistä hengellistä hjaustilannetta. Ei tarvitse ajatella, että hengellisiä asiita vidaan jakaa ainastaan materiaalin puitteissa kahdeksan kertaa. Ryhmä vi jatkaa tapaamisia myös materiaalin käsittelyn jälkeen. Näin ryhmän yhteinen matka lisi pidempi ja hengellinen matkakumppanuus visi tteutua parhaalla mahdllisella tavalla. Teriassa len käsitellyt hengellistä matkakumppanuutta ja hengellistä hjausta. Ajattelen, että nuret, jtka kkntuvat yhteen tämän materiaalin äärelle, vat tisilleen hengellisiä matkakumppaneita. He saavat jakaa ja ivaltaa asiita yhdessä ja rhkaista myös tisiaan. Näen ryhmän hjaajan rlin sekä hengellisenä hjaajana, mutta myös matkakumppanina. Ohjaajana siinä mielessä, että hjaaja

34 34 mahdllistaa nurten keskinäisen matkakumppanuuden syntymisen. Ohjaaja n hjaamassa ja viemässä keskustelua eteenpäin, herättämässä ajatuksia, hjaamassa harjituksia ja mahdllistamassa yhteisen hiljentymishetken. Matkakumppanin ulttuvuus tteutuu siinä, että hjaan rlissa pääsee myös jakamaan nurille mia ajatuksia ja kkemuksia sekä tumaan nurten keskusteluun myös man näkökulmansa. Materiaalia käsitellään ryhmässä. Tarkituksena ei le niinkään pettaa nuria, vaan antaa heille välineitä hiljentyä arjessa ja khdata Jumalaa päivittäisessä elämässä tuden uskn saksi arkea. Se, että usk siirtyy arkeen ja mukaan varhaisaikuisuuteen, n tärkeää nurten aikuisten seurakunnassa pysymisen kannalta Materiaalin aiheiksi valikituivat Jumalan isyyteen, Jumalan lapseuteen, Jeesukseen, Raamattuun, rukukseen, Jumalan jhdatukseen, elämän haasteisiin ja kristittynä arjessa elämiseen keskittyvät teemat. Aiheista rukus ja Raamattu livat selkeimmät aihevalinnat. Ne nusivat esiin sekä Kauppisen ja Piekkarin (2012) pinnäytetyöstä, Taljan ja Vörlinin (2014) pinnäytetyöstä sekä Kansan Raamattuseuran nuristyön tiimistä. Myös teria tuki näiden aiheiden valintaa. Terian valssa rukuselämää ja Raamatun lukua pidetään hengellisen hjauksen ja hengellisen kasvun kannalta keskeisinä aiheina. Teria sitti, että n tärkeää ymmärtää, keitä lemme kristittyinä ja mihin perustuu se, että saamme lähestyä Jumalaa ja se, että Jumala lähestyy meitä. Jtta tämä ymmärrys visi välittyä, valitsin materiaaliin Jumalan isyyttä ja lapseutta käsitteleviä teemja. Muut aiheet valikituivat ensisijaisesti nuristyön tiimin ajatusten phjalta, mutta esimerkiksi Jumalan jhdatus li kettu hyväksi ja tärkeäksi aiheeksi myös Taljan ja Vörlinin (2014) pinnäytetyössä. Tuttamani materiaali sisältää yhteistä phdittavaa ja timinnallisia harjitteita. Harjitteet n kttu sittain hengellisestä kirjallisuudesta ja sittain hyväksi ketuista harjituksista, jita n tteutettu aikaisemmin eri seurakunnissa. Osa harjituksista n mia svelluksiani aiemmin jissain yhteyksissä törmäämiini harjituksiin, ja sa jnkun tisen kanssa käydyn keskustelun ja phdinnan tulsta.

35 35 Phdinnallisen suuden ja timinnallisten harjitteiden lisäksi jkaisen kerran materiaali haastaa arjen kristillisyyteen sekä ihmisten khtaamiseen ja rakastamiseen. Lähimmäisen rakastaminen li yksi Jeesuksen tärkeimmistä petuksista jta hän eli tdeksi elämässään. Yhdessä käytävä keskustelu n tärkeä sa spiritualiteetin vahvistumista ja uskssa kasvamista. Tätä ajatusta tuki teria. Myös Kansan Raamattuseuran nuristyön tiimi yhdisti hengelliseen matkakumppanuuteen keskustelun, jakamisen, tukemisen, rhkaisun ja löytämisen. Nurten kanssa työskennellessä ei tule unhtaa timinnallisuutta. Timinnallisuus tukee ppimista, ja pitää mielenkiinta yllä. Opinnäytetyössään Talja ja Vörlin kertivat liittäneensä timinnallisuutta käsittelemiinsä aiheisiin tteuttamallaan leirillä. Timinnallisuus aiheita käsitellessä kettiin tärkeäksi. Tästä jhtuen len halunnut jkaiseen kertaan sisällyttää timinnallisia harjituksia. Myös mien kkemusteni mukaan nuret kaipaavat myös aktiivista tekemistä, sillä kaikki eivät le välttämättä kvin keskustelevaa ihmistyyppiä. Sen sijaan he ppivat ja ivaltavat paremmin muilla tavilla. Jkaisen kerran jälkeen len ajatellut hiljentymisen levan tärkeää, ja siksi materiaalissa n myös ideita hiljentymisen tteuttamiselle. Aikaisemmissa pinnäytetöissä nusi esiin, että yhdessä hiljentyminen arjen keskellä n mielekästä. Sen tärkeys nusi esiin myös terian kautta. Hiljentyminen kuuluu hengellisen hjauksen perinteeseen, jten hiljentyminen sana materiaalia tuntui luntevalta. Hiljentyminen n tärkeä sa Jumalan khtaamista kaikissa usknnissa.

36 36 8 MATERIAALIN KÄYTTÖ Materiaalini n laadittu erityisesti tukemaan Kansan Raamattu seuran yli 17-vutiaille tarkitettua k17-timintaa. Se ei le kuitenkaan sidksissa siihen, vaan sitä n mahdllisuus käyttää myös muualla. Hengellisen matkakumppanuuden teemat vat vielä suhteellisen tureita Sumen kirkssa, ja materiaalia matkakumppanuuden tteuttamiseksi n vielä vaikea löytää. Tämä materiaali vi lla yksi kein hengellisen matkakumppanuuden tteuttamiseen. On hyvin mahdllista, että hengellisen matkakumppanuuden ryhmä mudstuu ihmisistä, jtka j tuntevat tisensa seurakunnasta, ja vivat lla jpa hyviä ystäviä keskenään. Js näin ei le, len humiinut ryhmän kehittymisen vaiheet materialin suunnittelussa niin, että se sisältää myös harjituksia, jita vi tehdä kk ryhmän kanssa. Kun ryhmä timii yhdessä, se myös vahvistuu ja luttamus tisiin kasvaa. 8.1 Materiaalin Testaus Materiaalini kstuu kahdeksan kerran materiaalista. Ensimmäinen kerta painttuu tutustumiseen ja Jumalan merkityksen massa elämässä phtimiseen, seuraavat kerrat käsittelevät Jumalan lapseutta, Jeesusta, Raamattua, Rukusta, Jumalan suunnitelmia, Elämän haasteita ja vaikeuksia, sekä kristittynä elämistä. Kansan Raamattuseuran nuristyö tarjsi mahdllisuutta testata materiaalia kahdessa k17-illassa. Testatut kknaisuudet käsittelivät Jumalan lapsena lemista ja rukusta. Jumalan lapseutta käsittelevä materiaali pääsi testaukseen syyskuun alussa syksyn ensimmäisessä k17-illassa. Kska li tiedssa, että emme ehtisi käsitellä kk materiaalipakettia, valitsimme nuristyöntekijän kanssa aiheista sen, jka meistä tuntui kaikista spivimmalta. Paikalla li 9 nurta. Kun kaikki livat saapuneet paikalle, lattialle levitettiin kuvakrtteja, jista jkainen sai valita ensin kuvan, jka kuvaa mia kuulumisia. Tinen valittu kuva kerti siitä, mitä ajatuksia Jumalan lapsena leminen heissä sillä hetkellä herätti. Lämmittelyn jälkeen siirryimme

37 37 itse aiheeseen. Raamatunkhtia käsittelemällä keskustelimme siitä, mitä Jumalan lapsena l merkitsee. Alustuksen raamatunkhdat ja ajatukset kävivät hyvää vurpuhelua phdittavien kysymysten kanssa. Materiaalin Jumalan lapsenasi sisältää klme harjitusta, jista valitsin kirjeen kirjittamisen. Nurilla li pieni hetki aikaa kirjittaa itselleen kirje annettujen hjeiden mukaan. Tehtävän jälkeen sen herättämät ajatukset purettiin ja lpuksi hiljennyttiin yhdessä. Tinen testaukseen päätynyt materiaali käsitteli rukusta. Rukus-teema valikitui aiheeksi nurten tiveiden perusteella. Ensimmäisessä k17-tapaamisessa nuret saivat tuda esiin aiheita, jita halusivat syksyn aikana käsiteltävän ja kuunteleva rukus nusi heidän tiveistaan. Materiaalia testattiin lkakuun alussa. Paikalla li 7 nurta, jista kvin mni ei llut paikalla edellisellä kerralla. Kuulumisten jälkeen alkulämmittelyä tehtiin draaman mudssa. Lämmittelyn jälkeen keskustelimme rukuksesta Raamatun khtien avulla ja phdimme niistä nusevia ajatuksia. Nuret saivat lla rhkaisemassa tisiaan esimerkiksi kertmalla mista tavistaan rukilla sekä jakamalla mia rukusvastauksia. Keskustelun jälkeen jakaannuimme klmen hengen ryhmiin ja tteutimme kuuntelevaa rukusta. Lpuksi purettiin siihen liittyviä ajatuksia ja kkemuksia. Hiljentymiseen ei jäänyt enää aikaa. Kska materiaali n suunniteltu niin, että se n svellettavissa myös nurteniltihin ja leireille, yhtä materiaalin harjitusta testattiin nurtenillassa, tista harjitusta nurten leirillä ja sen lisäksi nurten leirin petukseen kksin materiaalin haasteita esimerkiksi siitä, miten tteuttaa käytännön kristillisyyttä arjessa. Nurtenillassa testattava harjitus li Jumalan lapsena- teeman alta Minä len ihme -vihk (kts. liite 1, teema 2). Jkainen nuri sai muutaman paperin, jnka niittasi vihkksi. Vihk tehtiin annettujen hjeiden mukaan petuksen hessa, ja jkaiseen khdan tekemiseen annettiin muutama minuutti aikaa. Nurten leirillä teimme Raamattu-aiheen alta raamatunlause-magneetteja (kts. liite 1, teema 4).

38 Arviinti ja palaute Vaikka materiaali n suunnattu nin vutiaille k17-timintaan sallistuville, Kansan Raamattuseuran nuristyössä se ei palvele täysin sellaisenaan, sillä k17-tapaamiset pyörivät nurten mien tiveiden phjalta, eikä niinkään hjaajista käsin. K17-prukka ei le täysin vakiintunut, vaan jkaisessa illassa nuret vaihtuvat. Tätä en sannut humiida suunnitellessani materiaalia, sillä kevään harjittelun aikana, jllin materiaalia työstin, asiaa ei tutu esille. Kahden materiaalikknaisuuden testauksen yhteydessä sain palautetta suullisesti. Ratkaisu suullisen palautteen keräämisestä kirjallisen palautteen sijasta tehtiin sillä perusteella, että se tuntui k17-iltaan lunnllisimmalta ja timivammalta tavalta kerätä palautetta. Palaute sitti, että kierrkset, jissa jkainen saa jakaa jtain, vat nurille tärkeitä ja he kkivat saavansa sitä kautta kntaktipintaa myös vieraampiin ihmisiin. Tisten ajatusten kuuleminen ja mien ajatusten jakaminen vat nurille tärkeitä. Palautteesta nusi, että Jumalan lapsena-aihe kettiin tärkeänä aiheena. Nuret sanivat, että heidän ma tietnsa aiheesta syveni. He kkivat, että li hyvä miettiä mitä Jumalan lapsena leminen tarkittaa. Harjituksena tehty kirjeen kirjittaminen sai pääsin psitiivista palautetta. Se kettiin kivana, ja eräs nuri kmmenti, että siitä tuli hyvä mieli. Kahdelle nurelle kirjeen kirjittaminen li vaikeaa. He eivät saaneet kirjeen kirjittamisesta kiinni. Tämä sitti, että harjitusten n hyvä lla erilaisia, sillä myös nuret vat erilaisia. He tarvitsevat erilaisia asiita. Tiset vat käytännöllisiä, tiset tereettisia ja kiinnstuneet tieteellisemmistä asiista. Rukusta käsittelevä materiaali timi myös hyvin. Osa nurista jaki rhkeasti mia kkemuksiaan ja ajatuksiaan rukukseen liittyen, ja muiden li helpp sallistua keskusteluun nyökkäilemällä, ja jatkamalla edellisiin kmmentteihin mia näkemyksiään. Kkemusten jakamisen hella luimme Raamatusta rukukseen liittyviä khtia, jsta jkainen avasi rukuksesta hieman uutta näkökulmaa. L-

39 39 puksi tehty kuunteleva rukus kettiin mahtavaksi. Lähes jkainen kki saaneensa siitä rhkaisua. Palaute jäi suppeaksi, mutta kknaisuus kettiin hyvänä. Nurtenillassa käytetty harjitus Minä len-vihk ti mukavaa timinnallisuutta petukseen ja timi myös suuren ryhmän kanssa. Suurin sa nurista jaksi keskittyä vihn tekemiseen, mutta jukkn mahtui myös muutamia, jiden keskittyminen ei riittänyt itsenäiseen tekemiseen. Nurten leirillä tehtiin raamatunlause-magneetteja askartelukanavassa. Nuret kkivat magneettien askartelun rentuttavaksi ja mukavaksi puuhaksi. Magneettien tekn li varattu 1,5 tuntia, ja magneetit tarvitsivat juuri sen verran aikaa. Tässä ajassa nuret ehtivät tehdä yhdestä klmeen magneettia. Raamattu-sin harjituksena se ei timi täydellisesti, mikäli käytettävissä ei le esimerkiksi klmea tuntia, sillä myös yhteiselle phdinnalle ja keskustelulle n tärkeää varata aikaa. Läheskään kaikki nuret eivät lpulta liimanneet tekeleensä taakse magneettia. Susitumpaa li jättää magneetti laittamatta, ja ttaa ma tekele esimerkiksi kirjanmerkiksi man Raamatun väliin tai sinitarralla kiinnitettäväksi malle seinälle. Näiden havaintjen phjalta mukkasin kyseistä harjitusta. Mukkasin materiaaliani jnkin verran saamani palautteen ja mien havaintjeni phjalta. Palautetta sain niin työelämästä kuin myös pinnäytetyöseminaarista. Esitellessäni materiaalia työntekijöille, sain palautetta siitä, että mnet materiaalini kysymyksistä livat suljettuja. Tämän humasin myös ensimmäistä kertaa materiaalia testatessa, sillä suljetut kysymykset eivät tuttaneet hedelmällistä keskustelua. Mukkasin kysymyksiä avimiksi, jtta niistä nuseva keskustelu visi lla antisaa. Seuraavalla kerralla keskustelu sujuikin j paljn helpmmin. Nuristyöntiimistä nusseen palautteen perusteella pistin materiaalista hunsti mutiltuja ja irrallisia ajatuksia ja pyrin lumaan yhtenäisempää ja selkeämpää harjitusten kknaisuutta. Kansan Raamattuseuran nuristyöntiimi kmmenti työtäni mielenkiintiseksi, teriaa mnipuliseksi, ja kknaisuutta hyvin käyttökelpiseksi. Kertjen läm-

40 40 mittely-suudet, alustus, phdintakysymykset, harjitukset ja haasteet mudstavat heidän mielestään jkaisessa aiheessa hyvän kknaisuuden. Kmmenteista kävi ilmi, että suunniteltujen kkntumisten sisältö ja rakenne vat mnipulisia. Vusaaren seurakunnan pastri, Antti Pesnen, anti nuristyöntiimin lisäksi palautetta sekä teriasuudesta, että itse materiaalista. Hänen mukaansa lin nnistunut määrittelemään hiensti hengellisen hjaajan ja matkakumppanuuden ern. Hän piti tärkeänä sitä lähestymistapaa, että materiaali vi innstaa nuria itse timimaan hengellisinä matkakumppaneina ja tämän materiaali Pessen mielestä mahdllistaa hyvin. Materiaaliin Pesnen anti muutaman käytännöllisen vinkin, jtka lisäsin materiaaliin. Hän myös ttesi, että jtkin harjitteista spivat aivan hyvin myös aikuisille.

41 41 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyöprsessi n llut minulle antisa ja kasvattava prjekti. Työtä tehdessä len saanut tutustua kymmeniin mielenkiintisiin kirjihin ja saanut ppia niistä paljn myös itse. Prsessi itsessään n llut minulle hengellinen matka. Työtä tehdessäni len kkenut kasvaneeni kirkn työntekijänä. Tietni ja ymmärrykseni vat laajentuneet. Opinnäytetyön aihe n llut itsessään erittäin mtiviva ja kk prsessin ajan len llut itse innstunut aiheesta. 9.1 Tavitteiden saavuttaminen Saavutin mielestäni asettamani tavitteet kiitettävästi. Olen mielestäni kuvannut hyvin laajjen lähteiden valssa sen, mitä n hengellinen hjaus ja hengellinen matkakumppanuus ja lunut teriaa apunani käyttäen hyvän materiaalipaketin, jka n svellettavissa mnenlaiseen käyttöön. Materiaalipaketti antaa mielestäni hyvän työvälineen hengellisen matkakumppanuuden tteuttamiseksi. Opinnäytetyöprsessin aikana hengellistä matkakumppanuutta ei ehditty tteuttaa, sillä se n usean kuukauden pituinen prsessi. Tästä jhtuen sitä, mahdllistaak materiaali tdella hengellisen matkakumppanuuden syntymisen, ei vida varmasti sana. Mielestäni materiaalissa n kuitenkin kaikki ptentiaali sen syntymiseen. Materiaalissa käsiteltävät aiheet mahdllistavat mnipulisesti useiden uskn liittyvien asiiden esiin tumisen ja niistä keskustelemisen ja phtimisen. Yhtenä tavitteena työllä n llut tukea nurten hengellistä kasvua. Tätä spiritualiteettia tukee kristittyjen keskinäinen leminen, jakaminen, lukeminen ja rukileminen. Tämän materiaali mahdllistaa hyvin. Nuret seurakuntalaisina-kehittämisasiakirjassa tdetaan, että seurakunnissa ei juuri vahvisteta viemään evankeliumia eteenpäin lähiympäristössään. Evankeliumin välittäminen kuuluu kuitenkin kaikille, myös nurille. Asiakirjan mukaan nuret tulisi nähdä lähetystyöntekijöinä milla elämän alueillaan ja heitä tulisi kannustaa siinä. (Kirkkhallitus 2012, 15). Materiaalin haasteet rhkaisevat mie-

42 42 lestäni kristillisen uskn elämistä tdeksi seurakunnassa. Evankeliinnin ei tarvitse aina lla kaduilla Jeesuksesta puhumista tai lähetystyöntekijäksi lähtemistä. Evankeliumia vi välittää massa arjessa malla käytöksellään ja valinnillaan usein tehkkaammin kuin sanilla. Materiaali vi siis parhaimmillaan vahvistaa nuren spiritualiteettia ja vastata seurakuntien haasteeseen nurten vahvistamisesta evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Kk pinnäytetyö valmistui hyvässä aikataulussa, enkä jutunut aikataulun painaessa istumaan pitkiä iltja kneen ääressä. Pitkä ja hidas prsessi mahdllisti asiiden tarkastelun useista näkökulmista, säännöllisen ajatusten vaihtamisen, ja aina ajittain man tekstin tarkastelun tureilla silmillä. Tereettisen taustan mudstaa riittävä määrä lähdekirjallisuutta. Mnet materiaalia selanneet ja lukeneet antivat siitä erittäin psitiivista palautetta. Muutamat kirkn töissä työskentelemättömät henkilöt kiinnstuivat materiaalistani niin, että kuvittelivat vivansa vaihtaa alaa käyttääkseen materiaaliani. Kehuja mnipulisuudesta ja käytännöllisyydestä tuli paljn. Psitiivinen vastaantt eri tahilta sitti minulle, että len nnistunut lumaan materiaalin, jta mnien visi lla mielekästä käyttää. Myös alkuperäinen tiveeni siitä, että valmista materiaalia visi sittain käyttää myös aikuisten parissa, tteutui. 9.2 Opinnäytetyön lutettavuus ja eettisyys Tämä pinnäytetyö n tehty kristilliselle järjestölle kristillisistä näkökulmista käsin. Materiaalissani n selkeästi painttunut hengellisyys, jka krstaa henkilökhtaista uska. Yhteistyötahjen dtukset ja niiden edustama hengellisyys n vaikuttanut siihen, mistä näkökulmasta len materiaalia lähtenyt rakentamaan. Kansan Raamattuseuran edustama spiritualiteetti kiteytyy sanihin: Elämme armsta, kerrmme Jeesuksesta. Kristillisen elämän hitaminen nähdään tärkeänä, samin kristittynä eläminen. Tästä yksi esimerkki n Kansan Raamattuseuran L10t-elämäntapavalmennus, jnka tarkituksena n tarjta vastauksia siihen, miten elää Jeesuksen seuraajana tavallisen arjen keskellä. Hengen uudistus

43 43 kirkssamme ry pulestaan haluaa lla lähettämässä ja varustamassa seurakuntia ja seurakuntalaisia jatkuvaan hengelliseen uudistumiseen. Hengen uudistus n edustaa karismaattista luterilaisuutta ja krstaa Pyhän Hengen, armlahjjen, rukuksen ja yhteyden merkitystä niin kristillisten kirkkjen ja yhteisöjen kuin myös yksittäisten ihmisten elämässä. Teriaphjaan len pyrkinyt saamaan mahdllisimman paljn mukaan erilaisia näkökulmia, kirjittajia ja tureita lähteitä. Olen pyrkinyt siihen että pinnäytetyö visi lla kaikin pulin lutettava. Kirjallisuutta valitessani len pyrkinyt katsmaan minkälaista hengellisyyttä ne edustavat, ja spivatk ne lähteiksi työhöni vai eivät. Samin len pyrkinyt siihen, ettei lähdeluettelssani lisi liian vanhaa kirjallisuutta. Olen keskustellut jistakin telgisista näkökulmista eri työntekijöiden kanssa ja yrittänyt luda materiaalin niin, ettei aihetta phjustavaa teriaa lisi liikaa, vaan pääpain saisi lla nurten keskinäisellä phdinnalla. Olen pyrkinyt jättämään nurten maksi suudeksi mahdllisimman paljn. Tällöin hengellisen hjaajan rli n juuri se, mitä Jussi Hlpainen tteaa: Ohjaaja tekee tilaa Jumalan ja hjattavan khtaamiselle. Tärkeää ei le se, että hjaaja puhuu, vaan että Jumala saa puhua. (Hlpanen 2008, 370.) Hengelliset asiat vat ihmiselle herkkiä, ja niiden äärellä n mahdllista vahingittaa ihmistä mnella tavalla käyttämällä hengellistä väkivaltaa. Olen pyrkinyt siihen, että lumani materiaali ei pakttaisi ketään ajattelemaan tietyllä tavalla, eikä hengellinen surittaminen veisi aiheisiin liittyvää kiinnstusta ja inta pis. Ryhmän vetäjän n tärkeä tiedstaa hengellisen hjauksen ja matkakumppanuuden eettiset ulttuvuudet, jtta minkäänlaista vahingittamista ei tapahtuisi. Tämän vuksi len tunut hengellisen hjauksen eettisiä periaatteita työni teriassa esille. Eräs lutettavuuteen vaikuttava seikka n se, Kansan Raamattuseuran työntekijätiimissä tapahtui paljn muutksia sinä aikana kun tein pinnäytetyötäni. Ajattelen tämän seikan levan yksi tekijä siinä, että materiaalipakettia testatessani en kertnut sen levan sa hengellisen matkakumppanuuden mahdllistavaa materiaalia. Tteutin illan minulle täysin vieraan työntekijän kanssa, mikä vaikutti siihen, että lin myös hieman epävarma. En llut keskustellut materiaalistani kvin

44 44 paljn kyseisen työntekijän kanssa. Ajattelin myös, että testauksessa kyse ei llut varsinaisesta matkakumppanuuden tteuttamisesta, vaan materiaalin timivuuden testaamisesta. Tästä hulimatta mietin jälkeenpäin, että lisin vinut mainita ainakin k17-illissa testattavan materiaalin levan sa hengellisen matkakumppanuuden mahdllistavaa materiaalia. Tällöin lisin vinut luntevasti kerätä myös kirjallista palautetta nurilta, jllin palaute lisi llut kattavampaa ja laajempaa Opinnäytetyö ammatillisuuden vahvistajana Opinnäytetyön aikataulu n mtivinut minua itsenäiseen työskentelyyn, sillä tiesin alusta asti, että tehtävää n paljn. Terian kirjittaminen li prsessissa helpin vaihe, vaikka senkin kanssa sain välillä miettiä pääni puhki siitä, mitä seuraavaksi kirjittaisin ja mistä näkökulmasta. Prsessin aikana len jutunut phtimaan erityisesti hengellistä hjausta ja matkakumppanuutta mnesta näkökulmasta, ja miettimään niiden erja ja yhtäläisyyksiä. Käyttämäni lähdeaineist phtii hengellistä hjausta ja matkakumppanuutta mnesta näkökulmasta. En tarkastele aihetta vain yhdenlaisen hengellisyyden näkökulmasta vaan len ttanut humin useiden tunnettujen kirjittajien näkökulmia. Olen ppinut paljn uutta niin hengellisestä hjauksesta, matkakumppanuudesta kuin myös muista teriassa käsiteltävistä aiheista. Mnet ajatukseni vat selkeytyneet näihin aiheisiin liittyen. Materiaalin suunnittelu sujui jiltakin sin hyvin, mutta suurimmaksi saksi sen kkaminen li haastavaa. Vaadittiin useita kirjja ja mnta ajatustenvaihta tisten ihmisten kanssa, jtta sain jalstettua mia ajatuksiani materiaaliin kelpaaviin mutihin. Välillä kaipasin ihmistä, jnka kanssa lisin saanut kulkea tämän prsessin kknaisuudessaan läpi. Oivalsin miten tärkeää n jtain uutta ludessa keskustella masta tutksesta muiden kanssa. Tisten näkökulmien kartittamisessa n kyse kaikessa lumisessa ja suunnittelussa. Pääsin len materiaaliin tyytyväinen. Materiaalin heikkus n kuitenkin se, että tieteelliselle ja tereettiselle ihmiselle, jka mieluimmin lukee kuin ivaltaa keskustellen, materiaali ei

45 45 timi parhaalla tavalla. Materiaali palvelee parhaiten heitä, jtka tykkäävät phtia, keskustella, ajatella ja jakaa. Opinnäytetyöprsessin aikana itsenäinen työskentely n tullut tutuksi ja paljn aikaisempaa helpmmaksi. Itsenäisen työskentelyn tärkeys krstuu mielestäni kirkn nuristyön hjaajana, jllin työaika n työajatnta ja työn tekemistä ja siihen liittyvää ajankäyttöä n tärkeä pystyä hallitsemaan. Olen ppinut myös rajaamaan maa tekemistäni aikaisempaa enemmän, ja pinnäytetyötä tehdessäni len sannut myös irrttautua siitä ja levätä. Hengellinen matkakumppanuus n erittäin mielenkiintinen aihe ja se herätti jitakin jatkkysymyksiä ja ideita samihin teemihin liittyen. Materiaalipaketin visi jalstaa myös aikuisille spivaksi, sekä phtia, mitkä sat materiaalista lisivat hyödynnettävissä myös aikuisten kanssa tehtävän työn parissa. Myös selvitys aiheesta miten hengellistä hjausta ja matkakumppanuutta seurakunnissa n tteutettu, visi lla tutkimuksen arvinen. Kun tätä materiaalia käytetään seurakunnissa, lisi myös mielenkiintista selvittää miten se vaikuttaa sitä käyttävien nurten tai nurten aikuisten hengellisyyteen. Tivn, että materiaali visi innstaa muita kirkn alan piskelijita ja työntekijöitä perehtymään hengelliseen matkakumppanuuteen ja tteuttamaan sitä myös käytännössä.

46 46 LÄHTEET Aalt, Mikk Ryppäästä ryhmäksi Turvallisen ryhmän rakentaminen. Tampere: Tammer-Pain Oy. Ghiselli, Anja Martti Lutherin perintö ja hengellinen hjaus psykkirkn aikakaudella. Teksessa Heikki Ktila (tim.) Hengellisen hjauksen kirja. Helsinki: Kirjapaja, Gthóni, Raili Auttava khtaaminen 2. Sielunhidn menetelmät ja käytäntö. Helsinki: Kirjapaja. Hlpainen, Jussi Hengellisestä matkasta ja matkakumppanuudesta. Teksessa Juk Prkka (tim.) Jhdatus kristilliseen kasvatukseen. Prv: LK-kirjat, Häyrynen, Sepp; Ktila, Heikki Retriitti: Tie hiljaisuuteen. Helsinki: Edita. Jkela, Eer Nuren hengellinen hjaaminen. Teksessa Heli Aaltnen; Lassi Pruuki & Pekka Saarainen (tim.) Rippikulun käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, Juntunen, Sammeli Jumalan lemus ja työ spiritualiteetin näkökulmasta. Teksessa Olli-Pekka Vaini (tim.) Jhdatus Luterilaisen spiritualiteetin telgiaan. Helsinki: Kirjapaja Oy, Kansan Raamattuseura i.a. Viitattu Kansan Raamattuseura Vusikertmus. Viitattu Kauppinen, Tara & Piekkari, Nelli Matkappaana Jumala? Hengellisen hjauksen kurssimateriaali tisen vuden isskulutettaville. Diakniaammattikrkekulu. Ssiaalialan kulutushjelma. Opinnäytetyö. Kinnunen, Saara Nuren itsetunt. Teksessa Heli Pruuki (tim.) Nurten sielunhidn käsikirja. Helsinki: Nrd Print Kirkkhallitus Nuret seurakuntalaisina-kehittämisasiakirja. Helsinki: Kirkkhallitus. Ketla, Kimm Sumalaisten spiritualiteetti. Uusi henkisyys luterilaisen hengellisyyden haastajana. Teksessa Maarit Hytönen (tim.) Minä

47 47 uskn? Jumala-usk 2010-luvulla. Kirkn tutkimuskeskuksen julkaisuja. Tampere: Kirkn tutkimuskeskus. Kettunen, Paav Auttava khtaaminen 1. Sielunhidn perusteet ja telgia. Helsinki: Kirjapaja. Kupin evankelis-luterilaiset seurakunnat i.a. Viitattu Ktila, Heikki Miksi nyt n hengellisen hjauksen aika? Teksessa Heikki Ktila (tim.) Hengellisen hjauksen kirja. Helsinki: Kirjapaja Oy Ktila, Heikki Spiritualiteetti ajankhtainen näkökulma. Teksessa Sepp Häyrynen; Heikki Ktila; Osm Vatanen (tim.) Spiritualiteetin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja y Kpakkala, Aku Prukka, jenggi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita. Köykkä, Art Raamattu ja nuristyö. Teksessa Terhi Paananen & Hans Tuminen (tim.) Nuristyön käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy Lehtiö, Pirkk Hengellinen hjaus. Teksessa Sepp Häyrynen; Heikki Ktila & Osm Vatanen (tim.) Spiritualiteetin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, Maarala, Lauri Hengellinen hjaus ryhmässä. Teksessa Heikki Ktila (tim.) Hengellisen hjauksen kirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, Nuristyöntiimi Kansan Raamaattuseura. Helsinki. Sähköpstiviestit Tulsteet tekijän hallussa. Paananen, Terhi Ihana, kipeä nuruus- naamin takana ahdistus ja elämänil. Teksessa Heli Pruuki (tim.) Nurten sielunhidn käsikirja. Helsinki: Nrd Print, Pesnen, Antti Ktiryhmäverkstn nuristyön kehittäminen hengellinen vierellä kulkeminen nuristyössä. Diaknia-ammattikrkeakulu. Ssiaalialan kulutushjelma. Opinnäytetyö. Pihkala, Juha 2004.Hengellinen hjaus kirkn elämässä. Teksessa Tampereen hiippakunnan vusikirja LV. Matkalla. Hengellisestä hjauksesta ja matkakumppanuudesta. Tampere: Tammer-Pain Oy

48 48 Prkka, Juk i.a. Hengellinen hjaus ja matkakumppanuus. Luent. Viitattu Diaknia-ammattikrkeakulu: Oppimateriaalipankki. Raamattu. Sumen evankelis-luterilaisen kirkn kirklliskkuksen vunna 1992 käyttöön ttama sumenns. Helsinki: Kirjapaja. Rauni, Antti 2003a. Onk lemassa Luterilaista spiritualiteettia? Teksessa Olli- Pekka Vaini (tim.) Jhdatus Luterilaisen spiritualiteetin telgiaan. Helsinki: Kirjapaja Oy, Rauni, Antti 2003b. Jumalan sana. Teksessa Olli-Pekka Vaini (tim.) Jhdatus Luterilaisen spiritualiteetin telgiaan. Helsinki: Kirjapaja Oy Räsänen, Antti Kristillinen kasvatus teriassa ja käytännössä. Teksessa Juk Prkka (tim.) Jhdatus kristilliseen kasvatukseen. Helsinki: LK-kirjat, Stinissen, Wilfrid Hengellisestä hjauksesta. Jyväskylä: Gummerus Kirjapain Oy. Sumen evankelisluterilainen kirkk i.a. Aamenesta öylättiin: Spiritualiteetti. Viitattu Sumen evankelisluterilainen kirkk. i.a.b Is katekismus. Klmas sa- Isä meidän rukus. Viitattu Talja, Tum; Vörlin Katri Mestarin tiellä yksin ja yhdessä. Nurtenleiri Jumalan khtaamisesta ja hengellisestä matkakumppanuudesta Luumäen seurakunnassa. Diaknia-ammattikrkeakulu. Ssiaalialan kulutushjelma. Opinnäytetyö. Tirri, Kirsi Spiritualiteetti uskntkasvatuksen näkökulmasta. Teksessa Leena Heinnen, Juha Ludeslampi, Leena Salmensaari (tim.) Lapsityön käsikirja. Helsinki: Kirjapaja y, Tuminen, Hans Elän ja hengitän nuren spiritualiteetti. Teksessa Terhi Paananen & Hans Tuminen (tim.) Nuristyön käsikirja. Helsinki: Kirjapaja y, Välimäki, Petri Lähellä ihmistä. Sielunhidn pas. Saarijärvi: Päiväsakeyhtiö. Ylenius, Petri Opetuslapseuttaminen. Avain elävään seurakuntaan. Keuruu: Avainmedia Oy.

49 49

50 1 LIITE 1: YHTEISELLÄ MATKALLA. MATERIAALI HENGELLISEN MATKA- KUMPPANUUDEN TOTEUTTAMSIEKSI 1 YHTEISELLÄ MATKALLA materiaali hengellisen matkakumppanuuden tteuttamiseksi Helena Mäntylä

51 2 JOHDANTO Tämä materiaali n lutu sillä ajatuksella, että hengellinen matkakumppanuus visi lla nurten yhteinen matka, jnka he tekevät tinen tistensa kanssa. Matkan aikana phditaan ja syvennytään man usknelämän kannalta tärkeiden teemjen äärelle ja ammennetaan eväitä maan arkeen ja elämään, sekä annetaan mahdllisuus hiljentyä Jumalan edessä. Tämän materiaalin tarkituksena n lla antamassa ideita ja välineitä hengellisen matkakumppanuuden tteuttamiseen nuristyössä, sekä tukea nuren hengellistä kasvua. Tässä materiaalissa n jitakin hengellisiä harjituksia. Ingnatius de Lyla n sannut niistä seuraavaa: Hengellisillä harjituksilla tarkitetaan kaikenlaista mantunnn tutkiskelua, mietiskelyä, sisäistä katselua, suullista ja hengellistä rukilemista ja muita hengellisiä timintja. Niiden päämääränä n auttaa löytämään Jumalan taht, jka kskee man elämän avimuutta ja sielun pelastumista. Mnet materiaalin harjitukset vat svellettavissa sekä leirikäyttöön että yksittäisten aiheiden käsittelyn tueksi, mutta ne n suunniteltu erityisesti säännöllisesti kkntuvan ryhmän kanssa käytäviksi. Säännöllisesti kkntuva ryhmä mahdllistaa parhaimmillaan nurten keskinäisen matkakumppanuuden syntymisen ja lu turvallisen ympäristön purkaa usknelämään ja sen haasteisiin liittyviä tuntja. Ohjaajan rli tätä materiaalia käyttäessä n lla mahdllistamassa nurten keskinäisen matkakumppanuuden syntyminen, sekä synnyttää ja hjata keskustelua. Ohjaajalla n mahdllisuus myös haastaa nuria aiheiden äärellä khti Jumalaa, rhkaisemaan muita ja elämään kristittyinä arjessa, sekä auttaa nuria hiljentymään arjen keskellä. Yhteisen matkan ei le tarkitus lla petuspaintteinen, vaan pikemminkin ajatuksia herättelevä ja jtain uutta synnyttävä. Nurten saavat lla tistensa tukijita, rhkaisijita ja rinnalla kulkijita. He saavat yhdessä jakaa ja ivaltaa.

52 3 MATERIAALIN KÄYTTÖ Tämä materiaali kstuu kahdeksasta aiheesta, jiden ympärille vidaan järjestää tapaamisia. Js tarkitus n kkntua säännöllisesti ryhmän kanssa, n tärkeä varmistaa, että ryhmä n turvallinen. Mikäli ryhmäläiset vat tisilleen ennestään tuntemattmia, ennen materiaalin käsittelyn alittamista vidaan pitää tutustumiskerta, jka vi painttua tutustumiseen ja yhteiseen hiljentymiseen. Hengellisyys n henkilökhtainen alue, ja siksi luttamuksenkin rakentaminen n tärkeää. Ryhmäytymiseen löytyy hyviä hjeita esimerkiksi Ryppäästä ryhmäksi (Aalt, 2005) - kirjasta. Materiaali rakentuu yhdessä lemisen ja jakamisen ympärille. Jkaiseen aiheeseen n pieni alustus, jnka lmassa tai sen jälkeen vidaan käydä yhteistä keskustelua mia ajatuksia ja ivalluksia jakaen. Alustuksen n tarkitus lla pikemminkin suuntaa keskusteluille antava, kuin petuksellinen. Jkaiseen aiheeseen n kttu muutama harjitus, jita ryhmän kanssa vi tteuttaa. Harjituksia n useampia, mutta niistä ehtii kkntumisen yhteydessä tteuttamaan tdennäköisesti vain yhden. Ryhmän vetäjä vi valita harjituksista juuri sen, jnka ajattelee malle ryhmälleen spivan. Yhteisen kkntumisen päätteeksi vidaan vielä hiljentyä yhdessä. Kerta n mahdllista päättää haasteeseen, jta nuret saavat tteuttaa esimerkiksi seuraavan viikn aikana. Haasteen tarkituksena n viedä käytännön elämään sitä, mitä n juuri ivallettu. Materiaalin rakenne ja käyttö: Materiaalin kahdeksan teemaa vat Jumalan lumina alusta asti, Jumalan lapsena, Jeesuksen jalanjäljissä, Sanan äärellä, Jumalakin puhuu, Jumalalla n suunnitelma meille, Kun vaikeudet khtaavat ja Rhkeasti kristitty. Teemat vat laajja, jten js jkin aihe tuntuu siltä, että sitä lisi hyvä käsitellä enemmän kuin yhden kerran verran, mikään ei estä käsittelemään aihetta myös seuraavalla kerralla. Laajat phdintakysymykset ja harjitusten määrä mahdllistavat tämän. Materiaali sisältää seuraavat sat: 1. Lämppäri 2. Alustus 3. Yhteistä phdittavaa 4. Harjitus ja purku 5. Hiljentyminen 6. Haastaminen Kun nuret tulevat paikalle, heillä vi lla tapaamisen alussa varattu jnkin verran aikaa ylimääräisen energian purkamiseen ja kuulumisten vaihtn tistensa kanssa. Jkaisen kerran alussa tarjlla vi lla pientä syötävää, tai tapaamiset n mahdllisuus järjestää nyyttäri-periaatteella, jllin nuret saavat tuda yhteiseen pöytään jtain. Alussa vidaan syödä ja vaihtaa kuulumisia. Kun kuulumisia n vaihdettu, siirrytään sen kerran aiheen käsittelyyn. Aiheeseen sisälle pääsemiseksi jkaiseen kertaan n ehdtettu jkin lämmittely-harjitus,

53 4 jssa päästään virittäytymään aiheeseen. Lämmittelyn n tarkitus luda ryhmänhenkeä, rentuttaa ja pistaa jännitystä. Lämmittelyn jälkeen ryhmän vetäjä nstaa alustus-khdan alta spivaksi katsmiaan asiita keskustelun synnyttämiseksi. Kska erilaisten ryhmien tarpeet eravat tisistaan, myös alustuksessa n jnkin verran valinnan varaa. Alustus-sin alle n kttu phdittavia kysymyksiä, jita vidaan käydä läpi alustuksen hella. Tarkitus ei le pitää luenta aiheesta, vaan avata uusia näkökulmia ja herätellä ajatuksia ja keskustelua. Ryhmän hjaajan n hyvä perehtyä käsiteltävään materiaaliin etukäteen, jtta saa nstaa juuri malle ryhmälleen spivat asiat esille. Yhteisen phdinnan ja keskustelun jälkeen ryhmän vetäjä vi vetää ryhmälle harjituksen. Sen jälkeen harjitus n hyvä purkaa yhdessä ja keskustella sen herättämistä ajatuksista ja ivalluksista. Harjituksen jälkeen n mahdllisuus hiljentyä. Hiljentymisen tteuttamiseksi n useita eri tapja, jista muutamia n kttu seuraavan sivun lppuun. Hiljentymisen tteuttamiseksi materiaaliin n kttu myös muutamia aiheeseen spivia lauluja sekä Nurten punaisesta veisukirjasta 2015 (NV15) sekä Viisikielisestä (VK). Jkainen kkntuminen vidaan päättää siihen, että ryhmälle annetaan haaste tulevalle viiklle tai seuraavaan tapaamiseen asti. Haasteen tarkitus n lla pitun ja käsitellyn aiheen sveltamista maan arkeen. Parhaimmillaan haasteet vivat lla rukkimassa arjen kristillisyyttä. Tarkituksena ei le lla painstamassa ketään sellaisiin asiihin jtka ahdistavat. Haastetta antaessa n hyvä krstaa, että tarkitus ei le surittaa maa uska tai kerätä pisteitä Jumalan edessä. Haasteiden surittaminen tai surittamatta jättäminen ei le uskn mittari. Sen sijaan haaste vi lla mahdllisuus tteuttaa maa uska arjessa ja rakentaa itseä ja lähimmäistä. Haasteen tdeksi elämistä auttaa js seuraavalla kerralla käydään kuulumisten yhteydessä kierrsta siitä, miten asiiden käytäntöön laittaminen n sujunut. On syytä humiida, että jillekin haasteiden tteuttaminen vi lla liian vaikeaa. Haasteet vat eritasisia, jtta jkainen visi saada tarttumapintaa jhnkin haasteeseen. Tarkituksena n, että materiaalia käytettäessä lisi nähtävissä klme ulttuvuutta: suhde Jumalaan, suhde heihin, jtka eivät tunne vielä Jumalaa, ja suhde itseen ja muihin kristittyihin. Js materiaalia halutaan käyttää säännöllisissä tapaamisissa, tapaamiset vivat mennä 2h kerralla esimerkiksi seuraavalla kavalla: 1. Yhteistä jutustelua ja kuulumisten vaihta (20min) 2. Lämmittely (15min) 3. Alustus ja yhteistä keskustelua (40min) 5. Harjitus (20min) 6. Yhteinen purku (15min) 7. Hiljentyminen (15min) 8. Haastaminen (5min) Annetut ajat vat suuntaa antavia, ja niitä n mahdllista muuttaa jkaisen kerran tarpeen mukaan.

54 5 Muutamia esimerkkejä siitä, miten hiljentymisen vi tteuttaa: Laitetaan hengellinen laulu simaan ja llaan Jumalan edessä hiljaa. Jkaiselle vidaan antaa pala paperia ja kynä. Paperin tiselle pulelle piirretään kiitsaiheita ja tiselle asiita, jista haluaisi lupua ja jtka Jumala visi kantaa. Laput vidaan tuda yhdessä esimerkiksi puisen ristin lukse, ja siunata yhdessä kaikki asiat. Jakaannutaan nin klmen hengen prukihin ja rukillaan vurtellen jkaisen pulesta. Vidaan laulaa yhdessä. Jkaisen aiheen lpuksi n listattu muutama lauluehdtus, jtka tukevat käsiteltyä aihetta. Ohjaaja lukee Raamatunkhdan, jnka jälkeen llaan hiljaisuudessa miettien, mitä kyseinen khta merkitsee itselle juuri siinä hetkessä. Muutama vinkki materiaalin rinnalle Lukaa hengellisen matkakumppanuuden ryhmälle ma Facebk- tai What s up- ryhmä, jssa vidaan spia asiita ja esimerkiksi rhkaista tisia tteuttamaan haasteita. Varatkaa hengellisen matkakumppanuuden ryhmää varten mat viht, jihin jkainen saa kirjittaa mia ivalluksiaan ja phdintjaan yhteisen matkan aikana. Vihkn vidaan myös tehdä sa harjituksista ja kirjittaa esimerkiksi mia rukuksia. Pitäkää ryhmän yhteistä blgia, jhn jkainen saa kirjittaa vurllaan käsitellyistä aiheista, niiden herättämistä ajatuksista, haasteiden surittamisesta ja masta hengellisestä kasvusta. Blgi n ivallinen väylä jakaa myös mahdllisia kuvia ja mahdllisia muita tutksia, sekä kirjittaa niihin liittyvistä ajatuksista syvemmin. Blgin vi jakaa nurten man seurakunnan tai järjestön nettisivuilla tai vaihtehtisesti facebk-ryhmässä.

55 6 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MATERIAALIN KÄYTTÖ JUMALA ISÄNÄ JUMALAN LAPSINA JEESUS IHMISTEN KOHTAAJANA SANAN ÄÄRELLÄ MERKITYKSELLINEN RUKOUS JUMALAN JOHDATETTAVINA ELÄMÄN HAASTEISSA ROHKEASTI KRISTITTY LÄHTEET... 39

56 7 1 JUMALA ISÄNÄ Tavite: Saada ymmärrystä siitä, mikä n Jumalan merkitys massa elämässä. Tarkitus n myös tutustua tisiin ja tuda esiin ajatus siitä, että tällä prukalla saadaan etsiä Jumalaa ja petella tuntemaan häntä isänä. Tudaan yhdessä esille elämään ja uskn liittyviä kysymyksiä ja saadaan phtia niitä yhdessä. Lämppäri: Esitellään tinen tisemme. Jkainen valitsee parin. Js mahdllista, pariksi visi ttaa sen ihmisen, jta kkee tuntevansa vähiten. Annetaan vurtellen mlemmille sapulille minuutti aikaa kysyä tiselta kysymyksiä maan ja taivaan väliltä. Lpuksi jkainen pari esittelee parinsa tisille saamiensa vastausten perusteella. Js ryhmäläiset vat tisilleen ennestään tuttuja, sillin vi kysyä asiita, jta ei tisesta vielä tiedä. (Esimerkiksi: js saisit kultakalan, minkä nimen antaisit sille? Tai: mikä li lapsuuden lempilelusi?). Alustus: Alkuun spivat harjitukset 1, 2 tai 3. Jumala n lunut meidät jkaisen. Kukaan meistä ei le lemassa sattumalta. Jkaisen ihmisen elämä n Jumalan lahja. Ihmisen arv n annettu lumisessa eikä sitä arva vi kukaan ttaa pis. Lukekaa Raamatusta tuhlaajapika vertaus Lukekaa Raamatusta tuhlaajapikavertaus Luuk. 15: Saatamme jskus miettiä, lemmek tarpeeksi hyviä kristittyjä. Jkainen meistä mkailee, ja mielessä saattaa lla kysymys: Vaatiik Jumala minulta enemmän kuin mitä pystyn antamaan? Ja pettyykö hän pahasti js emme pysty elämään sellaista elämää, jta ajattelemme että Jumalamme meiltä vaatii? Tuhlaajapjan isän vidaan ajatella levan vertauskuva Jumalasta. Millaiseksi hän kertmuksessa sittautuu? Onk hän vaativa? Vitte tuda esiin mieleen tulevia ajatuksia Synti sit ihmisen erssa lemiseen Jumalasta. Samaan aikaan kuitenkin Jumalan kuvana leminen sit ihmisen riippuvuuteen Jumalasta. Ihminen n lunastettu Jeesuksen kautta kaikelta pahalta ja synniltä. Samalla hänet n svitettu Jumalan kanssa. Js ihminen elää tästä tdellisuudesta käsin, se mahdllistaa identiteetin kehittymisen, jhn Jumala n lumistyössään tähdännyt. Jkaiselle Jumalan ludulle kuuluu Jumalan lapsen identiteetti Jeesuksen kautta. Jeesus li Jumala ja sitti meille elämällään Jumalan lunteen. Jumala n lempeä ja rakastava. Hän n myös pyhä. Jumala ei mitätöi, halvenna tai alista. Kun hän sittaa synnin, hän myös puhdistaa ja nstaa katuvan. Jumala haluaa suhteeseen lutunsa kanssa. Suhteet vat Jumalalle tärkeitä. Samalla tavalla kun ihmissuhteissamme tarvitsemme aikaa ystäviemme kanssa, samalla tavalla tarvitsemme aikaa Jumalan kanssa jtta suhteemme hänen kanssaan visi syventyä.

57 8 PhdittavaksI: Miltä tuntuu ajatella Jumalaa isänä? Millainen lisi unelma isä? Onk Jumala juuri sellainen? Miksi? Miksi ei? Jumala n pyhä. Mitä se tarkittaa? Mitkä vat tällä hetkellä sellaisia kysymyksiä, jita usksi liittyen phdit? Missä khdin elämääsi Jumala n puhutellut sinua? Miten? Mitkä vat niitä vaatimuksia, jita ajattelet Jumalan sinulle asettaneen? Miten täytät mielestäsi nu vaatimukset? Mistä päättelet että Jumala ajattelee niin? Harjitus 1 Phdintaa isyydestä Tehkää yhdessä ajatuskartta aiheesta isä. Ajatuskarttaan vi kirjittaa mitkä minaisuudet vat hyviä tai mitkä vat negatiivisia. Mitä isyyteen kuuluu? Ajatuskarttaa miettiessä jkainen vi miettiä mia vanhempiaan. Mitä hyviä vanhemman piirteitä heistä löytyy? Entä mitkä piirteet eivät le niin hyviä? Käykää lpuksi keskustelua siitä, miten kirjittamanne ajatukset spivat Jumalaan. Harjitus 2 Elämän jana Tarvitset tyhjän paperin. Piirrä paperille jana, jka kuvaa elettyä elämääsi. Merkitse janalle man elämäsi kannalta merkittäviä tapahtumia, ihmisiä ja ivalluksia. Huippukhdat ja vaikeammat ajat vit merkitä krkealla tai matalalla käyrällä. Kun jana n valmis, piirrä viereen tinen jana, jka kuvaa hengellistä elämääsi. Mitkä vat lleet hengellisen elämäsi huippukhtia, missä khdissa Jumala n tuntunut erityisen läheiseltä tai kaukaiselta? Ovatk kaksi janaa suhteessa tisiinsa? Harjitus 3 Olen humannut, että Tarvitset paperia ja kynän. Mieti itseäsi tässä hetkessä ja jatka seuraavia lauseita: Tähän mennessä len elämässäni humannut, että -Jumala n -Ihmislunt n -Rakkaus n -Usknt n... -Rukus n -Jeesus n -Pyhä Henki n Vinkki: Vit tehdä tämän harjituksen uudestaan yhteisen hengellisen matkan päätyttyä.

58 9 Haaste: Valitse Jumalasta Isänä jkin puli, jhn haluaisit tutustua lisää. Vitte yhdessä miettiä miten Jumalan eri puliin visi tutustua man arjen keskellä. Hiljentyminen (kats vinkit s. 4) Laulu-ehdtuksia: Halleluja, tunnet sydämeni (NV15 122, VK 151) Pyhän ksketus (NV15 97) Sä yksin (VK 8) Isä, jää meitä rakastamaan (VK 333, NV15 129) Elämä n nyt (NV112, VK 150)

59 10 2 JUMALAN LAPSINA Tavite: Ymmärtää syvemmin Jumalan lapseutta ja sen merkitystä malla khdalla. Ymmärtää että n ainutlaatuinen Jumalan lumus, ja tärkeä sellaisenaan sillä paikalla, jlla n. Löytää itsestään ainutlaatuisia piirteitä, jita Jumala n juuri häneen asettanut. Lämppäri: Levitä lattialle kuvakrtteja, jista jkainen saa ttaa ensimmäisenä krtin, jka kuvaa sen hetkisiä, päällimmäisiä ajatuksia. Käydään kierrs, jssa jkainen saa kerta mat ajatuksensa. Tisella kierrksella jkainen saa ttaa krtin, jka kuvaa niitä ajatuksia, mitä Jumalan lapsena leminen itsessä herättää. Käydään kierrs, jssa jkainen saa jakaa myös nämä ajatukset. Alustus: Raamattu puhuu mnessa khdassa Jumalan lapseudesta. Esimerkiksi: Jh. 1:12 Mutta kaikille, jtka ttivat hänet vastaan, hän anti ikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jtka uskvat häneen. Rm. 8:14-17 Kaikki, jita Jumalan Henki jhtaa, vat Jumalan lapsia. Te ette le saaneet rjuuden henkeä, jka saattaisi teidät jälleen peln valtaan. Olette saaneet Hengen, jka antaa meille lapsen ikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!" Henki itse tdistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että lemme Jumalan lapsia. Mutta js lemme lapsia, lemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; js kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös sallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän. 1.Jh. 3:1 Katskaa, kuinka suurta rakkautta Isä n meille sittanut: me lemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös lemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. Hepr. 2:10-11 Hän, jka n kaiken luja ja perusta, tahti tuda paljn lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perille viejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä n kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen Mitä eri näkökulmia löydät edellä Jumalan lapseuteen liittyen mainituista raamatunkhdista? Mitä ajatuksia khdista herää? Jumalan lapseksi tullaan Jeesuksen kautta. Usk riittää, meidän ei tarvitse ansaita mitään. Lapsi n myös perillinen.

60 11 Niin kuin jkainen lapsi n vanhemmalleen erityinen, myös jkainen ihminen n erityinen Jumalalle. Jkainen ihminen n kallisarvinen Jumalan lumus ja jkaiselle n uskttu arvkkaita mahdllisuuksia ja tehtäviä j täällä maan päällä (Ef. 2:8 10) Niiden tteuttamiseksi Jumala n varannut meille jkaiselle mat yksilölliset lahjansa. Jkaiseen ihmiseen n Lujamme laittanut jtain ainutlaatuista ja erikista. Myös ne piirteet, jtka masta mielestä tuntuvat kaikista rumimmilta ja jista ei itse pidä yhtään, vat sa Jumalan hyvää suunnitelmaa. Kun Raamattu puhuu Jumalan lapseudesta, siihen liittyy myös Jumalan tahdn mukaan eläminen. Jumala haluaa että elämme niin kuin n meille parhaaksi. Vanhemmatkin asettavat usein rajja lapsilleen, sillä he tietävät paremmin mitkä asiat eivät le hyväksi. Kristillisen perinteen mukaan, mitä lähempänä Jumalaa ihminen elää, sitä selkeämmin hänen ainutlaatuisuutensa vi tulla esiin. 1.Kr. 12:17-19, 27 Js kk ruumis lisi pelkkää silmää, lisik sillin kuula? Tai js se lisi pelkkää krvaa, lisik sillin hajuaistia? Jumala n kuitenkin asettanut ruumiiseen kaikki eri jäsenet niin kuin n nähnyt hyväksi. Js kaikki lisi yhtä ja samaa jäsentä, lisik sillin mitään ruumista? - Te lette Kristuksen ruumis, ja jkainen teistä n tämän ruumiin jäsen. Omien tehtäviemme lisäksi, meillä n myös selvä päämäärä elämässämme: Iankaikkinen elämä (Jh. 3:16 17) Yhdessä phdittavaksi: Phtikaa mitä merkitsee lapseus. Mitä kuuluu lapsena lemiseen? Millaisia minaisuuksia n lapsella? Mitä lapsi saa autmaattisesti vanhemmilta niin, että se kuuluukin tulla vanhemmilta? Mitä Jumalan lapsena leminen merkitsee? Miten Jumalan kuva näkyy ihmisessä? Miten helppa/vaikeaa sinun n uska Jumalan sanvan sinulle: Rakas lapseni? Oletk kskaan humannut ystävässäsi masta mielestäsi kauniin piirteen, mutta mainitessasi siitä ystäväsi tyrmää ja san aina inhnneensa kyseistä piirrettä / piirteen levan ruma? Millaisia tilanteita nämä vat lleet ja mitä ajatuksia se sinussa herätti? Tiset ihmiset saattavat nähdä sinussa levan kauneuden niin kuin Lujamme sen näkee ja tarkitti. Käykää kierrs, jssa jkainen saa kerta asiista, jista unelmi, haaveilee tai kkee kutsua sydämessään. Jkaisen haaveet ja unelmat vat erilaisia. Vitte jatkaa keskustelua siitä mitä se merkitsee

61 12 Harjitus 1 Minä len ihme-vihk Jkainen saa viisi eriväristä paperia, jtka niitataan yhteen esimerkiksi yhdestä kulmasta niin, että niistä mudstuu vihk. Otsiki ne esimerkiksi seuraavalla tavalla: Ensimmäinen sivu n kansilehti. Kirjita sivulle Minä len ihme Tiselle sivulle kirjita Kuka minä len ja mistä minä pidän Klmannelle sivulle Näissä asiissa minä len hyvä Neljännelle sivulle Näistä asiista innstun Viidennelle sivulle Näistä asiista minä haaveilen tai unelmin Kun let tsikinut sivut, saat kirjittaa maa phdintaasi niiden alle. Omaa tekstiä n mahdllista piristää leikkaamalla kuvia tai piirtämällä. Viidennelle sivulle kirjitetut haaveet ja unelmat vidaan tuda yhdessä Jumalan eteen. Kska Jumala haluaa vastata rukuksiimme ja antaa meille unelmia, n kiinnstavaa myöhemmin tarkastella mitkä haaveista vat tteutuneet. Vinkki: Js aikaa n vähän, hjaaja vi tehdä viht j valmiiksi. Sillin aikaa ei kulu niin paljn hjeiden antamiseen. Ohjaaja vi tuda harjitusta varten leikattavia lehtiä ja muita askartelutarvikkeita. Harjitus 2 Kirje Kirjitetaan kirje. Aluksi kerrtaan, että se tulee jllekin henkilölle tässä huneessa. Kirjeessä kerrtaan min sanin kirjeen saajalle millainen hän n Jumalan sanan valssa. Sana n vapaa, eikä tarvitse miettiä kuulstavatk sanamudt tyhmiltä. Kirjita rhkeasti niitä asiita mitä nusee sydämellesi. Vitk myös haastaa kirjeen saajaa jhnkin? Apuna vidaan käyttää raamatunkhtia, jtka n katsttu valmiiksi. Raamatun khdat vidaan jakaa jkaiselle paperilapuilla. Harjituksen jälkeen kerrtaan, että kirjeen kirjittanut saa sen itsellensä muistutukseksi siitä, mitä Jumala haluaa hänelle sana. Vidaan yhdessä purkaa tehtävää niin, että jkainen saa kerta miltä kirjeen kirjittaminen tuntui, miltä tuntui saada se itselle ja mitä löytöjä tuli. Harjituksessa vidaan käyttää esimerkiksi seuraavia raamatunkhtia tai harjitus vidaan tehdä ilman niitä ja raamatunkhdat vidaan jakaa harjituksen jälkeen. Vaihtehtisesti raamatunkhdat vidaan myös yhdessä käydä läpi niiden merkitystä ja sisältöä phtien ennen harjituksen tekemistä. Tällöin pittu vidaan sveltaa käytäntöön. Jumala li SINUT maksi kuvakseen (1.Ms. 1:26), Jumala lunasti SINUT (Rm 5:8) SINÄ let arvkasta Jumalan maisuutta (Jes. 43:4). SINÄ let ainutlaatuinen ihme (Ps. 139:13-14), SINÄ let ainutlaatuinen yksilö, jsta Jumala ilitsee (Sef. 3:17). SINÄ saat hyväksyä itsesi sellaisena kuin let (1. Kr. 15:10) Jumala hyväksyy SINUT myös särkyneenä ja kipeänä (Jes 42:3, Jes.57:15) SINÄ let Jumalan kuva vaikka epännistuisit (Jer 17:14) Jumala n uutta luva ja parantava Jumala (Jer.33:6)

62 13 Harjitus 3 Puhutaan selän takana hyvää Vidaan tehdä kun ryhmäläiset tuntevat j tisiaan jnkin verran ja ryhmä tuntuu turvalliselta. Jumala n lunut jkaisen maksi kuvakseen ja jkaiselle Jumala n antanut juuri ne minaisuudet ja lahjat jita hänessä n. Välillä n hyvä kuulla, mitä nämä asiat juuri minun khdallani vat. Vurtellen jkainen ryhmäläinen saa istua tulille selkä muihin päin. Muut sanvat hänestä psitiivisia asiita jita nusee mieleen ja tulilla lija saa vain keskittyä siihen hyvään, mitä muut hänessä näkevät. Vinkki: Js ryhmä n is, harjitus vi kestää pitkään. Vaihtehtisesti vidaan jakaantua pareihin, katsa tisia hetken silmiin ja vurtellen tinen pareista puhuu tisesta hyvää. Haaste: Jkainen ihminen n Jumalalle erityinen ja ainutlaatuinen. Taivaallinen Isämme n lunut meihin jkaiseen upeita piirteitä, mutta harvin kerrmme niistä tisillemme. Visitk sinä lla esimerkiksi seuraavan viikn aikana se, jka humaa ihmisessä jtain psitiivista ja san siitä hänelle? Ihminen vi lla kulukaveri, ystävä, kaupan kassa, tuntematn kanssamatkustaja tai vaikka ma äiti. Mieti mielessäsi, kuka ihminen arjessa lisi sellainen jta vit lla siunaamassa sanillasi. Jkainen vi kerta valitsemansa ihmisen muille. Ole rhkea ja tarkkaile, millaisia vaikutuksia rhkaisevalla puheellasi n. Valitse jku sinulle hieman tuntemattmampi henkilö. Kysele Jumalalta mitä rhkaisevaa visit sana tulle ihmiselle ja mene kertmaan ne rhkeasti hänelle. Puhu julkisesti hyvää jstakin ystävästä, jsta juruillaan pahaa tai hänestä ei pidetä. Hiljentyminen (kats vinkit s.4) Laulu-ideita Lujan kaunein ajatus (NV15 2) Lapsuuden usk (NV15 27, VK 98) Aamuruskn siivin (VK 13) Nstan katseeni vurille (VK 174) Halleluja, tunnet sydämeni (NV15 122, VK 151)

63 14 3 JEESUS IHMISTEN KOHTAAJANA Tavite: Ymmärtää, että Jeesuksen kautta saamme lähestyä Jumalaa ja pääsemme läheiseen yhteyteen Hänen kanssaan. Jeesuksen kautta meillä n arjessa mahdllisuus khdata Jumalaa. Jeesus n myös kaikissa tilanteissa kanssamme ja näkee jkaisen ilmme, surumme ja kipumme. Hän haluaa aina auttaa ja jkainen ihminen n hänelle tärkeä. Lämppäri: Käydään kuulumiskierrs. Kuulumiskierrksen yhteydessä puretaan edellisen kerran haaste. Miten se n sujunut, nk tullut nnistumisen kkemuksia? Mitä ajatuksia se n herättänyt? Miltä haasteen tekeminen tuntui? Kuulumiskierrksen jälkeen hjaaja jakaa pieniä lappuja jkaiselle yhtä mnta kuin ryhmäläisiä n laskien itsensä myös mukaan. Laput numeridaan. Jkainen kirjittaa ensimmäiselle lapulle lauseen, jka vi liittyä esimerkiksi jhnkin Jeesuksen petukseen tai tekn. Kirjitettu lause jätetään pinn päällimmäiseksi ja annetaan seuraavalle. Seuraava näkee lauseen, laittaa lauseen pinn alimmaiseksi ja piirtää lauseen kuvaksi. Seuraava kirjittaa taas kuvan lauseeksi ja näin jatketaan niin kauan, että jkainen n piirtänyt tai kirjittanut jkaiseen pinn. Lpuksi katstaan jkainen pin, ja miten lause n kehittynyt. Lpuksi vidaan miettiä, että js evankeliumi lisi tun rikkinäisen puhelimen sanma, niin millaisia ajatuksia Jeesuksesta liikkuu ihmisten keskuudessa nyt, ja mikä li Jumalan alkuperäinen ajatus siinä, että lähetti Jeesuksen ihmisten keskelle. Alustus: Alkuun vidaan tehdä esimerkiksi harjitus 2. Jeesuksessa Jumala tuli ihmiseksi Sen sijaan, että Jumala lisi vältellyt ihmisiä ja ihmisten ngelmia, rikkinäisyyttä, häpeää ja pelkja, hän tuli ihmiseksi, yhdeksi meistä. (Jh. 1) Jeesus tuli ihmisten keskelle Jeesuksen kk elämä n llut evankeliumia. Jeesuksen elämä li khtaamisia. Hän sasi khdata ihmiset juuri ikealla tavalla. Hän välitti, paransi, ja teki ihmiset näkyviksi. Esimerkiksi samarialainen nainen (Jh. 4:1 42). Samarialaisen naisen esimerkki sittaa, miten Jeesus khttaa ihmisen uudelle taslle. Myös ihminen, jlla muiden silmissä ei le yhtään arva, vi saada arvnsa takaisin. Jeesus ti arvn ihmisille. Samalla kun Jeesus paransi, hän ti ihmisen taas saksi yhteisöä. Esimerkiksi kivitettäväksi tutu nainen (Jh 8: 1 10) Jeesus kuli kaiken rikkinäisyytemme ja syntiemme pulesta. Hän kanti sen syyllisyyden ja häpeän, jka pitää meitä erillään Jumalasta. Nekin asiat jtka hävettävät ja painavat meitä alas, n vitettu. Jeesuksen kanssa n mahdllista khdata kaikkein synkimmätkin asiat ja päästä niistä aiheutuvista taakista ern. Jeesuksen kautta yhteyden syntyminen Jumalan kanssa n mahdllista.

64 15 Rm. 8:38 39 Ei le mitään mikä vi erttaa meidät Kristuksen rakkaudesta Uskssa n kyse suhteesta Jeesukseen. Kska Jeesus arvstaa jkaista niin paljn, hän taht auttaa meitä löytämään ainutlaatuisen persnamme. Jeesus haluaa auttaa meidät pis syyllisyydestä, vapauttaa riippuvuuksista ja vapauttaa pelista, sillä nämä asiat tuhavat elämää. Elämän sijaan ne tuvat kulemaa. Jeesus n kuitenkin kukistanut kuleman ristillä. Jeesus mahdllistaa muutksen, jta maailma kaipaa Jeesus lähetti Henkensä elämään meissä. Jumalan Henki kasvattaa meissä Hengen hedelmää (Gal.5:22). Yhdessä phdittavaksi: Jeesus svitti kaikkien ihmisten synnit ulknäöstä, kansallisuudesta tai väristä riippumatta. Jeesus hyväksyi jkaisen. Miten sinä suhtaudut tisiin ihmisiin, jtka vat jllain tavin erilaisia kuin sinä? Jumala n samastunut jkaisen ihmisen kipuun. Myös sinun kipuusi. Usktk sen, ja mitä ajatuksia se sinussa herättää? Jkaisella ihmisellä n mat kivut. Pystynkö samastumaan muiden kipuun? Mikä siinä n vaikeaa? Helppa? Millaista n elää lähellä Jeesusta? Onk helpmpi puhutella rukuksessa Jeesusta, Jumalaa tai esimerkiksi Isää? Miksi? Millaisissa tilanteissa let saanut apua Jeesukselta? Millainen Kristus li? Vitte kta ajatuksista yhteisen ajatuskartan. Kun ajattelet vutta eteenpäin elämässäsi, millä tavin tivisit levan enemmän Kristuksen kaltainen? Mitkä asiat vat sellaisia, jita vit j tänään tehdä edetäksesi khti tuta päämäärää? Harjitus 1 Päivä Jeesuksen kanssa Jakautukaa pareihin. Kuvitelkaa, että visitte viettää knkreettisesti päivän Jeesuksen kanssa. Mitä tekisitte ja millaisia ihmisiä khtaisitte? Millaisia keskusteluita kävisitte? Mitä söisitte? Esitelkää ajatukset päivästänne tisille.

65 16 Harjitus 2 Jeesuksen khtaamat ihmiset -Tutkikaan yhdessä tilanteita jssa Jeesus khtaa ihmisiä. Ohjaajalla n mahdllisuus avata histriallista kntekstia. KOHTAAMISIA RAAMATUSSA: Jeesus kutsuu Pietarin ja muita petuslapsia (Luuk 5:1-11) Fariseus ja syntinen nainen (Luuk 7:36-50) Jeesus ja Sakkeus (Luuk 19:1-10) Avirikksesta tavattu nainen (Jh 8:1-11) Jeesus ja samarialainen nainen (Jh 4: 5-42) Jeesus parantaa miehen Betsaidan altaalla (Jh ) Mitä Raamatun khdassa tapahtuu? Miten tapahtuma puhuttelee? Miten Jeesuksen käytös eraa muista ihmisistä? Mitä khtaamisesta seuraa? Mietitään myös mitä khtaaminen visi pettaa sinulle? Mitä merkitystä khtaamisella n khdatun ihmisen elämään? Kuka visi nykypäivänä lla samanlaisessa tilanteessa kuin Raamatun khdassa mainitut ihmiset? Vinkki: Tämän harjituksen vi myös näytellä. Haaste: Valitse jitakin khtia evankeliumista tai kknainen evankeliumi. Lue khtia siitä näkökulmasta, jssa Jeesus khtaa ihmisiä. Millaisia khtaamiset vat? Millä asenteella Jeesus suhtautuu khtaamiinsa ihmisiin? Mitä ajatuksia Jeesuksen käyttäytyminen sinussa herättää? Kirjita havaintsi ylös. Valitse Raamatusta yksi sinua puhutteleva khtaaminen. Kirjita siitä muutama ajatus ylös. Tunnistatk kertmuksessa mitään, mikä visi liittyä maan elämääsi? Mikä khtaamisessa puhutteli sinua? Valmistaudu jakamaan ajatuksesi tisten kanssa. Valitse ihminen jka n yksin ja jta muut eivät juuri tunnu humiivan. Khtaa tämä ihminen esimerkiksi hakeutumalla hänen seuraansa, kysymällä kuulumisia tai tarjamalla apua. Vitte yhdessä miettiä ennen haasteeseen ryhtymistä ketä nämä ihmiset visivat lla ja miten visitte humata heidät. Kuuntele mietiskellen Jumalaa, ja tteuta jkin ajatus jnka Hän antaa mieleesi siitä, miten visit välittää rakkautta knkreettisesti jllekin läheisellesi arjessa tulevalla viiklla.

66 17 Hiljentyminen (kats vinkit s.4) Laulu-ehdtukset: Jeesus sä aina (VK 143) EI le ketään tista (VK 18) Kiits verestäsi Jeesus (VK27) Kun jku n lähellä Jeesusta (NV15 81, VK 204) Sinua katsmaan (NV15 60, VK 219)

67 18 4 SANAN ÄÄRELLÄ Tavite: Muistuttaa nuria siitä, että Raamattu n kirja, jsta pimme tuntemaan Jumalaa ja löydämme niitä lupauksia, jtka kuuluvat meille vielä tänäänkin. Innstaa ja rhkaista lukemaan Raamattua. Lämppäri: Vaihdetaan kuulumiset, jiden yhteydessä vidaan myös vaihtaa ajatuksia edellisen kerran haasteista ja niihin liittyvistä kkemuksista ja ivalluksista. Tämän jälkeen vidaan tteuttaa ajatusjana. Huneen tisessa päätyyn vidaan kirjitta lapulle samaa mieltä ja tiseen eri mieltä Tilan keskelle kuvitellaan jana. Harjituksen vetäjä lukee sallistujille erilaisia väitteitä ja ryhmäläiset siirtyvät sinne suuntaan, jka kuvaa heidän ajatuksiaan. Keskellä n neutraali alue jka tarkittaa en saa sana. Väitteet vivat lla esimerkiksi seuraavia: Olen lukenut tällä viiklla Raamattua Luen Raamattua mielelläni Haluaisin ymmärtää Raamattua enemmän Raamatun lukeminen n tylsää Saan mniin elämäntilanteisiini lhdutusta Raamatusta Jkaisen väitteen jälkeen vidaan purkaa lyhyesti miksi sallistujat seisvat valitsemassaan paikassa. Alustus: Kuusi vinkkiä siihen miten Raamattua kannattaa lukea: 1. Alita rukillen Me tarvitsemme Jumalan avaamaan silmämme lukiessamme Raamattua, jtta visimme ymmärtää Jumalan viestiä ikein 2. Lue Raamattua Vain lukemalla Raamattua, vimme ppia tuntemaan sitä. Kska se ei välttämättä avaudu ensimmäisellä kerralla, kannattaa lukea uudestaan. Tärkeä n myös lukea pitkiä kknaisuuksia, eikä yksittäisiä jakeita, sillä jakeiden merkitys aukeaa kunnlla vasta asiayhteydessä 3. Tutki Raamattua Tutkiminen auttaa pääsemään sisälle sanaan. Kun tutkitaan Raamatun tekstiä, luetulle tekstille vidaan esittää kysymyksiä (kuka, missä, millin? mitä tapahtui? mitä tapahtuneesta seurasi? mitä se n merkinnyt sillin ja mitä se merkitsee minulle nyt?). Tekstin yksityiskhtia kannattaa selvittää. Tekstiin eläytyminen n myös arvkasta. Missä itse let? Jeesuksen vierellä vai ihmisten jukssa? 4. Mietiskele Raamatun sanaa Phdi lukemaasi uudelleen ja uudelleen. Se auttaa syventymään siihen ja ymmärtämään Raamatun ttuuksia tureella tavalla

68 19 5.Ole kuuliainen Raamatun sanalle Kuuliaisuus näkyy tekina, jtka kertvat siitä mitä ihmisen sisimmässä liikkuu. Jskus Raamatun äärellä ivaltaa, että jkin asia elämässä n vinssa. Visik asialle tehdä jtain? Usk synnyttää halua timia niin kuin n ikein. Uskn mukainen elämä n kuuliaisuutta ja se vi vaikuttaa psitiivisesti ympärillä leviin ihmisiin. 6. Jaa sanaa myös muille ->Vimme rhkaista tisiamme. Rhkaisu, jta vimme tisillemme välittää, n juuri sitä samaa rhkaisua, jta itse lemme saaneet ensin Jumalan sanasta. (Jukka Nrvant i.a.) Raamattua lukiessa n hyvä muistaa, että Jeesus n Raamatun punainen lanka, jka kulkee mukana aina Vanhan testamentin alusta Uuden testamentin lppuun. Kun khtaat vaikeita khtia, vit ttaa jnkun viisaamman kirjittaman kmmentaarin avuksi. Js jkin khta Raamatussa n vaikea ymmärtää, marginaaliin vi merkitä pienen kysymysmerkin ja palata khtaan myöhemmin. Marginaalissa leva kysymysmerkki myös vi lla muistuttamassa siitä, mikä likaan se khta, jhn halusin hakea ymmärrystä esimerkiksi kmmentaarista. Raamattua myöhemmin lukiessa vi lla hauska humata, että aiemmin ihmetystä herättäneet khdat vat auenneet. Jhanneksen evankeliumissa Jeesus puhuu fariseuksille (Jh 5: 36-40) "Minulla n tdistus, jka n Jhanneksen tdistusta painavampi: tet, jtka Isä n antanut tehtäväkseni. Nämä tet, jtka minä teen, tdistavat, että Isä n minut lähettänyt. Myös Isä itse, minun lähettäjäni, n antanut minusta tdistuksen. Te ette le kskaan kuulleet hänen ääntään ettekä nähneet hänen kasvjaan, eikä hänen sanansa pysy teissä, sillä te ette usk sitä, jnka hän n lähettänyt. Te kyllä tutkitte kirjituksia, kska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän - ja nehän juuri tdistavat minusta. Mutta te ette tahd tulla minun lukseni, että saisitte elämän. Jeesus puhuu siitä, miten Vanha Testamentti puhuu j hänestä. Tärkeää ei le keskittyä epälennaisuuksiin, vaan Jeesukseen. Paavalin mukaan pyhät kirjitukset vat hyödyllisiä ja kasvattavat Jumalan mielenmukaiseen elämään. (2. Tim. 3:15) Jkainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjitus n hyödyllinen petukseksi, nuhteeksi, jennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdn mukaiseen elämään. Yhdessä phdittavaksi: Miten kuvailisit maa suhdettasi Raamattuun? Mikä Raamatun lukemisessa haastaa? Phtikaa, miten visitte innstaa itseänne ja tisia lukemaan Raamattua esimerkiksi Jukka Nrvannn Raamatun lukemiseen liittyvien vinkkien kautta. Mitä hyviksi havaittuja tapja sinulla n lukea Raamattua?

69 20 Miten Raamatun lukemiseen annetut hjeet tteutuvat Raamatun lukemisessasi tällä hetkellä? Minkä ulttuvuuden visit lisätä maan Raamatun lukemiseesi? Mikä n lempi raamatunkhtasi? Miksi? Harjitus 1 Raamatunlausemagneetteja Tähän harjitukseen n hyvä varata riittävästi aikaa, arvilta tunnista kahteen. Harjitukseen varattava aika riippuu siitä, paljnk magneetteja halutaan tehdä. Tärkeitä ja rhkaisevia Raamatun khtia n hyvä lukea ja ppia ulka. Helpsti khdat jäävät vain Raamatun sivuille, eivätkä elä arjessa mukana. Entäpä js tärkeimmät ja rhkaisevat Raamatun khdat lisivatkin jääkaapin vessa? Magneettien tekemiseen tarvitset papereita, kyniä, sakset, liimaa, Raamattuja, laminintitaskuja + laminintikne tai kntaktimuvia, leikattavaa magneettilevyjä tai pieniä magneetteja. Käytä mielikuvitustasi: magneetteihin vi leimailla, käyttää hileitä, paljetteja, kuvileikkureita, leikattuja kuvia, lähes ihan mitä vain. Magneetteihin vi käyttää kaikki pienetkin jämäpaperit ja niihin uskaltaa myös käyttää vähän hienmpia papereita, kska magneetti n pieni eikä kuluta paljn paperia. Vaikeinta ja haastavinta n löytää Raamatun khta. Siinä nuria vi auttaa j keräämällä esimerkiksi Jumalan lupauksia ja psalmin khtia paperille. Magneettiin ei mahdu kvin mntaa jaetta kirjittamaan, jten kannattaa lla ytimekäs ja valita vaikka vain yksi lause jakeesta. Valitkaa paperit ja kristelkaa magneetti haluamallanne tavalla. Kirjittakaa haluamanne Raamatun khta magneettiin. Kun magneetti n valmis, sujauttakaa se lamininti taskuun (kannattaa laittaa useampi kerrallaan, js laminintitasku n is) ja laminikaa se. Js laminintikneen käyttö n mahdtnta, vitte käyttää perinteistä kntaktimuvia kummallekin pulelle. Näistä jmpikumpi kannattaa tehdä, jtta magneetti kestää pidempään. Kun magneetti n laminitu, ja leikattu maksi magneetikseen (älkää leikatk aivan paperin reunasta, vaan jättäkää muutama milli reunusta, kska muuten magneetin reunat vivat alkaa repsttaa ajan myötä) n aika liimata magneetti taakse. Kätevintä tässä n liimapintainen leikattava magneettilevy, jllin ei tarvitse alkaa stkea liiman kanssa. Myös perinteisempiä magneetteja vidaan käyttää, jllin magneetin n hyvä antaa kuivua kunnlla, jtta magneetti ei irta. Vinkki: Magneetteja vi myydä vaikka myyjäisissä, tehdä julu- tai ystävänpäivälahjiksi. Ne spivat hyvin maan tai ystävän arkeen pieneksi rhkaisuksi. Magneetti vidaan jättää liimaamatta tekeleen taakse, jllin saadaan esimerkiksi kaunis kirjanmerkki man Raamatun väliin.

70 21 Harjitus 2 Raamatumeditaati Valitse jku seuraavista Raamatunkhdista, jka puhuttelee sinua juuri nyt -Minä turvaan sinuun. Sinä let minun Jumalani! (Ps. 31:15) -Sinun kädessäsi vat elämäni päivät (Ps. 31:16) -Ole ääneti Herran edessä, dta hänen apuaan (Ps 37:7) -Herra sinä tiedät, mitä minä kaipaan (Ps. 38:10) -Missä n aarteesi, siellä n myös sydämesi (Matt. 6:21) -Herra! Js vain tahdt sinä vit minut puhdistaa (Matt. 8:2) -Teillä n vain yksi mestari, Kristus (Matt 23:10) -Minun armni riittää sinulle. Vima tulee täydelliseksi heikkudessa. (2.Kr. 12:9) -Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. (Gal.2:20) Etsi hyvä asent. Hengitä rauhallisesti ja tyhjennä mielesi. Sulje silmäsi. Tista valitsemasi Raamatun teksti hitaasti mielessäsi kymmenen kertaa. Vit myös tistaa lausetta ääneen hiljaa kevyesti huulia liikuttaen. Sanat saavat painua mieleesi. Js ne tuntuvat vaikeilta, niitä ei tarvitse yrittää selitellä tai ymmärtää. Sanan äärellä leminen riittää. Anna Raamatun sanjen vaikuttaa sinuun. Vit palata niihin tulevan viikn aikana. (Hans Tuminen 2005, 48 49) Harjitus 3 Erilaisia näkökulmia Raamattua vi lukea mnesta näkökulmasta. Valitkaa ryhmälle yksi tai useampi yhteinen raamatunkhta. Se vi lla mikä tahansa. Jkainen vi lukea khdan seuraavien kysymysten valssa: 1) FAKTAT: Mitä raamatunkhdassa santaan? -Listaa mitä tsiasiita khdasta nusee. Älä käytä mia tulkintjasi tai ilmaisujasi -Mitä tapahtuu? Missä? Kenestä kerrtaan? 2) MITÄ TARKOITTAA? Kirjita yksi hengellinen petus tai periaate kustakin jakeesta. -Mitä khta kert Jumalan/Jeesuksen timinnasta. -Sisältääkö se käskyn/lupauksen/esimerkin, jta tulisi nudattaa? -Mitä khdan ihmiset tekivät, jta sinunkin kannattaisi tehdä tai lla tekemättä? -Mitä sellaista he eivät tehneet, jta sinun tulisi tehdä? 3) MIETI HENKILÖKOHTAISUUTTA. Mitä khta merkitsee minulle? -Haastaak khta sinua jhnkin? Lpuksi ktaan ajatukset. Mitä yhtäläisiä ja erilaisia ajatuksia ryhmän sisällä nusi. (Graham-Ltz. i.a.)

71 22 Harjitus 4 Raamattu-mietiskely Ohjaaja lukee valitsemiaan Raamatunkhtia, ryhmälaiset saavat lla hiljaa ja keskittyä kuuntelemaan. Raamatunkhtien välissä n hyvä lla tarpeeksi pitkä hiljaisuus, jtta n aikaa kuulstella myös mia ajatuksiaan. Ryhmä n hyvä hjeistaa myös niin, että js jku raamatunkhta puhuttelee erityisesti, sitä vi jäädä miettimään, vaikka seuraava khta j luettaisiin. Vinkki: Tämä harjitus spii myös lppuhiljentymiseen. Haaste: Kerr jllekin, jka ei tunne Raamattua/ Jumalaa, mutta n muuten avin ajatuksillesi, jku ivallus ja löytö, minkä let Raamattua lukiessasi masta elämästäsi tehnyt. Lue Raamattua jssain julkisella paikalla. Tarkkaile mitä ajatuksia/tilanteita/tuntemuksia siinä syntyy. Hiljentyminen (kats vinkit s.4) Laulu-ehdtuksia: Sana Jumalan (VK61) Sanan anna kskettaa (VK 56) Kuljeta ja jhda (NV15 101, VK 142) Tänään häneen uskn (NV15 64, VK108) Pyhiinvaeltajien laulu (NV15 33, VK246)

72 23 5 MERKITYKSELLINEN RUKOUS Tavite: Rukuksen merkityksen ymmärtäminen, henkilökhtaisen rukuselämän rikastuminen, kkemusten jakaminen ja rukiluun rhkaiseminen. Lämppäri: Käydään kuulumiset nrmaalisti läpi. Kuulumisten jälkeen tehdään yhteinen tarina. Ryhmän vetäjä antaa aiheen, jka vi lla esimerkiksi Kerran kun rukiltiin tai Messussa. Jku alittaa tarinan haluamallaan lauseella. Tinen tarttuu edelliseen lauseeseen, ja jatkaa lausetta seuraavalla lauseella ja sen jälkeen tarinaa jatkaa taas jku tinen. Tarinaa vidaan jatkaa muutama kierrs. Mitä lpulta tapahtui kerran kun rukiltiin tai sillin kun ltiin messussa? Alustus: Jeesus pettaa meille rukuselämän suuntaviivja Isä meidän-rukuksessa. Isä meidän- rukus sisältää kuusi eri rukustyyppiä, jtka n esitetty alla levassa taulukssa 1. Rukusaihe: Rukus, että Jumala lisi meille rakas 2. Rukusaihe: Rukus, että Jumalan valtakunta tulisi ja hyvä taht tapahtuisi 3. Rukusaihe: jkapäiväisten tarpeiden pyytäminen 4. Rukusauhe: Syntien anteeksiantamisen pyytäminen 5. Rukusaihe: Sujan ja vapautuksen pyytäminen Palvnta Esirukus Pyyntörukus Synnintunnustus Vapautusrukus Jumalalle Tisten pulesta Jumalan lahjja Tisten kanssa Pahaa vastaan Lppuylistys Ylistys Jumalan edessä (Sal 2007, 88) Tämä rukus kattaa kaikki ja kaiken. Js emme tiedä, mitä rukilla, Isä meidän n se, miten Jeesus petti meitä rukilemaan. Raamattu puhuu paljn rukuksesta. Raamatussa kehtetaan rukilmaan yli 250 kertaa ja puhutaan rukilemisesta yli 280 kertaa. Muutamia näkökulmia esimerkiksi seuraavissa raamatunkhdissa. Jh. 16:24 Jeesuksen nimessä n vima "Ttisesti, ttisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette le pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilnne n täydellinen.

73 24 Matt. 7:7 Pyytävä saa. Jumala n varannut meille lahjjaan "Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Klkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jkainen pyytävä saa ja jkainen etsijä löytää, ja jkaiselle, jka klkuttaa, avataan. Fil. 4:6-7 Älkää murehtik, Jumala tietää mitä me tarvitsemme Älkää lk mistään hulissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukillen, anen ja kiittäen Jumalan tietn. Sillin Jumalan rauha, jka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. 1.Tess. 5:17 Olkaa alttiita rukilemaan ja kiittämään kaikissa tilanteissa Rukilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala taht teiltä, Kristuksen Jeesuksen milta. Matt. 26:39 Jumala ei aina vastaa niin kuin ajattelisimme meille levan parasta Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvilleen maahan ja rukili: "Isä, js se n mahdllista, niin menköön tämä malja minun hitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdn, vaan niin kuin sinä." 1. Jh. 5:14-15 On tärkeä rukilla Jumalan tahdn tapahtumista Me saamme rhkeasti lähestyä Jumalaa usken, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtnsa mukaisesti. Ja kun tiedämme hänen kuulevan kaikki pyyntömme, tiedämme myös, että saamme sen mitä häneltä pyydämme. Vinkki raamatunkhtien läpikäymiseen: Jkaiselle nurelle vidaan antaa ma khta, jllin lukemisesta ei tule mnlgia. Ryhmäläisille vi jakaa raamatunkhdat myös paperilla, jllin n helpmpi seurata, mistä khdista nusevat jhtpäätökset nusevat. Tisaalta myös he jtka eivät le hyviä kuuntelijita, pääsevät mukaan. Rukus saa lla lunnllista eikä siihen tarvitse kaavaa Jumalalle saa puhua min sanin Jumala ei anna aina kaikkea. Sanassaan hän kuitenkin san tahtvansa antaa meille sitä, mikä n meille aidsti hyvää. Jumala vi puhua meille esimerkiksi tumalla mieleemme ajatuksia, kuvia tai Raamatun lauseita Thedr Bvet n sannut: Keskustele Jumalan kanssa ikään kuin hän istuisi edessäsi tulilla tai tulisi huneeseen ja sanisi mitä tahdt että tekisin sinulle? Yhdessä phdittavaksi: Miltä rukilu tuntuu? Mitä hyviä tapja sinulla n rukilla, jita visit jakaa myös muille ja rhkaista rukilemaan säännöllisesti? Jaetaan rukusvastauksia, jtka vivat lla rhkaisuina tisille Mikä rukuksesi vat lleet sellaisia, mihin et le saanut Jumalalta tivttua vastausta? Mitä ajatuksia se herättää? Onk täyttymättömistä rukusvastauksista seurannut jtain hyvää tai parempaa?