Merikarvian kunta Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 Muistio 1 (8) Järvinen Tuomo Merikarvian kunta n tuulivoimapuiston osayleiskaava Viranomaisneuvottelu, MRA 18 (yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kun lausunnot ja muistutukset on saatu) Aika Keskiviikko, Paikka Satakunnan ELY-keskus neuvotteluhuone 612 (Jazz) Valtakatu 12 B PORI Läsnä Esa Hoffren VARELY Juha Manninen VARELY Anne Nummela Satakuntaliitto Anne Savola Satakuntaliitto Pentti Ala-Luopa Merikarvian kunta Jorma Huuhtanen Merikarvian kunta Sirpa Korhonen Otsotuuli Oy Marja Nuottajärvi FCG Tuomo Järvinen FCG 1. ESITTÄYTYMINEN 2. JÄRJESTÄYTYMINEN Hoffren avasi kokouksen. Museo oli erikseen ilmoittanut, ettei osallistu kokoukseen. Sovittiin, että hanketoimija voi osallistua viranomaisneuvotteluun kohtaan 5 viranomaisten kommentit asti. Käytiin esittäymiskierros. Hoffren puheenjohtaja, konsultti laatii muistion. 3. TAUSTAT JA TILANNEKATSAUS Kunta Hanketoimija Jorma Huuhtanen kertoi kaavaehdotuksen nähtävilläolosta. Tavoitteena on viedä kaavahanke päätökseen kevään aikana. Ongelmana tuntuu olevan suhde maakuntakaavaan. Sirpa Korhonen kertoi hankkeen taustoista: Syöttötariffi on määritetty MW:iin asti Tavoitteena on 6 TWh vuoteen 2020 mennessä 2025 tavoite on 50 % lisää FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Muistio 2 (8) Edellä mainitun 3 TWh:n syöttötariffia / tukimekanismia ei ole vielä määritetty Anja Liukko kertonut TEM:lle tammikuussa 2015 että valmisteluja ollaan tekemässä MW täyttynee jo ennen vuotta 2020 Seuraavan hallituksen päätettävä asia Nykyinen syöttötariffi riittää vain rajattuun kapasiteettiin Suomessa on rakennettu n. 600 MW, joista viime vuonna 200 MW Pinta-alaltaan samankokoisessa Saksassa on rakennettu jo MW, joista viime vuonna yli MW Saksan asukasmäärä on kaksikymmenkertainen Suomeen verrattuna Hankkeet etenevät Suomessa hyvin hitaasti Siitä, milloin MW tavoitetaan, on erilaisia arvioita Energiaviraston arvio vuodesta 2017 optimistinen n ympäryshankkeiden tilanne kuvastaa tuulivoimahankkeiden vaikeuksia; YVA:n yhteydessä huomioiduista hankkeista vain yksi on saatu toimintaan, OX2:n aihio n pohjoispuolella ei ole koskaan käynnistynytkään Osaa hankkeista ollaan poistamassa maakuntakaavasta 5 vuotta käynnissä ollut Metsälän hanke on oikeusasteissa käsiteltävänä Hankkeiden toteutumisen ennustaminen on hyvin vaikeaa n suunnittelu aloitettiin 2012 luontoselvityksillä Selvityksiä täydennettiin OAS ja YVA ohjelma nähtävillä neuvoteltiin liiton kanssa mahdollisuudesta saada maakuntakaavaan, liitto totesi tuolloin, että ei ollut vielä riittävästi tietoa yhteisvaikutuksista Anne Savola kommentoi väliin, että jo tuolloin vaikutusten arvioinnissa nousi esille asioita, jotka on kirjattu maakuntakaavaselostukseen. Hankkeen kehittämistä jatkettiin 12 voimalan ratkaisulla. YVA tehtiin 12 voimalan mukaisena. Maakuntaliitto ohjeisti, että jos yli 10 voimalan hanketta halutaan kehittää, tulee tarkastella voidaanko se huomioida vaihemaakuntakaavassa. YVA tehtiin 12 voimalan ratkaisulla, jotta saataisiin maksimivaikutukset selville. Samalla voitaisiin selvittää mahdollisuudet hankkeen huomioimisesta seuraavassa vaihemaakuntakaavassa. YVA valmistui 2014 ja siitä saatujen kommenttien johdosta täydennettiin linnustoselvityksiä kesällä Korpi-Matin layouttia muutettiin 2014 ja sieltä poistettiin voimaloita. Syksyllä 2014 pidetyt viranomaistyöneuvottelut, Korpi-Matin muutos ja sieltä saadut lintutiedot sekä omien lisälinnustoselvitysten tulokset huomioiden n layouttia muutettiin siten, että sieltä poistettiin kaksi voimalaa. Voimaloiden sijoittelua muutettiin siten, että saatiin muodostumaan yhtenäinen lentoväylä Korpi- Mattiin raivatun väylän kanssa. Lisäksi Mankanevan eteläpuolelle järjestettiin lintuja varten voimaloista vapaa lentoväylä. Kaavaehdotus oli nähtävillä tammikuussa.

3 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Muistio 3 (8) Korhosen näkemys on, että hankkeesta on tehty hyvin kattavat luontoselvitykset. Yhteisvaikutusselvitykset on YVA:ssa käyty läpi. Viranomaislausunnot on pyritty huomioimaan joka vaiheessa. Selvityksiä on täydennetty ja hanketta muokattu palautteen johdosta, vaikutusten vähentämiseksi. Korpi-Matin ja muu alueen kehittyminen ympäristössä on huomioitu. n kaavaehdotuksesta jätetyt kaksi muistutusta ovat lähinnä Korpi-Matin ja Köörtilän vastustajia. n alueella ei ole vastustajia. Lausunnot maakuntakaavan vastaisuudesta on koettu yllättävinä, koska voimaloiden määrä ei ylitä kymmentä, eikä maakuntakaavassa ole merkintöjä, joiden kanssa hanke olisi ristiriidassa. UPM:llä on (Lapissa) suurempikin hanke (15 voimalaa), jota ei ole ollut maakuntakaavassa. Silti on voitu hanketta viedä eteenpäin yhteisymmärryksessä ympäristöministeriön, liiton ja kunnan kanssa. Hoffren ei tuntenut hanketta mutta arveli että sillä ei ehkä ole vastaavia yhteisvaikutuksia kuin ssa. Korhonen lupasi toimittaa hankkeesta tarvittaessa lisätietoa. Kuuden voimalan hanke ei Korhosen mukaan ole enää mahdollista rakentaa heikon kannattavuuden takia. 4. KAAVAEHDOTUKSESTA SAATU PALAUTE JA VASTINE-EHDOTUKSET Järvinen kertasi kaavasta saadut lausunnot ja muistutukset, niiden keskeiset kohdat sekä alustavat vastineet. Aineisto oli toimitettu kokouksen osallistujille sähköisesti etukäteen. Palautteita ja vastineita täydennettiin kertauksen kuluessa seuraavasti: Jorma Huuhtanen kertoi Merikarvian Ympäristölautakunnan terveiset edellisen päivän kokouksesta; ei kommentoitavaa. Radiohäiriöt Pertti Ala-Luopa huomautti radio- ja tv-häiriöihin liittyen että paikallisilla on paras kokemusperäinen tieto. Mahdolliset häiriöt tulevat kyllä sitä kautta nopeasti esille. Asiassa hyvä ottaa ja selostukseen kirjata selkeä kanta että mahdolliset häiriöt korjataan. Korhonen kertasi että Digitan lausunnon mukaan häiriöt ovat epätodennäköisiä. Käytäntö on ollut, että häiriön aiheuttaja korjaa. Lakitekninen ongelma on, että korvausvelvollisuutta ei voi määritellä kaavassa. Luopa sanoi, että kunta edellyttää vastineeseen kirjattavaksi että häiriöt korjataan. Todettiin että tahtotila kirjataan asiakirjoihin. Eteläosan luo-alue Vapo:n lausunnossa esitettiin yhden luo-alue - merkinnän poistamista ja vaihtamista turvetuotantoaluemerkinnäksi. Nuottajärvi kertoi, että aluetta ei ole ojitettu mikä on nähtävissä myös karttaaineistosta. Reunalle sijoittuvat ojat ovat jonkin verran aluetta kuivattaneet (yhden ojan kuivatusvaikutus on n. 20m, sen takia niitä kaivetaan 40 m:n välein) mutta keskiosa on säilynyt luonnontilaltaan kohtalaisena / hyvänä. Alueella on silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Jäljellä olevien arvojen säilyttämisen merkitys korostuu ympäristön voimakkaan muokkaamisen takia. Aluetta on myös käsiteltävä samanarvoisesti kuin muitakin. Huuhtanen kysyi luo alueen kokoa (n. 15 ha, suojavyöhyke sisältyy rajaukseen).

4 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Muistio 4 (8) Luonnonsuojeluliiton lausunto Lausuntoon liittyen Nuottajärvi kertoi, että Pesimälinnuston osalta Kaakkurin pesintää on tiedossa Mankanevalta ja Kakkurinnevalta viimeksi vuodelta Kaakkurin pesimähavaintoja ei ole tehty kolmen viime vuoden aikana tehtyjen linnustoselvitysten yhteydessä. Suoalue soveltuu edelleen lajille mutta sen säilyminen tai palaaminen ei välttämättä riipu lainkaan tuulivoimahankkeesta. Lentoreiteistä on muodostettu käsitys. Lintutieteellisen yhdistyksen lausunto Järvinen esitti kartalla, miten lounaasta suuntautuva lintujen muutto oletettavasti väistää jo Korpi-Mattia, eikä sen taakse jäävänä enää lisää estevaikutusta. Manninen muistutti, että varmuus lentoreittien muuttumisesta saadaan vasta sitten kun voimalat ovat toiminnassa. Hoffren kysyi miten merkittäviä ovat tuulivoimapuiston talouden kannalta mahdolliset lintujen muuton aikaiset toiminnalliset rajoitukset. Korhonen ja Nuottajärvi arvioivat, että muutto on suhteellisen rajattu ajanjakso. Huuhtanen kysyi, kuka käytännössä huolehtisi muutonaikaisen toimintakatkon järjestämisestä. Nuottajärvi suositteli, että hankevastaava sopisi paikallisten lintuharrastajien kanssa muuton ilmoittamisesta. Haukat ja kotkat Nuottajärvi kertoi, että Haarahaukan lähin tunnettu pesäpaikka on 9 km päässä. Selvitysten yhteydessä ei suunnittelualueella ole haukasta tehty havaintoja. Merikotkan osalta lähimmät pesät ovat 5 km etäisyydellä. Lähimmässä pesässä on ollut pesintä viimeksi v Etäisyydet ovat yli kaksinkertaisia WWF:n suosituksiin verrattuna. Viime kesän selvityksissä ei tehty lainkaan havaintoja merikotkista hankealueella. Törmäysriskiä ei merikotkalle ole hankeen yhteydessä todettu. Natura-asia Nuottajärvi kertoi, että Mankanevan Kakkurinnevan alueet ovat SCI - eli luontodirektiivin kohteita. Linnut eivät ole suojeluperusteena mutta niitä on käsitelty perusteellisesti. Ominaislajisto liittyy toki SCI alueisiin. Naturavaikutukset on arvioitu luontotyyppien osalta ja todettu, ettei voimaloilla ole niihin merkittävästi heikentävää vaikutusta. Naturatarvearvio oli tehty YVA:n yhteydessä ja ELY-keskus oli lausunnossaan YVA-selostuksesta ilmoittanut, että antaa YVA:n tarpeesta erillisen lausunnon. Hoffren sanoi, että ELY:n kanta on ilmoitettu nyt ELY:n kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa. ( Mankanevan Naturaalueen pohjois- ja eteläosaan mallinnuksen perusteella aiheutuu 8-20 h/v varjostusvaikutuksia. [ ]Pesimälinnuista myös kaakkuri saattaa kärsiä, ja laji on vaarassa jopa hävitä Mankanevan Natura-alueelta sen jäädessä kolmelta suunnalta tuulivoimaloiden ympäröimäksi. [ ]Selvitysten perusteella ei voi tehdä päteviä johtopäätöksiä hankkeen vaikutuksista myöskään Natura 2000 alueiden luontotyyppeihin ja uhanalaisten eliölajien kantoihin. ) Lausunnossa ei vaadita Natura - vaikutusarvioinnin laatimista. Yksityisten muistutukset Järvinen kysyi, onko kunnalle toimitettu adressia, mihin oli viitattu yhdessä muistutuksessa, n hankkeeseen liittyen. Ala-Luopa kertoi, että kunnalle on tehty aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi kaikkea tuulivoimaa koskien. Adressi on otettu vastaan, mutta operatiivisia seuraamuksia ei hankkeeseen ole ollut. Nuottajärvi kertoi täsmennyksistä Naturalainsäädäntöön. Täsmennykset ja lisäykset koskevat toimintoja, jotka eivät nykyisin vaadi lupaa, esim. metsän käsittelyä ja oma-

5 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Muistio 5 (8) varaista maa-aineisten ottoa. Muistutuksessa viitatuilla Natura-lainsäädännön täsmennyksillä ei ole vaikutusta n hankkeeseen. Hanketoimijan edustaja poistui sovitusti ennen viranomaisten kommenttivaihetta. 5. VIRANOMAISTEN KOMMENTIT Satakuntaliitto Anne Savola muodostaa maakunnallisesti merkittävän tuulivoimaloiden alueen ja on siinä mielessä vaihemaakuntakaavan vastainen. Voimaloista tulisi poistaa osa, ainakin kolme pohjoisinta ja lisäksi on nostettu esille neljäs. Lausunnossa on viitattu myös vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykseen, joka tulee huomioida silloin kun suunnitellaan pienempää kokonaisuutta kuin mitä vaihemaakuntakaavassa on maakunnallisesti merkittäväksi osoitettu. nousi esille vaihemaakuntakaavan 1 laadinnan aikana. Selvitykset todettiin tuolloin sen osalta riittämättömiksi. Vaihemaakuntakaavaa varten oli tehty linnustosta yhteisvaikutusten arviointi. Pelkästään vaihemaakuntakaavan 1 laadinnan pohjana olevan aineiston perusteella vaikutti siltä, koskien n lisäksi mm. Halssin aluetta, että kaikkia vaihemaakuntakaavan laadinnan aikana vireillä olevia hankkeita ei ole mahdollista toteuttaa esitetyssä laajuudessa linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten perusteella. Tässä yhteydessä nousivat esille varsinkin elinympäristön muutokset ja muuttoreitit. Tuolloin käytettävissä olleen aineiston perusteella todettiin että kyseessä on luonnonarvojen takia kriittinen alue. n lopullinen hyllytys jätettiin vielä hieman auki koska selvitykset eivät olleet tuossa vaiheessa kuitenkaan riittäviä. Lisäselvitykset ovat kuitenkin vain vahvistaneet Satakuntaliiton käsitystä, erityisesti vaikutukset tuulivoimaloiden piirittämiksi joutuvalle pesimälinnustolle. Selostuksessakin on todettu lähimmät pesäpaikat Kakkurinneva ja Kakkurinkeidas, etäisyys 2 km ja hankealueen läheisyydessä ja ympäristössä pesimäkannan muodostavan n. 2 % Suomen Kaakkurikannasta. Yhteisvaikutukset Korpi - Matin kanssa ovat keskeisiä. Tehtävillä selvityksillä tulee olla vaikutusta lopputulokseen liiton mielestä vaikutus ei nyt ole ollut riittävä. Tuulivoimarakentamisen edistämistavoitteen lisäksi tulee yhtälailla huomioida luonnon monimuotoisuus ja toteuttaa nämä yhteen sovittavaa suunnittelua. Liiton lausunnon ytimenä on eri tavoitteiden yhteensovittaminen. Vaihemaakuntakaava 2:n suunnittelu on nyt lähtenyt liikkeelle, kriteeristö on edelleen sama. Anne Nummela Satakuntaliitossa on päädytty siihen, että maakunnallisesti merkittävä tuulivoima-alue on 8 10 suurempi. Luku voi olla toisessa maakunnassa erilainen. Luku voi olla myös saman maakunnan osissa erilainen. Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa on harkittu että rannikon puolella maakunnallisen merkittävyyden rajana olisi ollut pienempi voimalamäärä. Vaihemaakuntakaavassa on maakunnallisesti merkittävinä alueina esitetty myös pieniä, kuuden voimalan alueita. Kymmenen voimalan raja ei siis ole ehdoton. Maakunnallinen merkittävyys riippuu alueen ominaispiirteistä ja tuulivoima-alueen vaikutuksista. Maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-aluemerkintöjä voi tulla seuraavaan vaihemaakuntakaavaan lisää, jos selvitykset niin osoittavat. sta on tehty runsaasti selvityksiä. Selvitysten perusteella on ennakoitavissa nyt sellaisia vaikutuksia, että aluetta ei voi osoittaa maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoima-alueeksi. Valkoinen alue

6 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Muistio 6 (8) ELY-keskus maakuntakaavassa tarkoittaa, että sinne ei ole osoitettu mitään maakunnallisesti merkittävää toimintaa. Alueelle ei voi osoittaa maakunnallisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta. Hoffren summasi, että sekä liiton että ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vaikutusten arvioinnin johtopäätökset eivät ole yleiskaavaehdotuksessa oikeita. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan, jos ei pystytä luotettavasti osoittamaan ettei haitallisia vaikutuksia synny, tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Linnustovaikutukset Manninen kertasi, että jo yksin Korpi-Mattia pidettiin vaihemaakuntakaavaa suunniteltaessa isona alueena. n myötä erityisesti Mankanevan alueen jääminen puistojen puristuksiin on hankala asia. Ennen rakentumista vaikutuksia voidaan vain arvioida. Vaihemaakuntakaavan henki oli, että tehdään ensin Korpi-Matti ja katsotaan, miten se muuttaa esim. lentoreittejä. Ennen a olisi hyvä olla tieto Korpi-Matin vaikutuksista. Vaihemaakuntakaavassa on varauduttu Korpi-Mattiin ja Jäneskeitaaseen ja että niiden välissä olisi paljon tyhjää tilaa. Seuraavaa vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on tehty suoselvitys, joka on nostanut esille Hahkakeitaan ja Korkeakeitaan arvot. Linnustoseikkoja harkittaneen vielä uudestaan seuraavassa vaihemaakuntakaavassa. Kannattavuus ei ole peruste luonnonarvoista tinkimiselle. Luonnonsuojelulaki lähtee siitä että kannattavuus ei kävele luontoarvojen yli. Hoffren toisti, että hanke tässä laajuudessa on maakuntakaavan vastainen ja edellyttäisi maakuntakaavan muuttamista. Mikäli pohjoisosasta poistettaisiin kolme voimalaa, voitaisiin yhtyä vaikutusarvioinnin tuloksiin. Jo YVA vaiheessa oli pyydetty selvittämään myös ei maakunnallisesti merkittävää kokoluokkaa olevaa vaihtoehtoa. ELY-keskus on pyrkinyt koko ajan ohjaamaan kaavan laadintaa tähän suuntaan. Välivaiheessa todettiin, että ennen vaihemaakuntakaavan voimaantuloa voidaan edetä kuntakaavalla. Vaihemaakuntakaavan nyt tultua voimaan on noudatettava sen ohjausvaikutusta. Yhteisvaikutuksissa huomioitavat puistot Pentti Ala-Luopa huomautti, että vaikutusten arvioinnin yhdistäminen Halssiin ja Korpi-Mattiin on arveluttavaa, kun Halssia ei ole käytännössä vielä olemassakaan (toistaiseksi vasta vain kaksi puhelinsoittoa kuntaan) ja Korpi-Matti on hallinto-oikeudessa, eikä päätöstä senkään suhteen voi tietää etukäteen. Hallinto-oikeuden päätös saataneen vasta tämän vuoden lopulla, jonka jälkeen mennään todennäköisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta päätös taas todennäköisesti v lopulla tai 2017 alussa. Jos Korpi-Matti menee kumoon, muuttuu n asema täysin. Järvinen kysyi, missä määrin Halssin suunnitelman olemassaolo on vaikuttanut vaikutustenarviointiin ja lausuntoihin. Savola vastasi, että Satakuntaliiton lausuntoon se ei ole vaikuttanut. Huolta ovat aiheuttaneet vain Korpi-Matin ja n yhteisvaikutus suoalueisiin niiden välissä. Turvetuotantoasia Manninen kysyi, mikä on turvetuotantoasian tilanne. Järvinen vastasi, että AVI on antanut kielteisen päätöksen ja päätöksestä on valitettu. Valitus on käsittelyssä eikä lisätietoa sen suhteen ole vielä saatu. Valituksen perusteina oli ollut mm. että kielteinen päätös oli perustunut virheellisiin tietoihin. Hoffren kysyi vastine-ehdotuksessa ollutta mainintaa selvitysaluemerkinnän poistamisesta. Järvinen vastasi asiaa selvitellyn la-

7 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Muistio 7 (8) kimiehen kanssa ja että maa- ja metsätalousmerkintä ei sulje pois mahdollisuutta hakea alueelle turvetuotantolupaa myöhemmin. Nuottajärvi huomautti että selvitysaluemerkinnän poistuessa tilalle tulisi palauttaa alkuperäinen luo - aluerajaus tehtyjen selvitysten tulosten mukaisesti. Savola kommentoi että vaihemaakuntakaava 2:ssa ovat tulossa käsittelyyn myös turvetuotantoasiat ja että siinä yhteydessä palataan myös suoalueiden merkitykseen. Huuhtanen sanoi, että Halssin hanke ei ole kunnassa vaikuttanut vaikutusten arviointiin. Huuhtanen totesi, että liitto ja ELY ovat ilmoittaneet selkeästi kantansa maakuntakaavan vastaisuudesta sekä lisäksi antaneet ehdotuksen mitä ristiriidan johdosta tulisi tehdä. Huuhtanen pohti, onko hanketoimija valmis ottamaan riskin että hanke toteutuisi pienempänä ja mahdollisesti toisen vaihemaakuntakaavan myötä sitä voisi laajentaa. Hoffren totesi, että kunta päättää, haluaako ottaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen huomioon ja tehdä kaavaratkaisun jolla merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei todennäköisesti synny, vai hyväksyykö todennäköisesti maankäyttö- ja rakennuslain vastaisen kaavan, jonka jatko ratkaistaan hallinto-oikeudessa. Ehdollinen määräys Järvinen kysyi, olisiko kaavaan mahdollista lisätä ehdollinen määräys, jolla muutamien voimaloiden rakentamista viivästytettäisiin siten että ehdittäisiin saada seurantatietoa jo toteutetuista voimaloista. Ehdollisten voimaloiden toteutuminen sidottaisiin seurantatietojen tuloksiin. Hoffren arveli ehtojen määrittelyn ja ennen kaikkea niiden todentamisen olevan käytännössä liian vaikeaa. Päätavoitteena tulee olla MRL:n sisältövaatimukset täyttävä kaavaratkaisu. Vaihemaakuntakaava 2 saattaa jatkossa sallia alueen laajentamisen. Savola huomautti, että arviointiperiaatteet ovat vaihemaakuntakaava 2:ssa toistaiseksi samat kuin 1:ssä, niin että toistaiseksi tämä ei vaikuta mahdolliselta. Järvinen jatkoi, että ajan kanssa ehkä kuitenkin saataisiin lisätietoa, joka voisi muuttaa käsityksiä vaikutuksista. Manninen totesi, että jos Korpi-Matin valmistuminen viivästyy, ei edelleenkään saada tietoa sen vaikutuksista. Savola sanoi, että kuuden voimalan puistona saattaisi olla toiminnassa jo ennen Korpi-Mattia. Selvitysalue Hoffren pohdiskeli että yleiskaavassa voisi myös varata selvitysalueeksi sen osan, josta voimaloita poistuisi. Ala-Luopa kysyi, voisiko rakennuslupahakemuksen yhteydessä edellyttää tarvittavien linnustovaikutusten selvittämistä. Hoffren vastasi ettei sellaista voisi sälyttää rakennusvalvonnan kontolle. Meluselvityksen osalta tämä onnistuu. Kannattavuus Ala-Luopa totesi että kunnan on vaikea ottaa kantaa kannattavuuteen, mutta aprikoi voisiko vain kuuden voimalan hankkeen saada kannattavaksi jos se linkittyisi kiinteämmin Korpi-Mattiin. Hoffren arveli että tämä voisi olla mahdollista. Nummela muistutti, että eteläistä sähkönsiirtoratkaisua on pidettykin todennäköisempänä ratkaisuna kuin pohjoista. Ala-Luopa sanoi, että lausunnot ja viranomaisneuvottelussa käyty keskustelu otetaan kunnassa vakavasti huomioon. Kunta ei välttämättä myöskään tee kaavaa sillä perusteella, kuka on toimija. Prosessissa on haettu aluetta, joka soveltuu tuulivoimarakentamiseen. Selvästi tämä alue on n eteläinen osa. Hoffren arveli, että vastineet viranomaisneuvottelussa käydyn keskustelun pohjalta vielä muokkautuvat. Ala-Luopa oli samaa mieltä.

8 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Muistio 8 (8) Nuottajärvi varmisti, Naturaan ja ELY-keskuksen lausuntoon liittyen, että jos voimaloita poistetaan vähintään neljä, niin Naturavaikutuksia ei tule. Hoffren vahvisti, että tulkinta oli oikea. Hoffren teki yhteenvedon; muuten asiat ovat kunnossa, ongelmana on kokoluokka suhteessa maakuntakaavaan sekä yhteisvaikutukset. Jos päästään sen suuntaiseen lopputulemaan, mitä liitto ja ELY lausunnoissaan edellyttävät, kaava voitaisiin viedä eteenpäin. Jos suunnittelualuetta supistetaan, ei Hoffren nähnyt enää tarvetta neuvottelulle. Savola ja Manninen yhtyivät Hoffrenin näkemykseen. Hanke voisi edetä nopealla aikataululla eteenpäin. Maa- ja metsätalousaluemerkintä Huuhtanen kysyi vielä maa- ja metsätalousalueella sallitusta rakentamisesta; eri kaavoissa on ollut erilaisia merkinnän selityksiä koskien alueelle sallittua rakentamista. Hoffren suositteli ja Ala-Luopa totesi, että muutetaan n M- alueelle sallittua rakentamista koskeva merkintä yhtenäiseksi Korpi-Matin kanssa. 6. JATKOTOIMENPITEET Konsultti toimittaa muiston tarkistettavaksi ja viimeistelee vastineet kunnan kannan mukaisiksi. Kaavan jatko riippuu kunnan päätöksistä. 7. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15. Muistion laati: Tuomo Järvinen Jakelu: Osallistujat ja kutsutut