Liite 2. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Muistio 1 (7) T. Järvinen Merikarvian kunta. Viranomaisneuvottelu MRA 66

Transkriptio

1 Liite 2 Muistio 1 (7) T. Järvinen n kunta Korvennevan Viranomaisneuvottelu MRA 66 Aika: maanantaina alkaen klo Paikka: Satakunnan ELY keskus Valtakatu 12 B PORI Kutsutut: Läsnä: Asialista: Varsinais-Suomen ELY keskus Satakuntaliitto Satakunnan Museo Puolustusvoimat n kunta Otsotuuli Oy FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Esa Hoffren, Varsinais-Suomen ELY keskus, ylitarkastaja Juha Manninen, Varsinais-Suomen ELY keskus, luonnonsuojeluyksikkö Pentti Ala Luopa, n kunta, kunnanjohtaja Leena Penttilä, n kunta, rakennustarkastaja Anne Nummela, Satakuntaliitto Leena Koivisto, Satakunnan museo Eeva Maria Hatva, Otsotuuli Oy, projektipäällikkö Tuomo Järvinen, FCG, kaavakonsultti 1. JÄRJESTÄYTYMINEN Hoffren pj, Järvinen muistio.

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 2 (7) 2. KORVENNEVAN TUULIVOIMAHANKKEEN AIEMMAT VAIHEET Otsotuuli Oy Hatva esitteli hanketoimija Otsotuuli Oy:n; yhtiön omistavat kansainvälinen uusiutuvaan energiaan sijoittava yhtiö Element Power ja UPM Energy Oy. Hatva on Element Powerin edustaja ja on toiminut Korvennevan hankkeen projektipäällikkönä marraskuusta 2016 lähtien. Hatva kertoi tuulivoiman yleisiä taustoja; Suomi tarvitsee lisää tuulivoimaa Marraskuussa 2016 julkaistussa Suomen ilmasto ja energiastrategiassa on linjattu, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta tulee nousemaan yli 50 prosenttiin 2020 luvulla Vanha tuotantotukilain syöttötariffijärjestelmä 2500 MW on käytännöllisesti katsoen täynnä. Sen puitteissa hankkeiden ensimmäisen voimalan tulee olla pystyssä ja tuotannossa marraskuuhun mennessä. Korvenneva ei enää ehdi tähän vaan on mukana seuraavassa tukijärjestelmässä Tämän hetken sähkön hinta ei mahdollista minkään uuden sähköntuotantomuodon rakentamista ilman tukijärjestelmää Strategian mukaisesti jatkossa on luvassa 2 TWh teknologianeutraalilla tarjouskilpailulla vuosina Energiaviraston ajankohtaispäivässä ministeriö on kertonut lakiehdotuksen luonnoksen uudeksi tukipaketiksi olevan tulossa keväällä 2017 Satakunnassa on n. 14 % Suomessa tuotetusta tuulivoimasta, toiset suuret tuulituotantoalueet ovat Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa 2500 MW täyttyy vuoden 2017 aikana ja tuotanto lähentelee 6 TWh:a vuonna 2017 rakennetaan uutta tuulivoimalaa nykyisen tuen loppuessa ennen uutta tukijärjestelmää rakentaminen hiljenee uuden tukijärjestelmän myötä rakentaminen jälleen kiihtyy vuosina Otsotuuli Oy:llä on useita hankkeita ympäri Suomen 200 MW:n edestä kaikki hankkeet ovat hankekehitysvaiheessa Aiemmat vaiheet Järvinen kertasi Korvennevan n aiemmat vaiheet sekä esitteli jatkosuunnitelman uuden kaavaprosessin aikataulusta ja tehtävistä lisäselvityksistä. Uudet tavoitteet Järvinen kertoi tuulivoimaloiden lukumäärän ja sijoittelun olevan samanlainen kuin aiemmin. Uutena tavoitteena on voimaloiden maksimikorkeuden kasvattaminen 20 metrillä 230 m:iin. Hoffren kommentoi hyväksi lähtökohdaksi kokonaisuuden johon viime kerralla päädyttiin. Melumallinnukset Hoffren muisteli kaavasta jätetyissä valituksissa olleen useita meluselvityksiä koskevia kohtia, mitkä on syytä huomioida jatkossa meluselvityksiä päivitettäessä. Melumallinnuksiin olisi suositeltavaa valita voimalatyyppi, jolle on saatavissa takuuarvo sekä tarvittaessa mallintaa kahdella eri voimalatyypillä mikäli ilmenee ongelmia melun suhteen. Voimaloiden korkeuden mahdollisen noston vaikutus melun leviämiseen tulee nähtäväksi.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 3 (7) Maastomalli Hoffren muistutti valituksissa nostetun esille myös mallinnuksissa käytetyn maastomallin. Suositusten mukaisesti olisi hyvä käyttää laserkeilauksesta tuotettua maastomallia. Puolustusvoimat Hoffren arvioi että tutkavaikutusten selvittämisen suhteen jouduttaneen jatkossakin luottamaan Puolustusvoimien antamaan lausuntoon. Hatva kertoi Puolustusvoimien kanssa neuvotellun pari viikkoa sitten. Puolustusvoimat on laatimassa ohjeistusta kaavamääräyksistä. Korvennevan suhteen Puolustusvoimien edustaja oli todennut, että kaavamääräystä Puolustusvoimiin liittyen ei tarvitsisi enää laittaa. Puolustusvoimille tärkeintä on että hankkeella on Puolustusvoimien hyväksyntä. Lisäksi kaavan tv-alueille tulee sallia vain yksi voimala per aluerajaus. Hoffren näki hyvänä että Puolustusvoimien näkökanta selvitetään jo kaavan laadintavaiheessa siten, että erillistä kaavamääräystä ei enää tarvita. MRL mukainen lähtökohta on, että kaavan toteuttamiskelpoisuus varmistetaan riittävin selvityksin kaavaa laadittaessa. Erityisesti tässä tapauksessa, kun kyseessä on kaavamuoto, joka mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen suoraan kaavan perusteella, tulee kaavaa laadittaessa varmistaa kaavan toteuttamiskelpoisuus tutkavaikutusten kannalta.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 4 (7) 3. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LÄPIKÄYNTI Järvinen esitteli alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS:n kohdista käytiin keskustelua esittelyn aikana. Korpi Matti Ala-Luopa kertoi Korpi-Matin (ja myös Köörtilän) kaavojen olevan parhaillaan käsiteltävinä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Valituksissa on vedottu lähes kaikkeen mahdolliseen. n Ympäristölautakunta käsitteli Korpi-Matin tuulivoimaloiden rakennuslupia joulukuussa Rakennusluvat myönnettiin ehdollisina, ts. voimaloiden rakennuslupa riippuu kaavan voimaan tulosta. Ehdollisista rakennusluvistakin on valitettu hallinto-oikeuteen. Korpi Matin rakennuslupa- ja oikeuskäsittelytilanne kirjataan Korvennevan OAS:iin. YVA Hoffren esitti että viittauksia Korvennevan YVA:an tulisi keventää, uusi kaava pohjautuu pääosin edelliseen an ja sen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Myös Ala-Luopa kehotti poistamaan OAS:sta viittaukset aikaisempiin 12 voimalan kokonaisuuksiin. Nyt on kyse kuudesta voimalasta, vanhat tavoitteet vain sekoittavat osallisia. Maksimikorkeuden nosto Ala-Luopa suositteli että korkeutta ei nostettaisi. Empiirinen kokemus on osoittanut voimaloiden (Jäneskeidas, Siikainen) tulevan maisemassa, erityisesti mereltä katsottaessa, lähemmäksi kuin havainnekuvista on ollut arvioitavissa. Voimaloiden korkeuden nostaminen tulisi kohtaamaan kunnassa vastustusta. Hatva perusteli voimaloiden korkeuden nostotavoitetta sillä että voimaloiden tekniikan kehitys jatkuu ja Korvennevan toteuttamisvaiheessa ei 230 m pienempiä voimaloita välttämättä ole enää edes saatavilla. Vastaava korkeus on myös Korpi Matin puolella. Korvennevan vähäistä voimalamäärää on pyrittävä kompensoimaan ja riittävä tuottavuus varmistamaan voimaloiden hyötysuhdetta kasvattamalla. Hanketoimija on valmis päivittämään kaikki tarvittavat mallinnukset riittävän vaikutustenarvioinnin varmistamiseksi. Havainnekuvat Järvinen arvioi että 20 m korkeusero ei havainnekuvissa näkyisi merkittävästi ja tiedusteli onko niitä sen johdosta tarpeen päivittää. Manninen arvioi 20 m eron merkittäväksi. Hoffren tiedusteli mitä polttoväliä Korvennevan havainnekuvissa on käytetty. Kuvaaminen ja havainnekuvien laatiminen on dokumentoitava hyvin. Ympäristöministeriön uudessa oppaassa on ohjeet ja objektiivisuositukset (polttoväli) havainnekuvia varten.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 5 (7) Yhteenveto mallinnuksista Hoffren esitti ELY: suosituksena että mitään epäselvyyksiä ei jätettäisi selvitysten riittävyyteen. Myös Nummela suositteli että selvitykset esitettäisiin, eikä vaikutustenarvioinnissa jättäydyttäisi oletusten varaan. Hoffren kehotti kirjaamaan OAS:iin selkeästi että myös yhteisvaikutukset arvioidaan, kunnan hyväksymien kaavojen mukaisten ratkaisujen mukaisesti. Vaikutusalueen kuvaus Hoffren suositteli OAS:iin lisättäväksi etäisyysvyöhykkeitä esittävän karttakuvan vaikutusalueen arvioimisen helpottamiseksi. Samassa kuvassa voisi esittää myös olevat rakennukset. Järvinen kertoi että ZVI mallinnus on juuri valmistunut ja että se havainnollistaa mihin voimalat tulevat näkymään. Luonto ja maisema Manninen totesi että aiemmat luontoselvitykset on tehty pääosin YVA:n yhteydessä 2013 ja jonkin verran täydennetty myöhemmin edellisen kaavaprosessin aikana. Alueelle on voinut ilmaantua uusia lajeja. OAS:iin kirjattujen pöllö- ja metsoselvitysten teettäminen on tarpeen. Valituksissa oli mainittu haarahaukka ja Tiira, niitä ei alueella todennäköisesti ole. Aiemmin tehtyjen selvitysten ajantasaisuus tulee kuitenkin arvioitavaksi. Liito-oravaselvitystä ei ollut mainittu OAS:n listalla. Järvinen kertoi liito-oravia tarkasteltavan tehtävien maastokäyntien yhteydessä. Manninen kehoitti lisäämään maininnan tästä myös OAS:iin. Manninen arvioi esitetyt luontoselvitykset riittäviksi ja suositteli tiedustelemaan myös paikallisilta metsästäjiltä tietoja esim. metsojen soidinpaikoista, joista yhteen n. 100 m etäisyydellä sijaitsevaan on valituksissa viitattu. Maisemaselvityksen Manninen kehotti päivittämään, mikäli korkeutta halutaan nostaa.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 6 (7) 4. VIRANOMAISTEN KOMMENTIT Maakuntaliitto Nummela pohti tulisiko jo OAS:ssa mainita mahdollisesti tiedossa oleva voimalatyyppi. 6 voimalaa on hyvä lähtökohta. Aiemmissa lausunnoissaan liitto on puhunut yhteisvaikutuksista, kaakkureista ja sääksistä. Linnustovaikutuksia käsiteltäessä tarkistetaan myös aiemmat linjaukset. Kaavassa tulee ottaa kantaa estevaikutuksiin ja muuttoreitteihin. Yhteismallinnukset tulee tehdä ja vaikutukset arvioida. Nummela pyysi lisäämään maakuntakaavaa koskien maininnan korkeimman hallintooikeuden käsittelypäivämäärästä sekä vaihemaakuntakaavan 2 valmistelutilanteen ja teemat. Vaihemaakuntakaava 2 on vireillä ja sen kärkiteemana on energiantuotanto: turve, bioenergia, mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita kaavan teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Museo Koivisto kertoi ettei Satakunnan Museo antanut enää lausuntoa viimeksi nähtävillä olleesta ehdotuksesta koska vaikutukset kulttuurimaisemiin todettiin jo aiemmin niin vähäisiksi. Arkeologinen selvitys oli aikoinaan tehty ja ainut muinaismuistolöytökin jäi vaikutusalueen ulkopuolelle. Jos voimaloiden sijoittelu ei muutu, ei uudelle arkeologiselle selvitykselle ole tarvetta. Jos korkeus muuttuu niin vaikutukset kulttuurimaisemiin tulee selvittää ja arvioida uudestaan. ELY-keskus Hoffrenin mielestä kaavaa ei kannattaisi laittaa nähtäville ennen kuin kaikki perusselvitykset on tehty. Manninen oli samaa mieltä. Mikäli selvitysten johdosta tuleekin siirtotarpeita, joudutaan selvityskierteeseen. Manninen toivoi karttaa, jossa näkyisivät Korpi-Matin ja Korvennevan voimalat ilman kaavamerkintöjä, mikä helpottaisi yhteisvaikutusten arviointia. Hoffren totesi sekä kunnan ja viranomaisten kannan olevan että kaikki mallinnukset uusitaan. Viranomaisyhteistyö Hoffren arvioi, että työneuvottelu viranomaisten kanssa ei näillä näkymin ole tarpeen luonnosvaiheessa. Ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu sen sijaan todennäköisesti on syytä pitää. Valmisteluvaiheessa ELY:lle riittää mahdollisuus lausunnon /kommenttien antamiseen. Koivisto sanoi että myös museolle riittää kevyempi kommentointimahdollisuus valmisteluvaiheessa. Virtuaalimallit Järvinen kysyi viranomaisten kokemuksia virtuaalimalleista vaikutusten arvioinnissa. Hoffren vastasi että virtuaalimalleja on ollut mutta parhaaksi on koettu perinteinen kuvasovite ihmisen silmän tasolta. Mannisen mielestä maasto ei virtuaalimalleissa maantasolla välttämättä vastaa todellisuutta. Myös Ala-Luopa korosti lähikasvillisuuden vaikutusta näkymiin. Koivisto nosti esille pallopanoraamat vaihtoehtona. Nummela näki virtuaalimallit hyvänä lisänä ja Hoffren oli samaa mieltä mutta totesi että viranomaiset eivät edellytä virtuaalimallia. Järvinen kertoi virtuaalimallien havaintotarkkuuden parantuneen MML:n laserkeilausten myötä. Maaston pinta on todellisuutta vastaava. Metsien sijoittuminen ja korkeus on myös poimittavissa laseraineistosta. Virtuaalimallit mahdollistavat

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 7 (7) näkymien tarkastelun mistä tahansa sijainnista. Osallisten kannalta näkymä omalta pihalta on usein tärkein. Maisemarakenneanalyysi Hoffren kysyi onko Korvennevan alueella tehty vielä maisema-analyysia. Sellaisia on tehty tärkeillä maisema-alueilla. Analyysi auttaa valitsemaan oleelliset havainnointipisteet. Maisemarakenneanalyysin pohjalta on hyvä perustella valitut kuvasovitteiden kohdat. 5. JATKOTOIMENPITEET Hatva esitti hankekehittäjän toiveena että kaavaluonnos laitettaisiin nähtäville jo ennen selvitysten valmistumista prosessin nopeuttamiseksi ja huomioiden jo edellisen kaavaprosessin aikana tehdyt perusteelliset selvitykset. Hoffrén totesi että kunta on nyt saanut viranomaisten ohjeistuksen ja näkemykset siitä kuinka kaavaprosessissa tulisi edetä. Kunta laatii yleiskaavaa ja tekee nyt viranomaisneuvottelun jälkeen kaavoitukseen liittyvät päätökset. 6. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Tarkistus Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14. Jakelu: sähköpostitse läsnä olleille, kommentit: Koivisto: ok Nummela: korjaus Hatva: ok Manninen: ok Hoffren: korjaus anne.nummela@satakunta.fi eero.ruotsila@mil.fi eeva-maria.hatva@elpower.com esa.hoffren@ely-keskus.fi Jakob.Kjellman@fcg.fi Johanna.Harju@fcg.fi juha.manninen@ely-keskus.fi jussi.karhila@mil.fi kirjaamo.2logr@mil.fi kirjaamo@varsinais-suomi.fi leena.koivisto@pori.fi leena.penttila@merikarvia.fi Marja.Nuottajarvi@fcg.fi olli.rajala@merikarvia.fi pentti.ala-luopa@merikarvia.fi tapani.rantio@mil.fi Tiina.Makela@fcg.fi