Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä Urbanisaation tuottamasta kansallisesta hämmennyksestä Kaupunkiseutujen sisäisestä sekaannuksesta Rakennetun ympäristön tilasta Sosiaalisista ongelmista

3 Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeudesta Vielä vuonna 1858 valistunneisuuden ylimmäinen - J.V. Snellman vastusti teknillisen koulutuksen aloittamista yliopistoissa ja ihmetteli, mitä maamme tekee teknologeilla, vuorimiehillä, mekaanikoilla insinööreillä ja arkkitehdeillä J.V.Snellman 1858 Kuopion sähkölaitoksen

4 Mihin voidaan heitä käyttää ja miten he voivat tulla toimeen? Voiko edes tusina kutakin laatua tällä hetkellä saada paikkaa, löytää työtä ja ansaita elatuksensa. Insinööriä ei kukaan yksityinen ole vielä koskaan täällä tarvinnut (kansallisfilosofimme ja kansallinen herättäjämme J.V. Snellman 1858)

5 Uusi urbanisaatio ja urbanismi kehittämisen lähtökohtana tai kansallisena toimintaajatuksena ei ole aivan ongelmaton (tai ainakin Pohjois-Savon liiton kokouksessa asiaa voi kyseenalaistaa)

6 Kansallisesta hämmennyksestä

7 Väestönmuutos Suomen kunnissa (%)

8 Väestö aluetyypeittäin Suomessa ja ennuste ->2030 Keskusalueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut Väestöennuste: Tilastokeskus, asukasta Keskusalueet Maaseutualueet Muut kaupunkialueet Seppo Laakso 2008

9 Kaupunkiseutujen sisäisestä sekaannuksesta

10 Helsingin kaupunkiseudun kasvu (Vaattovaara 2011 ) Kehyskunnat % Kehyskunnat % Espoo, Kauniainen ja Vantaa % Helsinki % Espoo, Kauniainen ja Vantaa % Helsinki % Kehyskunnat % Kehyskunnat % Espoo, Kauniainen ja Vantaa % Helsinki % Espoo, Kauniainen ja Vantaa % Helsinki % Kehyskunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

11 Hyvät pyrkimykset ohjata kehitystä lähtevät usein toiveista ja olettamuksista, haastaen jopa kaupunkikehityksen lainalaisuudet

12 Toisin kun maakunnalliset suunnitelmat uskovat - noin 80 prosenttia yritystoiminnasta hakeutuu muutamiin yritystoiminnan alueellisiin keskittymiin, paikallisiin klustereihin 12 Tällä hetkellä Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maa-alalla ja jopa 80 % tiivistymissä tai klustereissa, jotka kattavat vain 4,7 % seudun alueesta (Laakso & al. 2010) Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Viimevuosien muutokset ovat edelleen vahvistaneet yritystoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudun suurimpiin ja jo ennestään henkilöstöltään tiheimpiin työpaikkaalueisiin ja vyöhykkeisiin (Laakso & al 2010). Uudenmaan maakuntakaava 2012 Sormimalli B2 Pohjoisrata /

13 Kysymykset optimisijainnista ja saavutettavuudesta on avattava uudelleen. Kaupunkirakenteen todellisuus ja suunnittelun normatiiviset ihanteet ovat jo hyvän aikaa erkaantuneet toisistaan.

14 Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautolla ja julkisella liikenteellä. Kumulatiiviset käyrät kuvaavat asukaskertymää tietyn todellisen matka-ajan sisällä eri kulkumuodoilla (Salonen, Toivonen, Vaattovaara 2012).

15 Rakennetun ympäristön tilasta ja kehityksestä kiirettä (kunnianhimotonta) kaupungistumista? Kuvat Annika Airaksen väitöskirjatutkimuksesta (historiallisten sisävesisatamien rakentuminen)

16 Lahti Jyväskyl ä

17 Jyväskylä Lahti

18 Tampere Lappeenranta Jyväskylä

19 Entäpä sitten Kauniainen? Kauniainen edustaa nykyaikaista pientä viihtyisää puutarhakaupunkia. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu tähtää yllä mainittujen arvojen säilyttämiseen

20 ?...

21 Alueellinen eriytymisen luonne on muuttunut Se ei enää liity vain toimialarakenteen muutokseen ja sosiaaliseen nousun epätasapainoisen alueellistumiseen Eriytyminen on muuttunut osin vakavaksi hyvinvointiongelmaksi. Samalla se on saanut paikoin selvästi itseään ruokkivan luonteen (Kortteinen & Vaattovaara).

22 Ja lopuksi - sosiaalisista ongelmista: vaikka monet mittarit näyttävät varsin maltillisilta - on nähtävissä vakavia ongelmia yksittäisten ryhmien joidenkin alueiden osalta

23 Lopuksi Vaikka urbanisaatiosta puhutaan suurena mahdollisuutena tai yhtenä ongelmana avaa se mukanaan valtavaa moninaisuutta Pahimmillaan yksittäisistä onnistumisista luodaan uusia toimintamalleja Perässähiihtäjän paikka on oivallinen Näyttöjä vakavien ongelmien ratkaisuista on toistaiseksi vielä varsin vähän mahdollisuuksista enemmänkin

24 Kehittämistä, korjaamista ja purkamista Monenlaista asuntokantaa puretaan uudistustarpeen edessä Kaiken säilyttäminen ei ole itsetarkoitus Lähiöitä rakennettiin rohkeasti, paikoin niitä on myös voitava purkaa rohkeasti

25 Kansallisvaltiotasoinen ohjaus on isojen haasteiden edessä Edellä kuvattujen rakenteiden (asuntomarkkinoiden) tunnistaminen ja kehityksen ymmärtäminen on myös poliittisen ohjauksen elinehto Tarkoituksenmukaista ei ole betonoida syntyneitä rakenteelliset eroja pysyviksi