HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

Transkriptio

1 HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla esitetyt raideliikenteen kehittämisehdotukset Tämän hetken käsitys Keskittyy kokonaiskuvaan, ei yksittäisiin hankkeisiin Verkko täsmentyy jatkosuunnittelun perusteella edelleen Työstämistä jatkaa HLJ 2011

2 Raideverkon kehittämisen peruslähtökohtia Nykyisten ratakäytävien kehittämisen perusratkaisut: Pääradalle lisäraiteet Keravan pohjoispuolelle Turvalaitejärjestelmää kehitetään kaupunkiradoilla Junatarjonnan kasvattaminen edellyttää Pisara-lenkkiä Lentorata mahdollistaa maankäyttöä edelleen pääradan varressa Voimakas kasvu luo tarvetta myös uusien ratakäytävien avaamiseen Taajamajunaliikenteen kehittäminen riippuu myös kaukoliikenteen kehittämisestä: Lännen suunnassa Turun yhteyden ratkaisuista Pohjoisessa Lentoradasta ja pääradasta Idässä Helsinki-Pietari yhteydestä MARAn toteuttamispolku 1. Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä siten, että kehitetään ydinalueen ja nykyisten raidekäytävien maankäyttöä sekä toteutetaan tiivistämistä tukevat raidehankkeet 2. Täydennetään ydinaluetta 3. Valitaan uudet raideverkon laajenemissuunnat, jotka toteutetaan ensin lyhyinä ratakäytävinä 4. Varaudutaan jatkamaan ratakäytäviä edelleen mikäli maankäyttö ja seudun kasvu sitä edellyttävät

3 Toteuttamispolun ajoituskaavio Pitäytymisvaihe Kehärata Espoon kaupunkirata Metro Matinkylään Lisäraiteet Kerava-Jokela Täydentymisvaihe Pisara Lentorata Raideyhteys Östersundomiin, seudun ydinalueen raidehankkeet Käytäväselvitysten tarkentaminen Laajentumisvaihe Lyhyitä raidekäytäviä ydinalueen lähellä Varautumisvaihe Käytävien mahdollinen jatko 2010 Pitäytymisvaiheen ( ) kehittämistoimet Kehärata ( ) Metro Ruoholahti-Matinkylä ( ) Kaupunkirata Leppävaara-Espoon keskus ( ) Pääradan lisäraiteet Kerava-Jokela ( ) Hankkeet rakenteilla tai hyvä käynnistysvalmius, kustannukset 1,5 2,0 mrd. euroa

4 Täydentymisvaiheen ( ) kehittämistoimet Raideyhteys Mellunmäestä Östersundomiin Metro Matinkylästä Kivenlahteen Pisara-ratalenkki Lentorata Helsingin seudun ytimen raideliikenneratkaisut (selvitettävänä) Hankkeiden suunnittelu käynnissä, kustannusten suuruusluokka 3 mrd. euroa Laajentumisvaiheen ( ) kehittämistoimet Espoo-Hista -rata Raideyhteyden jatkaminen Östersundomista Söderkullaan Pistorata Petas-Klaukkala Kirkkonummi-Siuntio -lisäraide Kerava-Nikkilä -rata (erikseen selvitettävänä) Hankkeista pääosin alustavia suunnitelmia tai kaavailuja, kustannushaarukka n. 0,5-1 mrd. euroa

5 Varautumisvaiheen (2050 ) kehittämistoimet Hista-Nummela-Lohja -rata Klaukkalan radan jatkaminen Metron jatkaminen Kivenlahdesta Kauklahteen tai Jorvakseen Mahdolliset raidejokerit 2/3 tai niitä vastaavat joukkoliikenteen poikittaissuunnan runkolinjat Useimmista hankkeista puuttuu alustavat selvitykset ja suunnitelmat, kustannushaarukka arviolta 1,5 2 mrd

6

7 Tavoiteverkossa 2050 on toteuttamispolun laajentumisvaiheen mukaiset yhteysvälit Lisäksi varaudutaan edelleen laajentumiseen kun kasvu ja maankäytön kehittäminen sitä vaatii

8 Meneillään olevia selvityksiä, jotka tulevat vaikuttamaan toteuttamispolkuun MARA-selvityksen lisätarkastelut MAL-näkökulmasta Liikennöinnin kehittämismahdollisuudet (esim. kaupunkirataliikenteen kulunvalvonta/vuorovälin tihentäminen) Seudun ydinalueen raideratkaisut Metron haaroittaminen Itäkeskuksesta Viikin kautta Pasilaan ja edelleen Kamppiin tai Otaniemeen Tiederatikan suuntaus ja vaikutukset raideverkkoon Metron jatkaminen Lentoaseman suuntaan Metron jatkaminen Lentoaseman suuntaan edellyttää Kamppi-Pasila-linjaa, joka jatkuisi edelleen Maunulan kautta pohjoiseen Raideliikenneyhteys Porvooseen Jos Pietariin tehdään lentoaseman kautta kulkeva oikorata, Porvoon raideliikenneratkaisu voisi olla noin kaksi Porvoota palvelevaa taajama/kaukoliikennevuoroa tunnissa. Mikäli Helsinki-Pietari -oikorataa ei tehdä, varaudutaan jatkamaan Söderkullaan päättyvää metroliikennettä taajamajunamaisen nopeana Porvooseen saakka (erikoismetrokalusto) Kytkentä päärataan, Lentoradan vaikutukset, Pietarin yhteyden linjauksen vaikutukset ja uudentyyppisen nopean metrokaluston mahdollisuudet ovat asioita jotka tulee selvittää Kerava-Nikkilä -rata Nykyisen radan kehittäminen henkilöliikenteelle, ratkaisu vaatii tarkempaa suunnittelua Toteuttamispolkua tukevat strategiset toimet 1. Pitäytymisvaihe ( ) Täydentymisvaiheen ratkaisujen suunnittelu MAL-prosesseja tukeva suunnittelu 2. Täydentymisvaihe ( ) Laajentumisvaiheen ratkaisujen ennakoiva suunnittelu Mahdollisten uusien ohjaus- ja rahoituspolitiikkojen käyttöönotto 3. Laajentumisvaihe ( ) Tuetaan maankäytön kehittämistä riittävän aikaisella päätöksenteolla Sopimukset tiiviistä maankäytöstä uusissa ratakäytävissä 4. Varautumisvaihe ( XX) Mahdollistetaan ratakäytävien jatkuminen edelleen mikäli maankäyttö tai kasvu sitä edellyttää

9 Raideverkkoa tukeva maankäyttö perustuu MYLLY-menetelmään Seudun liikenneyhteyksien palvelutasot on kuvattu etäisyyksien, nopeuden ja vuoromäärän avulla (joukko- ja tieliikenne) Saavutettavuus riippuu liikenneyhteyden palvelutasosta ja siitä, kuinka paljon työpaikkoja ja asukkaita yhteyden varrella on Mitä saavutettavampi paikka on, sitä vetovoimaisempi se on. Koko seudun arvioitu kasvu sijoitetaan saavutettavuuksien suhteessa Menetelmä varmistaa myös, että maankäyttöä ei sijoiteta sinne missä kaavat ja nykyinen rakenne ovat esteenä uusien asukkaiden sijoittumiselle Seudulle mahtuva maankäytön määrä perustuu kuntien arvioihin Liikenneverkko Saavutettavuus

10 Tavoiteverkkoa tukevat asemanseudut Raideverkkoa tukeva tavoitteellinen maankäyttö - asukkaat

11 Raideverkkoa tukeva tavoitteellinen maankäyttö - työpaikat Edellytykset joukkoliikenteen hyvän palvelutason järjestämiselle ovat sitä paremmat, mitä tiiviimpi rakenne on

12 Kävelyn ja pyöräilyn osuus muodostuu sitä suuremmaksi, mitä tiiviimpi rakenne on, jolloin mm. palvelut ovat lähempänä MARAn laajenemisstrategia: lyhyet sormet Lähtökohtana pitäytyminen nykyisissä ratakäytävissä Täydennetään ydinaluetta avaamalla lyhyitä ratakäytäviä Käytäväkohtaiset selvitykset ja kannanotot mm. kehittämistavoitteista ja valmiudesta noudattaa tehokkaan maankäytön periaatteita Ratakäytävien maankäytön suunnitteluprosessit mahdollistetaan tekemällä riittävän aikaisin päätökset radan toteuttamisesta Ratakäytävän tehokkaan maankäytön kehittäminen voi perustua aluksi kumipyöräjoukkoliikenteen laatukäytäviin

13 Seudun kehittämissuunnat Lännen strategia Pohjoisen strategia Idän strategia Ydinalueen strategia Ydinalueen strategia Seudun voimakas kasvu ja MARAn tavoitteellinen strategia aiheuttavat paineita pääkaupunkiseudun yleiskaavojen tarkistamiseen ja tehostamiseen Ydinalue on keskeisessä asemassa seudun laajenemispaineiden hallinnassa ja HLJ:n tavoitteiden toteutumisessa - maankäytön tulisi olla ydinalueella mahdollisimman tehokasta Kantakaupungin, Pasilan ja Aviapoliksen alueen työpaikkamäärien kasvu vaikuttanee merkittävästi liikenteen suuntautumiseen tulevaisuudessa Ydinalueen raideratkaisut esimerkiksi pikaratikoiden ja metron roolien osalta tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä, MARA:ssa kuvataan yhtenäisenä verkkona

14 Länsisuunnan strategia Maankäyttöä tiivistetään jo tulossa olevien raidekäytävien (Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan) varressa pitäytymisvaiheessa ( ) ja täydentymisvaiheessa ( ) Jos Länsimetron, Espoon kaupunkiradan ja Kirkkonummen käytävä kehittyy voimakkaasti ja uusien käytävien saavutettavuus paranee, avataan lyhyt raidekäytävä Histaan asti sekä jatketaan rantaradan kehittämistä Siuntioon laajentumisvaiheessa ( ). Varaudutaan tämän jälkeen käytävän jatkamiseen. Jos Helsinki-Turku -yhteys päätetään rakentaa, valitaan lännen suunnassa laajentumisvaiheessa ( ) pitkän raidekäytävän strategia, jolloin Lohjan ja Helsingin välille kehitetään harvempi, mutta tehokas asemanseutujen helminauha asemanseutu kerrallaan Itäsuunnan strategia Ensi vaiheessa ( ) maankäytön kasvupaine suunnataan Östersundomissa raideliikenteen varteen Arvioidaan tämän jälkeen riittääkö asemanseutujen vetovoima Östersundomin ja Söderkullan välillä tehokkaisiin raideliikenneratkaisuihin laajentumisvaiheessa ( ) Varautumisvaihetta (2050-) varten tutkitaan mahdollisuudet järjestää nopea yhteys Porvooseen Lentoradan kautta kulkevan Pietarinradan avulla. Tämän yhteyden vetovoima kasvaa jos seudulle kehittyy vahva työpaikka-akseli kantakaupunki-pasila-lentoasema tutkitaan mahdollisuutta jatkaa metroa (uudentyyppisen nopean kaluston avulla) Söderkullasta edelleen Porvooseen tilanteessa, jossa Pietarinrata ei toteudu

15 Pohjoissuunnan strategia Kehittämistä priorisoidaan pitäytymis- ja täydentymisvaiheisiin Pääradan maankäyttöä tiivistetään tehokkaasti Jokelaan asti ulottuvan lisäraiteen myötä. Ristikytöä kehitetään tulevana rataverkon risteyskohtana. Pääradan kehittymistä tuetaan lisäksi parantamalla pääradan kapasiteettia ja palvelutasoa täydentymisvaiheessa ( ) (Lentokenttärata ja sen edellyttämä Pisara-rata) Selvitetään Klaukkalan radan linjaus, toteutettavuus sekä maankäytön kehittämispotentiaalit laajentumisvaiheessa ( ) raideliikenteen varaan Kerava-Nikkilä-radan, mahdollisen Hyrylän ratakäytävän ja Oikoradan käytävän osalta selvitetään vielä maankäytön kehittämispotentiaalien ja liikennöinnin tehostamista, jolloin niiden rooli suunnan strategiassa täsmentyy Mahdollisissa laajentumiskäytävissä varaudutaan pitäytymis- ja täydentymisvaiheissa vahvaan bussilinjastoon ja liityntäliikenteeseen