Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto"

Hannele Seppälä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Viisi huomiota Seudullisen kehityksen tilanteesta Hallinnon vastauksista Rakennetun ympäristön kehityksestä Julkishallinnon roolista Tulevaisuudesta

3 Vain muutama kaupunkiseutu kasvaa nopeasti

4 Helsingin seudun kasvu (Vaattovaara 2011)

5 Kysymykset optimisijainnista avautuvat monikeskuksistumisen myötä uudelleen (Salonen, M., Toivonen, T. & Vaattovaara, M. 2012)

6 Toisin kun maakunnalliset suunnitelmat uskovat - noin 80 prosenttia yritystoiminnasta hakeutuu muutamiin yritystoiminnan alueellisiin keskittymiin, paikallisiin klustereihin 6 Tällä hetkellä Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maa-alalla ja jopa 80 % tiivistymissä tai klustereissa, jotka kattavat vain 4,7 % seudun alueesta (Laakso & al. 2010) Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Viimevuosien muutokset ovat edelleen vahvistaneet yritystoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudun suurimpiin ja jo ennestään henkilöstöltään tiheimpiin työpaikkaalueisiin ja vyöhykkeisiin (Laakso & al 2010). Uudenmaan maakuntakaava 2012 Sormimalli B2 Pohjoisrata /

7 Hallinnon vastauksena.. Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi. alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi.

8 Lisäksi selvityshenkilöiden tulee arvioida ehdotusten vaikutuksia soveltuvin osin mm. seuraavista näkökulmista: Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset kilpailukykyyn ja yritysten toimintaedellytyksiin Vaikutukset maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen Vaikutukset viranomaisten toimintaan sisältäen mm. vaikutukset viranomaisten tehtäviin sekä valtion ja kuntien väliseen tehtävänjakoon Ympäristövaikutukset sisältäen mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ilmastoon Yhteiskunnalliset vaikutukset sisältäen mm. vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan, kuten ruotsinkielisiin, vaikutukset työllisyyteen ja aluekehitykseen Vaikutukset palvelujen järjestämiseen, Hallinnolliset vaikutukset Vaikutukset demokratiaan ja kunnalliseen itsehallintoon

9 Suunnitelmataloutta? Kunnianhimoiset ylevät ja samalla yleiset tavoitteet, jotka ovat hyvin lähellä niitä, joita annetaan myös yksittäisten asuinalueidenkin suunnittelun lähtökohdiksi Mikä on keino, millä mahdolliseen kehitykseen päästään käsiksi? Kuntien strategioilla tai päätöksillä ei suoraan voida ohjata yksilöiden tai yritysten valintoja tai väestönkehitystä Missä on asuntomarkkinat? Missä on kilpailu? Missä kysynnän jousto?

10 Rakennetun ympäristön tilasta ja kehityksestä

11 Pientaloasumisen ja kerrostaloasumisen välinen ero on vain jyrkentymässä ( ) Asuinkerrostalot: 51 54,8 56,3 55,8 55,8 55,8 55,8 55,8 55,9 55,9 55, ,1 56,1 56,1 56,2 56,2 56,2 56,2 56,3 56,4 56,4 56,5 56,5 56,5 Pientalot 66 83,6 92,8 93,8 94,9 95,3 96,6 97, ,7 99,2 99,7 100,1 100,6 101,1 101,9 102,6 103,5 104,1 104,9 105,3 106,5 107,1 107, ,4 109 (Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan )

12 Uusiin kansainvälisiin ja kotimaisiin osaajiin paneutunut tutkimuksemme kiinnitti huomiota samaan seikkaan Työnantaja itse asiassa hankki asunnon minulle, mutta se oli 18 m2 suuruinen asunto, ja vaikka tulen Tokiosta, se oli silti niinkuin [ ] Mitä? Oletatteko minun tosiaan asuvan täällä? Kansainvälinen osaaja, markkinointi, 2008

13 , ja osoitti kuinka asukkaat pitävät kerrostalorakentamista varsin monotonisena Voisi sanoa, ettei (uusissa taloissa) ole luonnetta, ne ovat kaikki saman näköisiä ja myös pohjaratkaisut ovat samoja. Ne näyttävät aivan päällekkäin kasatuilta legopalikoilta. Sarah, marketing and business consultancy

14 Myös Annika Airaksen tekeillä oleva väitöstutkimus historiallisten sisävesisatamien rakentumisesta, kiinnittää huomiota samaan seikkaan

15 Lahti Jyväskyl ä

16 Jyväskylä Lahti

17 Tampere Lappeenranta Jyväskylä

18 Entäpä sitten Kauniainen? Kauniainen edustaa nykyaikaista pientä viihtyisää puutarhakaupunkia. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu tähtää yllä mainittujen arvojen säilyttämiseen

19 ?...

20 Tästä näkökulmasta ei ehkä ole edes yllättävää, että 47 % kerrostaloasukkaista pitää kerrostaloa toivetalotyyppinään ( YM Asukasbarometri 2012)

21 Samalla pientaloteollisuus tuntuu unohtaneen kaupungistumisen haasteen ja keskittyy lähinnä omien erillisten talomallistojen kehittelyyn

22 Tuotekehityksellä tai asiakaslähtöisyydellä ei ainakaan toistaiseksi erityisesti kilvoitella Kun joillakin kansainvälisesti menestyvillä teollisuudenaloilla Euroopan suurimmat T&K investoijat löytyvät Suomesta, katsaus tuotekehityksen rooliin rakennusteollisuudessa ei vuosikertomusten ja tilinpäätöstietojen perusteella häikäise sitä ei tosiasiassa tahdo edes löytää.

23 , jotain kuitenkin löytyi Yksi 2011 alussa julkaistuista viidestä kehitysohjelmasta, Innovatiiviset People Flow -ratkaisut, on kohdennettu innovatiivisten tuotteiden kehittämiseen yhä kaupungistuvampaan maailmaan, painopisteinään ekotehokkuus, käyttömukavuus ja visuaalinen ilme., mutta

24 Julkisen sektorin roolista

25 Julkinen sektori on ottanut aloitteen paitsi yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin osin myös tuotekehityksen haasteisiin vastaamisessa Keskeinen toimija suomalaisen rakentamisen historiassa. Vasta määräyksiä ja rajoitteita asetettaessa esimerkiksi ekotehokkuuteen on lähdetty hakemaan ratkaisuja. Etummainen toimija myös kaupunkipientalojen kehittelyssä Liekö kyseessä kaupungistumisen kiire vai puutteellisesti toimiva markkina?

26 Julkisen sektorin interventioilla on myös haittansa Rakennusteollisuus on ainoa teollisuudenala Ruotsissa missä tuottavuus on jäänyt alamaihin. Samalla asumisen, toimistorakentamisen ja teollisuuden kustannukset nousevat merkittävästi (McKinsey) Rigid zoning laws, a bureaucratic planning process, and over-detailed construction codes continue to limit innovation in the industry and make it inefficient. OECD luokitteleekin Suomen maihin, joissa sääntelyn määrä on selkeästi haitallista

27 Lopuksi, Tarvitsemme kunnianhimoisempaa kaupungistumista!

28 Löytyisikö 1960-luvun klassikolta ohjeita myös kunnianhimoisempaan kaupungistumiseen

29 , tai Michael Porterin neuvoissa (2004, 16) To succeed in the new economy. The competitive advantage lies increasingly in local things knowledge, relationship and motivation that distant rivals cannot replicate

Samankaltaiset tiedostot

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä