ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/

Transkriptio

1 ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/ TAUSTAA Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittämishankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen yhteistoimintakykyinen logistiikkakeskusten verkosto, joka muodostaa tuottavan, tehokkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen palvelukokonaisuuden. Teknologiakeskus TechVilla Oy hallinnoi ESLogC- kokonaishanketta, jossa Suomen ympäristöopisto Syklin tavoitteena on tuottaa tietoa Huomisen ekologisen logistiikkakeskuksen hyvistä käytännöistä ja logistiikkakeskuksen prosessikaavio ekologisesta näkökulmasta. Tuloksena syntyvä prosessikaavio tulee sisältämään logistiikkakeskuksen toimintakokonaisuuden sen suunnittelun alkuvaiheista itse keskuksessa tapahtuvaan arkipäivän toimintaan asti. Hankkeesta tulevat hyötymään erityisesti logistiikkakeskuksia kehittävät, suunnittelevat ja toteuttavat tahot. Syklin järjestämä ensimmäinen tulevaisuusverstas pidettiin Malmilla. Tulevaisuusverstaassa kuultiin eri asiantuntijoiden esityksiä liitteen 1 ohjelman mukaisesti. TAVOITTEET Ensimmäisen verstaan teemana oli maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut. Verstaan tavoitteena oli hahmottaa logistiikkakeskuksen sijoittumisen kannalta ekologisesti olennaiset tekijät, sekä pohtia alan asiantuntijoiden kanssa yhdessä, kuinka ekologisuuden voisi ottaa logistiikkakeskuksissa paremmin huomion. TOTEUTUSTAPA Tulevaisuusverstaaseen kutsuttiin maankäytön ja kaavoituksen asiantuntijoita, sekä muita logistiikka-alan vaikuttajia. Tulevaisuusverstaan työtä pohjusti lyhyet asiantuntijoiden pitämät alustukset, joissa käsiteltiin logistiikkakeskus -käsitettä sekä tulevaisuuden logistiikkakeskusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Verstaassa esiteltiin myös näkemyksiä maakuntakaavoituksen ja kunnan kaavoituksen nykykäytännöistä, ja tulevaisuuden vaikutusmahdollisuuksista. Asiantuntijoiden pitämät alustukset on liitetty raportin liitteiksi 2-9. Tausta-aineistona käytettiin myös Syklin tekemää kahdeksaa asiantuntijahaastattelua ja näistä saatuja tuloksia. Haastattelut suoritettiin Kercalogistiikkakeskuksen toimijoille ja sidosryhmille. Esitysten jälkeen työskentelyä jatkettiin pienryhmässä tulevaisuusverstastyöskentelyllä. Verstaassa tehtiin ryhmätyö, jossa pohdittiin millainen Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus on ja kuinka se toteutetaan.

2 ASIANTUNTIJOIDEN ESITYKSET: 2/10 ESLogC-HANKKEEN KÄSITTELY Janne Siikonen, Techvilla ESLogC-hankkeen projektipäällikkö Janne Siikonen aloitti esittelemällä projektin toimijat, EAKR- hankkeen taustat sekä sen ensisijaisen vaikutusalueen. Hän käsitteli hankkeesta saatavia yhteistyöhön, tehokkuuteen, tuottavuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn, ekologisuuteen, sijainnin määritykseen, logistiikkakeskustoiminnan erikoistumiseen, toimintaratkaisujen yhteensopivuuteen, turvallisuuteen sekä ekologiseen teknologiaan ja ICT-ratkaisuihin hyötyjä. Siikonen esitteli hankkeen toteutusmallin sekä tarkensi sen toimijoiden, kumppaneiden ja pilotointiympäristöjen merkitystä. Hankkeen toteutusta tarkisteltiin myös osahankekohtaisesti. Siikonen päätti esityksensä esittelemällä Techvillan osaprojektin sisällystä. Siikosen esitys on raportin liitteenä 2. SYKLIN OSAHANKKEEN HUOMISEN EKOLOGINEN LOGISTIIKKAKES- KUS-KUVAUS JA TAVOITTEET Päivi Saarnia, Sykli Suomen ympäristöopisto Syklin ESLogC-osahankkeen projektipäällikkö Päivi Saarnia pohti esityksessään logistiikan tulevaisuutta, kuten vaatimustasomuutoksia, räätälöinnin tarvetta, globalisoitumista sekä vihreän logistiikan kasvua. Hän keskittyi ekologisuuteen sekä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan logistiikkakeskustoiminnassa. Hän jakoi vaikutusmahdollisuudet muun muassa seuraaviin osa-alueisiin: energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus energiaratkaisut, uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet jätehuolto ja kierrätyksen tehostaminen toimintojen sijoittelu oikein liikenteen koordinointi niin alueen ympäristössä kuin sen sisälläkin energia+, materiaali+ yhteiskuntavastuu Saarnia esitteli Syklin osahankkeen tavoitteet hyvien käytäntöjen haarukoinnista sekä keskustelun (visioinnin) luonnista. Haarukoinnilla pyritään tunnistamaan ekologisen logistiikkatoiminnan hyvät tekijät ja niiden mahdollisuudet käytännössä. Saadut tulokset esitellään osahankkeen omilla verkkosivuilla sekä visioinnit visionäärisessä loppuraportissa. Hyvistä käytännöistä rakennetaan lisäksi prosessikaavio. Saarnia esitteli lisäksi osahankkeen toteutustavan ja kertoi tulevien tulevaisuusverstaiden sisällöistä. Lopuksi hän alusti Tulevaisuusverstas 1 tavoitteita ja toimintatapoja. Saarnian esitys on raportin liitteenä 3.

3 3/10 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN OHJAAMISMAHDOLLISUUDET LOGISTII- KAKESKUSTEN SIJOITTUMISESSA Pekka Normo, Uudenmaan liitto EU:n teettämien arvioiden mukaan kuljetusvolyymit kasvavat 50 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2020, jolloin ruuhkat, ilmaston muutos, energia ja turvallisuus tulevat olemaan suuria haasteita. Oikealla sijoittumisella pystytään oleellisesti vaikuttamaan ruuhkien, ilmaston muutoksen ja energian kulutuksen vähentämiseen eli pystytään rakentamaan energiatehokas kuljetusketju. Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Pekka Normon esitys käsitteli Uudenmaan maakuntakaavaa ja logistiikkaa. Uudenmaan liitto toimii maakuntakaavoittajana Uudenmaan alueella. Maakuntakaava ja logistiikka Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa kuntien kaavoitusta, sekä muiden viranomaisten maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa. Maakuntakaavalla voidaan mahdollistaa pitkän aikavälin toimintoja ja aluevarauksia. Maankäytön suunnittelulla turvataan toimivat aluerakenteet, riittävät rakennusmaa- ja viheraluevaraukset sekä liikenneverkostot. Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja liikennealueet sekä terminaalien kohdemerkintöjä. Liikennealueita maakuntakaavassa ovat esim. Vuosaaren, Hangon, Koverharin, Skogbyn, Inkoon ja Kantvikin satamat sekä Helsinki-Vantaan ja Helsinki- Malmin lentoasemat. Logistiikan painopiste pääkaupunkiseudulla on aina seurannut toiminnassa olevien satamien sijaintia. Uudenmaan liitto toteutti satamaselvityksen vuonna Tämä selvitys tehtiin Vuosaaren satamahankeen vaikutuksista Uudenmaan alueelle. Selvityksen perusteella tultiin siihen johtopäätökseen, että Vuosaaren sataman myötä logistiikan painopiste tulee siirtynyt selvästi itään päin. 1. vaihemaakuntakaavaa valmistellessa pyrittiin logistiikkakeskusten ja logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeiden esittämiseen. Merkintöjä pidettiin tarpeellisina logistiikkatoimintojen ohjaamiseksi ja kuntakaavoituksen helpottamiseksi. Alan toimijat, ja elinkeinoelämä olivat kuitenkin sitä mieltä, että merkinnät saattavat jatkossa rajoittaa logistiikan toimintoja ja siksi haluttiin varmistua, että toimintoja voidaan tarvittaessa sijoittaa vyöhykkeiden ulkopuolelle. Samoin ympäristöviranomaisten taholta tehtyjä selvityksiä erityisesti Kehä V:n vyöhykkeen pohjavesialueilla pidettiin riittämättöminä. Näin ollen Uudenmaan liitto luopui logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeiden esittämisestä ja päätyi siihen tulokseen, että logistiikkateemaa tullaan käsittelemään seuraavilla kaavakierroksilla Maakuntakaavan uudistamisessa (2. vaihemaakuntakaava 2009) käynnistyneen kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä, eikä kaikkia maankäyttömuotoja sisällytetä kaavaan. Maankäyttöä ja liikennettä on tutkittu erilaisin rakennemallein ( Monikeskus-, Silmukka- ja Sormimalli). Logistiikan sisällyttäminen kaavaan on mahdollista, mutta sen mukaan

4 4/10 ottaminen kuitenkin riippuu käytössä olevista selvityksistä ja niiden riittävyydestä (MRL). Selvitykset tullaan tekemään liiton omana työnä ja ESLogC -projektilta odotetaan tähän lisätietoa. Esimerkiksi hankkeessa koottavasta Etelä-Suomen logistiikkakeskus rekisteristä saattaisi olla hyötyä. Liitto voisi saada esim. suosituksia mitkä alueet olisivat hyviä logistiikan kannalta. Normon mukaan huomioitavaa kuitenkin on, että maakuntakaavalla ei pystytä ohjaamaan esimerkiksi logistiikkakeskusten sijoittelua alueelle tarkennetusti ja näin ollen maakuntakaavan ohjauskeinot ovat hyvin rajalliset. Kuntakaavoitus on täten tärkeämpi ohjaaja. Normo päätti esityksensä Uudenmaan liiton odotuksiin ESLogC-projektin tuloksista, jotka koostuivat Riittävistä selityksistä perustuva ES-logistikkakeskusten verkosto Ympäristövaikutusten arviointi (ympäristö + logistiikka) Nykytilan kartoitus Logistiikkateeman otto mukaan kaavaan päätetään tulosten perusteella Logistiikan huomioonottaminen myöhemmillä maakuntakaavakierroksilla. Normon esitys on raportin liitteenä 4. MITÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS/LOGISTIIKKAKESKITTYMÄ Heikki Lahtinen, Laurea Suomessa, kuin muuallakin maailmassa, sanalla logistiikkakeskus on yhtä monta merkitystä kuin käyttäjää. Logistiikkakeskukselle ei tällä hetkellä löydy tarkkaa ja täsmällistä yksiselitteistä määritelmää. Osittain tämä voi johtua siitä, että nykypäivänä keskusten toiminnassa tapahtuu nopeita muutoksia ja jatkuvasti syntyy uusia keskittymiä, joiden toiminnot ja rakenteet poikkeavat aikaisemmin rakennetuista. Toimintojen jatkuva kehittyminen ja moninaiset logistiikkakeskuksissa suoritettavat tehtävät ovat johtaneet siihen, että sana logistiikkakeskus on vaikea määritellä täsmällisesti. Heikki Lahtinen käsitteli alustuksessaan aihetta Mikä on Logistiikkakeskus / Logistiikkakeskittymä. Lahtinen pyrki avaamaan logistiikkakeskuksen käsitettä eri henkilöiden ja organisaatioiden kautta (mm. Pirkanmaan liitto, Bentzen, Limowa, Vafidis ja Ojala jne.). Hän esitti muun muassa seuraavat ajatukset: 1. Voisiko logistiikkakeskus olla kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski vai Singapore? 2. Suomessa ei ole yhtään logistiikkakeskusta (Sirkiä, 1998) 3. Suomessa on yli 250 logistiikkakeskusta (LIMOWA, 2010) 4. Länsi-Euroopassa on yli 100kpl (Pirkanmaan liitto, 2006). Lahtinen vertaili logistiikkakeskus-käsitettä sen lähikäsitteisiin (muun muassa rahtiterminaali, jakelukeskus). Hän päätti alustuksensa EsLogC-hankkeessa käytettävään

5 5/10 termistöön, jossa hankkeen hengen mukaisesti logistiikkakeskus -määrittelyssä tullaan kunnioittamaan kielen käyttäjiä ja pidättäytymään siinä, että: logistiikkakeskus on yleiskäsite erilaisille logistiikan virtojen solmukohdille, jolle on eri tasoja: 1. Logistiikkakeskusjärjestelmä tai logistiikka(keskus)klusteri 2. Logistiikkapuisto, logistiikkakylä tai logistiikkakeskusalue 3. Erilaisia logistiikkatoimintoja harjoittavat yksittäiset toimipisteet: jakelukeskus, keskusvarasto, läpivirtausterminaali. Lahtinen päätti alustuksensa käsittelemällä lyhyesti EsLogC-hankkeen logistiikkakeskusten osaaminen osahankkeen projektiorganisaatiota. Lahtisen esitys on raportin liitteenä 5. TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKAKESKUS Erkki Aalto, RAKLI RAKLI:n kehitysjohtaja Erkki Aalto visio esityksessään tulevaisuuden logistiikkakeskusten toteuttamista. Hänen mielestään logistiikkakeskuksille olisi luotava oma jatkuvasti kehitettävä toimintakonsepti, joka olisi joustava ja ketterä. Keskuksen omistaja olisi sijoittajan ominaisuudessa toimiva taho, jonka omat toiminnot eivät olisi sijoitettuna keskukseen. Omistaja olisi halukas kehittämään keskuksen toimintaa ja järjestäisi rakentamisen keskitetysti. Keskuksen energiaratkaisussa huomioitaisiin myös keskittäminen alueellisesti (ei omakohtaisia ratkaisuja), joka mahdollistaisi isojen järjestelmien hyödyntämisen. Omistaja ostaisi logistiikkakeskuksen kehittämispalvelut yritykseltä, joka tuntisi logistiikka- alan hyvin, seuraisi alalla vallitsevia trendejä ja tarpeita, sekä hallitsisi markkinoinnin. Kiinteistömanageri hoitaisi tilojen vuokrauksen markkinoinnin, sekä kiinteistöjen yleisen hallinnoinnin. Vastaavalla ajattelumallilla toteutettuihin logistiikkakeskuksiin syntyisi toisiaan täydentävä ja toimiva verkosto. Tämä loisi tehokkuutta, synergiaetuja ja pienetkin toimijat voisivat kehittyä ja kasvaa. Tilankäytön tehostamista voitaisiin lisätä valitsemalla logistiikkakeskukseen toimijoita, joiden tilantarve vaihtelee sesonkikausien mukaan. Kiinteistöjen huolto ja isännöinti ulkoistettaisiin alan parhaille osaajille, jolloin siivouksen, vartioinnin, teknisten palveluiden sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden synergiaedut tulisivat kaikkien alueella toimivien yrityksien hyödyksi. Aalto pohti esityksessään myös logistiikkakeskuksessa toimivia tahoja. Hänen mukaansa tulevaisuuden logistiikkakeskuksessa voisi toimia paikallinen pienteollisuus ja maatalous, jolloin mahdollistettaisiin omien paikallisten tuotteiden myynti keskuksesta lähtien. Logistiikkakeskus voisi olla myös keskus, josta myytäisiin asiakkaille biopolttoainetta, sesonkituotteita, kuten puutarhakalusteita, tilaa vievää tavaraa, kuten huonekaluja tai isoja koneita ja laitteita, Se voisi toimia esim. tavaroiden noutopisteenä tai outlet myyntipisteenä. Keskuksen toiminnan tulee myös monipuolistua tulevaisuudessa. Tulevaisuuden logistiikkakeskukset keskittyisivät aiempaa enemmän palveluun tarjoten asiakkailleen ja työntekijöilleen mahdollisuuden ruokailla keskuksessa. Ekologista

6 6/10 painotusta lisättäisiin lähiruuan suosimisella. Keskuksen väellä olisi myös yhteiset sosiaalitilat Aalto näkisi logistiikkakeskuksen alueella erilaisia varastoja (kuiva, lämmin, viileä, kylmä, pakaste). Ulkopuolisten tahojen olisi mahdollista myös vuokrata tiloja tilapäiseen käyttöön tilanteen salliessa. Keskuksen vastaanotto- ja lähetyspalvelut olisi keskitetty yhden keskuksen alle ja siirto- ja nosto komennot, sekä kuljetustilaukset hoituisivat sähköisesti yhden pisteen kautta. Kaikki tuotteet olisi pakattu älykkäisiin pakkauksiin, jotka ilmoittaisivat esim. valmistusajan, tuoreuden jne. Keskuksen kierrätys toimisi myös sisäisesti. Energiatehokkuuden parantaminen RAKLIn energia- ja ekovisiona on, että Suomi on edelläkävijä rakennetun ympäristön energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä. Tavoitteeksi RAKLI on asettanut, että tulevaisuudessa kiinteistöjä, yhdyskuntatekniikkaa ja väyliä käytetään, johdetaan, ylläpidetään, vuokrataan, uudistetaan, kehitetään puretaan ja rakennetaan ympäristö-, asiakas- ja liiketoimintanäkökulmista kestävästi. Liiton tavoitteena on myös parantaa suomalaisen rakennetun ympäristön vertailukelpoista energiatehokkuutta vähintään 20 % 2020 mennessä ja vähintään 50 % 2050 mennessä. Tavoitteksi on myös asetettu rakennetun ympäristön hiilineutraalius, energiaomavaraisuus (rakennettu ympäristö) sekä polttomoottoriliikenteen vähentäminen. Aalto ehdottaa esityksen päätteeksi logistiikkakeskuksen energia- ja ekotehokkuusmittariksi seuraavia: tavaratonnia, kuljetusta, kuormaa / kwh CO2 / kuormatonni, kuljetus -mittarit Aallon esitys on raportin liitteenä 6. KYLÄYHDISTYKSEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET KAAVOITUSPRO- SESSISSA Matti Leskinen, Savion kyläyhdistys Savion kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Leskinen käsitteli esityksessään kyläyhdistyksen vaikutuksia pilotointikohde Kercan välityksellä. Hän kertoi kyläyhdistyksen mahdollisuuksista vaikuttaa kaavoituksen ongelmiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että ympäristöasiat tarkistetaan jo suunnitteluvaiheessa, jolloin myös kyläyhdistyksille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi suunnitelmia tehtäessä. Kyläyhteisön huomio ei yleensä kiinnity niinkään itse kohteen laadun, toiminnallisuuden tai kustannuksien arvioimiseen, vaan ympäristöominaisuuksiin, kuten terveellisyyteen turvallisuuteen sekä esteettisyyteen. Nämä arvot ovat myös osa ekotehokasta rakenta-

7 7/10 mista. Savion kyläyhdistyksen jäsenet esittivät Kerca-pilottihankkeen kaavatyön aikana ratkaistavaksi muun muassa seuraavia ongelmia: Liikenne ja liikennöintiratkaisut (Liityntäliikenne junayhteyksiin, pikavuoroihin sekä, työmatkaliikenteeseen) Meluntorjunta Sade- ja tulvavesien ohjaaminen Viheryhteydet Maisemointi Pysäköintiin liittyvät kysymykset. Leskisen mukaan kaavoitusvaiheessa syntyvien turhien valitusten, kohtuuttomien viivästysten sekä ylimääräisten kustannusten tuottaminen on vältettävissä ja hyvien asukassuhteiden luominen mahdollista, jos väärinkäsitysten ehkäisemiseksi suunnitellaan vuorovaikutusprosessi, jossa esimerkiksi Kohteen suunnitteluvaiheessa järjestetään asukastilaisuuksia, joiden yhteydessä kerrotaan tarkemmin suunnitelmista ja vaihdetaan mielipiteitä. Valitaan yhteyshenkilöt, jotka vievät tietoa eteenpäin omissa yhteisöissään Perustetaan työryhmiä, sekä valmistellaan lausuntoja. Hyödynnetään sosiaalista median, kuten Facebookia ja pidetään blogia, kuten esimerkiksi Savion kyläyhdistys on tehnyt. Kercan suunnitteluprosessin yhteydessä Savion kyläyhdistys on käynyt yhdessä katsomassa logistiikkakeskusmalleja ja kuinka ne toimivat käytännössä Suomessa ja jopa ulkomailla. Näin on saatu vastauksia asukkaita askarruttaviin kysymyksiin. Leskinen esitti esityksessään lisäksi toiveen, jossa tulevaisuuden logistiikkakeskus olisi hyvä naapuri. Leskisen esitys on raportin liitteenä 7. KERCA LOGISTIIKKAKESKUKSEN KAAVOITUSPROSESSI Jouni Lindberg, Keravan kaupunki Keravan kaupungin geodeetti Jouni Lindberg esitteli logistiikkakeskuksen kaavoitusprosessia Kerca-pilottihankkeen näkökulmasta. Luonnoskaavassa Kercan alueelle oli suunniteltu asuntoja, mutta SRV:n aloitteesta Kercan aluetta ehdotettiin logistiikkakeskuksen alueeksi. Muutosta perusteltiin alueen hyvällä sijoittumisella moottoritien, raideverkon sekä sataman läheisyyteen. Hankkeen kehitys aloitettiin vuonna 2005 SRV:n ja Keravan kaupungin toimesta. He vastasivat liikeidean kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta sekä hankkeen markkinoinnista. SRV:n ja Keravan kaupungin kanssa tehtiin puitesopimus Kercan alueen kehittämisestä ja alueen kaavoitus- ja selvitystyö suoritettiin Ensimmäinen kauppasopimus solmittiin 12/2008.

8 8/10 Kercan kehittämistyön ensimmäisinä projekteina olivat paikalla jo toimivan Lassila & Tikanojan ympäristötekniikan alue ( ), Keravan lämpövoimalan voimalaitos Kelvo OY (2010)sekä Anttilan korkeavarasto ( ). Aluetta kehitettäessä huomattiin, että kaatopaikka-alueille rakentaminen avaa mahdollisuuksia, koska kaatopaikoille tehdyt isot suoja-alueet mahdollistavat myöhemmän laajentumismahdollisuuden, alueella ei ole läheisiä naapureita, ja maat ovat yleensä kaupungin tai kunnan omistuksessa. Kerca rakentuu asteittain valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. Valmistuessaan alueella on noin 1000 työpaikkaa ja noin kerrosneliömetriä tilaa. Alueelle tullaan lisäksi toteuttamaan raideyhteys, jotta alkuperäinen Satama - kumipyörät raideliikenne liikeidea toteutuu. Lindbergin esitys on raportin liitteenä 8. KEHÄ V VERKOSTON IDEOLOGIA JA VÄYLÄT Reijo Lehtinen, Techvilla Techvillan DI Reijo Lehtinen esitteli tulevaisuusverstaan alustuksessaan Kehä V hankkeen toimijoita, aikataulua sekä liitännäishankkeita, joihin myös ESLogC-hanke kuuluu. Kehä V pyrkii nostamaan metropolialueen ulkoisen kehän esille ja rakentamaan sille brändin. Projekti perustuu vetovoiman ja kilpailukyvyn kohottamiseen yhteistyön voimin. Kehä V ytimenä on valtatie 25 ja kantatie 2. Kehä V pyritään muodostamaan ympäristön ehdoilla kehittyvä kansainvälinen logistiikan laatukäytävä. Sen teemat jakautuvat seuraavasti: Ekologinen Kehä V Älykäs kehä V Esteettinen kehä V ja Vastaanottava kehä V Laatukäytävään on otettu huomioon kestävä kehitys ja palvelujen tärkeys. Lehtisen esitys on raportin liitteenä 9.

9 YHTEENVETO VERSTASTYÖSTÄ 9/10 Liikenne ja Viestintäministeriön teettämän logistiikkaselvityksen 2009 raportin keskeisten havaintojen perusteella logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on 14,2 % ja ne muodostavat noin 19 % BKT:sta. Saatu luku on kansainvälisesti korkea. Saman tutkimuksen mukaan ajankohtaisia aiheita, kuten ekologisen jalanjäljen pienentämistä ja turvallisuusriskien hallintaa, priorisoi vain harva yritys. Ekologisella logistiikalla voidaan vähentää energiankulutusta ja jätteen määrää koko logistisessa toimitusketjussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen niukkeneminen ja energiankulutuksen kasvu ovat globaaleja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon myös huomisen ekologisessa logistiikkakeskuksessa. Kestävän kehityksen mukaisella logistiikkakeskuksella voidaan luoda organisaatioille kilpailuetua kustannussäästöjen ja imagon muodossa. Asia tulisi sisäistää myös logistiikkayrityksissä. Infrastruktuurin tuottajana, kaavoittajana ja markkinoiden säätelijänä julkinen valta vaikuttaa logistiikan toimintaympäristöön Yritysten tehtävä on kuitenkin vastata logistiikkansa tehokkuudesta ja toimivuudesta. Ennen sijoittumispäätöstä on syytä määritellä ympäristöarvot, tavoitteet, politiikka ja strategia. Sijainti- ja tilavaihtoehtojen ympäristövaikutukset tulee tarkistaa ja niistä tulee tehdä ympäristöselvitys. Verstaassa käytyjen keskustelujen pohjalta keskeisimmiksi tekijöiksi ekologisen logistiikkakeskuksen sijoittumisen kannalta listattiin seuraavia asioita: Alueella tulee olla valmis infra Alueen tulee olla helposti rakennettavissa Alue tulee olla kustannustehokkaasti käyttöönotettavissa Kuljetussuoritteet tulee pystyä minimoimaan Intermodaali mahdollisuus Uusiutuvan energialähteen käyttöönoton mahdollisuus- tavoite energia + Riittävän suuri alue, mahdollisuus laajentua Työvoiman saatavuuden varmuus Tukipalvelujen läheisyys Ei pohjavesialueella Verstaassa pohdittiin myös kuinka logistiikkakeskuksessa voisi ottaa enemmän huomioon ekologisuus. Seuraavat seikat kirjattiin ylös: Energiaratkaisut, esim geo Aurinkokennot - energia+ Bioenergia Lämpö ja lähikylmä Liikenne polttoaineen Pakkausjätteiden hyödyntäminen Pakkaustuottaja logistiikkakeskuksessa Älykkäät pakkaukset, pakkaus itse tuote

10 10/10 Tilojen muunneltavuus, joustavuus ja multikäyttö Logistiikkakeskusten yhteinen hallinta ja koko ajan kehittyvä managerointi Logistiikkakeskusten välinen runkoliikenne Pohjoiset rautatiet koillisväylä Perustamis- tai rakennusvaiheen ympäristövaikutukset Muuntojoustavuus Palvelukeskittymät E-kauppa jakelukeskus Lähituotteiden kysyntä? Lähilogistiikkaa? Kuljetusten CO2 jalanjälki Logistiikkakeskus osana alueellista verkostoa / yhteisöä Yhteiskuntavastuu Rakennusten energiatehokkuus sertifikaatti E-logistiikkan käyttö Käänteisen logistiikan, kuten kierrätyksen, uusiokäytön jne. hyödyntäminen. Mittarit ja laitteet, joiden avulla minimoidaan energiankulutus ja vedenkulutus Informaatioteknologian hyödyntäminen Tulevaisuusverstaan 1 tuotokset esiteltiin päivän päätteeksi ja Sykli jalostaa niitä tulevaisuusverstas 2 silmälläpitäen. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella verstastyöskentelymalli koettiin mielekkääksi ja hyväksi tavaksi pohtia tulevaisuuden asioita.

11 LIITE 1 ESLogC- HANKKEEN TULEVAISUUSVERSTAS Aika Paikka: Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malminkaari 5, Helsinki OHJELMA Ilmoittautuminen ja kahvit Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Esa Leinonen, vararehtori, SYKLI Tilaisuuden avaus Eeva Hämeenoja, rehtori, Suomen ympäristöopisto SYKLI EslogC- hankkeen esittely Janne Siikonen, projektipäällikkö, Techvilla SYKLIN osahankkeen Huomisen ekologinen logistiikkakeskus - kuvaus ja tavoitteet Päivi Saarnia, projektipäällikkö, SYKLI Maakuntakaavoituksen ohjaamismahdollisuudet logistiikkakeskusten sijoittumisessa Pekka Normo, kaavoituspäällikkö, Uudenmaan liitto Mikä on Logistiikkakeskus / Logistiikkakeskittymä Heikki Lahtinen, projektipäällikkö, Laurea Tulevaisuuden logistiikkakeskus Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI Kyläyhdistyksen vaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa Matti Leskinen, varapuheenjohtaja, Savion kyläyhdistys Kerca logistiikkakeskuksen kaavoitusprosessi Jouni Lindberg, geodeetti, Keravan kaupunki Kehä V verkoston ideologia ja väylät Reijo Lehtinen, DI, Techvilla Ryhmätyöt Kati Lundgren, projektipäällikkö,ympäristöosaajat2025, SYKLI Aiheet : 1. Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus? 2. Kuinka se toteutetaan Ryhmätyön purku ja yhteenveto Tilaisuuden päätteeksi Buffet Suomen ympäristöopisto Sykli PL 72 (Kalevankatu 5-11) (11100) Riihimäki puh faksi etunimi.sukunimi@sykli.fi

12 LIITE 2 Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen Huomisen logistiikkaa -

13 LIITE 2 Yhteistyössä

14 LIITE 2 Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman päätavoite on edistää Etelä-Suomen kehittymistä alueena yhtenäiseksi, tasapainoiseksi sekä kansainvälisesti ja kansallisesti vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi maakuntien vahvuuksien pohjalta. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa toteutetaan Etelä- Karjalan, Itä-Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa.

15 LIITE 2 Etelä-Suomen EAKR-alue

16 LIITE 2 Tulokset Etelä-Suomen logistiikkakeskusten tuottavuuden, tehokkuuden, kansainvälisen kilpailukyvyn sekä toimijoiden yhteistyön edistäminen Etelä-Suomen logistiikkakeskusten sijainnin, aluetarpeiden ja toteutuksen priorisointi, aluetarpeet ja työnjako Perusta ekologiselle intermodaalikuljetusjärjestelmälle Etelä Suomessa Logistiikkakeskusten sijainnin, erikoistumisen ja toimintaratkaisujen yhteensopivuus Turvalliset ja ekologiset teknologia ja ICT-ratkaisut

17 LIITE 2 Toteutus ESLogC kehittää alueen logistiikkakeskusten toimintaedellytyksiä ja toimintaa, sekä luo alueelle yhteistoimintakykyisen logistiikkakeskusten verkoston, joka on vahvasti linkittynyt ulkoisiin yhteistyökumppaneihin Hankkeen koko on 1,97 miljoonaa euroa Tuloksia esitellään kolmessa Foorum-tapahtumassa: - Toukokuu 2010, Huhtikuu 2011 ja Kesäkuu 2012 Lisätietoa hankkeeseen osallistumisesta ja tuloksista voi pyytää projektipäälliköltä janne.siikonen@techvilla.fi sivusto avattu vuoden 2010 alussa

18 LIITE 2 Hankkeen toteuttajat Toteuttamista koordinoi Teknologiakeskus TechVilla Partnereina ovat: - Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) - Laurea ammattikorkekoulu (Laurea) - Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) - Suomen ympäristöopisto SYKLI - Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus 11 kilpailutettavaa konsulttiprojektia

19 LIITE 2 Hankkeen kumppanit ja pilotointiympäristöt LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri KERCA Kerava Cargo Center; Keravan kaupunki + SRV LogiCity; Pilot Turku Oy Mustola; Lappeenranta Rocla Oy Tokmanni Oy

20 LIITE 2

21 LIITE 2 Osakokonaisuudet WP 0. Koordinointi / TechVilla WP1. Logistiikkakeskustoiminta / TechVilla, konsultit WP2. Huomisen logistiikkakeskus / TechVilla, konsultit, SYKLI WP3. Osaaminen / Lamk, Hamk, Laurea WP4. Alueelliset vaikutukset / TechVilla, konsultit, Valonia WP5. Yhteistoiminta ja jatkuvuus / TechVilla Foorumtilaisuudet

22 LIITE 2 Sisältö WP0 ja WP1 WP0 Koordinointi WP01 Taloushallinto WP02 Ohjelmat ja seuranta WP03 Kilpailutukset WP04 ESLogC yhteistyö TechVilla TechVilla TechVilla TechVilla TechVilla WP1 Logistiikkakeskustoiminta TechVilla WP11 Kartoitus ja yhteistyösopimukset TechVilla WP12 Toiminta ja käyttöselvitys TechVilla Kootaan osaprojektien kohteiden toimintatiedot WP13 Osallistuva analyysi Kootaan eri osaprojektien kohdeaineisto WP14 Sijainti ja verkostot TechVilla TechVilla K6 Sijainti- ja verkostoanalyysi, ennusteet Konsultti

23 LIITE 2 Sisältö WP2 WP2 Huomisen Logistiikkakeskus WP21 Sisälogistiikka K2 Sisälogistiikan toimintamallit ja tekniikat K7 Sisälogistiikan uusi tekniikka K11 Kehittäminen pilottikohteissa WP22 Ekologia Perustiedot ja esimerkkikohteet Ekologiset ratkaisut, hyvät käytännöt Ekologinen toiminta, prosessikaavio Suunnittelun apuvälineet ja tietopankit WP23 Safety & Security K5 Safety & Security WP24 Tunnistus ja ICT-teknologia K8 Tunnistus ja ICT TechVilla TechVilla Konsultti Konsultti Konsultti SYKLI TechVilla Konsultti TechVilla Konsultti

24 LIITE 2 Sisältö WP3 WP3 Osaaminen WP31 Keskinen alue Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi WP32 Itä Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi WP33 Uusimaa Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi LAMK HAMK LAMK LAUREA

25 LIITE 2 Sisältö WP4 ja WP5 WP4 Alueelliset vaikutukset TechVilla WP 41 Kestävä liikkuminen ja logistiikkakeskukset VALONIA Tutkimus ja selvitykset Suunnittelun työkalut, best practices Tulosten koonti WP42 Logistiikkakeskittymät K3 Logistiikka-alueet ja toimintamallit K9 Kehittämispotentiaali ja tarpeet WP43 Kehä V logistiikkavyöhykkeenä K4 Vyöhykkeen tila ja kehityspotentiaali K10 Kehittäminen, alueet ja toteuttaminen WP5 Yhteistoiminta ja jatkuvuus WP51 Yhteistoimintamallit WP52 Yhteiset foorumit K1 Virtuaali ESLogC sivuston pohja WP53 Jatkon toimintamallit TechVilla Konsultti Konsultti TechVilla Konsultti Konsultti TechVilla TechVilla TechVilla Konsultti TechVilla

26 LIITE 2 Osaprojekti: TechVilla Kokonaisuuden koordinointi Tiedotus Kumppanihallinta Foorumien järjestäminen Tulosten julkaisu Taloushallinto Logistiikkakeskusten kartoitus Tulosten pohjalta jatkuvuuden rakentaminen Konsulttiprojektit sivusto Sisälogistiikka (3 projektia) Logistiikkakeskittymät (2 proj.) KehäV logistiikkavyöhykkeenä (2 projektia) Safety & Security Tunnistus ja ICT-teknologia

27 LIITE 2

28 LIITE 3 Ekologisuus huomisen logistiikkakeskuksessa EslogC - osahanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Päivi Saarnia Tuotevastaava Projektipäällikkö Kuva: Danilo Rizzuti Freedigitalphotos.net

29 LIITE 3 Logistiikan menestystekijät Vaatimusten muuttuessa on logistiikkapalveluiden tarjoajien oltava ajoissa liikkeellä Globalisoituminen Räätälöidyt ratkaisut asiakkaiden herkkyys kestävälle kehitykselle on kasvanut selkeästi vuosien kuluessa. Voimme odottaa vihreän logistiikan merkityksen tulevaisuudessa kasvavan. Schenker AG:n toimitusjohtaja Dr. Thomas C. Lieb (Suomen logistiikkayhdistyksen Logistiikkaseminaari, Helsinki, ) (

30 LIITE 3 Päästötavoitteet luovat tarvetta kehittää logistiikka-alaa ekologisesti kestävälle pohjalle energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus energiaratkaisut, uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet jätehuolto ja kierrätyksen tehostaminen toimintojen sijoittelu oikein liikenteen koordinointi niin alueen ympäristössä kuin sen sisälläkin energia+, materiaali+ yhteiskuntavastuu Hyviä käytäntöjä? Suunnitelmia? Visioita?