Sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa

Transkriptio

1 Sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa Segregaatio Stop-seminaari, KM, YTM Salla Myyry

2 Taustaa Sukupuolineutraalit ja essentialistista sukupuolieroa korostavat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Lahelma 1992; Riitaoja 2013; Gordon ym. 2000). Perusopetuksen on todettu tuottavan tiedostaen ja tiedostamattaan oppilaille kategorisesti sukupuolittuneita toimijapositioita oppimateriaaleissa, opetussuunnitelmissa, toimintakulttuurissa ja opetuksen sisällöissä (mm. Tainio 2012; Kokko 2008; Marjanen 2014; Palmu & Kankkunen 2014). Tasa-arvolain täydennys (1329/2014) on velvoittanut peruskouluja edistämään tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja aktiivisesti vuodesta 2015.

3 Lähtökohdat Tutkimuksen tehtävänä on ollut jäsentää sukupuolten tasa-arvoa koskevaa ideologista kamppailua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kontekstissa. 1) Miten sukupuolten tasa-arvodiskurssit rakentuvat POP04:ssa ja POP14:ssa, ja miten diskurssit ylläpitävät, tuottavat tai haastavat binäärisiä sukupuolittuneita rakenteita? 2) Miten POP04:n ja POP14:n diskurssijärjestykset muototuvat ja millaiseksi ne tuottavat sukupuolten tasa-arvoa koskevan ideologisen kamppailun? Fairclough (1992; 1995; 2001) & jälkistruktualistis-feministinen lukutapa (mm. Davies 1994, 2003) & Judith Squiresin (1999) tasa-arvoideologioiden kolmijako 3

4 Opetussuunnitelman perusteiden tuottamat kolme sukupuolten tasa-arvodiskurssia Jako ei ole absoluuttinen, diskurssit lainaavat toinen toisiltaan. 1. Liberaali sukupuolineutraalius -diskurssi 2. Radikaali sukupuolierityisyysdiskurssi 3. Jälkistruktualistinen sukupuolitietoisuusdiskurssi

5 1. Liberaali sukupuolineutraalius-diskurssi Luettelomainen itsestään selvyys, perusopetus tasa-arvoa itsessään tuottavana instituutiona, muodollisten mahdollisuuksien tarjoaminen, sukupuolineutraalius Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. (POP04: Arvopohja, 14) Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. (POP14: Perusopetuksen arvoperusta: Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia, 16). Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään tarjoamalla oppilaille mahdollisuuksia soveltaa fysiikkaa/kemiaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua monipuolisesti ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. (POP14: Fysiikka/ kemia, oppiaineen tehtävä; vuosiluokat 7-9; 394, 389). 5

6 2. Radikaalifeministinen sukupuolierityisyysdiskurssi Biologinen ja essentialistinen ero, kategorisen eron korostaminen ja huomioon ottaminen Vuosiluokkien 5-9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. (POP04: Liikunta: vuosiluokat 5-9, 249) Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu. (POP14:Äidinkieli ja kirjallisuus: Ohjaus, eriyttämien ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineessa vuosiluokilla 1-2, 105) Opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. (POP14: Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2/ 3-6/ 7-9: Oppiaineen tehtävä, 104, , 288). 6

7 3. Jälkistruktualistinen sukupuolitietoisuusdiskurssi Sukupuolen moninaisuus, sukupuolittuneiden odotusten tietoinen näkyväksi tekeminen ja haastaminen, sosiaalinen sukupuoli, perusopetuksen sosiaaliset käytännöt potentiaalisesti epätasa-arvoa tuottavina Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. (POP14: Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet: Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, 28) Perusopetus --- lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. (POP14: Perusopetuksen tehtävä, 18) 7

8 3. Jälkistruktualistis-feministinen sukupuolitietoisuus-diskurssi Sosiaalisesti tuotettu sukupuoli, perusopetuksen sosiaaliset käytännöt potentiaalisesti epätasa-arvoa tuottavina Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. (POP14: Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen, 26)

9 POP04: Binäärisiä rakenteita ylläpitävä diskurssijärjestys BINÄÄRISET SUKUPUOLITTUNEET RAKENTEET, KÄYTÄNNÖT JA TILANTEET Liberaali sukupuolineutraaliusdiskurssi Radikaali sukupuolierityisyysdiskurssi Peruskoulu tasa-arvoa tuottavana instituutiona 9

10 POP14: Binäärisiä rakenteita haastava diskurssijärjestys BINÄÄRISET SUKUPUOLITTUNEET RAKENTEET, KÄYTÄNNÖT JA TILANTEET Liberaali sukupuolineutraaliusdiskurssi Radikaali sukupuolierityisyysdiskurssi Hegemoninen asema Peruskoulu tasa-arvoa tuottavana instituutiona problematisoi Jälkistruktualistinen sukupuolitietoisuusdiskurssi Marginaalinen asema Peruskoulu (epä-)tasa-arvoa potentiaalisesti tuottavana instituutiona 10

11 - POP14:n sukupuolitietoisuus-diskurssi ja diskurssijärjestyksen jännitteisyys ilmentävät koulutuspoliittista sukupuolten tasa-arvoa koskevaa ideologista murrosta. - Opetussuunnitelmissa kuvattu tasa-arvotyö edellyttää peruskouluilta aktiivisia ja tietoisia ponnisteluja syvälle juurtuneiden sukupuoli- ja tasa-arvokäsitysten muuttamiseksi. Toisaalta POP14 oikeuttaa edelleen sukupuolen mukaan eriytetyt käytännöt esimerkiksi tuottamallaan poikahuolipuheella. Erilaisten diskurssien rinnakkaiselo vie tasa-arvotyötä eteenpäin. - MUTTA: Tunnistammeko erilaiset sukupuolten tasa-arvodiskurssit ja kysymykset, joihin ne vastaavat? Määritellyt ongelmat, tavoitteet ja keinot vastaavatko samoihin kysymyksiin? Name of the presentation / Author

12 Kiitos!

13 Lähteet Davies, B Poststructuralist theory and classroom practice. Australia: Deakin University. Davies, B Shards of Glass. Children Reading and Writing Beyond Gendered Identities. Uudistettu painos. Cresskill: Hampton Press. Fairclough, N Introduction. Teoksessa Fairclough, N. (toim) Critical language awareness. New York: Longman Publishing, Fairclough, N Critical discourse analysis: The critical study of language. London: Longman. Fairclough, N Language and power, 2. painos. New York: Longman. Gordon, T., Holland, J., Lahelma, E. & Campling, J Making spaces: Citizenship and difference in schools. New York: St. Martin's Press. Kokko, S Sitkeästi sukupuolittunut käsityönopetus. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 39 (4), Lahelma, E Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 132. Marjanen, Päivi Kouluka sityo naiseksi kasvattamassa. Kasvatus & Aika 8 (1), Riitaoja, A Toiseuksien rakentuminen koulussa: Tutkimus opetussuunnitelmista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta. Helsingin yliopisto: Tutkimuksia 346. Palmu, T. & Kankkunen, T Whose subject? Construction of gender in art and Finnish language lessons. Teoksessa Arnesen, A-L. & Lahelma, E. & Lundahl, L. & Öhrn, E. (toim.) Fair and Competitive? Critical perspectives on contemporary Nordic schooling. Lontoo: The Tufnell Press Squires, J Gender in political theory. Cambridge: Polity Press. Tainio, L Gender in Finnish school textbooks for basic education. Teoksessa Tolonen, T., Palmu, T., Lappalainen S. & Kurki, T. (toim), Cultural practices and transitions in education. London: Tufnell Press, pp