Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki 16USP0033.BSE YLEISKAAVASELOSTUS Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava EHDOTUS

2 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI SYVÄLAHDEN ALUEEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA JOHDANTO Kaava-alueen sijainti Alueen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Suunnittelualue sijaitsee Savonrannan ja Enonkosken taajamien välissä Pyyveden eteläpuolella, entisen Savonrannan kunnan alueella. Syvälahti sijaitsee Savonrannan kirkonkylän lounaispuolella, matkaa Savonrannan kylälle on n. 3,5 km. Oikeanpuoleiseen karttaan on kuvattu tuulivoimaloiden sijainnit. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi on Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava. Yleiskaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille maille, jotka Suomen Tuulivoima Oy on vuokrannut. Laatija Pöyry Finland Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, Lappeenranta, yhteyshenkilö projektipäällikkö Juha Heimala.

3 2 Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osayleiskaavan OAS:n nähtävillä olosta lehtikuulutuksilla sekä Savonlinnan kaupungin internetsivuilla Hyväksytty: KV Selostuksen liiteasiakirjat: Yleiskaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Maisemaselvitys 3. Luontoselvitys 4. Linnuston muuttoselvitykset 5. Lepakkoselvitys 6. Pesimälinnustoselvitys 7. Varjo-, välke- ja äänimallinnukset Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset 9. Vastineet 1. Ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin 10. Yleiskaavakartta ja kaavamääräykset Valokuvasovitteita liitteessä 2 Maisemaselvitys. Hankkeesta lisää ja valokuvasovitteita Suomen Tuulivoima Oy:n kotisivuilla:

4 3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava Osayleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri...10 Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset-, terveys- ja viihtyvyysvaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Savonlinnan kaupungin suunnitelmien toteutuminen... 37

5 4 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Savonlinnan kaupungin tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat päättäneet käynnistää osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen laadinnan Syvälahden alueelle Suomen Tuulivoima Oy:n kaavoitusaloitteen perusteella. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 :n mukaisena tuulivoimayleiskaavana. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavanlaatijaksi on valittu Pöyry Finland Oy. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan tulee osallisille ja kuntalaisille varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa. Yleiskaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta on ilmoitettu kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä sekä Savonrannan yhteispalvelupisteessä. OAS pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä kaavan laadinnan ajan, alkaen Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa. Suunnittelualueen ja lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan MRA 30 :n ja 19 :n kuulemisessa henkilökohtaisilla kirjeillä. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin kotisivulla Kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus tarkoituksella jo ennen kaavaluonnoksen laadintaa, jotta osalliset pääsevät ottamaan kantaa hankkeeseen ajoissa. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kokonaisuudessaan (mm. laaditut selvitykset, YVA, yleiskaavan laadinta). Kaavasta on järjestetty alustava viranomaisneuvottelu Savonlinnassa , jossa käytiin läpi alueen selvitystilannetta. Neuvottelussa kartoitettiin tarvittavat luontoselvitykset, joiden tekeminen käynnistettiin seuraavalla viikolla. Tätä ennen on käyty aluetta koskeva YVAn tarveharkinta. Etelä-Savon ELY-keskuksen antamassa YVA-päätöksessä todetaan, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Täten Savonlinnan Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella yleiskaavalla, johon laaditaan yleiskaavatasoiset riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Kaavasta on järjestetty aloitus- ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Savonlinnassa Neuvottelussa käytiin läpi tehdyt selvitykset ja suunnittelutilanne. Yleiskaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisina olevilta viranomaisilta. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaa tarkistettiin ja laadittiin yleiskaavaehdotus. Yleiskaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 19 ) ja pyydettiin viranomaisten lausunnot. Pidettiin viranomaisneuvottelu ja yleiskaavaa tarkistettiin saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Voimalapaikkojen muutosten ja kaava-alueen rajauksen muutosten johdosta kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja tarvittaessa kuullaan niitä erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu (MRA 18 ). Yleiskaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi (MRL 37 ). Kaavan hyväksymisen jälkeen kaupunginvaltuuston päätöksestä tiedotetaan ja kaava saa lainvoiman.

6 5 Kaavaprosessin merkittävimmät tapahtumat: Alustava viranomaisneuvottelu hankkeesta Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus päättivät käynnistää osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen laadinnan Vireilletuloilmoitus ja OAS nähtäville alkaen kaavaprosessin ajaksi. Yleisötilaisuus Aloitus- ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Ilmailulain mukaiset lentoesteluvat Tekninen lautakunta Yleiskaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 13. ja Yleiskaavaehdotus 1. kerran nähtävillä ehdotuksen jälkeinen viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta Yleiskaavaehdotus 2. kerran nähtävillä 1.2 Osayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Alueelle on osoitettu aluevaraukset tuulivoimapuiston rakentamiseksi. Maankäytöllisesti kaavaratkaisu tukeutuu pääosin alueella olemassa olevaan liikenne- ja infraverkkoon. Tuulivoimaloille kaavassa on osoitettu tuulivoimala-alueet (tv), joille tuulivoimalat on sijoitettava. Yleiskaava mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina merkintöinä tielinjaukset sekä sähkönsiirtoyhteydet. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava-alue on tuulivoimaloiden sijoittumisalueiden osalta Tornator Oy:n omistuksessa. Yleiskaavan mukaisen tuulivoimapuiston siihen liittyvine infraverkkoineen toteuttaa Suomen Tuulivoima Oy, joka on tehnyt maanomistajan kanssa maa-alueista vuokrasopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2040 loppuun saakka. Tuulivoimapuisto muodostuu Tornator Oy:n omistamasta ja hankkeesta vastaavalle vuokraamasta kiinteistöstä Pyyranta , joka sijoittuu entisen Savonrannan kunnan eteläosaan Enonkosken ja Kerimäen kuntien rajojen tuntumaan. Tilan pinta-ala on 1340,54 ha. Ennen kaavan lopullista valtuustokäsittelyä tulee hankkia kaava-alueeseen sisältyvien kiinteistöjen omistajilta suostumus MRL 43.2 mukaisen käyttöoikeuden rajoitukseen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee entisen Savonrannan kunnan puolella Syvälahden alueella. Syvälahti sijaitsee Savonrannan kirkonkylän lounaispuolella Pyyveden vastarannalla. Suunnittelualueelta on matkaa Savonrannan kylälle noin 3,5 km ja Enonkoskelle noin 12,5 kilometriä.

7 6 Suunnittelualue sijaitsee Saimaan vesistön alueella, Pyyveden rannalla. Seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Savonrannan kirkonkylä sijaitsee kohteen koillispuolella, Pyyveden vastarannalla. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemassa toistuvat luoteesta kaakkoon suuntautuneet maastonmuodot, kuten selänteet ja kallioperän murroksien mukaan sijoittuneet vesistöt ja laaksot. Yleispiirteiltään Syvälahden alue on metsäistä ja mäkistä maastoa, jossa on jonkin verran haja- ja loma-asutusta. Vakituista asutusta on Syvälahdentien ja Pyöreislahdentien varrella. Pääosin asuinpaikat ovat sijoittuneet pienten selänteiden etelä- ja lounaisrinteeseen, yleensä kukin pihapiiri omalla mäelleen. Vapaa-ajan asutus sijoittuu päävesistöjen rannoille mm. Pyöreissaareen ja Vuoriniemeen sekä Syvälahden alueelle. Selvitysalue on metsätalouskäytössä ja siellä risteilee metsäautotieverkosto. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee Järvi-Suomen Energia Oy:n/ Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu yleiskaavoitusta varten vuonna 2011 luontoselvitys (liite 3). Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitys painottuu kasvillisuuteen, mutta sisältää lisäksi liito-oravaselvityksen raportoinnin. Selvitysalueena oli koko Tornatorin omistama maa-alue, mutta maastokartoitukset keskitettiin suunniteltujen voimaloiden ympäristöön. Selvityksen teki biologi Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Tuulipuistoyleiskaavaa varten on tehty lisäksi pesimälinnustoselvitys (liite 6) ja linnuston syys- ja kevätmuuton seurannat (liite 4) sekä lepakkoselvitys (liite 5), jotka on raportoitu erikseen. Hankkeesta on laadittu myös maisemaselvitys (liite 2). Yleispiirteiltään Syvälahden alue on metsäistä ja mäkistä maastoa, jossa on jonkin verran haja- ja loma-asutusta. Selvitysalue on metsätalouskäytössä ja siellä risteilee metsäautotieverkosto. Alueen maaperä on hiekkamoreenia ja kalliomaata, painanteissa esiintyy turvetta. Selvitysalue rajoittuu Joutenvesi-Pyyveden Natura-alueeseen ja sijoittuu Oriveden- Pyhäselän saaristojen Natura-alueen läheisyyteen. Molemmat alueet ovat Saimaan selkävesien, saarten ja salmien muodostamia laajoja kokonaisuuksia ja tärkeitä saimaannorpan elinalueita. Selvitysalueella sijaitsee luonnonsuojelulain suojeltuna luontotyyppinä rajattu Nilkokallion vaahterametsikkö, ja Hirvilammen ympärillä, keskellä suunnittelualuetta, on Eevertin korven luonnonsuojelualue. Valtakunnallisesti arvokas Kuikanvuori-Kiiasvuori -kallioalue sijoittuu osittain selvitysalueelle. Suurista korkeuseroista johtuen selvitysalue on kasvillisuudeltaan vaihtelevaa ja siellä esiintyy erilaisia kasvillisuustyyppejä. Rehevimmät kasvupaikat ovat kalliomäkien välisissä notkelmissa ja rinteiden alaosissa usein purojen varsilla tai jyrkänteiden juurella. Lakialueilla on karuja poronjäkäläisiä kalliomänniköitä. Pääosa selvitysalueesta on metsätalouskäytössä olevaa aluetta, jossa on hakkuu- ja taimikkoaloja ja nuoria ja varttuvia havupuuvaltaisia kasvatusmetsiä. Vallitsevat metsätyypit ovat tuoreen kankaan mustikkatyyppi ja kuivahkon kankaan puolukkatyyppi, mutta rinteillä esiintyy yleisesti myös lehtomaisia kankaita ja mäkien lakialueilla kanervaa kasvavia kuivia kankaita. Aiemmin avoimia peltoja ja niittyjä on jonkin verran metsitetty alueelle sijoittuvien tilojen ympäristössä. Yhteenveto ja suositukset Syvälahteen suunnitellun tuulipuiston alue on harvaan asuttua metsäistä maastoa. Alustaviin suunnitelmiin perustuvat voimalaitosten sijoituspaikat olivat tiedossa tätä luontoselvitystä tehtäessä. Kaikki

8 7 suunnitellut voimalaitospaikat sijoittuvat mäkien lakialueiden hakkuu- ja taimikkoalueille. Niiden alueella tai välittömässä läheisyydessä ei todettu merkittäviä luontoarvoja. Jos suunnitellut paikat muuttuvat, tulee selvitystä täydentää sijoituspaikkojen ja niiden ympäristön osalta. Tuulipuiston yleiskaavassa tulee ottaa huomioon, että hanke sijoittuu Joutenvesi- Pyyveden ja Oriveden- Pyhäselän saaristojen Natura alueiden läheisyyteen. Luonnonsuojelulain (65 ) perusteella Natura-alueen ulkopuolisenkin hankkeen Naturavaikutukset tulee arvioida, mikäli se todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Kaavan vaikutusarviointiin tulee sisällyttää Natura-arvioinnin tarpeellisuuden arviointi ainakin näiden kahden Naturaalueen osalta. Muita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita voimalaitosten läheisyydessä ovat luonnonsuojelulain suojeltuna luontotyyppinä rajattu Nilkokallion vaahterametsikkö, Eevertin korven luonnonsuojelualue ja valtakunnallisesti arvokas Kuikanvuori- Kiiasvuori -kallioalue. Voimalaitosten ympäristön muut huomionarvoiset luontokohteet ovat kallioita, jyrkänteitä ja niiden alusmetsiä sekä puroja, noroja, tihkupintoja, vähäpuustoisia soita ja reheviä lehtolaikkuja. Pääosin kohteet ovat paikallisesti arvokkaita metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsälain vaatimuksia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Molemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Luonnontilaiset purot, norot ja lähteiset tihkupinnat ovat vesilain (17a ) mukaisten kohteiden luonnontilan muuttaminen vaatii ympäristölupaviraston luvan. Kolmessa lehtokohteessa esiintyi vaahteroita, ja yksi niistä saattaa täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvan jalopuumetsikön kriteerit. Keväällä 2011 tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei todettu merkkejä liito-oravasta, vaikka alueella on lajille elinympäristöksi sopivia metsiä. Selvitys on tehty yleiskaavatarkkuudella ja maastokartoitukset yhden maastokauden aikana muutamalla käyntikerralla. Alueelle tehdyt pesimälinnusto- ja lepakkoselvitykset antavat lisätietoa alueen luontoarvoista ja ne tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon tätä selvitystä täydentävinä selvityksinä Maisema Tämän luvun tarkoituksena on kuvata alueen maisemarakenteen ja maisemakuvan yleispiirteitä yleiskaavatyön taustaksi. Yleiskaavatyötä varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (liite 2), joka perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun, maastokäynteihin sekä lähtötietoanalyysiin. Savonranta on kuulunut vuodesta 2009 lähtien Savonlinnan kaupunkiin. Savonranta sijaitsee Saimaan vesistön alueella, Pyyveden rannalla noin 50 km Savonlinnasta pohjoiseen. Seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Savonrannan kirkonkylä sijaitsee kohteen koillispuolella, Pyyveden vastarannalla. Suunnittelualue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja sen sisällä Suur-Saimaan maisema-alueeseen. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemassa toistuvat luoteesta kaakkoon suuntautuneet maastonmuodot, kuten selänteet ja kallioperän murroksien mukaan sijoittuneet vesistöt ja laaksot. Vesistöt kapenevat paikoin reittivesiksi, näin esim. Savonrannan edustalla. Maaperää peittää lähes kauttaaltaan moreenivaippa, sillä alue on jääkauden jälkeisten merivaiheiden suhteen vedenkoskematonta aluetta. Seutu on kuitenkin karua, savikoita ei liiemmin ole ja kuiva mäntykangas on kasvillisuustyypeistä tyypillisin.

9 8 Alueen korkeussuhteet ovat kauttaaltaan vaihtelevia ja mäkien väliin jää syviä solamaisia painanteita, joiden pohjataso on lähellä Pyyveden pinnan tasoa. Painanteissa on soistuneita alueita, muutamia lampia ja näistä Pyyveteen laskevia purouomia. Maisemakuvaa leimaa mäkisyys, metsäisyys ja vesistöt. Alueen topografia on esitetty alla olevalla kartalla. Muutamat vanhat pihapiirit ja näitä ympäröivät peltoalat tuovat maisemaan vaihtelua ja kulttuurimaiseman piirteitä. Viljelykäytössä edelleen olevia peltoja on kuitenkin niukasti ja ne sijaitsevat pieninä, toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Viljelykäytöstä poistuneet, metsittyneetkin pellot erottuvat maisemakuvasta pohjakasvillisuuden ja puulajiston puolesta. Pääasiallisesti maisemakuva muodostuu luonnonympäristön tekijöistä ja suuressa määrin vaihtelevista metsäkuvioista. Puuston laji- ja ikäjakautuma on suuri, vaikka havupuuvaltaiset laki- ja rinnemetsät hallitsevat maisemakuvaa. Seudun asutuskeskukset; taajamat ja kirkonkylät ovat sijoittuneet vesireittien varsille ja solmukohtiin. Savonrannan taajama edustaa tällaista vesireitin varrella, aivan rannan läheisyydessä sijaitsevaa kirkonkylää. Muut asutusryhmät ovat perinteisesti sijoittuneet melko hajanaisesti ja väljästi, tyypillisesti saman mäen tai aukean tuntumaan. Yksittäiset rannoilla ja mäkikumpareilla sijaitsevat maatilat ovat samoin maisemamaakunnassa tyypillisiä.

10 Rakennettu ympäristö Alueen välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella, kulkee Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja. Suunnittelualueet ovat rakentamattomia metsätalouskäytössä olevia alueita. Yllä olevaan karttaan on kuvattu tuulivoimaloiden sijainnit keltaisilla palloilla ja alueella olemassa oleva lähiasutus neliöillä. Ruskea neliö tarkoittaa vakituista asuntoa ja harmaa neliö loma-asuntoa. Tiedot on kerätty rakennus- ja huoneistorekisteristä, jonka tiedot ovat peräisin rakennusten rakentamis- tai viimeisen rakennusluvan ajankohdan mukaisia. Voimaloita lähin nykyisin vakituisessa käytössä oleva asunto Niinilammenmäellä sijaitsee n. 800 metrin etäisyyllä voimaloista. Pohjoisimman voimalan eteläpuolella on n. 400 metrin päässä voimalasta entinen talo, jossa ei ole asuttu 15 vuoteen. Tornatorin maaomaisuus näkyy kartassa punaisella. Lisäksi Pyyveden pohjoisrannalla ja Savonrannan kirkonkylän suunnassa on asutusta, jonne tuulivoimalat näkyvät. Yleispiirteiltään Syvälahden alue on metsäistä ja mäkistä maastoa, jossa on haja- ja loma-asutusta. Vakituista asutusta on Syvälahdentien ja Pyöreislahdentien varrella. Pääosin asuinpaikat ovat sijoittuneet pienten selänteiden etelä- ja lounaisrinteeseen, yleensä kukin pihapiiri omalla mäellään. Vapaa-ajan asutus sijoittuu päävesistöjen rannoille mm. Pyöreissaareen ja Vuoriniemeen sekä Syvälahden alueelle. Selvitysalue on metsätalouskäytössä ja alueella risteilee metsäautotieverkosto. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja.

11 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museoviraston rekisterin mukaan lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on 1400-luvun linnoitusketjuun kuuluva Orivirran saarto Savonrannan kirkonkylän luona. Myös mahdolliset Saimaan syntyyn liittyvät vanhat rantapenkereet kuuluvat VAT-Vuoksen vaikutuspiiriin. Ennen tuulivoimapuiston rakentamista tehdään muinaisjäännösinventointi täsmäinventointina rakennettavan tiestön, kaapeleiden ja tuulivoimaloiden osalta. Alueelle on tehty rakennuskantainventointi. Suunnittelualueen vanhimmat rakennukset on rakennustyylin perusteella rakennettu luvuilla. Pääosa suunnittelualueen rakennuskannasta on rannalle rakennettuja loma-asuntoja, jotka ovat 1980-luvulta tai uudempia. Osa alueen loma-asunnoista on vanhempia. Selvityksen perusteella alueella ei todettu rakennuskulttuurin kannalta suojeltavia kohteita Väestö ja työpaikat Kaava-alueella ei ole vakituisia työpaikkoja. Metsätalous on suunnittelualueen suurin työllistäjä. Alueen lähialueella on jonkin verran vakituisia asuintaloja sekä rannoilla loma-asuntoja Ympäristökuormitus Suunnittelualueelta ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.2 Maanomistus Alue, jolle tuulivoimalat sijoittuvat on Tornator Oy:n omistuksessa. Suomen Tuulivoima Oy on vuokrannut alueen vuoteen 2040 asti. 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut , suunnittelualue on pääsääntöisesti ns. valkoista aluetta, jossa ei ole maankäyttöä ohjaavia merkintöjä. Maakuntakaavassa lähialueelle on osoitettu kaksi maa-ainesten ottoaluetta (EO1 322 Liukonkallio ja 324 Nilkokallio). Alustavan sijoittelun mukaan tuulivoimala nro 5 sijoittuu maakuntakaavan Nilkokallio (kallio tai rakennuskiviainesten ottoalue) kohdalle. Maakuntakaavan kiviaineisten ottoalueen varaus ei ole sitova ja maa-alueen käyttö on maanomistajan päätettävissä. Maakuntakaavassa suunnittelualueen lähialueelle on osoitettu myös uiton toimintapaikka (ls1 240/ Mehtosaari A), retkisatama (V1 87 / Hirviniemi) ja kulttuuriympäristön ja/ tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde (ma 730 / Syvälahden kansakoulu). Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Pyyveden Natura-alueeseen (nat 401/ Joutenvesi-Pyyvesi), jossa suojeluperusteena on Saimaan norppa. Pyyvedelle maakuntakaavassa on merkitty syväväylä sekä laiva- ja veneväylät. Etelä-Savon vuonna 2010 vahvistettua maakuntakaavaa on alettu täydentää. Tässä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa täydennetään Etelä-Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Maakuntaliiton tavoitteena on selvittää kaavaprosessissa maakunta-

12 11 kaavatasolla yleiset edellytykset tuulipuistojen sijoittumiselle ja osoittaa kaavakartalla selvitysten perusteella havaitut tuulipuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Selvityksissä tarkastellaan tuulipuistojen sijoittumismahdollisuuksia teknis-taloudellisten edellytysten sekä tuulipuistojen rakentamista rajoittavien tekijöiden näkökulmasta. Soveltuvia alueita etsittäessä otetaan huomioon muun muassa, mitkä ovat korkeiden voimaloiden vaikutukset maisemaan. Suunnittelualue kuuluu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen ja Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksen mukaan Etelä-Savon potentiaalisiin tuulivoima-alueisiin. Tuulivoima-alueiden osalta 1. vaihemaakuntakaava on ehdotuksena toisen kerran nähtävillä välisen ajan. Syvälahden alue sisältyy maakuntakaavaehdotuksen alueeseen tv Ote Etelä-Savon maakuntakaavayhdistelmästä. Yleiskaava Suunnittelualueen vesistöjen ranta-alueilla on voimassa Savonrannan kuntaan vuonna 2004 hyväksytty oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava rantaan rajoittuvilla ranta-alueilla (n. 300 m rannasta). Yleiskaavan pääasiallinen merkintä vaikutusalueella on maa- ja metsätalousalue (M), jossa ei ole rakennusoikeutta 200 m syvyisellä rantavyöhykkeellä. Oheiseen rantayleiskaavaotteeseen on lisäksi tuulivoimalat merkitty keltaisilla palloilla.

13 12 Asemakaava Pyöreissaaren alueella on voimassa ranta-asemakaava. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Muut suunnitelmat ja varaukset Suunnittelualue rajoittuu Joutenvesi- Pyyvesi Natura 2000-alueeseen, joka on saimaannorpan elinaluetta. Järvialueella on merkitystä myös melko luonnontilaisena järviluonnon alueena ja se on useiden selkien, suurten saarien ja voimakkaasti virtaavien salmivesien muodostama kokonaisuus. Tuulivoimapuistoalueen ja Savonrannan kirkonkylän väliin jää Metsosaari, joka on voimassa olevassa rantayleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi (SL). Nilkokallion alueella sijaitsee pienialainen luonnonsuojelualue (Lsl 29 vaahterametsikkö) ja Eevertin korven luonnonsuojelualue. Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Osayleiskaavan muutoksen ja osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa ja kiinteistöraja-aineistoa.

14 13 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan , jossa tuulivoimarakentamisen erityiset sisältövaatimukset ovat: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava tuulivoimapuiston rakentamista varten sekä vaikutusten arvioinnit. Yleiskaavan sisältötavoitteena on, että kaavaa saa käyttää vain tuulivoimaloiden rakennuslupien ja tuulivoimapuiston vaatimien muiden rakenteiden lupien myöntämiseen. Yleiskaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset oikeusvaikutukset. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille ja Suomen Tuulivoima Oy:n vuokraamille maille Savonlinnan Syvälahden alueelle. Alue kuuluu maakunnallisten selvitysten perusteella Etelä-Savon potentiaalisimpiin tuulivoimapuistoalueisiin. Turbiinien yhteenlaskettu nimellisteho tulee olemaan alle 30 megawattia. Etelä-Savon ELYkeskuksen ( ) antaman päätöksen mukaan tuulivoimahanke ei edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Syvälahden alue sisältyy tekeillä olevan Etelä-Savon vaihemaakuntakaavan potentiaalisiin tuulivoimapuistoalueisiin. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa huomioidaan luonnon- ja maisema-arvojen säilyminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen Savonlinnan kaupungin tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat päättäneet käynnistää osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen laadinnan Syvälahden alueelle Suomen Tuulivoima Oy:n kaavoitusaloitteen perusteella. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 :n mukaisena tuulivoimayleiskaavana. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavanlaatijaksi on valittu Pöyry Finland Oy. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan tulee osallisille ja kuntalaisille varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa. Yleiskaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta on ilmoitettu kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä sekä Savonrannan yhteispalvelupisteessä. OAS pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä kaavan laadinnan ajan, alkaen Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa. Suunnittelualueen ja lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan MRA 30 :n ja 19 :n kuulemisessa henkilökohtaisilla kirjeillä. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin kotisivulla Yleiskaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jättivät kirjallisen lausunnon Trafi, Finavia, Puolustusvoimien pääesikunta, Ilmavoimat, Fingrid Oyj, Etelä-Savon ELY/ maankäyttö, Pohjois-Savon ELY/ liikenne sekä Museovirasto ja lisäksi kaksi yksityishenkilöä jättivät kirjallisen mielipiteen hankkeesta.

15 14 Kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus tarkoituksella jo ennen kaavaluonnoksen laadintaa, jotta osalliset pääsevät ottamaan kantaa hankkeeseen ajoissa. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kokonaisuudessaan (mm. laaditut selvitykset, YVA, yleiskaavan laadinta). Kaavasta on järjestetty alustava viranomaisneuvottelu Savonlinnassa , jossa käytiin läpi alueen selvitystilannetta. Neuvottelussa kartoitettiin tarvittavat luontoselvitykset, joiden tekeminen käynnistettiin seuraavalla viikolla. Tätä ennen on käyty aluetta koskeva YVA:n tarveharkinta. Etelä-Savon ELY-keskuksen antamassa YVA-päätöksessä todetaan, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Täten Savonlinnan Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaavaa voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella yleiskaavalla, johon laaditaan yleiskaavatasoiset riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Kaavasta on järjestetty aloitus- ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Savonlinnassa Neuvottelussa käytiin läpi tehdyt selvitykset ja suunnittelutilanne. Yleiskaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä , ja siitä pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisina olevilta viranomaisilta. Luonnoksen nähtävilläoloaikana pidettiin yleisötilaisuus Savonrannan yhteispalvelupisteessä. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaluonnosta tarkistettiin ja laadittiin yleiskaavaehdotus pidettiin viranomaisten työpalaveri. Lausuntojen ja mielipiteiden johdosta eteläisin voimala poistettiin ja toiseksi eteläisin voimala siirrettiin 350 metriä pohjoisemmaksi. Kaksi luoaluetta, jotka rajoittuvat tuulivoima-alueisiin, lisättiin kaavaan. Yleiskaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 19 ) ja pyydettiin viranomaisten lausunnot. Pidettiin viranomaisneuvottelu ja yleiskaavaa tarkistettiin saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Voimalapaikkojen muutosten ja kaava-alueen rajauksen muutosten johdosta kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja tarvittaessa kuullaan niitä erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu (MRA 18 ). Ensimmäistä kaavaehdotusta on muutettu seuraavasti: - Koillisin voimala on siirretty Oravuoresta itään Niinilammen vuoren pohjoispäähän. Niinilamminvuoren huipulla ollut voimala on siirretty Niinilamminvuoren kaakkoispäähän. - Parrikankaan itäisin voimala on siirretty n. 300 m luoteeseen. Parrikankaan eteläisin voimala on siirretty n. 300 m luonaaseen. - Eteläisin voimala on siirretty n. 250 m luoteeseen Kalattomankankaalla. - Yleiskaava-alueen rajausta on muutettu vastaamaan voimaloiden sijaintiin nähden. Edellämainitut muutokset tehtiin, koska Savonlinnan kaupunki vaati kaava-alueen sisään jääviltä maanomistajilta sopimuksen, joka koskee MRL 43.2 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Sopimusta ei saatu kahdelta maanomistajalta. Toinen yleiskaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi (MRL 37 ). Kaavan hyväksymisen jälkeen kaupunginvaltuuston päätöksestä tiedotetaan ja kaava saa lainvoiman.

16 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (liite 1). Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla, virallisessa ilmoituslehdessä ja Savonlinnan kaupungin www-sivuilla. Suunnittelu- ja lähivaikutusalueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajia informoidaan MRA 30 :n ja 19 :n kuulemisessa henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin kotisivulla 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Osayleiskaava Osayleiskaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavat merkinnät. Yleiskaavaalueeseen kuuluu lisäksi kunkin tuulivoimalan ympäriltä maa- ja metsätalousaluetta noin 500 metrin säteellä. Yleiskaavaa saa käyttää vain tuulivoimaloiden rakennuslupien ja tuulivoimapuiston vaatimien muiden rakenteiden lupien myöntämiseen. Kaavoitus käsittää kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille maille Savonlinnan Savonrannan Syvälahden alueelle. Turbiinien yhteenlaskettu nimellisteho tulee olemaan alle 30 megawattia. Suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Suunnittelussa on huomioitu myös luonnon- ja maisema-arvojen säilyminen. Osayleiskaava on laadittu perus-, maisema-, luonto-, ääni-, välke-, tuulisuus- ja taloudellisuusselvitysten sekä toimijan tavoitteiden pohjalta. Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tällä tuulivoimayleiskaavalla ei ole vaikutuksia rantayleiskaavan toteuttamiseen. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat rantayleiskaava-alueen ulkopuolella tai maa- ja metsätalousalueille, joista rantayleiskaavan mukaiset rantarakennuspaikat on siirretty kiinteistön/kantatilan muille rannoille. Rantayleiskaavan ja tuulivoimayleiskaavan ohjausvaikutukset eivät ole ristiriidassa toisiinsa nähden. Yllä olevassa kaavaotteessa on esitetty rantayleiskaavaotteella voimaloiden sijainnit (keltaiset pallot).

17 16 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaisuudessaan toimijan hallinnassa olevalle kiinteistölle. Naapurikiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä, joten tuulipuiston rakentaminen ei loukkaa naapurikiinteistöjen etuja. Selvitysten mukaan naapurikiinteistöjen omistajilla on metsätalousmaata Syvälahden alueen ulkopuolellakin. Yleiskaavassa on osoitettu tuulivoimala-alueet, joihin tuulivoimalat on sijoitettava sekä aluekohtaisesti tuulivoimalan (tuulivoimaloiden) lukumäärä. Tuulivoimalan likimääräinen sijoittuminen on osoitettu yleiskaavaan symbolilla. Kullekin tuulivoimalalle varataan tuulivoimalan tarvitsema rakennusoikeus huoltorakennuksineen. Yhden tuulivoimalan tarvitsema alue maastossa on n metrin halkaisijan suuruinen. Tuulivoimalat on sijoitettu tuulisuus- ja maanomistusolot huomioiden mäkien rinteille. Voimaloiden sijoittumisessa on otettu huomioon laaditut selvitykset. Osayleiskaavaan on merkitty voimalinja ja tieverkko. Rakennettavat sähkönsiirtoyhteystarpeet ja huoltotiet on suunniteltu ohjeellisina kaavakartalle. Tuulivoimalan korkeus määräytyy ennen rakentamista haettavassa ilmailulain 165 :n mukaisessa lentoesteluvassa. Kaikille yleiskaavassa esitetyille tuulivoimaloille on myönnetty lentoesteluvat, joiden mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on maanpinnasta 180 m ja merenpinnasta kokonaiskorkeus vaihtelee m välillä riippuen maanpinnan korkeudesta. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnit on laadittu em. korkeudet huomioiden. Tuulivoimaloille on suunniteltu vuoden käyttöikä, jonka jälkeen tuulivoimalan turbiini ja lavat voidaan uusia. Rakennettu torni voi toimia edelleen tuulivoimalan tukijalkana. Jos tuulivoimatuotanto ei jatku tuulivoima-alueella, niin voimala on purettava ja alue ennallistettava ympäröivään maankäyttöön nähden sulautuvasti. Alueen ennallistamiselle voidaan antaa määräyksiä rakennusluvan yhteydessä. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkee Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja, josta sähkönsiirto toteutetaan todennäköisesti ilmajohtona alueen keskelle ja sieltä voimaloille tielinjauksia hyödyntävin maakaapelein. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa pääosin metsäautotieverkostoa. Uutta tietä joudutaan rakentamaan vain joidenkin voimaloiden osalta. Seututieltä 474 kulku tuulivoimapuistoon tapahtuu Syvälahden ja Pyöreislahden yksityisteiden kautta. Seututien ja Syvälahden yksityistien liittymän sekä yksityisteiden parantamiseen on laadittava suunnitelmat ennen rakennuslupien myöntämistä. Yleiskaavamääräys: Ennen rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee esittää yksityiskohtainen kuljetussuunnitelma ja suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä tieverkon ja liittymien parantamiseksi.

18 17 5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Kaavaratkaisulla on vaikutuksia muun muassa luontoon ja maisemaan sekä rakennettuun ympäristöön. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tämä yleiskaavaselostus sisältää yleiskaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille yleiskaavan sisältöä. Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Liikenteelliset vaikutukset 4. Sosiaaliset vaikutukset 5. Kulttuuriset vaikutukset 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 7. Seudullisten suunnitelmien toteutuminen 5.2 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisemallisten vaikutusten arviointi Savonlinnan Syvälahden tuulivoimaosayleiskaavan kaava-alueelle on osoitettu kuusi tuulivoimalaaluetta, joihin on merkitty yhteensä kahdeksan tuulivoimalan likimääräinen sijoituspaikka. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina tieyhteydet, sähkölinjat ja maakaapelit. Tuulivoimayleiskaavan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu kaava-alueelle tehtyyn maisemaselvitykseen (Pöyry Finland 2011, päivitetty 2014), Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistoon ja päivättyyn toiseen kaavaehdotukseen. Arviointi on tehty Suomen ympäristöministeriön julkaisun Tuulivoimalat ja maisema (Wecman 2006) ohjeita mukaillen. Seuraavat tuulivoiman maisemallisia vaikutuksia kuvaavat seikat on poimittu em. julkaisusta. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimaloiden suureen kokoon, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Siten voimalat kutistavat ympärillään olevaa maisemaa. Keskeisiä arvioitavia elementtejä ovat maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maamerkit ja muut maisemaelementit. Vaikutusvyöhykkeet on suuntaa-antavasti määritelty siten, että 5-7 km etäisyydellä voimaloiden hallitsevuus vähenee. 1. vaihemaakunnassa käytetyt vyöhykejaot tukevat edellä mainittua hallitsevuuden vähenemistä. Voimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutuksien laatuun. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muutokselle. Sietokyvyn ylittyessä maisema saa visuaalisesti teollisen tai teknisen luonteen ja muuttuu identiteetiltään tuulivoimamaisemaksi. Erityisesti arvioitavia tekijöitä ovat maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne tai maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Arvioitavia seikkoja ovat myös maiseman eheys ja yhtenäisyys. Tuulivoimaloiden rakentamisen myötä on muodostunut näkemyksiä siitä, miten eri maisematyyppien sietokyky eroaa toisistaan. Koskemattomien luontomaisemien katsotaan kestävän huonosti tuulivoiman sijoittamista, sillä kokemus luonnon alkuperäisyydestä tai koskemattomuudesta nousee tärkeäksi. Ranta- ja vesistöalueilla on tärkeä merkitys virkistyskäytölle ja niiden eheyttä ja luonnontilaisuutta arvos-

19 18 tetaan samoin korkealle. Historiallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa tuulivoima nähdään sopimattomana elementtinä. Paikan luonne siirtyy nykyhetkeen ja historiallinen tunnelma katoaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2000) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Syvälahden sokkeloisesta ja mosaiikkimaisesta maisemarakenteesta seuraa suuria vaihteluita voimaloiden aiheuttamissa vaikutuksissa riippuen tarkastelupaikasta. Seudun maisema on laajassa mittakaavassa suuripiirteistä, sillä vesistöreittien kautta maisematilat linkittyvät toisiinsa huomattavan laajoilla alueilla ja toisaalta myös vaaroilta avautuvat näkymät ulottuvat samankaltaisina kaukaiseen horisonttiin saakka. Väli- ja kaukoetäisyyden vaaroilta tarkasteltaessa voimalat muodostavat yhtenäisen ryhmän, joka sijoittuu muutaman korkeamman laen muodostamalle selännealueelle. Valtaosalle näkymäsuunnista ja silhueteista ei siten sijoitu voimaloita. Lähietäisyydellä vesistöistä käsin tarkasteltaessa voimalat nousevat korkeiksi, jossain määrin maisemaa alistaviksi eli dominoiviksi elementeiksi. Toisaalta maastonmuodot ja puusto aiheuttavat myös paljon katvealueita. Näkemän lähialue 0-5 km: 1 vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessaa mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän lähialue sijoittuu lännessä ja etelässä metsätalousvaltaiselle alueelle, jossa on vähän avoimia peltoalueita ja muutamia pieniä järviä ja lampia. Vesistöltä tarkasteltaessa tuulivoima-alue sijoittuu sivuun väylistä. Rantaasutuksen näkökulmasta mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän lähialue ulottuu lähinnä Pyyveden pohjois- ja itärannan suhteen epäedullisesti. Analyysiaineisto kuvaa pohjoisessa Pyyveden osalta myös Syvälahden tuulivoimayleiskaavan näkemäalueita. Luoteessa Enonveden ja Pyyveden rajalla lähialueen ja välialueen rajapinta siirtynee lähemmäksi Pylkönsaarta. Näkemän välialue 5-10 km: 1 vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän välialue ulottuu hyvin hajanaisena länteen Enonveden suuntaan näkemäalueen etäisyyden ollessa lähes 10 kilometriä. Idässä näkemäalue muodostuu Paasselälle, jossa sielläkin etäisyys mallinnettuun tuulivoima-alueeseen on pääosalla näkemäaluetta lähes 10 kilometriä. Etelä- ja pohjoissuunnassa näkemäaluetta ei tälle etäisyydellä metsäisen ympäristön vuoksi juuri synny. Välialueen näkemäalueet kohdistuvat analyysiaineistossa Enonveden keski ja luoteisosiin tuulipuiston puoleisen rannan ja sen edustan vesialueiden jäädessä suhteellisen leveälti, paikoin noin kilometrin etäisyydellä katvealueelle. Idässä Paasselän lounaisrannan näkemäalueet ovat analyysiaineiston mukaan rikkonaisia, sillä saaret muodostavat rantaviivan suuntaisia katvealueita. Syvälahden yleiskaavasta seuraavat välialueen näkemäalueet ovat kapeampia ja katvealueet leveämpiä kuin maakuntakaavaa varten tehdyssä mallinnuksessa. Katveeseen jäävän vesialueen osuus kasvaa. Enonvedellä Hanhivirran lossin ympäristössä oleva katvealue levenee ja Enonveden näkemäalue kaventuu kauttaaltaan. Samoin Paasselällä saarien koillispuoleiset katvealueet ulottuvat tehtyä mallinnusta pidemmälle. Lounaassa eroa mallinnukseen on erityisesti Enonkoskella, jossa Ylä Enonveden rannoilla yleiskaavasta seuraavat katvealueet mallinnettua laajempia. Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kansallismaisemaan Kohde Heinäveden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kansallismaisema

20 19 Etäisyys hankealueesta Vaikutukset yli 20 km Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) Kohde Linno-saaren rajalinnake Etäisyys hankealueesta Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset n. 3-5 km Vesistöön liittyvä rajalinnake metsäisellä saarella. Linnake on osa Olavinlinnaan liittyvää laajaa linnoitusjärjestelmää. Saari sijoittuu maisemalliseen solmukohtaan, laajan vesireitin varrelle. Muinaisjäännösalue. Alue on myös maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävä alue. Näkemäanalyysin perusteella voimalat näkyvät kohteeseen. Havainnekuvien perusteella puusto luoma peitevaikutus estää paikoin voimaloiden näkyvyyden kohteeseen. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta muinaisjäännösalueeseen, eikä voimaloiden näkyminen lounaassa vaikuta merkittävästi kohteen maisemalliseen asemaan, maisemakuvaan tai sen muihin arvoihin. Vaikutukset maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin Kohteet Etäisyys hankealueesta Maisematyypin kuvaus Savonrannan kirkonkylän koskimaisema ja taajama alle 5 kilometriä Kirkonkylä, johon liittyy rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Pienipiirteinen kylä- ja koskimaisema Kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuurimaisema Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kohteen arvoihin. Näkemäanalyysin perusteella kohde jää puuston muodostamalle katvealueelle. Kohteet Etäisyys hankealueesta Muut maakuntakaavan maisema- ja kulttuuriympäristökohteet kilometriä

21 20 Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Suhteellisen pienialaisia maisema- ja kulttuurimaisema-alueita Mittakaavaltaan pienipiirteisiä kohteita. Kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuurimaisema Etäisyyden vuoksi vaikutusten hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Lisäksi näkemäanalyysin perusteella puusto ja maastonmuodot aiheuttanevat huomattavalle osalle kohteista katvetta. Muut maisemallisesti merkittävät kohteet ja kokonaisuudet Kohde Etäisyys hankealueesta km Maisematyypin kuvaus Vaaranäkymät 0 - Metsäistä, sokkeloisten vesireittien halkomaa vaara-/mäkimaisemaa, jossa vaarojen ja mäkien lailta avautuu pitkiä kaukonäkymiä. Hankkeen lähi- ja kaukovaikutusalueella on useita vastaavan korkuisia vaaroja, joiden lakialueille ja rinteille tuulivoimalat todennäköisesti näkyvät. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Suurimittakaavainen Pitkät näkymät, maastonmuodot, metsäisyys, luontovaltaisuus. Hanke ei suoraan muuta metsävaltaisuutta, näkymälinjoja tai maastonmuotoja. Hankkeella on kohtalainen vaikutus välietäisyydellä (5-10 km) yhtenäisten ja laajojen luontovaltaisten alueiden kokemukseen. Kaukoetäisyydellä, (>10 km) vaikutukset livenevät. Lähietäisyydellä, alle viiden kilometrin päässä voimaloista maisemallinen vaikutus on tiettyihin näkymäsuuntiin dominoiva. Kohde Etäisyys hankealueesta km Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vesistö- ja rantanäkymät 0- Järvi- ja vesireittimaisemaa. Sokkeloisten vesireittien verkkomaisesti halkomaa metsärantaista vaara- ja mäkimaastoa. Vesistö muodostaa maiseman topografisen perustason, johon alueen korkeustasovaihtelut suhteutuvat. Mittakaava vaihtelee huomattavasti. Vesireitit ovat erittäin sokkeloisia ja sijoittuvat pitkänomaisiin kallioperän murroksiin. Vesistöreittien tarjoamat yhteydet, virkistysarvot, pitkät näkymät päävesistöreittejä pitkin. Sokkeloiset, lähes suljetut maisematilat lahdenpoukamissa ja salmissa. Ko-

22 21 kemukset järviluontomaisemasta. Vaikutukset Hanke ei vaikuta vesireitteihin. Hankkeella on kohtalainen vaikutus Pyyveden osalla yhtenäisten ja laajojen luontovaltaisten alueiden kokemukseen. Pyyveden etelärannat ja kapea vesialue niiden edustalla jäävät katvealueelle. Paasselällä ja Enonvedellä vaikutukset ovat etäisyyden kasvaessa vähäisiä. Näkemäanalyysin mukaan maastonmuodot, vesireittien suuntautuneisuus ja puusto aiheuttavat Enonvedellä ja Paasselän lounaisrannalla katvealueita. Kohde Etäisyys hankealueesta Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Paikalliset rakennetut kulttuuriympäristöt 0-5 km Pienialaisia metsien rajaamia kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Pienipiirteinen. Kohteista ei avaudu pitkiä kaukonäkymiä. Kokonaisuus muodostuu pientilojen rakennusryhmistä ja näitä ympäröivistä viljelymaisemista, jotka rajautuvat selkeästi metsäisiin selänteisiin. Niinilammenmäki: Voimalat sijoittuvat osin maisematilaa rajaavien vaarojen lakialueille. Lähimpien, noin kilometrin etäisyydelle sijoittuvien tuulivoimaloiden maisemallinen vaikutus on tietyissä näkymäsuunnissa vähäisen etäisyyden vuoksi dominoiva. Muissa paikallisissa kohteissa puusto ja maastonmuodot aiheuttavat todennäköisesti katvealueita ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. 5.3 Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön Arvioinnin kohde ja perusteet Syvälahden tuulivoimayleiskaavan luonnonympäristöön ja luontokohteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia varten olivat käytettävissä seuraavat luontoselvitykset: Luontoselvitys: Luontokohteet, kasvillisuus ja liito-oravat. Pöyry Finland Oy Pesimälinnustoselvitys. Pöyry Finland Oy Tietoja täydennetty Lepakkokartoitus. Biologitoimisto Vihervaara Oy Muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio. Pöyry Finland Oy ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Etelä-Savon ELY-keskus piti vuonna 2011 tehtyjä selvityksiä sisällöltään riittävinä tuulivoimakaavaa varten ja edellytti lisäselvityksiä, jotka tehtiin keväällä Arvioinnin kohteena on päivätty tuulivoimayleiskaavan kaavaluonnos. Arviointi on tehty Suomen ympäristökeskuksen oppaan Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi (Söderman 2003) mukaisesti. Toimintojen sijoittuminen Tuulivoimayleiskaava-alueelle on osoitettu kahdeksan tuulivoimala-aluetta, joihin on merkitty kaikkiin yhden tuulivoimalan likimääräinen sijoittumispaikka. Lisäksi on osoitettu ohjeellisina tielinjaukset, sähkönsiirtoyhteydet ja sähköasemat. Kaavakartalle on merkitty myös Natura-alueen raja, valtakunnal-

23 22 lisesti arvokkaan kallioalueen rajaus ja kaksi olemassa olevaa luonnonsuojelualuetta sekä 110 kv:n voimajohto. Tuulivoimala-alueille ja niiden läheisyyteen tehtiin tarkemmat kasvillisuus-, linnusto- ja pesimälinnustoselvitykset. Vaikutukset kasvillisuuteen ja kasvilajeihin Tuulivoimaloiden ja niiden tie- sekä sähköyhteyksien rakentaminen aiheuttaa suoria muutoksia kaavaalueen nykyiseen kasvillisuuteen rakennuspaikoilla, joiden kasvilajisto häviää osittain ja osittain muuttuu. Kaikki tuulivoimala-alueet sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan hakkuu- tai taimikkoalueille tai nuorten tai varttuvien kasvatusmetsien alueille, joissa kasvillisuus on tavanomaista tuoreiden- ja kuivahkojen kangasmetsien kasvillisuutta eikä kasvilajistossa esiinny uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Tuulivoimala-alueet sivuavat jyrkänteitä, mutta rakentaminen ei ulotu jyrkkiin rinteisiin tai aiheuta niissä kasvillisuuden muutoksia. Luontoselvityksessä todetut muut kasvillisuudeltaan merkittävät kohteet sijoittuvat tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle eivätkä niiden välittömään läheisyyteen. Ohjeelliset tielinjaukset ja sähkönsiirtoyhteydet kiertävät kasvillisuudeltaan merkittävät kohteet lukuun ottamatta Nilkonkalliolle sijoittuvan tuulivoimalan itäpuolta. Siinä ohjeellinen siirtoyhteys on osoitettu tien varteen lähelle luontoselvityksessä mainittua puro ja rehevää korpea (kohde 14 luontoselvityksessä). Rakentamisvaiheessa kohde tulee ottaa huomioon, niin että sitä tai sen kosteus- ja pienilmastooloja ei muuteta. Sama koskee Nilkonkallion tuulivoimalan ja sille ohjeellisena osoitetun tien läheisyyteen sijoittuvaa Nilkonkallion rinteen vaahterametsikköä (kohde 4 luontoselvityksessä), joka on suojeltu luonnonsuojelualueena (s-1.merkintä kaavakartalla) ja on todennäköisesti riippuvainen veden virtauksista rinteessä. Huomionarvoisia kasvilajeja tuulipuistoalueella ovat edellä mainitun ahokirkiruohon lisäksi muutamat lehtolajit kuten vaahtera ja metsälehmus (kohteet 4, 11, 15 ja 19 luontoselvityksessä) sekä myyränporras, jota tavataan vain muutamilla kasvupaikoilla Etelä-Savossa joka kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(b) kasvilajeihin (kohde 9 luontoselvityksessä). Lisäksi alueella tavataan silmälläpidettäväksi lajiksi (NT) luokiteltua suovalkkua (kohde 20 luontoselvityksessä). Tuulivoimayleiskaava ei suoraan uhkaa näiden lajien säilymistä, mutta ohjeellisia tie- ja sähkönsiirtoyhteyksiä toteutettaessa tulee kasvupaikat ottaa huomioon. Linnustovaikutukset Vaikutukset pesimälinnustoon Pesimälinnustoselvityksessä todettiin noin 100 tuulivoimala-alueella tai sen läheisyydessä pesivää lintulajia, joista yleisimmät olivat peippo, pajulintu, punarinta, vihervarpunen, metsäkirvinen, laulurastas, lehtokerttu, hippiäinen, rautiainen, punakylkirastas ja talitiainen. Edustettuina ovat alueella sekä tyypilliset kangasmetsälajit että vanhojen kuusivaltaisten metsien lajit idästä ja pohjoisesta (esim. hiiripöllö, tilhi, sinipyrstö, idänuunilintu ja kuukkeli). Kaikista havaituista lajeista 7 on uhanalaisia ja 11 valtakunnallisesti ja alueellisesti silmälläpidettäviä ja 22 kuuluu lintudirektiivilajeihin. Uhanalaisista, vaarantuneiksi luokitelluista lajeista havaittiin kalasääski, mehiläishaukka, hiirihaukka, sinipyrstö ja pohjansirkku ja silmälläpidettävistä isokoskelo, metso, teeri, kalasääski, rantasipi, sirittäjä,, kuukkeli, ja punavarpunen. Alueella havaittiin myös erittäin uhanalaisen (EN) valkoselkätikan ruokailujälkiä. Havainnoista kaavan tuulivoimala-alueille tai ohjeellisten tie- ja sähkönsiirtoyhteyksien kohdalle sijoittuu muutama yksittäinen pyy-, teeri- ja tiltalttihavainto ja yksi metso-, pohjatikka-, pikkusieppo- ja harmaapäätikkahavainto. Linnustoltaan tärkeimpinä alueina rajatut kuusivaltaiset rinteet ja laaksot jäävät kaavaluonnoksen tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Myöskään ohjeelliset tieyhteydet ja sähkönsiirtoyhteydet eivät aiheuta näiden alueiden pirstoutumista. Näin ollen voidaan olettaa, että elinympäristöjen muuttumisesta, melusta tai häirinnän lisääntymisestä johtuvat haitalliset vaikutukset pesimälinnustoon jäävät vähäisiksi.

24 23 Linnustoselvityksen mukaan tuulivoimalat voivat aiheuttaa törmäysriskin etenkin niiden läheisyydessä pesiville päiväpetolinnuille sekä kaakkureille, jotka kalastavat kaukanakin pesimälammeltaan isommilla vesillä ja lentävät riskikorkeudella. Pesiviä kaakkureita tai kaakkureiden ruokailulentoja ei todettu linnustoselvityksessä. Havaitut kalasääsket lensivät pesintäaikaan tuulipuistoalueen ulkopuolella ja lähin tiedossa oleva kalasääsken pesä on noin 5 km:n päässä. Kesällä 2011 yksi pari yritti pesiä Metsosaaren tienoilla lähellä kaava-alueen pohjoisosaa. Sen sijaan mehiläis-, hiiri-, varpus- ja nuolihaukkoja havaittiin useasti tuulivoimala-alueen päällä ja lisäksi alueella pesinee kanahaukka. Mehiläis- ja hiirihaukan reviirit todennäköisesti ylettyvät osittain voimaloiden alueille. Päiväpetolintuihin kohdistuva riski ei kuitenkaan poikenne Syvälahdessa siitä, mitä se on tuulipuistoissa ylipäänsä. Linnustoselvityksessä on lisäksi mainittu, että voimajohdot voivat aiheuttaa törmäysriskin kanalinnuille, ja että alueella on varsin vahva teeri- ja metsokanta. Tarkemmin voimajohtojen pesimälinnustolle aiheuttamaa riskiä ei selvitysvaiheessa ollut mahdollista arvioida. Kaavaluonnoksessa on osoitettu Niinilammen yli ohjeellinen sähkönsiirtoyhteys ja se voi olla tarpeen merkitä huomiopalloilla, vaikka lammella ei todettukaan pesiviä vesilintuja. Vaikutukset muuttavaan linnustoon Tuulivoimayleiskaavaa varten havainnoitiin alueen yli muuttavaa linnustoa syksyllä 2011 ja keväällä Syksyllä tarkkailua oli 38 päivänä yhteensä 191 tuntia ja keväällä 17 päivänä yhteensä 110 tuntia. Molemmissa tapauksissa tuloksia verrattiin lähialueelta ja muilta vuosilta käyttävissä olleisiin havaintotietoihin. Syysmuutonseurannan johtopäätös oli, että Savonrannan kautta muuttaa melko huomattava määrä arktisia vesilintuja, mutta valtaosa muuttaa ohi kaukaa Paasselän reittiä pitkin. Suurin osa todetuista muuttolinnuista oli hanhia, muista lajiryhmistä runsaimpia olivat pikkulinnut, sorsat, rastaat, kyyhkyt ja päiväpetolinnut. Syksyn 2011 arktinen muutto oli Kaakkois-Suomessa keskivertoa heikompaa; Syvälahden mehiläishaukkamuutto sen sijaan oli kaikkien aikojen suurin Etelä-Savossa laskettu. Keväällä 2012 muutontarkkailusta jäi puuttumaan hanhien osuus, mutta keskivertokeväänä voidaan arvella Savonrannan läheisyydestä menevän muutaman kymmenentuhannen hanhen ja tuhannen kuikkalinnun. Kaikista syksyllä havaituista linnuista 10 % (7261 lintua) muutti riskikorkeudella ja keväällä havaituista 17 % (656 lintua). Todettuja muuttomääriä ja törmäysriskikorkeudella tuulipuistoalueen yli lentäneiden lintujen määriä syksyllä ja keväällä ei voida suoraan verrata keskenään, sillä tarkkailumenetelmissä oli eroja. Riskikorkeudella lentäneistä linnuista kaikkiaan 288 oli uhanalaisiksi luokiteltujen lajien lintuyksilöitä. Yhteensä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja lintudirektiivilajien yksilöitä havaittiin noin Suurin osa näistä linnuista oli arktisia vesilintuja ja petolintuja. Laskennalliseksi törmäysriskiksi Savonrannan tuulipuistolle saatiin 27 lintua vuodessa eli kolme lintua voimalaa kohden. Petolintuja törmäisi laskennan mukaan tuulivoimaloihin 2 vuodessa. Nämä törmäysmäärät eivät todennäköisesti aiheuta missään lintulajissa populaatiotason muutoksia. Tuloksen tulkinnassa pitää ottaa huomioon laskentamalliin liittyvät oletukset ja epävarmuudet. Syvälahden kevään muutosta puuttuu valta osin arktisten lintujen muutto, joten sen osalta riskiarvio on alakanttiin. Syksyn riskiarvio taas on yläkanttiin, sillä seuranta painottui silloin hyviin muuttopäiviin. Riskilaskenta ei myöskään ota huomioon pimeällä tapahtuvaa muuttoa. Vuosien välinen vaihtelu muuttoreiteissä, niin että joskus arktisen muuton pääreitti kulkee Kaakkois-Suomen yli ja joskus suurimmat lintumassat kulkevat Venäjän puolelta. Myös paikalliset sääolot vaikuttavat lintujen muuttokorkeuteen ja reittivalintoihin. Varmojen johtopäätösten teko yhden vuoden seurantajakson ja teoreettisen laskelman perusteella ei näin ollen ole mahdollista. Muutonseurantaraportin johtopäätös kuitenkin oli, että tuulivoimapuiston toteuttamiselle suunnitellussa laajuudessa ei ole estettä, mutta todellisia törmäysmääriä on syytä tarkkailla tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen ja jopa varautua pysäyttämään voimalat erityisen vilkkaan ja riskialttiin muuton ajaksi.

25 24 Vaikutukset muuhun eläimistöön Keväällä 2011 tehdyssä liito-oravaselvityksessä tuulipuiston alueella ei todettu merkkejä liito-oravasta, vaikka lajille sopivia metsäalueita alueella onkin etenkin mäkien välisissä notkelmissa. Suurista nisäkkäistä alueen eläimistöön kuuluvat ainakin hirvi ja karhu sekä pienemmistä mm. majava, metsäjänis, kettu ja näätä. Todennäköisesti nykyiset eläinlajit voivat elää alueella jatkossakin, koska voimakkain ympäristön muutos rajoittuu voimalapaikoille ja eikä rakentaminen estä eläinten liikkumista alueella. Lisäksi metsätalous on jo nykytilanteessa muuttanut aluetta varsin voimakkaasti. Lepakkoselvityksessä alueella havaittiin pohjanlepakoita, viiksisiippoja/isoviiksisiippoja ja korvayökköjä. Ruokailualueita (II luokan lepakkoalueita) rajattiin neljä ja lisäksi alueella voidaan erottaa lepakoiden siirtymäreittejä. Kaavaan merkityt tuulivoimalapaikat eivät sijaitse ruokailualueilla tai merkittävillä kulkureiteillä. Myöskään ohjeelliset tiet tai sähkönsiirtoyhteydet eivät katkaise reittejä, sähköjohdot tosin muutamissa kohdissa sijoittuvat lepakoiden siirtymisreitteinä käyttämien tiealueiden reunoihin. Lepakoiden muuttoa ei tarkkailtu, mutta lepakkoselvitysraportin mukaan on todennäköistä, että se ohjautuu Pyyveden vesialueen ja Savonrannan ja Oriniemen välisen kannaksen kautta tuulipuistoalueen pohjois- ja koillispuolelta. Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöihin ja pohjaveteen Kaavassa osoitetun rakentamisen aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin muodostumiin. Maastoa tasoitetaan rakentamisen yhteydessä tuulivoimaloiden, huoltorakennusten ja tieyhteyksin kohdalta, mutta rakentaminen ei vaadi mittavia muutostöitä. Valtakunnallisesti arvokas Kuikanvuori-Kiiasvuoren kallioalue jää tuulivoimayleiskaavaalueen ulkopuolelle yli 2 km päähän. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöihin, mutta rakentamisvaiheessa on syytä ottaa huomioon, että monet alueen puroista ja noroista ovat luontokohteina huomionarvoisia ja maaainesten kulkeutumista niihin tulee välttää. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen ei liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Vaikutukset luontokohteisiin Natura-2000-alueet, luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmat ja suunnitelmat. Kaavaalue ulottuu pohjoisessa lähelle Joutenvesi-Pyyvesi -Natura-alueen rajaa, joka on merkitty kaavakartalle. Kaavan vaikutukset Natura-alueisiin on arvioitu erikseen seuraavassa luvussa. Kaava-alueelle sijoittuvat luonnonsuojelulain suojeltuna luontotyyppinä rajattu Nilkokallion vaahterametsikkö ja Eevertin korven luonnonsuojelualue on osoitettu kaavassa luonnonsuojelualueina eikä kaava vaaranna niiden luontoarvojen säilymistä. Ohjeellisia tie- ja sähkönsiirtoyhteyksiä toteutettaessa kohteet tulee ottaa huomioon. Orivesi-Pyhäselkä ja Haukivesi-Joutenvesi kuuluvat Suomen tärkeisiin FINIBAlintualueisiin (Leivo ym. 2002), mutta koska tuulipuisto ei aiheuta merkittävää törmäysriskiä, ei sillä ole vaikutusta niiden linnustoarvoihin. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit. Nilkokallion vaahterametsikkö on rajattu luonnonsuojelulain suojeltuna luontotyyppinä ja ositettu kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Luontoselvityksen perusteella vaahteroiden määrä ylittää suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvan jalopuumetsikön kriteerit myös Parrikankaan lehdossa (luontoselvityksen kohde 11). Kaava ei vaaranna sen säilymistä. Vesilain (2. luku 11 ) suojellut vesiluontotyypit ja luonnontilaiset purot, joiden luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista (3. luku 2 ) sekä metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Luontoselvityksessä todettuja mahdollisia vesi- ja metsälakikohteita ovat monet purot, norot, tihkupinnat ja niiden lähiympäristöt. Lisäksi mahdollisia metsälakikohteita ovat kalliot, jyrkänteet ja vähäpuustoiset suot. Kaavassa osoitetut tuulivoimala-alueet ja ohjeelliset tie- ja sähkönsiirtoyhteydet ei-

26 25 vät sijoitu näiden kohteiden kanssa päällekkäin, mutta sivuavat niistä monia. Kaavan toteutusvaiheessa tulee varmistaa, että rakentaminen ei vaaranna luontoarvojen säilymistä. Muut huomionarvoiset luontokohteet. Pesimälinnuston ja lepakoiden kannalta tärkeät alueet on otettu kaavassa huomioon muina huomionarvoisina luontokohteina. NATURA-TARVEARVIOINTI Johdanto ja menetelmät Kaava-alue sijoittuu Joutenvesi-Pyyveden Natura-alueen (FI ) ja Oriveden-Pyhäselän saaristojen (FI ) Natura-alueen läheisyyteen. Molemmat Natura-alueet ovat Saimaan selkävesien, saarten ja salmien muodostamia laajoja kokonaisuuksia ja tärkeitä saimaannorpan elinalueita. Muut Natura-alueet sijaitsevat yli 5 km:n päässä kaava-alueesta. Luonnonsuojelulain mukainen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä (Ympäristöministeriö 2009). Vaikutusten arviointi koskee myös Natura-alueen ulkopuolisia hankkeita, ja siinä tulee ottaa huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset. Tämän tarvearvioinnin tarkoitus on selvittää, kohdistuuko tuulivoimayleiskaavahankkeesta johonkin Natura-alueeseen edellä mainittuja vaikutuksia, niin että siitä olisi tarpeen tehdä varsinainen Natura-arviointi. Tarvearviointi tehtiin olemassa olevan aineiston pohjalta asiantuntija-arviona ja sitä tehdessä otettiin huomioon ympäristöhallinnon ohjeistus Natura-arvioinnin suoritustavasta (Söderman 2003, Ympäristöministeriö 2009). Viime kädessä päätöksen Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta tekevät ympäristöviranomaiset. Natura-alueiden esittely ja sijainti suhteessa kaava-alueeseen 1. Joutenvesi-Pyyvesi Koodi: FI Kunta: Savonlinna (Savonranta), Enonkoski, Varkaus (Kangaslampi), Heinävesi Pinta-ala: ha Aluetyyppi: SCI Joutenvesi-Pyyvesi on laaja, useiden selkien, suurten saarten ja voimakkaasti virtaavien salmivesien muodostama kokonaisuus (Etelä-Savon ELY-keskus 2011). Se on tärkeä saimaannorpan elinalue, jossa on arvioitu olevan saimaannorppaa eli noin 10 % kannasta. Alueen linnustoon kuuluvat mm. karuille järville tyypilliset isokoskelo, tukkakoskelo, kuikka ja selkälokki. Alueen suojelun perusteena on 1 laji: Luontodirektiivin liitteen II lajit: *Saimaannorppa Phoca hispida saimensis * = ensisijaisen tärkeä luontotyyppi tai laji Suojelun toteutuskeinona on maa-alueilla rakennuslaki ja luonnonsuojelulaki ja vesialueilla maastoliikennelaki, vesiliikennelaki ja kalastuskuntien kanssa tehtävät rauhoitussopimukset. Selvitysalue rajoittuu Pyyveden rantaan ja suunniteluissa tuulivoimaloista lähin sijoittuu noin 300 metrin päähän Naturaalueen rajasta.

27 26 Joutenvesi-Pyyvesi Oriveden-Pyhäselän saaristot 2. Oriveden-Pyhäselän saaristot Koodi: FI Kunta: Kitee, Liperi, Rääkkylä, Kerimäki, Savonlinna (Savonranta) Pinta-ala: ,5 ha Aluetyyppi: SCI Oriveden-Pyhäselän alue on saimaannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2005). Alueella elää noin 5 % koko saimaannorppakannasta. Alueen suojelun perusteena ovat seuraavat luontotyypit ja lajit: Luontodirektiivin luontotyypit: Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Puustoiset suot Vaihettumissuot ja rantasuot Boreaaliset lehdot Luontodirektiivin liitteen II lajit: saimaannorppa Phoca hispida saimensis susi Canis lupus karhu Ursus arctos ilves Lynx lynx Suojelun toteutuskeinoina ovat maasto- ja vesiliikennelaki, rakennuslaki, kalastuskuntien kanssa tehtävät rauhoitussopimukset ja luonnonsuojelulaki. Suunnitelluista tuulivoimaloista lähin sijaitsee noin 4 km:n päässä Natura-alueen rajasta. Tuulivoimayleiskaavan mahdolliset naturavaikutukset ja arvioinnin johtopäätös Molemmat Natura-alueet ovat tyypiltään SCI-alueita eli niiden suojelun perusteena ovat tietolomakkeessa mainitut luontodirektiivin luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II lajit, joihin myös vaikutusarviointi kohdistuu. Kaavahankkeella ei ole suoria vaikutuksia kumpaankaan Natura-alueeseen, sillä se sijoittuu niiden ulkopuolelle. Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueen ainoana suojelun perusteena on saimaannorppa, joka on herkkä etenkin pesimäaikana kevättalvella tapahtuvalle häirinnälle (.

28 27 Uhatjasuojelukeinot/Sivut/Saimaannorpanuhatjasuojelukeinot.aspx). Tuulivoimalat, joista kaksi sijoittuu alle kilometrin ja muut yli kilometrin päähän rannasta, eivät aiheuta häirinnän lisääntymistä vesialueella eikä hankkeella siten ole norppaan kohdistuvia vaikutuksia. Oriveden-Pyhäselän saariston Naturaalueella suojelun perusteena on saimaannorpan lisäksi susi, karhu ja ilves sekä neljä metsä- ja suoluontotyyppiä. Tuulivoimahankkeella ei ole näihin vaikutuksia, sillä norpan ja suurpetojen elinmahdollisuudet alueella eivät muutu eivätkä vaikutukset ulotu luontotyyppeihin tai niiden lajistoon. Muut Natura-alueet ovat niin kaukana, etteivät kaavahankkeen vaikutukset ulotu niihin asti. Koska tuulivoimaloiden aiheuttama törmäysriski on pieni, ei niillä voida katsoa olevan vaikutusta minkään Natura-alueen linnustoon. Tuulivoimayleiskaavahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, jotka voisivat merkittävästi heikentää niiden suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa Natura-arviointia ei pidetä tarpeellisena. Vaikutukset yleiseen luonnon monimuotoisuuteen Luontoselvitysten perusteella suunnitellun tuulivoimapuiston alue on osa laajempaa harvaan asuttua ja melko erämaista metsäaluetta, jonka luonnonympäristöä monipuolistavat jyrkkäpiirteiset kalliomäet ja niiden väliset rehevät puronotkot sekä lammet ja järvet. Alueen luonnontilaa on jo muuttanut merkittävästi metsätalous, ja metsäautotieverkosto ulottuu lähelle kaikkia suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja. Hankkeen toteuttaminen voi heikentää jonkin verran luonnon monimuotoisuutta alueella, sillä tuulivoimaloiden ja niiden huoltorakennusten, teiden, sähkönsiirtolinjojen ja sähköasemien rakentaminen lisää metsäalueiden pirstoutumista. Herkimpien lajien kuten pesimälinnuston kuuluvien metsäkanalintujen ja petolintujen elinympäristön laatu voi heiketä, niin että niitä siirtyy pois alueelta tai yksilömäärät pienenevät. Kasvillisuudeltaan tuulivoimala-alueet ovat verrattavissa niitä ympäröivään ja laajemmin alueella esiintyvään metsäkasvillisuuteen, niin ettei rakentaminen merkittävästi vähennä kasvillisuustyyppeihin liittyvää monimuotoisuutta alueella. Ohjeellisina kaavakarttaan merkittyjen teiden ja sähkönsiirtoyhteyksien tarkemmassa suunnittelussa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät luontokohteet tulee ottaa huomioon, niin ettei niiden lajiston ja ominaispiirteiden säilyminen vaarannu. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei katkaise ekologisia yhteyksiä alueella, sillä niiden väliin jää leveitä yhtenäisiä metsävyöhykkeitä. Muuttavan linnuston törmäysriski ei laskelmien perusteella ole suuri, mutta yhden vuoden seurantajakson ja teoreettisten laskelmien perusteella ei voida täysin sulkea pois mahdollisuutta, etteivätkö muuttoreitit voisi jonakin vuonna ainakin hetkellisesti kulkea niin, että törmääjiä olisi runsaammin. Tässä tilanteessa luonnon monimuotoisuutta heikentävät vaikutukset voisivat ulottua huomattavasti tuulipuistoaluetta laajemmalle. Epävarmuustekijät ja lisäselvitysten tarve Tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykset kattavat koko kaava-alueen ja tarkemmat lajistoselvitykset on kohdistettu kaavaan merkityille tuulivoimala-alueille. Kaavaan ohjeellisena merkitty sähkönsiirtoyhteys kaava-alueen ja 110 kv:n voimajohdon välillä on noin kilometrin pituudelta selvitysalueiden ulkopuolella ja sen osalta luontoselvitystä voi olla tarpeen täydentää ennen rakentamista. Ohjeellisina kaavakarttaan merkittyjen teiden ja sähkönsiirtoyhteyksien tarkemmassa suunnittelussa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät luontokohteet tulee ottaa huomioon, niin ettei niiden lajiston ja ominaispiirteiden säilyminen vaarannu. Tuulipuiston vaikutuksia muuttavaan linnustoon on arvioitu yhden vuoden seurantajakson perusteella. Tuulipuiston muuttavalle linnustolle aiheuttaman törmäysriskin arviointiin aiheuttaa epävarmuutta yömuuttoa ja vuosien välistä vaihtelua koskevan tiedon puuttuminen. Todellisten törmäyskuolemien määrää tulee seurata tuulivoimaloiden ollessa toiminnassa ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin niiden estämiseksi. Sama koskee lepakoita, joiden muutosta ei ollut seurantatietoa käytettävissä.

29 28 LÄHTEET: Biologitoimisto Vihervaara Oy 2011: Savonlinnan Syvälahden tuulivoimayleiskaavan lepakkoselvitys. Etelä-Savon ELY-keskus 2011a: Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueen kohdekuvaus. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E. Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. ja Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). BirdLife Suomi ry ja Suomen ympäristökeskus. Kartat osoitteessa: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2005: Oriveden-Pyhäselän saaristojen Natura-alueen kohdekuvaus. Pöyry Finland Oy 2011a: Savonlinnan Syvälahden tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys. Pöyry Finland Oy 2012: Savonlinnan Syvälahden tuulivoimayleiskaavan pesimälinnustoselvitys. Pöyry Finland Oy ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2012: Savonlinnan Syvälahden tuulivoimayleiskaavan muuttolintuselvitys. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 2009: Vaikutusten arviointi Natura-alueilla Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tuulivoimapuiston kokonaisinvestoinnin suuruus on kymmeniä miljoonaa euroja. Tuulivoimapuiston käyttöikä on arviolta vuotta. Investoinnin osalta yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset työllisyysvaikutukset ovat investoinnin kokoon verrattuna suhteellisen vähäiset. Huoltotiestö täytyy pitää ajokunnossa siinä määrin, että tornin juurelle pääsee esim. paloautolla tai nosturilla viivytyksittä. Tämä tarkoittaa, että talviaikaan teiden auraus tulee hoitaa säännöllisesti. Turbiinia huolletaan vuosittain. Tyypillisesti kutakin turbiinia tulee huoltaa noin viikko/vuosi. Turbiinin huipulla töitä tehdessä tulee kerrallaan huoltomiehiä olla töissä vähintään kaksi. Lisäksi turbiinien toimintaa valvotaan etänä 24/7. Ranta-alueilla on voimassa rantayleiskaavat, joissa on osoitettu jonkin verran uusia rantarakennuspaikkoja (RA). On arvioitu, että tuulipuiston rakentamisella ei ole vaikutusta rantayleiskaavan toteuttamiseen. RA-tontit sijaitsevat Pyyveden tai pienempien järvien rannalla, kysytyllä alueella, hyvien tieyhteyksien päässä, mikä vaikuttaa positiivisesti tonttien kysyntään. Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Yleiskaavan toteuttamiseen liittyvistä infraverkon rakentamisen kustannuksista tärkein on tuulivoimaloiden liittäminen sähköverkkoon sekä huoltotietön parantaminen sekä rakentaminen. Kaavahankkeen hakija Suomen Tuulivoima Oy vastaa alueen infraverkon rakentamiskustannuksista eikä sen toteutuksesta aiheudu kustannuksia kunnalle tai alueen maanomistajille.

30 29 Yleiskaavan toteuttamiseksi alueelle tulee rakentaa huoltotiet jokaisen tuulivoimalan juurelle. Rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa tieverkostoa. Tiestöä parannetaan tarpeen vaatiessa. Paikoitellen joudutaan rakentamaan uutta tiestöä. Lisäksi paikoitellen joudutaan tarkistamaan teiden linjausta teiden mutkaisimmissa kohdissa. Yleiskaavassa uudet tiet on osoitettu ohjeellisina eli näin ollen uusien teiden tarkkaa pituutta eikä kustannuksia voida kaavan perusteella suoraan arvioida. Alueelle rakennettavat tuulivoimalat tulee liittää sähköverkkoon. Sähköverkosta on laadittu alustavat suunnitelmat. Tuulivoimapuisto liitetään alueen itäpuolella kulkevaan Järvi-Suomen Energia Oy:n 110 kv voimalinjaan. Tuulivoimaloiden liittämisestä linjaan on sovittu Järvi-Suomen Energia Oy:n kanssa ja puisto on huomioitu yhtiön hankelistalla. Suunnitelmien mukaan tuulipuiston keskiosassa sijaitsee sähköasema, johon yksittäiset tuulivoimalat liitetään. 5.5 Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon, liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Alueen itäpuolella kulkee Kerimäki- Savonranta -maantie (seututie 474). Vakituista asutusta on Syvälahdentien ja Pyöreislahdentien varrella. Alueen läpi kulkeviin teihin ei kohdistu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Huoltotiet pyritään sijoittamaan olemassa olevaan tieverkostoon. Alueelle perusparannettava huoltotieverkosto parantaa osaltaan alueella olemassa olevaa paikallis- ja metsätieverkostoa. Olemassa olevia liittymiä voidaan tarvittaessa parantaa ja muuttaa olemassa olevien teiden linjausta paremmaksi (mm. oikaista teiden mutkia). Tieverkon mahdolliset muutokset tulevat parantamaan alueen liikenneverkon toimivuutta ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Yleiskaavan toteuttaminen ei vaikuta merkittävästi alueen liikennemääriin. Tuulivoimalat huolletaan kerran vuodessa ja muulloin tarpeen vaatiessa. Tuulivoimaloiden käytön aikainen liikennevaikutus on hyvin pieni. Tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa jonkin verran liikenteen lisääntymistä alueella. Tuulivoimalan osat ja rakentamisessa tarvittavat laitteet kuljetetaan paikalle todennäköisesti maanteitse tai mahdollisesti vesistöjä pitkin tai helikopterilla. Rakentamisen aikainen liikkuminen painottuu viikolle normaaliin työaikaan. Tuulivoimaloilla saattaa sijaintipaikasta riippuen olla myös käytönaikaista vaikutusta liikenneturvallisuuteen lähinnä ilmailun osalta. Etäisyydet kantatieltä ovat liikenneministeriön ohjeen mukaiset. Lentoliikenteen liikenneturvallisuus on varmistettu ennen rakentamista haetuilla lentoesteluvilla. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. Yleiskaavaratkaisun mukaiset tuulivoimalat sijoittuvat kaikki niin kauas alueen halki kulkevasta Kerimäki- Savonranta -tiestä, ettei niistä ole haittaa tien käytölle tai liikenneturvallisuudelle. Suunnitellusta tuulivoimapuistosta ei todennäköisesti ole vaikutusta myöskään Pyyveden laiva- ja syväväylien vesiliikenteelle. Tuulivoimaloiden vaikutukset tutkien, radionavigointilaitteiden ym. merenkululle ja liikenteenohjaukselle tärkeiden radiolaitteiden toimintaan tulee selvittää. Liikenteen ympäristövaikutukset Yleiskaavan toteuttamisen aiheuttama lisäliikenne alueella on niin vähäistä, ettei sillä voida katsoa olevan vaikutusta alueen ympäristöön tai sen tilaan. Kaavan toteuttamisella ei ole myöskään vaikutusta alueen liikennemeluun.

31 Sosiaaliset-, terveys- ja viihtyvyysvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, viihtyvyyteen Yleiskaavan aiheuttamat fyysisen ympäristön muutokset kohdistuvat nykyisin pääosin maa- ja metsätalouskäytössä oleville alueille. Suunnittelualue on metsäistä mäkimaastoa. Alueen olemassa oleva rakentaminen sijoittuu alueella kulkevien teiden varsille. Uusi tuulivoimarakentaminen tapahtuu mäkien lakialueilla. Olemassa olevaa tiestöä perusparannetaan ja jonkin verran rakennetaan uutta. Merkittävimmät yleiskaavan toteuttamisen aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset on tuulivoimaloiden näkyminen lähi- ja kaukomaisemassa sekä niiden aiheuttamat äänet ja varjostus tuulivoimaloiden lähialueilla. Kaavan lähialueilla on muutama vakituinen asuintalo ja loma-asunto. Lähin vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 550 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta ja lähin loma-asunto 440 metrin päässä kuten myös lähin rakentamaton loma-asuntojen rakennuspaikka. Pääosin rannoilla sijaitsevat olemassa olevat loma-asunnot sijaitsevat yli kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Kaavan toteuttamiselle ei ole suoria kielteisiä vaikutuksia alueen asuinkiinteistöjen välittömään lähiympäristöön. Tuulivoimaloiden ja asuintalojen väliin jää vähintään noin 550 metrin metsätalouskäytössä oleva metsävyöhyke. Muutamat loma-asunnot (vanhat asuinpaikat) sijaitsevat hieman lähempänä tuulivoimaloita. Paikoitellen tuulivoimalat voivat näkyä kaukomaisemassa asuin- tai lomarakennusten pihapiiriin. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa alueelle myös jonkin verran ääntä ja jonkin verran välkettä. Niiden esiintymistä alueella on selvitetty ääni- ja varjostusmallinnusten avulla. Nykyiset kaavan lähialueella olevat asuin- ja loma-asuntokiinteistöt säilyvät alueella voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisesti. Tuulivoimayleiskaava ei vaikuta suoranaisesti alueella voimassa olevan rantayleiskaavan maakäyttöön. Tuulivoimaloiden aiheuttama liikenne sijoittuu alueen maanteille sekä metsäautoteille. Läpikulkuliikennettä nykyisten asuintilojen kautta ei pääosin muodostu, vaan uuden maankäytön synnyttämä liikenne sijoittuu pääosin kauempana asuin- ja lomarakennuksista oleville metsäteille. Luonnon kokemisen ja virkistymisen mahdollisuudet eivät kokonaisuutena merkittävästi muutu alueelle rakennettavien tuulivoimaloiden myötä. Kaavan toteutuminen johtaa luonnontilaisten alueiden paikoittaiseen pienenemiseen mäkien lakialueilla, joille tuulivoimalat sijoittuvat. Toisaalta metsäteiden kunnostaminen parantaa alueen pikkuteiden kuntoa. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolelta vesistöjä pitkin menee Norppareitti -melontareitti. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee melontareitin varrella oleva Hirviniemen retkisatama ja alueen lounaispuolella Hiekkakaarron luonnonsatama. Hirviniemen retkisatama on noin 700 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta ja Hiekkakaarre yli 400 metrin päässä. Visuaalisesti tuulivoimalat tulevat näkymään läheisen vesistön kaukomaisemassa. Tuulivoimaloiden maisemallisia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin selostuksen kappaleessa 5.2. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni Alueelle on tehty äänimallinnuksia oletettujen tuulivoimaloiden sijainnin perusteella ja ne on huomioitu yleiskaavan toimintojen sijoittelussa. Tuulivoima-alueet on sijoitettu siten, että niiden etäisyys lähimmästä asutuksesta on mahdollisimman suuri.

32 31 Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluntorjuntalain (382/1987) nojalla. Päätöksessä 993/92 on annettu melulle ohjearvot: Jo rakennetuille asuntoalueilla klo 7-22 välisenä aikana päiväohjearvo on 55 db(a) ja klo 22-7 yöohjearvo 50 db(a). Loma-asumiseen tarkoitetuilla alueilla sovelletaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) tasoja päivätaso 45 db ja yötaso 40 db. Äänimallinnuksen perusteella voidaan todeta, että lähimmät asunnot sijoittuvat db:n alueelle. Yllä olevan äänimallinnuskartan asunnossa E ei ole asuttu 15 vuoteen ja asuntoa käytetään lähinnä metsätalouden tukikohtana. Asunto D on metsästysmajakäytössä. Käytännössä asunto F on lähin vakituinen asunto, jossa asutaan. Asunnon F omistajat ovat hyväksyneet kaavaehdotuksen ja tehneet sopimuksen, joka koskee MRL 43.2 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Ääniselvityksen (liite 7, sivu 7) yhteisvaikutusten mukaan asunnon F äänivaikutus on 42,2 db, mikä on alle ohjearvon (45 db). Äänimallinnuksen perusteella voidaan todeta, etteivät tuulivoimalat aiheuta raja-arvoja ylittäviä äänihaittoja olemassa olevilla asuinpaikoilla. Tuulivoimalan tuottaman äänen leviäminen ympäristöön riippuu maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen nopeudesta ja suunnasta sekä lämpötilasta. Suunnittelun tavoitteena on ollut, että melun aiheuttama haittavaikutus estyy tai minimoituu. Haittavaikutuksen katsotaan

33 32 minimoituvan, kun suunnitteluohjearvo alittuu melulle häiriintyvässä kohteessa. Tämän toteutuminen ei kuitenkaan välttämättä takaa sitä, että kaikissa tapauksissa tuulivoimalan ääni ei olisi hetkittäin kuultavissa. Tarkempia äänimallinnuksia voidaan laatia rakennuslupavaiheessa. Tuulivoimaloiden ollessa käytössä voidaan tarkemmilla mittauksilla ja ympäristöluvituksella huolehtia siitä, että ääniarvot eivät ylitä ohjearvoja. Tuulivoimaloiden aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen (välke) Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa voi aiheutua ihmisiä häiritsevää valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1 3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Välkevaikutuksen syntyyn vaikuttaa sääolot. Yleensä välkettä esiintyy kuitenkin vain tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään kaikkina vuoden päivinä. Talon D kohdalla varjostusvaikutusta voi esiintyä ympäri vuoden eri voimaloista aiheutuvana. Esiintymisaika on aamupäivällä paitsi voimalan 6 osalta, josta varjostusta tapahtuu iltapäivällä noin kello kahden aikoihin. Kyseinen voimala sijaitsee tosin yli kilometrin päässä talosta D, jolloin vaikutus ei ole enää kovin suuri. Talon E osalta voimalat 2-4 aiheuttavat varjostusta, joka painottuu iltapäivään kello kahden ja kahdeksan välille. Talojen F ja G osalta vaikutusaika on huomattavasti lyhyempi ja lisäksi voimalat sijaitsevat yli kilometrin päässä mikä edelleen pienentää vaikutuksen merkittävyyttä. Lisäksi tulee huomioida, että varjostuksen häiritsevyys riippuu olennaisesti asukkaiden elämänrytmistä eli mihin aikaan ollaan kotona ja hereillä. Varjostusvaikutus on esitetty kartalla todellisen skenaarion mukaan ja siihen on kuvattu kuinka monta tuntia vuodessa varjostusta voi esiintyä. Tarkastelukorkeus tässä on 2 metriä maanpinnasta. Varjostusvaikutus (liite 7) on tilapäisessä käytössä olevilla asunnoilla D (17 tuntia/vuosi) ja E 28 tuntia/vuosi). Asunnolla F varjostusvaikutus on 8 tuntia/vuosi. Varjostusvaikutukset ovat kohtuullisella tasolla. 5.7 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimala-alueen rakentuminen ei muuta merkittävästi tarkastelualueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Alue on nykyisin harvaan asuttua haja-asutusaluetta. Tuulivoimayleiskaava mahdollistaa vain tuulivoimaloiden, niiden tarvitsemien huoltorakennusten sekä huoltoteiden ja sähkölinjojen rakentamisen, jotka toteutetaan pääosin maakaapeleina.

34 33 Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Tuulivoimayleiskaava ei vaikuta alueella olemassa olevien loma- ja asuinrakennusten käyttötarkoitukseen tai rakentamisen määrään. Näiden alueiden rakentamisessa noudatetaan alueella voimassa olevaa rantayleiskaavaa. Suunnitelmien mukaan tuulivoimalat liitetään alueen itäpuolella kulkevaan Järvi-Suomen Energia Oy:n voimalinjaan uuden sähköaseman kautta. Sähkölinjat toteutetaan pääosin maakaapeleina. Tuulivoimalan viereen rakennetaan tarvittaessa pieni huoltorakennus. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Kaava-alueella ei ole todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita tai maisema-alueita. Suunnittelualueella ei ole myöskään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Tuulivoimaloiden sijoittuessa mäkien päälle ja Orivirran saarron sijaitessa riittävän kaukana voidaan alustavasti arvioida kulttuuriperinnön erityispiisteiden säilyvän alueella tuulivoimaloiden rakentamisesta huolimatta. Rakentaminen sijoittuu mäkien lakialueille. Mahdolliset Pyyveden ranta-alueen vanhat asuinpaikat sijaitsevat huomattavasti alempana mäkien alarinteissä. Ennen tuulivoimapuiston rakentamista tehdään muinaisjäännösinventointi täsmäinventointina rakennettavan tiestön, kaapeleiden ja tuulivoimaloiden osalta. 5.8 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin ja 28 :n 1 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä tulee edistää energiansäästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääriilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.

35 34 Kaavaratkaisu perustuu pääasiassa olemassa olevan liikenne- ja infraverkon hyväksikäyttöön. Kaavassa esitetty uusi maankäyttö ei edellytä uusien infraverkon runkolinjojen rakentamista. Merkittävin investointi on tuulivoimalaitosten rakentaminen. Kaavan aluevaraukset eivät edellytä uusia investointeja julkiseen palveluverkkoon. Kaavaratkaisuissa on otettu huomioon suunnittelualueen ominaisuudet, kuten luonnonympäristö sekä turvattu näiden arvojen säilyminen. Yleiskaava tukee alueen kehittämistä uutena tuulipuistoalueena. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Seudullisesti tarkasteltuna alue on hyvin saavutettavissa päätieverkolta. Alue tukeutuu suurelta osin yksityisauton käyttöön. Kaavassa on osoitettu alueella uudelle elinkeinotoiminnalle sijoittumismahdollisuus. Alue on sijoitettu seudullisestikin tarkasteltuna tuuliolosuhteiden osalta parhaisiin paikkoihin. Alue sijoittuu olemassa olevan liikenneverkon tuntumaan ja olemassa olevan sähköverkon läheisyyteen. Meluun liittyvät ympäristöhaitat on pyritty ehkäisemään sijoittamalla tuulivoimalat siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa alueella olemassa olevalla vakituiselle sekä loma-asutukselle. Kaavassa ei ole sijoitettu rakentamista tulvavaara-alueille.

36 35 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma- asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Kaava-alueella ei ole todettu kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön kannalta arvokkaita kohteita. Alueelle tehdyssä luontoselvityksessä ei ole todettu sellaisia arvokkaita luotokohteita, joiden olemassa oloa yleiskaavan toteuttaminen uhkaisi. Luontoarvoiltaan merkittäviä alueita ei ole kaavassa osoitettu rakennettaviksi alueiksi. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöihin. Kaavassa osoitettuun rakentamiseen ei liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Kaavaratkaisu tukeutuu olemassa oleviin pääliikenneyhteyksiin, alueen itäpuolella kulkevaan Kerimäki- Savonranta -maantiehen (seututie 474) ja paikallisiin maanteihin ja metsätieverkostoon.

37 36 Kaavaratkaisu mahdollistaa uusiutuvan energialähteen, tuulivoiman, hyödyntämisen alueella. Tuulivoimapuistoalueen toteuttaminen tukee energiahuollon tarpeita myös valtakunnallisella tasolla. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontoja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Kaavaratkaisussa on huomioitu olemassa oleva maantieverkosto sekä alueen itäpuolella kulkeva Järvi- Suomen Energia Oy:n sähkölinja. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta tärkeisiin maanteihin tai rataverkkoon. Suunnittelualueen pohjoispuolella Pyyvedellä kulkee syväväylä. Lähin tuulivoimala on n. 1,1 kilometrin päässä ko. laivaväylästä. Tuulivoimaloilla ei todennäköisesti ole vaikutusta laivojen tutkajärjestelmiin. Kaavassa on varattu uusiutuvaa energiaa tuottaville tuulivoimaloille aluevaraukset. Alueilla tuulivoimaloiden toimintaedellytykset ovat parhaat mahdolliset, kuitenkin siten että ne sijoittuvat muiden reunaehtojen sallimissa puitteissa (maisema, naapurit, luonnon olosuhteet). Alueelle sijoittuu yhteensä yhdeksän tuulivoimalaa. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Tavoitteet on huomioitu jättämällä luonnonympäristöltään arvokkaat kohteet rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimalat eivät estä alueen virkistyskäyttöä tai esim. Hirviniemen retkisataman käyttöä. Lähin tuulivoimala on n. 1,1 kilometrin päässä retkisatamasta. Tuulivoimapuiston rakentamisella Pyyveden läheisille rantamäille on maisemallisia vaikutuksia erityisesti alueen kaukomaisemaan. Alueen rantamaiseman peruspiirteet, kuten kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot kuitenkin säilyvät. Kaavaratkaisulla ei

38 37 ole vaikutusta alueen kulttuuriperinnön arvoihin. Saimaan ja Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden voidaan siten katsoa tulevan turvatuksi. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Tuulivoimapuistoilla voi mahdollisesti olla vaikutuksia puolustusvoimien toiminnalle. Puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta tuulivoimaloilla tiedetään yleisesti olevan vaikutusta ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itse tutkassa. Vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontaan on selvitettävä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista. 5.9 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Etelä-Savossa ollaan laatimassa Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaa, joka täydentää voimassa olevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Kaavaprosessissa selvitetään maakuntakaavatasolla yleiset edellytykset tuulipuistojen sijoittumiselle ja osoitetaan kaavakartalla selvitysten perusteella havaitut tuulipuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Osayleiskaava-alue kuuluu Sisä- Suomen tuulivoimaselvityksen ja Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksen mukaan Etelä-Savon potentiaalisiin tuulivoima-alueisiin. Maakuntakaavan selvitysten mukaan Syvälahden alue kuuluu Etelä-Savon potentiaalisimpiin tuulivoima-alueisiin. Savonlinnan Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella yleiskaavalla, johon laaditaan yleiskaavatasoiset riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Savonlinnan kaupungin suunnitelmien toteutuminen Savonlinnan kaupunki esitti tavoitteita ja lähtökohtia osayleiskaavan laatimiselle ja muuttamiselle: Yleiskaavan laatimisessa tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisesta koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset sekä maankäyttöja rakennuslain sisältövaatimukset. Lisäksi alueen rantarakennuspaikkojen lukumäärää ja rakennusoikeutta ei tule lisätä ja vapaan yhtenäisen rantaviivan määrä tulee säilyä vähintään ennallaan. Yleiskaavan laatimisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Kaavassa ei puututa alueen rantarakennuspaikkojen lukumäärään eikä rakennusoikeuteen eikä vähennetä vapaan yhtenäisen rantaviivan määrää. Lappeenrannassa 7. päivänä helmikuuta 2014 Pöyry Finland Oy Kaupunki- ja aluesuunnittelu Juha Heimala Juha Heimala