Johdon raportti 2/

Transkriptio

1 Järvenpään kaupunki Johdon raportti 2/ Sisältö YLEISKATSAUS... 1 Talous- ja hallintojohtajan katsaus... 1 Henkilöstöjohtajan katsaus... 3 Henkilöstö ja työpanos... 4 Poissaolot... 5 Väestömuutokset... 6 Työttömyys... 7 Tuloslaskelma... 9 Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste (Järvenpään Vesi mukana) Rahoituslaskelma Palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien tilinpäätösennuste KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluiden johtajan katsaus Sitovien tavoitteiden toteutuma Tuloslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE Palvelualuejohtajan katsaus Sitovien tavoitteiden toteutuma Tuloslaskelma palvelualue ilman erikoissairaanhoitoa Tuloslaskelma erikoissairaanhoito Suoritteet LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Palvelualuejohtajan katsaus Sitovien tavoitteiden toteuma Tuloslaskelma Suoritteet SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Palvelualuejohtajan katsaus Sitovat tavoitteet Tuloslaskelma... 45

2 Järvenpään kaupunki Suoritteet KAUPUNKIKEHITYS Kaupunkikehitysjohtajan katsaus Sitovat tavoitteet Tuloslaskelma Suoritteet Järvenpään Vesi Sitovat tavoitteet Tuloslaskelma INVESTOINNIT HENKILÖSTÖSOPIMUKSEN SEURANTA KIINTEISTÖALLIANSSI TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 66

3 YLEISKATSAUS Talous- ja hallintojohtajan katsaus Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat ja on nyt 71,8 %. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa v työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin v Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu mittavien investointihankkeiden tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Vallitseva myönteinen kehitys ei kuitenkaan kestä isoja negatiivisia yllätyksiä. Yleiset jännitteet Euroopassa ja maailmalla ovat edelleen vahvasti esillä ja tulevaisuus niiden osalta ei ole helposti ennakoitavissa. Muutosten heijastusvaikutukset yleiseen talouden tilanteeseen saattavat olla suuret, koska vanhat rakenteelliset ongelmat, kuten EU:n valtioiden velkaantuneisuus ei ole hävinnyt. (VM, taloudellinen katsaus, syksy 2018). Yhteenveto Järvenpään taloudesta Vuoden 2018 talousarvio näyttääkin toteutuvan käyttötalouden osalta kokonaisuudessaan lähelle talousarviota. Käyttötaloudessa toimintakatteen alijäämässä on yhteensä noin 0,4 Me ylitysuhka johtuen lasten ja nuorten palvelualueen arviota pienemmästä tulokertymästä. Positiivista käyttötalouden puolella on myös se, että erikoissairaanhoito ja muu sosiaali ja terveyspalveluiden kokonaisuus näyttää toteutuvan vähintäänkin talousarvion mukaisesti, ehkä sen jopa alittaen. Odotettavissa on sairaanhoitopiirin ylijäämistä johtuen jopa palautuksia, joilla em. ylitystä saadaan katettua. Omaisuuden myynnissä tavoitteet vuodelle 2018 ovat kovat, mutta niistä pidetään yhä kiinni. Verorahoitteisten tulojen osalta arvio on hieman talousarviota heikompi. Kuntien kuten myös Järvenpään verotulokertymään vaikuttaa erityisesti maksuunpantavat kunnallisverot verovuonna 2017, jossa ennuste on syksyllä heikentynyt. Syynä tähän on mm. työtulovähennyksien taso ja mm. sitä kautta tulevat suuret veronpalautukset. Vuoden 2017 valmistuva verotus tulee vaikuttamaan kuntaryhmän jako-osuuksiin niitä pienentävästi ja 1

4 tämä heijastuu myös vuoden 2019 tilityksiin. Verotulojen kehitystä tullaan seuraamaan tarkasti. Lopulliseen toetumaan tulee vaikuttamaan yleinen talouden kehitys, ansio ja pääomatulojen suhde, Järvenpääläisten palkkasumman kehitys sekä marraskuussa 2018 valmistuva vuoden 2017 verotus, jonka seurauksena tilityksiä ja kuntaryhmän jako-osuuksia tarkistetaan. Lopulliseen toteumaan tulee vaikuttamaan yleinen talouden kehitys ansio- ja pääomatulojen suhde ja kuntaryhmän jako-osuuden muutokset. Yleinen korkotaso on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen ja näin tulee jatkumaan arvioiden mukaan vielä 2-3 vuotta. Korkomenot tulevat alittamaan talousarvion. Syksyn aikana kaupungin kuntatodistusmassaa tullaan konvertoimaan velkakirjalainaksi korkotason nousulta ja jälleenrahoitusriskiltä suojautumiseksi. Kaupungilla oli syyskuun alussa ( ) lainaa 122,5 Me. Tilikauden tulos tulee ennusteen valossa olemaan noin -5,0 Me eli suhteellisen lähellä sitä tasoa, joka talousarviota laadittaessa asetettiin. Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja 2

5 Henkilöstöjohtajan katsaus Huhtikuun lopussa kaupungin henkilöstömäärä oli 2285, josta vakinaisia Henkilöstön määrä on aina kunkin kuukauden viimeisen päivän palvelussuhteessa olevien lukumäärä. Lukumäärässä on mukana kaikki palvelussuhteessa olevat, myös ns. passiiviset työntekijät (henkilöt, jotka ovat palkattomilla virka-, perhe- tai opintovapaalla sekä pitkällä sairauslomalla). Kuuma- seudun yhteisissä palveluissa, joissa Järvenpää on isäntäkuntana, palveluja tuottaa 26 työntekijää. Resinan henkilöstöä oli 13 ja Järvenpään Veden henkilöstöä 18 ja Järvenpään Opiston tuntiopettajia 2 henkilöä. Vuoden 2018 henkilötyövuositavoitteet 1875,2 htv:tä asetettiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Henkilötyövuositavoitteet ovat sitovia vuoden 2018 osalta ja palvelualueilla ja muissa toimintakokonaisuuksissa tulee ryhtyä sopeuttamistoimenpiteisiin, mikäli henkilötyövuosien toteumaan, työpanokseen, syntyy ylitysuhkaa. Yksi henkilötyövuosi (htv) tarkoittaa yhtä kokoaikaista, koko vuoden työskentelevää henkilöä ja henkilötyövuosien toteuma ns. työpanos (HTV 3), tarkoittaa tehtyä todellista työaikaa vähennettynä kaikki poissaolot. Henkilötyövuosien tavoite ajalle oli 1250,1 htv ja toteuma 1135,6. Henkilötyövuosien toteuma on koko kaupungin tasolla toteutunut tavoitteen mukaisena. Henkilöstösopimus tavoitteineen kattaa vuodet Henkilöstösopimuksen tavoitteiden toteumaa vuoden 2018 osalta on kuvattu johdon raportissa erikseen. Terveysperusteisten poissaolojen määrä on seurantajaksolla laskenut 11,3 % verrattuna vastaavaan aikana edellisenä vuonna. Korvaavan työn malli - TyöSi on otettu käyttöön, toimintamalli ohjaa esimiehiä yhdessä työntekijän kanssa miettimään vaihtoehtoisia työtehtäviä lyhyenkin sairauspoissaolon tilalle. Työkyvyttömyydestä johtuvan ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi syntyneet varhe- maksut ovat Kevan ennusteen mukaan vuodelle 2018 koko kaupungin tasolla on e Hyvällä ja tuloksellisella johtamisella ja esimiestyöllä on suora vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Esimiesten säännöllisiä tapaamisia on jatkettu esimiesinfojen merkeissä. EKJ koulutusohjelmassa on mukana järvenpääläisiä esimiehiä kuusi. Koulutusohjelma päättyy syksyllä Alkusyksyllä on jatkettu esimiesten valmentamista kohti valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista. Itseohjautuvat tiimit - kotihoidon pilottihakkeen kokemuksia on hyödynnetty koko organisaatiossa koulutettaessa esimiehiä itseohjautuvien tiimien toimintamallin käyttöön ottoon. Päivi Autere, henkilöstöjohtaja 3

6 Henkilöstö ja työpanos Ajalla

7 Poissaolot Sairaus- Poissaolon syy poissaolo% Sairausloma ,9 - Konsernipalvelut ,9 - Sosiaali- ja terveyspalvelut ,6 - Lapset ja nuoret ,8 - Sivistys- ja vapaa-aika ,3 - Kaupunkikehitys ,7 - Järvenpään Vesi ,8 Tapaturma Perhevapaat Vuosiloma Lomautus Lakko Muut kirjatut poissaolot Poissaolot yhteensä Poissaolot vrk/hlö sekä poissaolo% - Konsernipalvelut 110,6 66,8 81,4 3,0 - Sosiaali- ja terveyspalvelut 78,8 60,4 61,6 2,5 - Lapset ja nuoret 77,8 55,5 56,3 2,7 - Sivistys- ja vapaa-aika 37,2 40,1 38,5 1,7 - Kaupunkikehitys 61,1 48,0 50,6 2,3 - Järvenpään Vesi 76,2 54,4 66,6 2,9 Poissaolot vrk/hlö, koko henkilöstö 73,7 55,6 56,2 2,5 Muut kirjatut poissaolot: kuntoutus, koulutus, vuorotteluvapaa, muut palkalliset ja palkattomat poissaolot. 5

8 Väestömuutokset VÄESTÖMUUTOKSET

9 Työttömyys TYÖTTÖMYYS TILANNEKATSAUS KUUKAUDEN VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Järvenpään ,3 5,2 5,2 4,8 4,7 5,8 6,1 5,4 5,0 4,9 5,3 6,0 5,3 työttömyysaste ,4 6,7 6,8 6,8 6,9 8,1 8,6 7,8 7,7 7,6 7,7 8,2 7, ,4 8,0 7,8 7,3 7,1 8,4 8,9 7,6 7,2 7,1 6,8 7,2 7, ,3 7,1 6,8 6,5 6,2 7,4 7,8 6,5 6,4 6,5 6,7 7,2 6, ,1 7,0 6,8 6,5 6,1 7,2 7,8 6,5 6,1 6,2 6,5 7,3 6, ,4 7,5 7,6 7,2 7,2 8,5 9,2 8,1 7,9 7,9 8,4 9,2 8, ,1 8,8 8,9 8,6 8,7 10,5 10,6 9,0 8,8 8,8 9,1 10,2 9, ,1 10,2 10,3 10,2 10,0 11,6 12,1 10,5 10,2 10,4 10,3 11,4 10, ,2 10,8 10,6 10,3 10,2 11,8 12,2 10,8 10,0 10,2 9,8 10,8 10, ,5 9,9 9,5 9,0 8,7 10,5 10,7 9,2 8,7 8,6 8,5 9,3 9, ,0 8,6 8,5 8,4 8,3 9,6 10,1 8,3 8,9 Uudenmaan elinkeino ,4 5,2 5,0 4,6 5,4 5,3 5,7 5,0 4,7 4,7 4,8 5,5 5,1 liikenne- ja ympäristö ,8 6,0 6,2 6,0 6,2 7,1 7,8 7,2 7,1 7,1 7,1 7,7 6,8 keskuksen ,8 7,5 7,3 6,9 6,8 7,6 8,2 7,3 6,9 6,7 6,7 7,1 7,2 työttömyysaste ,1 6,9 6,7 6,3 6,2 6,9 7,5 6,7 6,3 6,3 6,3 6,9 6, ,8 6,7 6,6 6,2 6,2 7,0 7,7 6,9 6,7 6,8 6,9 7,5 6, ,1 8,2 8,1 8,1 8,1 9,2 9,8 9,0 8,7 8,8 8,9 9,6 8, ,7 9,6 9,6 9,4 9,5 10,7 11,2 10,3 10,1 10,0 10,2 11,1 10, ,0 11,0 10,9 10,7 10,8 12,1 12,6 11,6 11,2 11,0 11,0 11,9 11, ,7 11,6 11,4 11,1 11,1 12,2 12,7 11,7 11,1 10,9 10,7 11,3 11, ,1 10,6 10,3 9,9 9,7 10,8 11,1 9,9 9,4 9,2 9,0 9,6 10, ,3 9,0 8,7 8,5 8,4 9,4 9,9 8,6 9,0 Helsingin seutukun ,7 5,5 5,2 5,0 5,0 5,8 6,2 5,4 5,1 5,0 5,1 5,8 5,4 nan työttömyysaste ,2 6,2 6,4 6,5 6,6 7,7 8,3 7,7 7,5 7,5 7,6 8,1 7, ,1 7,7 7,5 7,3 7,2 8,0 8,5 7,6 7,1 6,9 6,9 7,3 7, ,3 7,1 6,8 6,7 6,6 7,4 7,8 6,9 6,5 6,4 6,5 7,0 6, ,0 6,9 6,7 6,6 6,6 7,5 8,1 7,2 7,0 7,1 7,2 7,7 7, ,0 8,1 8,1 8,0 8,1 9,2 9,8 9,2 8,7 8,8 8,8 9,6 8, ,6 9,6 9,5 9,4 9,5 10,7 11,2 10,3 10,1 10,0 10,2 11,0 10, ,0 10,9 10,9 10,8 10,8 12,1 12,6 11,6 11,3 11,0 11,0 11,9 11, ,7 11,6 11,4 11,2 11,1 12,2 12,7 11,7 11,2 10,9 10,8 11,4 11, ,1 10,7 10,3 9,9 9,8 10,9 11,2 9,9 9,5 9,2 9,0 9,6 10, ,3 9,0 8,7 8,5 8,4 9,5 9,9 8,6 9,0 työttömät työnhakijat alle 25 v työttömät pitkäaikais työttömät

10 8

11 Tuloslaskelma (ilman Järvenpään Vesi -liikelaitosta) Järvenpään kaupunki ilman Järvenpään vesi -liikelaitosta Toteuma 1-8/2018 Muutettu KS 2018 Toteuma-% MKS 2018 Toteuma-% MKS 1-8/ /2017/ TP2017 Muutos % 1-8/2017>2018 Ennuste 2018 Ero MKS 2018 (+ positiivinen) TOIMINTATUOTOT ,1% ,3% -10,0% Myyntituotot ,0% ,15% -35,57% Maksutuotot ,6% ,41% -12,67% Tuet ja avustukset ,0% ,15% -28,07% Muut toimintatuotot ,4% ,51% 5,64% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,8% ,33% 11,54% TOIMINTAKULUT ,6% ,47% 2,26% Henkilöstökulut ,6% ,96% -0,70% Palvelujen ostot ,4% ,61% 6,36% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5% ,48% -4,60% Avustukset ,8% ,79% -2,33% Muut toimintakulut ,2% ,21% 0,87% TOIMINTAKATE ,4% ,28% 6,07% VEROTULOT ,4% ,55% 4,19% VALTIONOSUUDET ,7% ,71% 8,69% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,5% ,61% 992,19% Korkotuotot ,3% ,45% 20,62% Muut rahoitustuotot ,3% ,58% 2 925,34% Korkokulut ,0% ,29% -100,00% Muut rahoituskulut ,5% ,65% -1,65% VUOSIKATE ,8% ,82% -6,76% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7% ,31% 0,41% Suunnitelman mukaiset poistot ,7% ,31% 0,41% TILIKAUDEN TULOS ,9% ,84% 17,91% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,9% ,83% 17,91%

12 Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste (Järvenpään Vesi mukana) Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste (Järvenpään vesi mukana) Toteuma 1-8/2018 Muutettu KS 2018 Toteuma-% MKS 2018 Toteuma-% MKS 1-8/ /2017/ TP2017 Muutos % 1-8/2017>2018 Ennuste 2018 Ero MKS 2018 (+ positiivinen) TOIMINTATUOTOT ,4% ,2% -8,7% Myyntituotot ,4% ,20% -22,60% Maksutuotot ,6% ,41% -12,67% Tuet ja avustukset ,0% ,15% -28,07% Muut toimintatuotot ,4% ,48% 5,62% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,7% ,55% 0,62% TOIMINTAKULUT ,6% ,44% 2,27% Henkilöstökulut ,6% ,95% -0,67% Palvelujen ostot ,4% ,56% 6,41% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7% ,85% -4,80% Avustukset ,8% ,79% -2,33% Muut toimintakulut ,2% ,21% 0,97% TOIMINTAKATE ,4% ,23% 6,28% VEROTULOT ,4% ,55% 4,19% VALTIONOSUUDET ,7% ,71% 8,69% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,1% ,95% 61,74% Korkotuotot ,3% ,45% 20,62% Muut rahoitustuotot ,3% ,61% 2 873,59% Korkokulut ,0% ,29% -100,00% Muut rahoituskulut ,0% ,70% 582,23% VUOSIKATE ,3% ,76% -13,99% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,4% ,22% 0,38% Suunnitelman mukaiset poistot ,4% ,22% 0,38% TILIKAUDEN TULOS ,0% ,19% 141,35% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0% ,99% 141,35%

13 Rahoituslaskelma TALOUSARVION RAHOITUSLASKELMA KUNTA + VESILIIKELAITOS, 1000 Muutettu talousarvio 2018 ja TPE 2018 TP 2017 MTA 2018 TPE 2018 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yht Kassavarojen muutos Kassavarat Asuk asluk u Nettolainanotto Lainak anta * Lainat /asukas * Investointien tulorahoitus % 54,3 17,7 16,1 11

14 Palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien tilinpäätösennuste Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste (+ positiivinen) Konsernipalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste (+ positiivinen) Kaupunkikehitys TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste (+ positiivinen) Sosiaali- ja Terveyspalvelujen palvelualue TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste (+ positiivinen) Erikoissairaanhoito TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste (+ positiivinen) Lasten ja nuorten palvelualue TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste (+ positiivinen) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muu käyttötalous (käyttöomaisuuden myyntivoitot, palvelualueille kohdentamattomat erät) Muutettu KS 2018 Ennuste 2018 Ero MKS 2018 (+ positiivinen) TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muutettu KS Ero MKS 2018 Ennuste (+ positiivinen) Järvenpään vesi TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

15 KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluiden johtajan katsaus Vuosi 2018 on ollut Konsernipalveluissa toiminnan täyteinen myös syksyn osalta. Maakuntaja sote-uudistus etenee valtakunnan tasolla ja sen ratkaisunhetket ovat käsillä marraskuussa, kun lakipaketeista päätetään eduskunnassa. Kuuden soten valmistelu etenee vauhdilla: Järvenpään kaupunki teki päätöksen tuotannon siirtämisestä kuntayhtymään alkaen valtuuston kokouksessa Päätös on laajuudeltaan ja henkilöstövaikutuksiltaan Järvenpään historian merkittävin. Myös konsernipalveluiden johdossa tulee tapahtumaan muutoksia Kuuden sote-kuntayhtymän seurauksena. Henkilöstöjohtaja Päivi Autere valittiin Kuuden sote-kuntayhtymän henkilöstöjohtajaksi. Uuden henkilöstöjohtajan rekrytointi on parhaillaan menossa ja kaupunginhallitus päättää sen valinnasta kokouksessaan lokakuun loppupuolella. Uusi-kunta-hankkeen valmistelua on jatkettu vuonna 2018 tiiviissä yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Päätöksentekoon kesäkuun valtuustoon tuotiin uuden kaupunkistrategian ylätaso sekä kaupungin ydinprosessien täsmennykset. Tehty työ huomioidaan jo vuoden 2019 talousarvion valmistelussa. Kaupunkitasolla lähdettiin valmistautumaan konsernipalveluiden johdolla Kunta-tieto-hankkeeseen, joka asettaa vaatimuksia kaikkien kuntien laskentarakenteille ja laskentatunnisteille ja taloustiedon raportoinnille valtion ja tilastoviranomaisten suuntaan. Tämä työ saatiin onnistuneesti päätökseen talouspäällikkö Kirsi Rinteen vetämänä. Konsernipalvelut ovat tiivistäneet tilankäyttöä kevään 2018 aikana. Kaupungintalon kaksi ylintä kerrosta on tyhjennetty ja henkilöstö on keskitetty 1-2 keroksiin mm. avotilaratkaisuja hyödyntäen. Kaupunginhallitus teki elokuussa periaatepäätöksen kaupungintalon purkamisesta. Väistötilojen etsintä nopealla aikataululla on parhaillaan menossa. EU:n uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan Tähän on aloitettu valmistautuminen jo vuoden 2017 aikana. Tietosuojaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 2017 ja kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan kaupungin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan. Uusi asetus tuo isoja vaatimuksia mm. henkilötietojen käsittelylle ja lisää näin ollen myös konsernipalveluihin ja palvelualueille kohdistuvaa työmäärää. Uusi tietohallintolaki asettaa vaatimuksia kaupunkiorganisaatioon monella eri toiminnan tasolla. Valmistelu näiden vaatimusten täyttämiseksi on hyvässä vauhdissa. Vuosi on 2018 on ollut todella kiireinen ja sen aikana on koettu isoja muutoksia. Haluan jo tässä yhteydessä kiittää koko Konsernipalveluiden henkilöstöä kuluvasta vuodesta ja annetusta työpanoksesta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja 13

16 Sitovien tavoitteiden toteutuma Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden tavoitteisiin. Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma Varmistetaan Järvenpään kaupungin valmistautuminen ja varautuminen tulevaan sote- ja maakunta-uudistukseen Uusi kunta hanke etenee päivitetyn projektisuunnitelman mukaisesti Uusi kunta hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Prosessien määrittely ja niitä tukevan organisaation suunnittelua on viety eteenpäin. Henkilöstösuunnittelu on ollut vahvasti sidoksissa Keski-Uudenmaan soten valmisteluun. Uusi-kunta-hanke alkaa lähestyä loppuaan ja kaupungin johtoryhmä esittää sen päättämistä nykyisenkaltaisena projektina. Valmistelu jatkuu normaalisti viranhaltijavalmistelun pohjalta. Työhyvinvoinnin johtamisen vahvistuminen ja esimiesten tietoisuuden lisääntyminen työkyvyttömyyden kustannuksista. Työhyvinvointiin ja työkyvyttömyyden seurantaan tarkoitettu mittaristo esimiehille on luotu Konsernipalveluiden ja Kaupunkikehityksen esimiehille järjestettiin yhteistyössä Kevan kanssa Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen osana henkilöstöjohtamista työpaja ja Tiedolla johtamisen perusteet henkilöstöjohtamisessa työpaja. Tavoitteena on monistaa työpajat / koulutukset syksyllä kaikille esimiehille. ston laatiminen on valmisteilla. JHKA-viitekehyksen (julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin) hyödyntäminen hallinnon organisaatioiden ja palvelujen välisessä yhteentoimivuudessa. Kokonaisarkkitehtuurin (tieto-, toiminta/prosessit-, tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit) kuvaamiseen ja hallintaan soveltuvan järjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä on otettu käyttöön, aineiston luonti käynnistynyt huomioiden uuden tiedonhallintalain kuvaamat vaatimukset soveltuvin osin. Toiminta-arkkitehtuuri (prosessit) kuvataan QPR EA:lla ja tieto- sekä tietojärjestelmäarkkitehtuurit ARC-ohjelmistoa hyödyntäen. ¾ osa-alueesta on kuvattu ko. järjestelmällä ja ylläpitoperiaatteet sovittu. Arkkitehtuurien kuvaaminen järjestelmään on alkanut, kuitenkin muutospyyntönä on esillä, että QPR:n sijasta käytettäisiin prosessien (tietoarkkitehtuurin) kuvaamiseen ARC-järjestelmää. 14

17 Tuloslaskelma Toteuma-% Toteuma 1- Muutettu KS Toteuma-% Muutos % 1- Ero MKS 2018 MKS 1-8/ /2017/ Ennuste / MKS /2017>2018 (+ positiivinen) Konsernipalvelut TP2017 TOIMINTATUOTOT ,9% 63,0% -11,2% Myyntituotot ,2% 58,54% -44,05% Maksutuotot ,67% -76,18% 0 0 Tuet ja avustukset ,7% 16,75% 24,23% Muut toimintatuotot ,8% 66,24% 3,84% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT ,2% 61,62% -11,43% Henkilöstökulut ,9% 69,56% -31,27% Palvelujen ostot ,2% 61,52% -1,45% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2% 60,23% -14,65% Avustukset ,5% 94,27% -69,99% Muut toimintakulut ,1% 50,65% -3,76% TOIMINTAKATE ,0% 51,95% -13,55% Toimintatuottojen poikkeama: Konsernipalvelujen ulkoiset tuotot toteutuvat 30t talousarviota parempina, mikä johtuu vaalituista ja ravitsemispalvelutoiminnan siirtymisestä yhtiöön vasta helmikuun alussa. Sisäiset tuotot tulee ylittymään samasta syystä 550t. Vastaava summa näkyy sisäisenä kuluna palvelualueilla. Toimintakulujen poikkeama: Omana toimintana toteutunut tammikuun ateriapalvelu vaikuttaa Konsernipalvelujen kulujakaumaan ja vähentää budjetoidun ulkoisen ostomäärärahan tarvetta. Jatsilta saatujen tietojen mukaan koko vuoden ateriapalvelulaskutus tulee ylittymään noin 100t, mikä on huomioitu Konpan ennusteessa. Konpan muiden toimintakulujen ennustetaan alittavan talousarvion noin 300t. Alitus syntyy palvelujen ostoista sekä henkilöstökuluista, jotka henkilöstön vaihtuvuudesta ja täyttämättömistä paikoista johtuen eivät toteudu budjetin mukaisina. Vaihtuvuus on heijastunut ostopalveluihin, kun talousarviovuodelle suunniteltuja hankkeita ei henkilöstön puuttuessa ole saatu toteutettua suunnitellussa aikataulussa. Osittain tilannetta saadaan paikattua vielä loppuvuoden aikana. Toimintakatteen poikkeama: Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan sisäiset tuotot huomioiden 980 t talousarviota parempana em. syistä johtuen. Jatsin käynnistysvaiheessa osa ateriapalvelujen laskuista on kiertänyt kaupungin kirjanpidon kautta, mikä nostaa Konpan toteutuneita bruttokuluja ja läpilaskutukset tuottoja. Koko kaupungin ateriapalveluvarauksen sisältyminen edelleen Konpan talousarvioon ja toteumien kirjaaminen palvelualueille hankaloittaa talouden seurantaa. Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja 15

18 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE Palvelualuejohtajan katsaus Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan ( 47) hyväksyä, että Keski- Uudenmaan soten kuntayhtymä tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla. Samassa yhteydessä päätettiin palvelujen toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä osan muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa onkin raportointikauden pääasiallisesti määrittänyt siirtymiseen liittyvät tehtävät sekä kansallinen sote- ja maakuntakuntauudistuksen valmistelu. Uudenmaan maakunnan suunnittelua on jatkettu useissa eri hankkeissa ja työryhmissä, Keski-Uudenmaan oman valmistelun ohessa. Valmistelutöistä huolimatta palvelualueen tärkein tehtävä on tarjota kuntalaisille heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ja prioriteeteissa korkeimpana onkin, että kuntalaisten palvelu jatkuu laadukkaana ja tavoitteiden mukaisesti erilaisista hallinnollista uudistuksista huolimatta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kanssa vuoropuhelua ja tiedotusta on tavoitteellisesti lisätty muutosprosessin aikana, ja myös kuntalaisviestintää on tehostettu. Tavoitteena on huolehtia paitsi henkilöstön työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä, vahvistaa potilaiden ja asiakkaiden saumattomia palveluketjuja kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaympäristön muutoksissa. Tilinpäätösennusteen mukaisesti palvelualue pysyy talousarviossa. JUSTissa tapahtui toukokuussa lyhyellä aikavälillä jo toinen putkirikko, jonka syyksi paljastui niin ikään asennusvirhe. Tämän seurauksena kaikki putkiliitokset päätettiin kuvata ja korjata heti, mikäli asennusvirheitä havaitaan. Viallisia liitoksia on todettu useita kymmeniä, näiden joukossa myös kriittisiä. Vesivahingon seurauksena osa tiloista on ollut poissa käytöstä, lisäksi toimintoja on siirretty JUSTin sisällä tiloista toisiin. Tämä on vaatinut henkilöstöltä venymistä, työn uudelleenjärjestelyjä ja työskentelyä myös korjausalueilla. Palvelujen käyttäjät, kuntalaiset, ovat joutuneet suhtautumaan joustavasti alati muuttuviin vastaanottotiloihin. Vesivahingon korjaustyöt ovat jatkuneet oletettua pidempään ja niiden tavoitellaan olevan valmiita ennen vuoden loppua, loka-marraskuun vaihteessa. Palveluja esim. varattuja lääkäriaikoja, ei kuitenkaan ole jouduttu perumaan vesivahingon vuoksi, vaan hyvässä yhteistyössä koko JUSTin henkilöstön kesken toimintoja on pystytty uudelleen järjestelemään. Avosairaanhoidon toiminnan olennaisimpina tapahtumina vuoden 2018 keskikolmanneksella on ollut lääkärikunnan vahvistuminen kolmella vakinaisella lääkärillä. Tällä on sekä hoidon jatkuvuutta parantava laadullinen vaikutus, että taloudellinen henkilöstökuluja pienentävä vaikutus oman tuotannon ollessa merkittävästi ostopalvelua halvempaa. Toinen merkittävä tapahtuma on ollut virka-ajan ulkopuolisen lääkäriresurssin toimittajan vaihtuminen Mehiläisestä Attendoon. Vaihto sujui sujuvasti ilman, että toimittajan vaihdos näkyi palveluita käyttäneille kaupunkilaisille. 16

19 Avosairaanhoito ja terveyden edistäminen on edelleen yhteistyössä jatkaneet suunnitelmallista verenohennuspotilaiden hoidon tehostamista. Lääketieteellisesti perustellumpaa DOAC-lääkitystä on aktiivisesti tarjottu sen käyttöön soveltuville potilaille ja varfariini-hoidossa jatkavien seuranta on siirretty Forsante-ohjelmaan. INR-poliklinikan asiakkaiden siirtyessä DOAC-lääkitykseen tai laboratorion asiakkaiksi, hoitajaresurssia on vapautunut puhelinpalveluun ja vastaanottotyöhön. Talouden osalta ostopalvelujen käyttö on virka-aikaisessa lääkäripalvelussa pystytty lopettamaan. Edelleen viikonloppujen lääkäriresurssia on vahvennettu yhteensä 12 h ostolla (6 h + 6 h). Alkuvuoden päivätoiminnan ostot ja viikonloppujen lisätty resurssi tulee aiheuttamaan ylityksen budjetoituun määrärahaan, mutta se pystytään kompensoimaan palvelualueen sisäisillä toimenpiteillä. Suun terveydenhoidossa potilasmäärä on jatkanut kasvuaan. Toimintaa on tehostettu ja käyntimääriä saatu lisättyä vielä entisestään mm. sujuvat prosessit -toimintaan osallistumisen kautta. Tällä hetkellä kuitenkin jo hätyytellään hoitotakuun aikarajoja, ja loppuvuodesta tullaan tarvitsemaan lisätoimia jonon hallitsemiseksi. Ensi vuodelle tullaan esittämään lisäresurssia. Terveyskeskussairaala on toiminut tehokkaasti ja pystynyt auttaman naapurikuntia ruuhkatilanteissa ottamalla näiden potilaita hoitoon. Tämä lisää kertyvien tulojen määrää. Yksikössä tehtiin asiakas/potilaslähtöisen toiminnan sujuvuuden arviointi Suomen Leanyhdistyksen toimesta, ja sen tulokset kuullaan lokakuun alussa. Huhtikuinen vesivahinko ja sen jälkeen suoritetut vesiputkien rtg-kuvaukset on haitannut ajoittain osaston toimintaa, samoin tulee tekemään tuleva korjaustyö. Mielenterveys- ja päihdepalvelun lääkäripalvelut ovat pitkään olleet ostolääkärin varassa. Loppukesästä psykiatrin vakanssi laitettiin hakuun ja haun perusteella yksikköön saatiin oma psykiatri joka aloittaa Oma psykiatri mahdollistaa myös erikoistuvan lääkärin vakanssipaikan täytön. Korvaushoitopotilaiden määrä on jatkanut tasaisesti kasvuaan ollen nyt 30 potilasta. Korvaushoitopotilaiden määrän lisääntyminen heijastuu suoraan yksikön budjettiin mm. kasvaneilla laitoshoidon sekä lääke- ja tarvikekustannuksilla. Korvaushoidon toteuttaminen tällä potilasmäärällä vaikuttaa myös korvaushoidon henkilöstöresurssointiin. Yksikössä on syksyllä alkamassa päihdepotilaille tiivis päihdekuntoutuskurssi. Kurssi tarjoaa potilaalle kaupunkikuntoutuksen esimerkiksi laitoskuntoutuksen sijaan tai laitoskuntoutuksen jälkeen. Keski-Uudenmaan valinnanvapauspilotti on rasittanut terveyden edistämisen sihteerityötä, johon on jouduttu palkkaamaan Medi Powerin kautta lisäresursseja. Nämä kustannukset näkyvät omina kustannuksina, hanke korvaa näistä kuluista 80 % puolivuosittain, ja 20 % jää omiksi kustannuksiksi. 17

20 Terveyden edistämisen avainalueella Akuutin ja ajanvarauspalvelun puhelimet yhdistettiin alkaen. Vaikka vanhat numerot ovat edelleen käytössä, tulleet puhelut ohjautuvat samaan takaisinsoittobooliin ja tämä on parantunut puhelinpalvelua kokonaisuudessaan. Puhelinpalvelujen kehittämistyö jatkuu aktiivisena, ja tavoitteisiin on päästy kesä-elokuun ajalta (0 vastaamatonta puhelua). Osaamisen vahvistamista tavoitellaan säännöllisellä sisäisellä koulutuksella. Avainalueen sairaanhoitajat kouluttavat kollegoitaan viikoittain oman vastuualueensa asioissa. Akuutin asiakasprosessissa asiakkaalle arvoa tuottavan ajan tavoitteessa on päästy tavoitteeseen elokuun mittauksessa niiden asiakkaiden osalta, jotka saapuivat Akuuttiin ajanvarauksella. Hoitotarvike- ja lääkekustannuksissa nousupaine jatkuu. Kuntoutuksen Lean-valmennus on alkanut ja jatkuu koko vuoden. Myllytien toimintakeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja lähes kaikki suosittelisivat palveluita muillekin. Toiminnan lisääminen tai laajentaminen nykyisissä tiloissa on kuitenkin mahdotonta kiinteistön käyttöasteen täyttymisen vuoksi. Toimintakeskus on tehnyt tiivistä yhteistyötä Verson kanssa, mm. teematiistain. Palvelupihaan, Klubitaloon ja Jampan aluetupaan on lisätty ohjaajaresurssia. Markkinointia ja tiedottamista on lisätty sekä suunniteltu ja valmisteltu Ahaa-aivotreeni-kurssin pilotointia. Aikuisten sosiaalipalvelujen asiakkaiden kokemuksia palveluista kerättiin asiakaskyselyn avulla maaliskuussa Vastaajien tyytyväisyys palveluihin oli korkeaa, keskiarvo 3,48/4. Asiakaskysely toteutetaan seuraavan kerran syys-lokakuussa Nykyistä laajemman sähköisen asioinnin mahdollistaminen on selvitettävänä. Leanmenetelmät on otettu avainalueen johtamisessa käyttöön syyskauden alkaessa. Vuoden 2018 aikana aikuissosiaalityö on kehittänyt sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sekä ollut mukana kehittämässä kokonaan uusia palveluja, joissa kokemusasiantuntijan roolilla on iso merkitys. Tavoitteena ovat olleet entistä asiakaslähtöisemmät ja jalkautuvammat sekä paremmin tavoitettavissa olevat palvelut, niin kutsutut matalan kynnyksen palvelut (esim. Matala, Winssi). Kesäkuun alussa aikuissosiaalityö sopi Kelan uuden Turvaryhmän (toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja asumistuen tekijöiden yhteistiimit) kanssa paikallisesta kuntakokeilusta, jossa kehitetään uusia yhteistyötapoja ja -malleja asiakastyön parantamiseksi ja sujuvoittamiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi. Kokeilujakso kestää syyskuun loppuun, minkä jälkeen kokeilua mahdollisesti jatketaan. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on edelleen pulaa, eikä sosiaalityöntekijän virkoja ole voitu täyttää pysyvästi muodollisesti kelpoisilla henkilöillä. Sosiaaliohjaajien kohdalla samanlaista työntekijöiden rekrytointivaikeutta ei näyttäisi olevan. Monialainen TYP-työ on tuottanut tulosta ja asiakkaiden työllistymistä edistäviä polkuja on saatu parannettua siinä määrin, että asiakkaiden läpimenovirtaus on vahvistunut. 18

21 Työmarkkinatuen aktivointiehto on jonkin verran lisännyt asiakkuuksia ja palveluiden tarvetta. Kotouttamisajan sosiaalityössä vakinaistettiin maahanmuuttajatoimisto Verson sotevakanssit, valinnat tehtiin 07/2018. Jälkihuoltonuorten muuttohalukkuus Järvenpään lisää asiakasmääriä, tällä hetkellä asiakkuudessa on 67 nuorta. Syksyn aikana on muuttamassa lisää noin 10 nuorta. Asiakasmäärä on kasvanut vahvasti, joten samalla myös ostot Ehjä ry:ltä ovat kasvussa. Yhteistyöprosesseja ja jälkihuollon työn rakenteita on kehitetty yhdessä tiimin kanssa. Palveluntuottajayhteystyötä (Ehjä ry) ja yhteistä prosessia on kehitetty ja strukturoitu (säännölliset kokoukset ja yhteinen työpaja). Kotouttamistyön esimiestyötä on tiivistetty ja esimiesten sekä henkilöstön yhteisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ja päätösmäärät ovat kasvussa. Taksiliikenne vapautui sääntelystä heinäkuussa Kuljetuspalveluiden kilpailutus ei toteutunut, joten kuntayhtymä jatkoi sopimusta Lähitaksin kanssa, kunnes kilpailutuksen prosessi saadaan ratkaistua. Henkilökohtaisen avun keskus aloitti toimintansa tammikuun 2018 alussa Hyvinkäällä. Palkanmaksussa, yksikön toiminnassa ja Suoratyön ohjelmassa oli alkuun runsaasti haasteita ja aikaa vievää selvittämistä. Henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon kuntoon saattaminen on aloitettu ja Aavan kanssa on sovittu prosessista. Työpaikkaselvitykset käynnistyvät syksyn 2018 aikana. Henkilökohtaisen budjetin kokeilun (Valinnanvapaushanke) ensimmäiset asiakkaat ovat aloittaneet. Terveydenhuollon kanssa on perustettu säännöllisesti kokoontuva työryhmä, jossa käsitellään kehitysvammaisten asiakkaiden terveydenhuollon palveluostot, joten sosiaalihuolto ei enää ratkaise terveydenhuollon päätöksiä. Kehitysvammaisten asiakkaiden rajoittamispäätösten yhteistyöprosessista on sovittu terveydenhuollon kanssa. Vammaispalvelun kuormittavuus on kasvanut työmäärän lisääntyessä ja uusi sosiaaliohjaajan vakanssi tarvitaan vuodelle Tarkoitus on keskittää kuljetuspalvelukokonaisuus palvelutarpeen arvioinnista päätöksentekoon, raportointi, laskutus ja valvonta tähän vakanssiin. Vanhussosiaalityössä huoli-ilmoitusten määrä on edelleen vahvassa kasvussa. Sosiaalisessa kuntoutuksessa kuntouttavaan työtoimintaan on resursoitu lisää henkilöstöä, jotta saadaan suurempi asiakasmäärä palveluihin. Uusia ryhmiä onkin saatu aloitettu, yhteensä 25 toimintapäivää/viikko on saatu lisää lisäresurssin myötä. Työsali Walssilla on ensimmäinen MATTA-työryhmän käsittelyn kautta tullut asiakas, jonka työ- ja toimintakykyä kartoitetaan Walssilla toimintajakson aikana. Samalla tehdään kartoitusta siitä, millaista osaamista ja resursointia tämän kaltainen erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden toimintakyvyn arviointityö edellyttää. Wärttinässä on kokeiltu monenlaisia uusia ryhmämuotoisia toimintoja ja uudenlaista sisältöä päiväkeskuksessa, esim. Wärttinä-livet. Yhteistyötä on uusien ryhmätoimintojen osalta tehty 19

22 monen toimijan kanssa, mm. aikuissosiaalityö (Winssi), Yhdessä katettu, Järvenpään A-kilta. Suun terveydenhuolto on toteuttanut Pop up hammashoitola päiviä Walssilla ja Wärttinässä, asiakkaina mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, joilla on monesti paljon hoitamattomia suun terveyden asioita. Walssin ja Wärttinän asiakkaiden kanssa on aloitettu Laatutyöpajatyöskentely, joiden kautta saadaan jalkautettua entisestään yhteiskehittämistä asiakkaiden kanssa ja saamaan näkyville niitä asioita, joilla on asiakkaille suurin merkitys palveluissa ja niiden kehittämisessä (Lean). Kotona asumisen avainalueen tavoitteena on ollut vuoden 2018 ajan uudistuminen ja kilpailukykyisyyden edistäminen toimintaympäristön muutoksen keskellä. Avainalueella merkittävin kehittämistyö on liittynyt uuden itseohjautuvan kotihoidon kehittämiseen, jonka pohjana on Hollannin kotihoidossa laajasti levinnyt Buurtzorgin toimintamalli. Järvenpäässä tämä malli on sovellettu suomalaiseen julkiseen kotihoitoon, jolloin keskiössä ovat olleet uuden työotteen lisäksi asiakaslähtöisyyden parantaminen, henkilöstön muutosjohtaminen, toimintakulttuurin uudistaminen sekä osaamisen ja valmiuksien tukeminen. Järvenpään kotihoidossa itseohjautuvat tiimit suunnittelevat, toteuttavat, seuraavat ja arvioivat omaa toimintaansa itsenäisesti organisaation määrittelemien raamien puitteissa. Muutos on toteutettu vaiheittaisella prosessimaisella oppimisen tukemisella, jonka tukena olleet itseohjautuvuutta tukeva valmennus sekä suunnitelmallinen toiminnan muutos. Kehittämistyön tuloksena kotihoidon asiakkaiden palvelutyytyväisyys on hyvää, henkilöstön sairaspoissaolot ovat vähentyneet ja koettu työtyytyväisyys on kasvanut. Avainalueen alkuvuoden toimintaa on leimannut vahvasti Keski-Uudenmaan soten ja STM:n alaisen I & O kärkihankkeiden alueellinen kehittämistyö. Järvenpään kaupunki on ollut aktiivisesti mukana palvelujen kehittämisessä. Lisäksi kaupunki on johtanut kotihoidon, asumispalvelujen ja omaishoidon myöntämisperusteiden yhtenäistämiseen liittyvää kehittämistyötä, asiakasmaksujen yhdenmukaistamista, ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellista kokonaisuutta sekä virtuaalikotihoidon ja alueellisen kotikuntoutuksen palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Kotikuntoutuksen pilotointi alkoi huhtikuussa ja sitä toteutettiin Järvenpäässä kotona asumisen tuessa toimiva moniammatillinen kotikuntoutus- ja intensiivitiimi. Kotona asumisen palveluohjauksen Seniorineuvonta tavoitti kuntalaiset jatkuvasti paremmin, ja palvelu on saanut hyvää palautetta. Yhteydenottoja on ollut keskimäärin 51 kpl kuukaudessa ja yhteydenottoihin on pystytty vastaamaan 96 % välittömästi ja 100 % viimeistään seuraavana arkipäivänä. Asiakaspalautteen mukaan 96 % asiakkaista on kokenut tulleensa autetuksi yhteydenoton aikana. Kotona asumisen palvelutarpeen arviointeja toteutettiin ajalla yhteensä 156 asiakkaalle (52 asiakasta enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana). Heistä kotihoidon arviointijaksolle ohjautui 17 %. Muut asiakkaat ohjautuivat mm. kotikuntoutus- tai intensiivijaksolle, kotiasumisen tukipalvelujen, 3. sektorin toiminnan tai itse maksettavien yksityisten palveluiden piiriin. Tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä myönnettiin 60 henkilölle kotiutumisen tukemiseksi (vuonna 2017 vastaavana aikana 93 henkilölle). 20

23 Omaishoidossa painopisteenä on edelleen ollut tunnistaa ja tukea moniammatillisena yhteistyönä niitä omaishoidettavia, joilla kotona asuminen on riskinä vaarantua. Omaishoitajien kuntoutusjaksojen toteutuksesta on sovittu Kiljavan sairaalan kanssa ja ensimmäiset kuntoutusjaksot käynnistyvät arviolta syksyn 2018 aikana. Omaishoitokeskuksen toiminta on jatkunut vilkkaana yhteistyössä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Omaishoidon tuen piirissä olevien 75-vuotiaiden hoidettavien osuus ikäryhmästä on laskenut vuoden aikana ja saamaan aikaan nuorempien hoidettavien määrä ja suhteellinen osuus omaishoidon piirissä ovat kasvaneet selvästi. Ikääntyneiden omaishoitotilanteita on pyritty tunnistamaan ja ohjaamaan palvelujen piiriin muun muassa 3. sektorin toiminnan kautta tapahtuvalla tiedottamisella sekä kaupungin sidosryhmien omaishoitotilanteiden tunnistamisen valmiuksia vahvistamalla. Tästä huolimatta tietoisuus ja halukkuus omaishoidon tuen hakemiseen näyttää tavoittavan paremmin työikäisiä ja lapsia hoitavat omaiset. Kotihoidon toiminnassa on kesän ajan ollut painopisteenä asiakastarpeeseen vastaaminen laadukkaalla hoitotyöllä. Vaikka kesä oli haasteellinen kotihoidon henkilöstömitoituksen ja lämpimän kesän osalta, eivät asiakkaiden sairaalajaksot ole lisääntyneet helteisen kesän vuoksi. Keski-Uudenmaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä hyväksyi kesällä alueelliset kotihoidon kriteerit, jotka astuvat uusilla asiakkailla voimaan Käyttöönottoon liittyvä koulutus henkilöstölle on aloitettu elokuun aikana. Lääkehoidon kokonaisarviointimallia on kehitetty hyvässä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kotihoidon asiakkaiden ennaltaehkäisevään ja varhaista sairauksien tunnistamista tukeva sairaanhoitajien toteuttama laaja kotikäynti on osoittautunut vaikuttavaksi keinoksi tukea kotona asumista ja hyvää sairauksien hoitoa, ja mallia ollaan jalkauttamassa kokeilun jälkeen kaikkiin kotihoidon tiimeihin. Kotihoidossa oli myös kaupungin palkkaamina kesänuoria tuomassa virikkeellisyyttä asiakkaiden arkeen. Kotona asuvien virikkeellisen ja osallisuutta tukevan tuen muotoina jatkuvat myös Iloa arkeen toiminta, kulttuuripalvelujen kanssa kehittyvä Kulttuuri Kyläilee -toiminta sekä kävelykaveritoiminta. Lisäksi meneillään oleva voimaannuttavan valokuvauksen yhteistyöhanke perusopetuksen ja kulttuuripalvelujen kanssa on toteutunut hyvin ja hanke etenee aikataulussaan. Erityisasumisen avainalueella vuoden 2018 tavoitteena on uudistuminen ja kilpailukykyisyyden edistäminen toimintaympäristön muutoksen keskellä. Lisäksi palveluissa on painotettu asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistamista ja henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä. Erityisasumisen palvelut saivat huhtikuussa kaupungin myöntämän innovaatiopalkinnon Ikääntyneiden asumispalvelujen profiloinnista ja monimuotoistamisesta. Kehittämistyön myötä asiakkaiden palvelujen laatu on kasvanut, muistisairaiden asiakkaiden häiriökäyttäytyminen ja muiden palvelujen käyttö on vähentynyt, yhteisöllisyyden henki on kasvanut, henkilöstön erityisosaaminen on vahvistunut sekä työtyytyväisyys ja -hyvinvointi ovat kasvaneet. Lisäksi profiloiminen on synnyttänyt säästöä henkilöstön rohkean kohdentamisen kautta. Ikääntyneiden asumispalvelujen myöntäminen on toteutunut lainmukaisesti, sillä tehostettuun asumispalveluun odottaneista asiakkaasta 100 % sai paikan alle 3 kuukaudessa. Keskimääräinen odotusaika tehostettuun asumispalveluun oli 25 vuorokautta, mikä on merkittävästi vähemmän edellisiin vuosiin nähden Vaahterakodin valmistumisen jälkeen. 21

24 Pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta ikääntyneillä asiakkailla ei ole ollut, vaan palvelutarpeeseen on voitu vastata tehostetun palveluasumisen monipuolisuuden kehittämisellä. Tehostetun asumispalvelun ostopalveluissa on ollut jonkin verran paikkojen vajaakäyttöä johtuen yksikkökohtaisista laatupoikkeamista, joihin on puututtu yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Ikääntyneiden perhehoito vahvistuu ja monimuotoistuu vähitellen, ja järvenpääläisten asiakkaiden määrä kasvaa vähitellen pitkäaikaisessa, lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa. Uusi ikääntyneiden perhehoidon valmennus toteutettiin kuntayhteistyönä Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän kanssa. Valmennukseen osallistui 8 perhehoidosta kiinnostunutta henkilöä eri kunnista. Painopisteenä kaupungin omissa ikääntyneiden asumispalveluissa Jampankaaren palvelupihassa on ollut vahvistaa palvelupihan yhteisöllisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Asiakasraadit ovat vahvistaneet asiakkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi hoitotyön laatua on vahvistettu hyvän hoidon laatukriteerien määrittelyllä ja toteuttamisella käytännön hoitotyössä. Palvelupihan henkilökunnalla on ollut mahdollisuus lisätä erikoisosaamistaan mm. kouluttautumalla hyvinvointialojen luonto-ohjaajaopinnoissa, vanhustyön osaamisalaa opiskellen, RAIavainosaajakoulutuksessa sekä RAI- asiantuntijakoulutuksen myötä. Palvelupihan kehittäminen kohti vihreää ja virkeää asuinyhteisöä on käynnistynyt hyvin yhteistyössä Mestariasuntojen ja Keudan oppilaitoksen kanssa. Palvelupihaan luodaan asukkaille miellyttävä ja aktiivisuutta tukevat asumisympäristö luontoelämyksineen. Luonnon läheisyyden voi aistia parvekkeilla, ikkunalaudoilla sekä koko pihapiirissä ja palvelupihaan on rakennettu mm. hyvinvointikeidas, muistelupaikka ja huvimaja. Lisäksi yhteistyössä kulttuuripalvelujen kanssa toteutettava vaihtuva taidenäyttely Vaahterakodin tiloissa on tuonut taiteen lähelle asukkaita. Voimaannuttavan valokuvauksen yhteistyöhanke perusopetuksen ja kulttuuripalvelujen kanssa on toteutunut hyvin ja hanke etenee aikataulussaan. Avainalue on tehnyt aktiivista yhteistyötä eri palvelutuottajien kanssa palvelujen kehittämiseksi ja kotona asumisen ensisijaisuuden edistämiseksi. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vammaisten asumispalveluiden ostoissa painopiste on siirtynyt yhä enemmän kotiin vietäviin palveluihin. Erityisasumisen SAS- työryhmä on käsitellyt yhteensä 53 palveluhakemusta, joista 37:lle asiakkaalle on tehty myönteinen päätös ja 16:lle kielteinen päätös. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden sisällä on 34 asiakkaan kohdalla palvelu muuttunut vuoden aikana, uusia asiakkaita on tullut 31 ja asiakkuus on päättynyt 15 asiakkaalla. Yhteensä ostopalveluissa on 127 asiakasta, mikä on 20 asiakasta enemmän kuin vuoden alussa. Kehitysvammaisten asumispalveluissa on 70 asiakasta, perhehoidossa viisi ja laitoshoidossa kaksi. Tuetussa asumisessa on kehitysvammaisia 20 ja muita vammaisia 22, yhteensä 42. Vaikeavammaisten asumispalveluissa asiakasmäärä pysynyt samana. Myös vammaisten tuetun asumisen volyymi pysynyt entisellään. Kotikuntalain mukaisten muuttojen osalta Järvenpää on ikääntyneiden asumispalveluissa muuttovoittoinen, joten muutot tuovat lisätuloja kuntaan (9 Järvenpäähän ja 6 Järvenpäästä). Muiden erityisryhmien osalta kotikuntakorvauksien ennusteisiin on tullut 22