NIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN
|
|
- Aku Lehtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3 ja Seija Jaakkola 2,4 1 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti, matts.nysandmtt.fi, 2 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen, 3 MTT Tietohallinto, Jokioinen, 4 nykyinen osoite Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos, Helsinki Johdanto Niittomurskaimia on kahta päätyyppiä, varstamurskaimia ja telamurskaimia. Varstamurskaimissa on pyörivä varstakela, jonka varstat iskevät rehun vastalevyä tai vastakampaa vasten. Vastalevyn tai vastakamman etäisyys varstakelasta on säädettävä. Mitä lyhyempi etäisyys ja ahtaampi väli on rehuvirralle, sitä voimakkaampi on rehun käsittely. Varstojen iskevä käsittely ja rehun hankaus vastalevyä tai vastakampaa vasten rikkovat kasvin vahapintaa, mikä edistää rehun kuivumista. Telamurskaimissa on kaksi vastakkain pyörivää telaa, jotka puristavat rehuvirran väliinsä. Telojen pinta on nykyään yleensä kumia. Teloissa on ripakuvio, joka taivuttaa korret rikkoen vahakerroksen. Suomessa myydään pääasiassa varstamurskaimia. Ne käsittelevät rehua iskevän työtapansa takia telamurskaimia voimakkaammin. Siksi voidaan olettaa, että ne edistävät kuivumista paremmin kuin hellävaraisemmin toimivat telamurskaimet. Telamurskaimet on tarkoitettu lähinnä apilalle, sinimailaselle ja muille leveälehtisille kasveille, joille varstamurskaimet voisivat aiheuttaa suurempia varisemistappioita. Tutkimusmenetelmät Kesällä 03 mitattiin kahden ja kesällä 04 kolmen niittomurskaimen vaikutus timoteinurminatakasvuston kuivumiseen ja varisemistappioihin. Kesällä 04 käytettiin koekasvina myös puna-apilaa. Koneet 03: Varstamurskain vastakammalla Kuhn FC 2 G, työleveys 3,0 m, hinattava Varstamurskain vastalevyllä Krone AM 283 CV, työleveys 2,8 m, nostolaitekiinnitteinen. Koneet 04: Varstamurskain vastakammalla Kuhn FC 2 G, samanlainen kuin vuonna 03 Varstamurskain vastalevyllä Krone EasyCut 3210 CV, työleveys 3,1 m, hinattava Kumitelamurskain Kuhn FC 2 RG, työleveys 3,0 m, hinattava. Krone-murskaimet olivat toimintatavaltaan samanlaiset molempina vuosina. Erot olivat lähinnä työleveys, niittolautasten kehänopeus, murskainkelan kehän läpimitta ja kehänopeus sekä vastalevyn pinta-ala, jotka kaikki olivat suuremmat toisen vuoden, uudempaa mallia olevassa koneessa. Mainitut asiat lisäävät uudemman mallin läpäisykykyä. Kaikilla koneilla kasvusto niitettiin perinteisesti karholle, jonka leveydeksi säädettiin 1, m. Nykyään on myös niittomurskaimia, jotka voidaan säätää levittämään rehun koko työleveydelle kuten kokeessa olleet Krone-koneet. Tätä menetelmää käyttämällä tavoitellaan nopeampaa kuivumista, koska rehukerros jää ohuemmaksi ja pellon koko pinta-ala hyödynnetään kuivauksessa. Tämä ns. täysleveä niitto edellyttää erillisen karhotuksen ennen korjuuta. Jokaisella koneella ajettiin neljällä tavalla, yhdistelemällä hidas ja nopea ajonopeus sekä lievä ja voimakas murskaus kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nopeudet ilmenevät kuvioista Lievässä 3
2 murskauksessa vastakampakoneen (Kuhn) kampa oli lievimmässä murskauksen säätöasennossa. Ainoastaan vuoden 04 toisessa sadossa kampa oli toiseksi lievimmässä murskausvoimakkuuden asennossa. Voimakas murskaus tarkoitti kamman säätöä mahdollisimman lähelle varstakelaa. Vastalevykoneessa (Krone) vastalevy oli lievässä murskauksessa mahdollisimman kaukana (noin 4 cm) varstakelasta. Voimakkaassa murskauksessa se oli mahdollisimman lähellä (noin 1-2 mm) varstakelaa. Murskauskelojen nopeus oli sama sekä lievässä että voimakkaassa murskauksessa. Kuhnmurskaimen kamman piikit ovat toiselta puolelta kulmikkaat ja toiselta puolelta pyöreät. Valmistajan suosituksen mukaisesti kokeissa käännettiin piikkien kulmikas puoli rehuvirtaa päin ruohoa niitettäessä, ja pyöreä puoli rehuvirtaa päin apilaa niitettäessä. Ajatus on se, että ruohokasveille annetaan voimakkaampi käsittely ja leveälehtisille kasveille hellävaraisempi käsittely. Jokaista koejäsentä eli ajonopeus-murskausvoimakkuusyhdistelmää kohti niitettiin kolme noin 80 m pitkää karhoa eri paikoilta koepeltoa. Sängenkorkeudeksi säädettiin kaikilla koneilla noin 8 cm. Karhoista otettiin näytteet kaksi kertaa päivässä, aamupäivällä ja iltapäivällä, paitsi silloin, kun sade esti näytteenoton. Ensimmäinen näytteenotto oli välittömästi niiton jälkeen. Koejäsentä kohti otettiin kolme näytettä jokaisella näytteenottokerralla eli yksi karhoa kohti. Näytteet otettiin keräämällä käsin kolmesta eri kohtaa karhon koko poikkileikkaus, pinnasta pohjaan, ja sullomalla rehu saaviin. Saavista otettiin 4 7 pistoa näytteenottokairalla. Vuoden 04 toisen nurmisadon karhot pöyhittiin kerran kelapöyhimellä kolmannen näytteenottokerran jälkeen, koska toisen ja kolmannen näytteenottokerran välillä oli tullut kahden millimetrin sade. Apila pöyhittiin kaksi kertaa kelapöyhimellä, toisen ja neljännen näytteenottokerran jälkeen. Ensimmäisen näytteenoton jälkeen tuli kahden millimetrin sade, ja apila oli jo niitossa märkä edeltävien sateiden takia. Muiden satojen karhoja ei pöyhitty. Timotei-nurminata -kasvustojen satomäärä oli vuoden 03 ensimmäisessä sadossa 5210 kg ka/ha, toisessa sadossa 1460 kg ka/ha, 04 ensimmäisessä sadossa 33 kg ka/ha ja toisessa sadossa 31 kg ka/ha. Puna-apilasta korjattiin vain vuoden 04 ensimmäinen sato, joka oli 40 kg ka/ha. Karhot paalattiin pyöröpaalaimella, jonka jälkeen mitattiin pellolle jääneet tappiot. Ne kerättiin pölynimurilla kolmesta paikasta á 0,5 m 3,0 m koejäsentä kohden. Imurointiala oli korjatun karhon suuntaan nähden poikittain ja kattoi koko niittokoneen työleveyden. Tulokset Rehun kuivumiskäyrät esitetään kuvioissa 1 13, ja korjuutappiot taulukoissa 1 4. Korjuutappioiden keskiarvojen erojen tilastollinen merkitsevyys ilmaistaan tähdillä seuraavasti: *** = merkitsevä ero, P < 0,1% ** = merkitsevä ero, 0,1 % < P < 1,0 % * = merkitsevä ero, 1,0 % < P < 5,0 % Ei merkintää = ei tilastollisesti merkitsevä ero, P > 5,0 % Jos ero ei ole tilastollisesti merkitsevä, niin havaittu koejäsenten välinen ero on suurella todennäköisyydellä kokonaan sattumasta johtuvaa. Tällöin ei voida varmuudella osoittaa, että vertailtavat koejäsenet vaikuttavat todellisuudessa korjuutappioihin tai kuivumiseen. Rehun kuivumisdatan tilastollisen analyysin tuloksia ei esitetä yksityiskohtaisesti tässä raportissa, vaan ne selostetaan sanallisesti. Seuraavassa satokohtaisessa listauksessa mainitaan erot, jotka todettiin tilastollisesti merkitseviksi tasolla P < 5 %. Maininta ei eroja tarkoittaa siten ei tilastollisesti merkitseviä eroja. Erot laskettiin kuiva-ainepitoisuuden muutoksista niiton jälkeisestä tilanteesta. Poikkeuksina olivat sadot, joiden korjuun aikana tuli sade. Niissä katsottiin sateen jälkeinen tilanne uudeksi alkutilanteeksi. 4
3 Kuhn vastakampamurskain 03 sato 1 Ei ajotapojen välisiä eroja millään mittausajankohdalla 03 sato 2 Ei ajotapojen välisiä eroja millään mittausajankohdalla 04 sato 1 0 > 5 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >23 h Nopea ajo johti keskimäärin 2,1 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen verrattuna hitaaseen ajoon. Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti 3,1 %-yksikköä kuivemman rehun kuin huonoin, nopea + voimakas ja 2,2 %-yksikköä kuivemman rehun kuin nopea + lievä. 0 >29 h Nopea ajo johti molemmilla murskausvoimakkuuksilla keskimäärin 2,3 %- yksikköä Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti noin 4 %-yksikköä kuivemman rehun kuin molemmat nopeat ajot. 0 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 04 sato 2 0 >23 h Ei ajotapojen välisiä eroja 23 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 47 >52 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >70 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >75 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >95 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 3,9 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen hitaaseen ajoon verrattuna. 04 apila 0 >44 h Tällä välin tuli sade, jolloin voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 1,5 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen lievään murskaukseen verrattuna. 44 >49 h Voimakas murskaus johti keskimäärin noin 1,5 %-yksikköä suurempaan kuiva-ainepitoisuuteen. Yhdistelmä nopea + voimakas tuotti 2 %-yksikköä kuivemman. rehun kuin nopea + lievä. 44 >67 h Lähes merkitsevä ero: voimakas murskaus nopeutti kuivumista ja johti keskimäärin noin 2 %-yksikköä suurempaan kuiva-ainepitoisuuteen. 44 >73 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >1 h Ei ajotapojen välisiä eroja Timotei-nurminatasadoista otettiin näytteet yhteensä 16 ajankohdassa alkutilanteen jälkeen. Näistä selvästi suurimmassa osassa, 13 kertaa, ei ollut mitään eroja ajotapojen vaikutuksessa kuivumiseen. Kolmessa ajankohdassa oli yllä mainitut erot. Niissä tapauksissa suuri ajonopeus hidasti kuivumista ja johti 2 4 prosenttiyksikköä Jokainen käyttäjä arvioikoon, mikä on hänelle tärkeämpää: 2 4 %-yksikköä suurempi kuiva-ainepitoisuus jossakin harvoissa tapauksissa vai suuri työsaavutus. Useimmille käyttäjille työsaavutus lienee tärkeämpi. Apilan kuivumisessa oli suuntaus, että voimakas murskaus edisti kuivumista. Ero kuivaainepitoisuudessa oli kuitenkin vain pari prosenttiyksikköä, ja se todettiin vain kahdessa ajankohdassa neljästä. Ennen kaikkea tappiotulokset (taulukko 3) puhuvat voimakasta murskausta vastaan. Voimakkaan murskauksen tappiot olivat merkittävästi suuremmat, 22 %, kuin lievän murskauksen, 15 %. Ruohokasvustossa murskaustapa ei vaikuttanut tappioihin. Krone vastalevymurskain 03 sato 1 0 >18 h Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin molemmilla ajonopeuksilla 1,9 %-yksikköä 5
4 Yhdistelmä hidas + voimakas tuotti 3 %-yksikköä kosteamman rehun kuin hidas + lievä. 0 >24 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >42 h Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 3,4 %-yksikköä 42 >66 h Tällä välin tuli sade, kuiva-ainekehityksessä ei ollut ajotapojen välisiä eroja. 0 >66 h Koko kuivausaikana nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 3,1 %-yksikköä Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 2,9 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen verrattuna lievään. Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti 6 %-yksikköä kuivemman rehun kuin huonoin yhdistelmä nopea + voimakas. 03 sato 2 0 > h: Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti molemmilla nopeuksilla keskimäärin 4,7 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen, ja hitaalla nopeudella 5,4 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen verrattuna lievään murskaukseen. 0 >26 h: Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 5,0 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen ja hitaalla nopeudella 7,1 %-yksikköä 04 sato 1 0 > 5 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >23 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 1,4 %-yksikköä Yhdistelmä hidas + lievä tuotti noin 1,6 %-yksikköä kuivemman rehun kuin molemmat nopeat ajot. 0 >29 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 04 sato 2 0 >23 h Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 2,0 %-yksikköä 23 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 47 >52 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >70 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >75 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >95 h Ei ajotapojen välisiä eroja 04 apila Ei ajotapojen välisiä eroja millään mittausajankohdalla Timotei-nurminatasatojen 16 mittausajankohdasta yhdeksässä ei ollut ajotapojen välisiä eroja. Niissä seitsemässä tapauksessa, jossa oli eroja, systemaattisin vaikuttava tekijä oli murskausvoima. Viidessä tapauksessa voimakas murskaus hidasti kuivumista alkutilanteesta ja johti 2 7 prosenttiyksikköä Selitystä tähän voidaan hakea siitä, että voimakkaasti murskattu karho todennäköisesti painuu tiiviimmäksi kokoon kuin lievemmin murskattu. Tällöin tuuli ei pääse yhtä hyvin tunkeutumaan siihen. Täten voi olla, että voimakas murskaus ei ole haitaksi niitettäessä koko työleveydelle (täysleveä niitto), jolloin luoko levitetään ohueksi matoksi. Koska lievän murskausvoiman käyttö ei vähennä työtehoa, sitä kannattaa käyttää karholle niitettäessä. Tässä tutkimuksessa käytettiin vain murskausvoimakkuuden äärisäätöjä. Optimaalinen säätö saattaa olla äärisäätöjen välillä. Voimakas murskaus ei haitannut kuivumista yhtä usein Kuhn-murskaimella niitettäessä. Syy voi olla siinä, että Kuhnin varstat ovat muodoltaan pyöreät ja Kronen kulmikkaat. Pyöreä muoto saattaa olla hellävaraisempi kasville kuin kulmikas. Parissa tapauksessa nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 1,5 3 prosenttiyksikköä Vähennyksen 6
5 ollessa niin harvinainen ja niin pieni, useimmat käyttäjät todennäköisesti pitävät suurta työsaavutusta eli suurta ajonopeutta tärkeämpänä. Apilassa Kronen eri ajotavat eivät vaikuttaneet kuivumistulokseen. Kronen käyttötavat vaikuttivat hyvin vähän korjuutappioihin (taulukko 2). Vain yhdessä sadossa kolmesta suuri ajonopeus lisäsi timotein-nurminadan tappioita noin neljästä vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Se on pitkällä aikavälillä keskimäärin noin yhden prosenttiyksikön lisäys. Apilassa käyttötapa ei vaikuttanut tappioihin. Kuhn kumitelamurskain 04 sato 1 0 > 5 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >23 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin molemmilla murskausvoimakkuuksilla 0,8 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen. Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti 2,0 2,6 %-yksikköä kuivemman rehun kuin nopeat ajot. 0 >29 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja. Kuviosta 7 puuttuu yhdistelmän nopea + voimakas viimeisimmän mittausajan havainto. Mittausarvo oli niin poikkeava, että yhdistelmästä otettuja näytteitä ei voitu katsoa edustaviksi. 04 sato 2 Tässä sadossa voitiin käyttää vain voimakasta murskausta, koska säätöruuvi rikkoutui. 0 >23 h Lähes merkitsevä ero: nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 1,4 %-yksikköä 23 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 47 >52 h Lähes merkitsevä ero: nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 2,5 %-yksikköä 52 >70 h Lähes merkitsevä ero: nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 2,9 %-yksikköä. 52 >75 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >95 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 5,2 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen. 04 apila 0 >44 h Tällä välin tuli sade, jolloin nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin molemmilla murskausvoimakkuuksilla noin 1 %-yksikkö 44 >49 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >67 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >73 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >1 h Ei ajotapojen välisiä eroja Kumitelamurskaimen käytössä oli pieni suuntaus, että suuri ajonopeus hidastaa kuivumista. Ensimmäisessä nurmisadossa ja apilassa hidastuminen oli kuitenkin niin vähäistä, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Toisessa nurmisadossa todettiin hieman selvemmät vaikutukset, mutta vasta pitkillä kuivausajoilla. Vaikutus oli vasta viimeisellä, hyvin pitkällä kuivausajalla tilastollisesti merkitsevä ja sitä ennen vain suuntaa antavasti (P<0.10). Telamurskaimen käyttötapa ei vaikuttanut timotei-nurminatakasvuston korjuutappioihin (taulukko 4). Sen sijaan apilassa tappiot nousivat tilastollisesti merkitsevästi ja käytännönkin kannalta merkittävästi käytettäessä voimakasta murskausta. Varsinkin yhdistelmän voimakas murskaus + suuri nopeus tappiot ovat niin suuret, 27 %, että sitä ei kannata käyttää. Nopeuden ja voimakkuuden yhdysvaikutus 7
6 oli tilastollisesti merkitsevä. Koska lievä murskaus käytännössä kuivatti apilaa yhtä hyvin kuin voimakas, kannattaa apilassa käyttää lievää murskausta. Koneiden väliset erot 03 sato 1 0 >24 h Kuhnin kolme parhainta käsittelyä (hidas+lievä, hidas+voimakas, nopea+voimakas) tuotti 2,6 5,8 %-yksikköä kuivemmat karhot kuin Kronen käsittelyt. 0 >42 h Kronen paras käsittely (hidas+lievä) ei eronnut Kuhnin käsittelyistä. Kronen muiden käsittelyjen tuottamat karhot olivat Kuhnin käsittelyjen tuottamia karhoja 2,8 8,7 %-yksikköä kosteampia. Sadon muilla mittausajankohdilla ei ollut koneiden välisiä eroja. 03 sato 2 0 > 18 h Ei koneiden välisiä eroja 0 >26 h Kronen paras käsittely (hidas+lievä) tuotti 4,1 5,2 %-yksikköä kuivemmat karhot kuin Kuhnin käsittelyt. 04 sato 1 0 > 5 h Ei koneiden välisiä eroja 0 >23 h Kolmen koneen yhteensä 12 yhdistelmän joukossa on vertailupareja, jotka eroavat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Niistä on kuitenkin järkevä verrata lähinnä koneiden parhaimpia yhdistelmiä, jotka sekä tässä sadossa että yleensä muissakin sadoissa oli hidas + lievä. Tämän yhdistelmän osalta koneet eivät eronneet toisistaan. Jos verrataan koneiden nopeita ajoja, jotka mahdollistavat paremman työsaavutuksen, niin Kronen yleensä parempi nopea yhdistelmä (nopea + lievä), Kuhn varstamurskaimen yleensä parempi nopea yhdistelmä (nopea + lievä) ja Kuhn telamurskaimen nopeat yhdistelmät eivät myöskään eronneet toisistaan. 0 >29 h Kun edellisen ajan periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, koneet eivät eronneet toisistaan yhdistelmässä hidas + lievä. Parhaimmissa nopeissa yhdistelmissä Krone (nopea + voimakas) ja Kuhn varstamurskain (nopea + voimakas) eivät eronneet toisistaan, mutta Kuhn telamurskain (nopea + voimakas) tuotti 5,7 %-yksikköä kuivemman rehun kuin Kuhn varstamurskain. 0 >47 h Kun edellisten aikojen periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, koneet eivät eronneet toisistaan yhdistelmässä hidas + lievä. Koneiden parhaimmat nopeat yhdistelmät eivät myöskään eronneet toisistaan. 04 sato 2 0 >23 h Kun edellisten aikojen periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, koneet eivät eronneet toisistaan yhdistelmässä hidas + lievä. Koneiden parhaimmat nopeat yhdistelmät eivät myöskään eronneet toisistaan. 52 >95 h Kun edellisten aikojen periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, Kuhn varstamurskaimen yhdistelmä hidas + lievä tuotti 7,6 %- yksikköä kuivemman rehun kuin Kronen yhdistelmä hidas + lievä. Nopeissa yhdistelmissä Kuhn varstamurskaimen yhdistelmä nopea + lievä tuotti 3,6 8
7 %-yksikköä kuivemman rehun kuin Kuhn telamurskaimen yhdistelmä nopea + voimakas. Sadon muilla mittausajankohdilla ei ollut koneiden välisiä eroja. 04 apila Ei koneiden välisiä eroja missään mittausajankohdassa Yhteenvetona voidaan todeta koneiden välisistä eroista, että niitä todettiin vain neljässä-viidessä timotei-nurminatasatojen 16 mittausajankohdassa. Mikään kone ei ollut näissä tapauksissa aina parempi kuin muut, vaan jokainen kone oli vähintään kerran paras. Apilassa ei todettu ollenkaan koneiden välisiä eroja. Siten päätelmä on se, koneiden välisiä eroja ei ole. Se tarkoittaa myös sitä, että kumitelamurskain edisti näissä kokeissa sekä ruohon että apilan kuivumista yhtä hyvin kuin varstamurskaimet. Näiden tulosten mukaan telamurskain soveltuisi siis yhtä hyvin ruohokasveille kuin leveälehtisille kasveille, vaikka se on suunniteltu lähinnä leveälehtisille kasveille. Korjuutappioissakaan ei ollut keskimäärin kaikissa käyttötavoissa mitään koneiden välisiä eroja (taulukko 1). Vastoin yleistä käsitystä, varstamurskaimet eivät siis keskimäärin aiheuttaneet kumitelamurskainta suurempia tappioita apilassakaan. Korjuutappiot Korjuun jälkeen maasta imuroidut korjuutappiot esitetään taulukoissa 1 4. Vuoden 04 ensimmäisessä sadossa ei voitu mitata korjuutappioita pitkään jatkuneiden sateiden takia. Tappiot kommentoidaan edellisissä konekohtaisissa kappaleissa. Taulukko 2. Krone vastalevymurskaimen korjuutappiot, % kokonaissadon kuiva-aineesta Hidas ajo Nopea ajo Tilastollinen merkitsevyys Sato Lievä murskaus Voimakas murskaus Lievä murskaus Voimakas murskaus SEM Nurmi 03 sato 1 11,0 11,7 12,6 10,9 0,99 Nurmi 03 sato 2 4,6 4,9 6,0 4,5 1,46 Nurmi 04 sato 2 3,8 5,3 7,4 8,2 1,27 * Apila 04 sato 1 17,3,6 17,8 22,9 2,11 Yhdysv. Ajon. Voim. Taulukko 1. Korjuutappiot konetyypeittäin, % kokonaissadon kuiva-aineesta Sato Krone Kuhn Kuhn Tilastollinen vastalevymurskaimurskaimurskain vastakampa- kumitela- SEM merkitsevyys Nurmi 03 sato 1 11,5 11,4 0,51 Nurmi 03 sato 2 5,0 6,2 0,95 Nurmi 04 sato 2 6,1 5,1 6,0 1,27 Apila 04 sato 1 19,6 18,5 19,4 0,63 Ajonopeus Murskausvoimakk. Taulukko 3. Kuhn vastakampamurskaimen korjuutappiot, % kokonaissadon kuiva-aineesta Hidas ajo Nopea ajo Tilastollinen merkitsevyys Sato Lievä Voimakas Lievä Voimakas SEM Yhdysv. Ajonopeuvoimakk. Murskaus- Ajon. murskaus murskaus murskaus murskaus Voim. Nurmi 03 sato 1 11,2 9,5 12,5 12,3 0,99 Nurmi 03 sato 2 6,1 5,9 6,9 6,1 1,46 Nurmi 04 sato 2 4,4 4,3 5,7 6,0 1,27 Apila 04 sato 1 13,0 22,3 16,8 22,0 2,11 * 9
8 Taulukko 4. Kuhn kumitelamurskaimen korjuutappiot, % kokonaissadon kuiva-aineesta Hidas Nopea Tilastollinen merkitsevyys Sato Lievä Voimakas Lievä Voimakas SEM Yhdysv. Ajonopeus -voimakk. Murskaus Ajon. murskaus murskaus murskaus murskaus Voim. Nurmi 04 sato 2 8,2 5,1 4,1 6,6 1,27 * Apila 04 sato 1 15,5,6 14,0 27,5 2,11 ** * Johtopäätökset Koneiden välisiä eroja kuivumisessa todettiin vain pienessä osassa mittausajankohdista. Näissä tapauksissa mikään tietty kone ei ollut systemaattisesti paras. Näin ollen koneita voidaan pitää kuivumisen kannalta tasaveroisina. Korjuutappioistakaan ei löytynyt koneiden välille systemaattisia eroja. Konekohtaisessa kuivumisessakaan ei ollut erityisen suuria eroja käyttötavoissa. Selkein tulos oli se, että Krone-varstamurskaimessa kannattaa karholle niitettäessä käyttää lievää tai suhteellisen lievää murskausta. Useimmissa mittausajankohdissa voimakas murskaus ei vaikuttanut kuivumiseen. Silloin kun se vaikutti, se hidasti kuivumista. Ero lievään murskaukseen oli kuivausajan pituudesta riippuen 2 7 prosenttiyksikköä kuiva-ainepitoisuudessa. Koska tämä ilmiö todennäköisesti johtuu Kronen kulmikkaista varstoista, se on todennäköisesti yleistettävissä muihinkin samantyyppisiin koneisiin. Murskausvoimakkuus ei välttämättä vaikuta samalla tavalla täysleveässä niitossa. Kuhn-varstamurskaimessa murskausvoimakkuus ei juuri vaikuttanut kuivumiseen. Muutamassa tapauksessa suuri ajonopeus hidasti kuivumista niin, että kuiva-ainepitoisuus oli 2 4 prosenttiyksikköä pienempi kuin ajettaessa hitaammin. Monet käyttäjät pitänevät kuitenkin suurta nopeutta ja työsaavutusta tärkeämpänä kuin hitaalla nopeudella melko harvoin saavutettavaa 2 4 prosenttiyksikköä suurempaa kuiva-ainepitoisuutta. Apilassa kannattaa käyttää lievää murskausta tappioiden pienentämiseksi. Kuhn-kumitelamurskain edisti kuivumista yhtä hyvin kuin varstamurskaimet sekä ruoho- että apilakasvustossa, vaikka sen murskaustapa on suunniteltu varstamurskaimia hellävaraisemmaksi, lähinnä leveälehtisiä kasveja ajatellen. Lievä telapaine edisti kuivumista yhtä hyvin kuin voimakas sekä ruohossa että apilassa. Tämän vuoksi ja tappioiden pienentämiseksi kannattaa käyttää ainakin apilassa lievää telapainetta. Ruohoa niitettäessä todettiin suuntaus, että suuri ajonopeus hidastaa kuivumista. Apilan korjuutappiot olivat merkittävät, luokkaa %. Tulosten perusteella ei tiedetä, syntyivätkö ne pääosin pöyhinnöissä vai paalauksessa. Pöyhinnät tehtiin noin 13 ja vajaan prosentin kuivaainepitoisuudessa, paalaus noin prosentin kuiva-ainepitoisuudessa. Jos tarkemmat selvitykset osoittaisivat, että tappiot syntyvät tällaisessa tilanteessa pääosin paalauksessa, niin tappioiden pienentämiseksi kannattaa korjata apilan alhaisemmassa kuiva-ainepitoisuudessa. 10
9 6 km/h lievä 6 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0 6 km/h lievä 6 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas, Kuvio 1. Kuhn vastakampamurskain, 03 sato 1, Kuvio 2. Krone vastalevymurskain, 03 sato 1 9 km/h lievä 9 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0,0,0,0,0, Kuvio 3. Kuhn vastakampamurskain, 03 sato 2 9 km/h lievä 9 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0,0,0,0,0, Kuvio 4. Krone vastalevymurskain, 03 sato 2 11
10 8 km/h lievä 8 km/h voimakas Kuvio 5. Kuhn vastakampamurskain, 04 sato 1 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 0 10 Kuvio 6. Krone vastalevymurskain, 04 sato 1 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 0 10 Kuvio 7. Kuhn kumitelamurskain, 04 sato 1 Huom. 16 km/h voimakas: ei havaintoa viimeisestä ajasta km/h lievä 8 km/h voimakas Kuvio 8. Kuhn vastakampamurskain, 04 sato km/h lievä 8 km/h voimakas Kuvio 9. Krone vastalevymurskain, 04 sato km/h voimakas 16 km/h voimakas Kuvio 10. Kuhn kumitelamurskain, 04 sato 2 12
11 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 8 km/h lievä 8 km/h voimakas Kuvio 11. Kuhn vastakampamurskain, 04 apila Kuvio 12. Krone vastalevymurskain, 04 apila Kuvio 13. Kuhn kumitelamurskain, 04 apila 13
Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti
Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti antti.suokannas@mtt.fi Historiaa ei kannata unohtaa Tapio Heikkilä www.welger.com www.nh.com Niitto Kuivumisnopeus
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotSäilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot
Säilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot Antti Suokannas 1), Kaisa Kuoppala 2) ja Katariina Manni 3) 1 Luke, Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Vakolantie 55, 03400 Vihti, antti.suokannas@luke.fi
LisätiedotHEVOSTEN NURMIREHUJEN KORJUUTEKNIIKKA RUOHOSTA REHUKSI
HEVOSTEN NURMIREHUJEN KORJUUTEKNIIKKA RUOHOSTA REHUKSI Antti Suokannas MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti, antti.suokannas@mtt.fi Johdanto Esikuivatun säilörehun, säilö- ja kuivaheinän korjuu on taitolaji,
LisätiedotKasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK
Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen
LisätiedotKoneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?
Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Antti Suokannas Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljelyteknologia Vakola, Vihti 14.11.2013 Yleistä taustaa Rehua on vaikea
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotSiemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho
Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä 10.2.2017 Heikki Perho Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen
LisätiedotSäilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut
Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Säilöntäaineen levitys: noukinvaunu,
LisätiedotSäilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato
Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki
LisätiedotLIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN
LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3, Anna-Maija Taimisto 4 ja Seija Jaakkola 2,5 1 MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotHakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen
Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotYhteensopivaa CLAAS-korjuutekniikkaa.
DISCO 290 250 210 Yhteensopivaa CLAAS-korjuutekniikkaa. go.claas.com/halle9 Päivittäisessä työskentelyssä pellolla tarvitset enemmän kuin vankkarakenteisen työkoneen. Tarvitset toimivaa tekniikkaa, jota
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotKuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510
VAKO LA Postios. Helsinki RukkIla Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pita jänmiikl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 158 Kuva 1 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen,
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotKuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä
Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotJUNKKARI-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE
VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 340 JUNKKARI-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja:
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa
LisätiedotMAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA?
MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA? Seija Jaakkola 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Matts Nysand 2, Antti Suokannas 2, Anna-Maija Taimisto 3 ja Maarit Mäki 4 1 Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
LisätiedotKverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039
Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039 Yksiroottorinen karhotin Murtosokkasuojattu voimansiirto roottorille Säädettävä karhotinpressu Kokoon taitettavat turvakaiteet Korkealaatuiset Super-C piikit, 9 mm
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotTUTKIMUS "VAMMAS"-LtJMI SIiVEN HEI TTO-OMI NAT SUU KS 1 STA
1 ks1i 32 TUTKIMUS "VAMMAS"-LtJMI SIiVEN HEI TTO-OMI NAT SUU KS 1 STA Vammas-lumisiipi kiinnitetään TH:n emäterän jatkeeksi. Sitä käytetään pääasiassa aurausvallien madaltamistyössä. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotAgrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17. Printed in U.S.A. Form 48882
Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 GR DK Printed in U.S.A. Form 48882 Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 40 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 Suomi Ruohon- ja lehtienkeräimien
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotHinattavat lautasniittomurskaimet
Hinattavat lautasniittomurskaimet FI KRONE menestystä jo yli 100 vuoden ajan Markkinajohtaja Innovatiivinen Asiakaslähtöinen KRONE on ollut tunnettu nimi maatalousalalla jo yli sadan vuoden ajan. Pienestä
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotSiirrettävien. ajonopeuksiin. Tutkiva opinnäytetyö. Mira Linna Kanta-Hämeen liikenneturvallisuusfoorumi
Siirrettävien nopeusnäyttötaulujen vaikutus ajonopeuksiin Tutkiva opinnäytetyö Mira Linna Kanta-Hämeen liikenneturvallisuusfoorumi 21.11.2017 Mitä tapahtuu näytön ohittamisen jälkeen? Tutkitaan miten pitkälle
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
Lisätiedotnostolaitteeseen kiinnitettävä, malli 531
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkilo Puhelin Helsinki 43 48 12 Routatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 158 Koetusselostus 270 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE nostolaitteeseen kiinnitettävä,
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotEasyCut B 970, B 1000 CV / CV Collect Niittokone- ja niittomurskainyhdistelmät
EasyCut B 970, B 1000 CV / CV Collect Niittokone- ja niittomurskainyhdistelmät www.krone.de EasyCut Butterfl y Lisää tuottavuutta EasyCut B 970 ilman murskainta EasyCut B 1000 CV murskaimella varustettuna
LisätiedotMiksi mitata lohkokohtaisia satoja?
Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotSILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!
SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI Onnistu palkokasvien säilönnässä! BIOLOGISET REHUNSÄILÖNTÄAINEET VALKUAISKASVEILLE Valkuaiskasvit lisäävät tilan valkuaisomavaraisuutta
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotHePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat
HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotSäilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy
Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotHakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa
Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotPalkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotTASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32. Powered by Kongskilde
TASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32 Powered by Kongskilde HK 25 -tasojyrsin HK 25 varpajyrällä ja (lisävarusteena saatavissa olevalla) hydraulisella nostolaitteella varustettuna. HK 25 tasojyrsin on tarkoitettu
LisätiedotPuna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous
Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä 12.3.2015 Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi
LisätiedotSanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla
Sanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla Nykykielten laitos FIN-CLARIN-seminaarissa 4. marraskuuta 2010 Sanaluokkajäsennys Mr. Gelbert also has fun with language. NNP NNP RB VBZ NN IN NN. Sanaluokkajäsennin
LisätiedotELHO karhottimet ja pöyhimet
ELHO karhottimet ja pöyhimet www.elho.fi Asiakas keskipisteessä Vuonna 1968 nuori pohjanmaalainen maanviljelijä Arne Löfvik huomasi, että maatalouden kehittämisessä tarvittiin parempia koneita ja laitteita.
Lisätiedot