1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne. Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava:

Transkriptio

1 VUODEN 2019 TALOUSARVION KEHYS 1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne Kaupunginhallitus, joka vastaa kaupungin toimintojen ja talouden kokonaisuuden johtamisesta ja yhteensovittamisesta, käsittelee talousarvion kehykset, joiden pohjalta lauta- ja johtokunnat antavat omat esityksensä. Talousnäkymiä vuodelle 2019 on käsitelty kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostossa Elokuun aikana on valmistelua jatkettu toimialojen kanssa käydyillä talousarvioneuvotteluilla. Kaupunginvaltuuston talousseminaari pidettiin Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava: Valtuuston iltakoulu sote-palvelut ma Siun sote kuntien omistajaohjaus 1. tapaaminen ke Lautakuntien ja liikelaitosten talousarvioesitykset pe Siun sote kuntien omistajaohjaus to Kaupunginjohtajan ehdotus valmistuu, info to Veroprosentit valtuustossa ma Kaupunginhallituksen I käsittely ti Kaupunginhallituksen II käsittely ma Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely ma Hallintokuntien käyttösuunnitelmat ja pe Joensuu Vesi -liikelaitoksen talousarvio Talousarviorakenteeseen ei tule muutoksia vuodelle Liikelaitoksena jatkaa Joensuun Vesi. Liikelaitosten talousarviot ja -suunnitelmat ovat kunnan talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Joensuu Vesi liikelaitoksen johtokunnan tulee hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesitys vuosille viimeistään Esityksen tulee sisältää vuosien tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin talousarviossa liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jonka jälkeen liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion vuodelle Talousnäkymät Suomen talouden kasvu on ollut vuosina ennustettua vahvempaa ja BKT:n kasvu on lähellä 3 %:n tasoa. Talouden kasvun seurauksena BKT on vihdoin saavuttanut vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävän tason. Talouden kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan vuosina 2019 ja 2020 mm. investointien ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastumisen myötä. Talouden suhdannetilanteen myötä myös työllisyystilanne on parantunut aiemmin arvioitua paremmin. Suomen rakenteellinen työttömyys on kuitenkin edelleen korkealla tasolla ja työllisyysaste on esimerkiksi vertailussa muihin Pohjoismaihin edelleen selvästi matalampi. Julkinen talous on ollut alijäämäinen viime vuosikymmenen lopulta asti. Suotuisa suhdannetilanne on parantanut myös julkisen talouden rahoitusasemaa julkisen talouden sopeutustoimenpiteiden, ennakoitua paremman verokehityksen sekä työttömyyteen liittyvien menojen pienentymisen myötä. Julkinen talous on tasapainottumassa vuonna 2019 ja on arvioiden mukaan ylijäämäinen vuonna Valtio velkaantuu kuitenkin edelleen. Hyvä talouden suhdannetilanne ei ratkaise

2 julkisen talouden rakenteellista ongelmaa. Nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä kattamaan nykyisen kaltaisia julkisia palveluita väestön ikääntyessä (ns. kestävyysvaje). Kuntatalouden tilanteen on arvioitu parantuneen kuntien tulopohjaa koskevista leikkauksista huolimatta kuntien omien sopeutustoimenpiteiden johdosta. Kesällä julkaistujen vuoden 2017 verotuksen valmistumista koskevien ennakkotietojen perusteella kuntatalouden näkymät ovat kuitenkin heikentyneet. Erityisesti kuluvan vuoden verokertymä tulee olemaan selvästi aiemmin arvioitua heikompi vuoden 2017 verotuksen perusteella tehtävien oikaisujen johdosta. Lisäksi valtion talousarvioehdotus on kuntataloutta edelleen kiristävä erityisesti valtionosuuksiin kohdistuvien muutosten johdosta. Kuntatalouden haasteita lisää kustannuspaineiden nousu viime vuosiin nähden mm. palkkaratkaisun ja kilpailukykysopimukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättymisen johdosta. Investointipaineet ovat edelleen korkealla tasolla useissa suurissa ja kasvavissa kunnissa. Valtiovarainministeriö julkaisee tarkennetut kuntatalouden ennusteet Ennusteissa huomioidaan erityisesti verokertymäennusteiden heikentyminen kevään kuntatalousohjelman arvioihin nähden. 3. Vuoden 2019 talousarvion linjaukset Vuoden 2019 talousarvion perusteita ja linjauksia käsiteltiin pidetyssä valtuuston talousseminaarissa. Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta perustuu seuraaviin lähtökohtiin: 1. Strategian talouslinjaukset, vuoden 2018 tulosennuste ja talouden näkymät vuosille Talousarvion perustana ovat strategian taloustavoitteet. Strategian mukaan toiminnan perustan määrittää vastuullinen taloudenpito hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti. Strategian mukaan vastuullinen taloudenpito muodostuu kuudesta tavoitteesta Päätöksenteossa huomioidaan pitkäaikaiset talousvaikutukset Talous pidetään kunnossa ja valmistaudutaan maakuntauudistuksen aiheuttamiin ennalta arvaamattomiin seurauksiin Toimintakatteen kasvu on verojen ja valtionosuuksien kasvua hitaampaa Lainakanta sekä pitkäaikaiset leasing- ja vuokravastuut kääntyvät laskuun Vastaamme Siun soten omistajaohjauksesta osaltamme niin, että kustannuskehitys pysyy maltillisena. Veroprosentit ovat kilpailukykyiset Koko maan talouskehitys on ollut viime ja kuluvana vuonna ennustettua vahvempaa. Talouden tilanne jatkuu positiivisena myös vuonna 2019, vaikkakin kasvunäkymät hidastuvat kuluvasta vuodesta. Talouden positiivisen suhdannetilanteen ja erityisesti kuntien omien toimenpiteiden johdosta kuntien taloustilanne on kokonaisuutena kohtuullinen kuluvan vuoden verotulokertymäarvioiden heikentymisestä huolimatta. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Verotulojen kasvussa ja työllisyystilanteen kehityksessä on

3 edelleen suuria alueellisia eroja ja hyvä talouden kasvu painottuu erityisesti eteläiseen Suomeen. Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta erityisesti valtionosuuksiin kohdistuvien muutosten kautta. Valtionosuuksien määrä on pienentymässä vuoteen 2018 nähden kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten johdosta. Verotulojen kasvuennuste on tulevalle vuodelle kohtuullinen. Positiiviseen kasvuun vuoteen 2018 nähden vaikuttaa kuluvan vuoden kertymäarvioiden alentuminen vuoden 2017 verotusta koskevien oikaisujen johdosta. Joensuun työllisyystilanne on kehittynyt vuoden 2017 loppupuolelta alkaen myönteisesti, mutta työttömien määrä on vähentynyt koko maata hitaammin. Työllisyystilanne on heijastunut osaltaan myös verotulojen kasvuun, joka on jäänyt koko maata hitaammaksi. Toisaalta työllistämisen menoissa työllisyystilanteen parantuminen ei ole vielä suoraan näkynyt. Väestökehitys on jatkunut positiivisena ja vuoden 2018 kasvun on ennustettu nousevan noin 1000 asukkaaseen Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen keskittämisen seurauksena. Vuoden 2018 tulosennuste on kääntynyt alijäämäiseksi verokertymäennusteiden heikkenemisen johdosta. Tulosennustetta heikentää erityisesti hyvinvointipalvelujen talousarvioon kohdistuvat muutospaineet sekä rahastojen talousarviossa arvioitua heikompi tulosennuste. Vuoden 2018 alijäämäksi on ennustettu tässä vaiheessa 3 milj. euroa. Investointitaso on ollut viime vuodet korkealla tasolla. Vuosi 2017 oli investointitasolla mitattuna huippuvuosi ja taso on myös kuluvana vuonna vielä korkea. Kaupungin lainakanta ja leasingvastuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Lainakannan taso ylitti vuonna 2017 ensimmäistä kertaa kuntien keskimääräisen tason ( /asukas). Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että investointitaso lasketaan tasolle, jonka myötä velkaantumisen ja leasingvastuiden kasvu pysähtyy. Matalan korkotason myötä korkomenot ovat säilyneet hallinnassa, mutta korkotason nousu tulee tulevina vuosina kasvattamaan korkomenojen kokonaistasoa jo nykyisellä lainakannalla. Tavoitteena on, että kaupungin talous on tasapainossa vuonna 2019 ja edelleen koko taloussuunnitelmakauden Investointitaso mitoitetaan taloussuunnitelmakaudella siten, että lainakannan ja leasingvastuiden kasvu pienenee ja strategian tavoitteiden mukaisesti kääntyy laskuun Ensisijalla ovat palveluverkon kannalta välttämättömät koulu- ja päiväkotikohteet. 2. Käyttötalouden muutokset esitetään eriteltyinä Vuoden 2018 tulosaluekohtaisten kehysten pohjana on vuoden 2018 talousarvioennuste. Vireillä olevassa talousarviomuutosesityksessä on esitetty muutoksia erityisesti hyvinvointipalvelujen talous- ja hallintopalvelujen, koulutuspalvelujen sekä liikuntapalveluiden määrärahoihin. Talousarviokehyksessä on tulosalueittain huomioitu voimassa olevan kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset muutokset. Henkilöstökuluja pienentää työnantajan sivukulujen muutos eläkemaksujen sekä työttömyysvakuutusmaksun pienentymisen johdosta. Lisäksi vuoden 2018 menoksi kirjattava ns. tuloksellisuuserä on kertaerä, joka pienentää palkkasumman muutosta. Varhaiseläkemeno-

4 perusteinen maksu on muuttumassa työkyvyttömyysmaksuksi ja sen kohdentuminen muuttuu aiempaan nähden. Muutos on huomioitu talousarviokehyksessä ns. teknisenä muutoksena. Sisäiset vuokrat nousevat elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti 1,04 %. Talousarviokehyksessä on lisäksi huomioitu palveluverkon muuttumisesta aiheutuvat vuokramuutokset tulosalueittain. Em. henkilöstömenoja sekä tilavuokria koskevien muutosten lisäksi tulosalueittain on huomioitu eräitä muita muutoksia (mm. lasten määrän muutosten vaikutus koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluihin). Muutokset on esitetty eriteltyinä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehystä linjaa kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehysvalmistelua on tehty kuntien yhteistyössä. Vuoden 2019 kehysvalmistelussa on huomioitu Siun soten palveluihin kohdistuvien kustannuspaineiden ohella prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoite Siun soten perustamisen tavoitteiden mukaisesti. Vuodesta 2019 alkaen kuntien keskinäinen jako määräytyy perussopimuksen mukaan kokonaan kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten perusteella. 3. Tasapainoisen talouden kautta maakuntauudistukseen Sote ja maakuntauudistus on suunniteltu tulevaksi voimaan Uudistuksen siirtymisen johdosta kuntatalouteen kohdistuu edelleen merkittävää epävarmuutta. Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta vuodesta 2021 lähtien. Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen vähentämällä kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa muutoksen seurauksena. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, mistä johtuen muutoksen vaikutuksia tasataan järjestelmämuutoksen tasauksella sekä niin sanotulla sote-siirron muutosrajoittimella. Kuntakohtaiseen lähtökohtatilanteeseen vaikuttaa vuosien talouskehitys. Muutoksen elementit on rakennettu siten, että ne korostavat kunnan hyvän taloudellisen tilanteen merkitystä. Lisäksi sote-palvelujen menojen kehityksellä ennen maakuntauudistusta on suora ja pysyvä vaikutus myös uuden kunnan valtionosuuksien määrään. Ennakkolaskelmien mukaan maakuntauudistuksen vaikutus on kaupungille negatiivinen ja valtionosuudet pienentyvät neljän vuoden siirtymäajalla yhteensä n. 7,6 milj. euroa. Tasapainossa oleva talous luo hyvän lähtökohdan uudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin sopeuttamismahdollisuudet ovat rajatummat kuntien tulojen ja tehtävämäärän pienentymisen johdosta. 4. Maksupolitiikka osana tulorahoitusta Maksujen tasoa on tarkasteltava osana muuta tulorahoitusta. Kaupungin päätösvallassa olevia asiakasmaksuja on pääsääntöisesti korotettu kustannusten nousua vastaavasti. Vuodelle 2019 maksuja korotetaan pääsääntöisesti keskimäärin 2 %:lla.

5 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on tarkistettu lukien varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa määritettyjen indeksitarkistusperiaatteiden mukaisesti. Seuraava indeksin mukainen tarkistus on Palvelurakenteiden ja prosessien kehittämistä jatkettava Muuttuva toimintaympäristö, palveluverkon muutokset ja erilaisten ict-ratkaisujen kehittyminen edellyttää palvelurakenteiden ja prosessien jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2019 aikana on painopisteenä erityisesti Lasten määrän muutokset huomioiva suunnittelu varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluissa Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen vaikuttavasti palveluiden suunnittelussa Resurssien tehokkaan käytön ja kiinteistöjen, liikuntapaikkojen ja muiden yhteisten alueiden ylläpidon laatutason varmistavien työkalujen luominen teknisten keskuksen sekä liikuntapaikkojen palveluihin Koko kaupunkikonsernin hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön selvityksellä tehokkuutta ja synergioita toimintaan Tiedolla johtamisen ja reaaliaikaisen raportoinnin edistäminen Roolitusten tarkentaminen kaupungin ja Siun soten palveluiden välillä tavoitteena prosessien sujuvuus organisaatiorajoista huolimatta varmistaen, että resursseja ei hukata päällekkäisiin toimintoihin Talouteen yhdennetyllä henkilöstö- ja rekrytointisuunnittelulla varmistetaan tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne. 6. Talouden hallinta ja seuranta Talouden hallinnan varmistamiseksi omat budjetit tulee tehdä niin pienille kokonaisuuksille, että budjettivastuullinen henkilö tuntee hyvin yksikön toiminnan ja sen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Kullekin budjetille nimetään vastuuhenkilö (=tilinkäyttäjä) käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Mikäli yksikön toimintaan vaikuttavaa päätösvaltaa on annettu muulle kuin budjettivastuulliselle, on toiminnan kustannuksiin vaikuttaviin päätöksiin saatava budjettivastuullisen hyväksyntä. Talouden hallinnan parantamiseksi raportoinnin työkaluja kehitetään vuoden 2019 aikana eteenpäin. Kaupunginhallitus ja lauta- ja johtokunnat seuraavat talousarvion toteutumista talouden raportointia koskevien ohjeiden mukaisesti. Mikäli kuukausittain laadittava koko kaupungin tulosennusteen vuosikate osoittaa vähintään 1 %:n heikentymistä talousarvioon verrattuna, omistajaohjausjaosto valmistelee välittömästi esityksen korjaavista toimenpiteistä kaupunginhallitukselle. Toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin menolajeihin, myös henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoihin liittyvien toimenpiteiden valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 6. Talouden kokonaisuus Peruskaupungin käyttötalouden toimintakatteen kasvu on kehyslaskelmassa vireillä olevaan talousarviomuutokseen nähden 1,6 %. Kehyksen mukainen talousarvio on tasapainossa.

6 Peruskaupungin nettoinvestointien arvioitu taso vuodelle 2019 on noin 38 milj. euroa. Suunniteltu investointien taso merkitsisi kaupungin velkaantumisen jatkumista vuonna 2019 sekä vuosina Investointitaso mitoitetaan talousarviovalmistelun yhteydessä taloussuunnitelmakauden osalta siten, että lainakannan ja leasingvastuiden kasvu pienenee ja strategian tavoitteiden mukaisesti kääntyy laskuun Tulojen perustelut Verotulot Kunnallisvero Joensuun verotulojen kasvu on viime vuosina pääsääntöisesti ollut alempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2016 kunnallisverotulojen kasvu oli koko maassa 0,8 % ja Joensuussa muutos oli - 0,3 %. Vuonna 2017 kunnallisverojen muutos oli ennakkotietojen mukaan koko maassa -1,4 %, kun Joensuussa muutos oli -2,2 %. Kuluvana vuonna kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 219,2 milj. euroa. Verokertymäennuste on heikentynyt vielä alkukesällä ennustetusta vuoden 2017 verotuksen valmistumista koskevien tietojen perusteella tulevien oikaisujen johdosta. Kunnallisverojen kertymäennuste koko maan tasolla laski muutoksen johdosta noin 400 milj. euroa. Kuntaryhmän jako-osuus pienenee aiemmin arvioituun nähden. Lisäksi vuodelta 2017 maksettavien ennakonpalautusten osuus on poikkeuksellisen suuri. Verokertymään liittyy edelleen epävarmuutta loppuvuoden tilitysten ja marras- ja joulukuussa vuoden 2017 verotuksen toteutuman perusteella tehtävien oikaisujen tarkentumisen johdosta. Ansiotuloverotusta kevennetään vuonna 2019 painottuen pienituloisiin korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tämän yhteisvaikutus on vuositasolla 130 milj. euroa. Muutoksia ei tässä vaiheessa ole vielä huomioitu veroennusteissa. Veroperustemuutokset kompensoidaan valtionosuuksissa, joten muutos nostaa vastaavasti valtionosuuskertymää. Kuntaliitto on arvioinut ( ), että kunnallisverotilitykset kasvavat vuonna 2019 kuluvaan vuoteen nähden 5,8 %. Vuodelta 2019 tilitettävien verojen kasvuksi on arvioitu 3,3 %. Verokertymän kasvua vuoteen 2018 nähden nostaa kuitenkin vuoden 2018 verokertymän heikentyminen vuodelta 2017 tulevien oikaisujen johdosta. Joensuun verotulokertymän kasvu on ollut koko maata hitaampaa. Tässä vaiheessa vuoden 2019 kunnallisverokertymäksi on arvioitu 230,0 milj. euroa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi vuodelle 2018 on arvioitu 21,15 milj. euroa. Kiinteistöverotukseen ei ole esitetty muutoksia vuodelle Kiinteistöverotuksen kokonaisuudistuksen valmistelu etenee. Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Uudet perusteet tulisivat käyttöön vuonna 2020.

7 Vuodelle 2019 kiinteistöveron tuottoarvioksi saadaan nykyisillä veroperusteilla 21,3 milj. euroa. Yhteisövero Kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2018 on 31,35 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kuntaryhmän jako-osuus säilyy vuonna 2019 kuluvan vuoden tasolla. Joensuun osuus kunnille tilitettävistä veroista on kuluvana vuonna 1,115 %. Osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvona. Vuonna 2018 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 22,1 milj. euroa, kun marraskuussa 2017 hyväksytyssä talousarviossa yhteisöverokertymäksi arvioitiin 21,75 milj. euroa. Kuntaliitto on ennustanut, että yhteisöverotilitykset kasvavat vuoteen 2018 nähden 7,3 %. Joensuun kaupungin yhteisöverokertymäksi vuodelle 2019 voidaan arvioida 23,5 milj. euroa. Valtionosuudet Vuoden 2019 valtionosuusarviot perustuvat valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys (0-5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Näiden perusteiden lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia, joissa ei ole omarahoitusosuutta, ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja lisäosille. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perusosan hinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat erikseen päätetyt kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on 100 %, mutta tasauslisässä on 20 %:n omavastuu. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina. Tasauksen laskennassa huomioidaan puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta.

8 Vuoden 2019 alustavissa kuntakohtaisissa laskelmissa on huomioitu (vaikutus koko maan tasolla): Valtionosuuksia vähentävät tekijät: kustannusten jaon tarkistus (-216 me arvio) kuntien kannustinjärjestelmä (-40 me) kilpailukykysopimuksen johdosta tehdyn leikkauksen kasvu (-30 me) alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (-22 me) perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden muutos (-18 me) oppilaitosten perustamiskustannushankkeet (-10 me) omais- ja perhehoidon kehittäminen (- 6 me) vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkastaminen (-4 me) muut muutokset (-3 me) Valtionosuuksia lisäävät tekijät: veromenetysten kompensaatio (138 me) väestömäärän ja tiedossa olevien määräytymisperusteiden muutokset (25 me) lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu (15 me) eläketukiuudistus (6 me) muut muutokset (2 me) Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, minkä vaikutus on -175 milj. euroa. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2019 on 25,37 % (vuonna ,34 %). Ennakollisten laskelmien mukaan kaupungin vuoden 2019 peruspalvelujen valtionosuus on 142,2 milj. euroa (vuonna ,4 milj. euroa). Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus on ennakkotietojen mukaan 39,2 milj. euroa (vuonna ,7 milj. euroa) Valtionosuuslaskelma tarkentuu mm. määräytymisperusteiden muutosten ja verotulotasauksen tarkentumisen myötä talousarviovalmistelun edetessä. Peruspalvelujen valtionosuuden ohella kaupungin kokonaisvaltionosuuksien määrään vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus (mm. lukio- ja ammatillisen koulutuksen, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä orkestereiden ja museoiden rahoitus). OKM:n valtionosuuksien määrään vaikuttaa suoritemäärien (oppilasmäärät, tuntimäärät, henkilötyövuodet) muutokset sekä mahdolliset yksikköhintojen muutokset. Suoritemäärien muutokset eivät tässä vaiheessa ole vielä tiedossa, joten arvio on tehty pääosin vuoden 2018 valtionosuuspäätöksen mukaisesti. Kustannustenjaon tarkistus vaikuttaa myös OKM:n hallinnonalan valtionosuuksia. Alustavien laskelmien mukaan kaupungin saama OKM:n valtionosuus vuodelle 2019 on negatiivinen, -2,5 milj. euroa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu vuodelle 2019 yhteensä 139,6 milj. euroa. Vuonna 2018 valtionosuuksia kertynee vajaat 142,8 milj. euroa.

9 Rahoitusmenot ja tulot Rahoitusmenoissa ja -tuloissa ei tässä vaiheessa arvioida kovin suuria muutoksia kuluvaan vuoteen verrattuna. Korkomenoissa on huomioitu vuoden 2018 ennakoitu toteutuma, joka jää talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Korkotaso säilyy matalana vielä vuonna 2019, mutta lainakannan kasvusta johtuen korkomenojen taso nousee kuluvaan vuoteen nähden. Muissa rahoitustuloissa on Joensuun Veden ja Tilakeskuksen maksamat korvaukset peruspääomasta (Vesi 0,8 milj. euroa, tila 5,5 milj. euroa) Poistot Peruskaupungin suunnitelmapoistot ovat arviolta 29 milj. euroa. Lisäksi arvonalentumisissa on huomioitu purettavien rakennusten alaskirjaukset 0,25 milj. euroa. 5. Käyttötalouden toimintakatteet Käyttötalouden toimintakatekehykset ovat esitetty liitteissä. Kehysten laadinnan perusteena on ollut vuoden 2018 talousarvioennuste ja vireillä oleva talousarviomuutos. Muutokset kuluvaan vuoteen nähden on esitetty yksilöityinä liitteessä. Kehyksissä on eritelty tulosalueittain toimintatulot ja menot. Kehysluvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia kuluvan vuoden toteutumassa tulo- ja menoarvioihin, jos tulosalueen talousarvion arvioidaan toteutuvan katetasolla. Käyttötalouden kehysten ohella on valmisteltu tulosaluekohtaisesti taloudellisten ja määrällisten tavoitteiden taulukoita, jotka esitetään lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksissä. Lisäksi henkilöstösuunnitelman valmistelua on tehty talousarviovalmistelun ohella. Lauta- ja johtokuntien esityksiin sisällytetään myös toimialoittain strategisten tavoitteiden tavoitteet vuodelle 2019 sekä tulosalueittain strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. 6. Liikelaitokset, taseyksikkö ja rahastot Kaupungilla on vuonna 2019 yksi liikelaitos: vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta vastaava Joensuun Vesi. Joensuun Veden taloudellinen tulostavoite (ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia) on 2,40 milj. euroa. Tulostavoite pienenee vuodelle 2019 kertaluontoisten vesiosuuskuntien yhdistymiseen liittyvien menojen johdosta. Taseyksikkönä toimivan Joensuun Tilakeskuksen tulostavoite vuodelle 2019 on euroa. Kertaluontoiset purkukustannukset sekä purettavien rakennusten kertapoistot heikentävät tulosta 0,8 milj. eurolla. Itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja ovat tulevaisuusrahasto ja elinkeinorahasto. Tämän hetkinen arvio rahastojen markkina-arvojen kehityksestä huomioiden salkkurakenne ja eri omaisuuslajien tuotto-odotukset vuodelle 2019 on 2,5 %. Tilikauden tulostavoite vuodelle 2019 on 3,4 milj. euroa.

10 7. Tuloslaskelma Tuloslaskelma TP 2017 TA2018 TAE2018 TA2019 Toimintakate Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos -87 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Joensuun Vesi Rahastot Ulkoinen tulos Investoinnit ja rahoitus Investoinnit ja rahoitus käsitellään varsinaisen talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksiin tulee sisällyttää myös investointiosaa koskeva esitys.

11 TALOUSARVION TULOSALUE TA2018 ENN. TA2018 Hlöstömen. muutos Työkyv. maksun muutos Muut muutokset KEHYS Kaupunginvaltuusto Valtuusto Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit 2019, maakuntavaalit sis. lainsääd.muutosten jälkeen Tuotot Kulut Strategian väliarvioinnin toteuttaminen 11 Tarkastuslautakunta Talouden ja hallinnon tarkastus Tuotot Kulut Kaupunginhallitus Yleishallinto Tuotot Myyntivoittojen taso 4 me Kulut UEF professuurit, matkailu, laajakaistarak., historiakirja, keh.hankkeet, avustukset, purkukust.pois 140 Työllistäminen Tuotot Kulut Parantunut työllisyystilanne 150 Konsernipalvelut Tuotot Kulut Tilakeskus Tuotot Palveluverkkomuutosten ja indeksikorotuksen vaikutus vuokratuloihin Kulut Ulk.vuokrattavat kohteet, purkukustannukset, leasingkohteiden kiint.vero, vakuutukset, sähkö, vesi 170 Siun soten maksuosuudet Sote Sote-eläkevastuut Kevan arvion mukaan Ympäristöterv.huolto Pelastustoimi Elinvoimapalvelut Elinvoimapalvelut Tuotot Kulut Elinvoimayhtiöiden muutokset/kaupungin maksuosuudet 190 Joensuun seudun hankintatoimi Tuotot Kulut Komissiot kattaa menot Selite

12 TALOUSARVION TULOSALUE TA2018 ENN. TA2018 Hlöstömen. muutos Työkyv. maksun muutos Muut muutokset KEHYS Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalv. talous- ja hallintop Tuotot Kulut Ampumahiihdon mc tekninen tuki pois, vuokrien muutos 410 Koulutuspalvelut Tuotot Kulut Normaalikoulu, Nepen aineistohankinta,vuokrat, opp.määrä muutokset, digisuunnitelma, urheilulukio 440 Varhaiskasvatuspalvelut Tuotot Kulut Palveluverkkomuutokset (tilavuokrat ja toiminta), lasten määrän muutos, yks.hoidon palveluseteli 455 Nuorisopalvelut Tuotot Kulut Ei nuorisovaaleja v. 2019, toimitilojen vuokrat pienenevät 660 Kulttuuripalvelut Tuotot Asiakasmaksukorotus, orkesterin tulotavoite Kulut Historiikit ja Nepen aineistohankinta pois, palveluverkkomuutokset 690 Liikuntapalvelut Tuotot Kulut pesäpallokentän katsomo 5 kk, pukukopit/väistötil., palveluverkko, kert.luont. erät 75 Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunnan yht Tuotot Kulut Kummuntien avustus jää pois, vuokrien ind.tarkistus 240 Yhdyskuntasuunnittelu Tuotot Maankäyttökorvausten siirto maaomaisuuteen Kulut Joukkoliikenteen muutokset, teknisen keskuksen tilauksen muutos 270 Maaomaisuus Tuotot Tontin vuokrat, maankäyttökorvausten taso 160te (200 te 2018) Kulut Teknisen keskuksen tilauksen muutos 280 Yhdyskuntatekniikka Tuotot Taksakorotusten vaikutus Valmistus omaankäyttöön Kulut Teknisen keskuksen tilauksen muutos, palk.kust.jaon tarkitus (ymp.suojelu) Selite

13 TALOUSARVION TULOSALUE TA2018 ENN. TA2018 Hlöstömen. muutos Työkyv. maksun muutos Muut muutokset KEHYS Joensuun alueellinen jätelautakunta Joensuun alueellinen jätelauta Tuotot Kulut Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tuotot Kulut Muissa muutoksissa tilavuokrien muutos 860 Pysäköinninvalvonta Tuotot Kulut Rakennusvalvonta Tuotot Rakentamisen taso, taksakorotuksen vaikutus Kulut Sähköinen rakentamislupa, ohjelmiston muutos 880 Ympäristönsuojelu Tuotot Kulut Palk.kust.jaon tarkitus (yhdyskuntatekniikka) 90 Teknisten palveluiden johtokunta Tekninen keskus Tuotot Kulut Peruskaupunki yhteensä Selite