TUOMO LUKKARI MUUTOSAGENTTI KOHTI YHTEISTÄ HYVINVOINTIA ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ OULU 28.9.

Transkriptio

1 KOHTI YHTEISTÄ TUOMO LUKKARI MUUTOSAGENTTI HYVINVOINTIA ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ OULU

2 LOMA KESÄ AURINKO JÄRVI JÄÄTELÖ PALAVERI STRATEGIA TYÖ OPPILASHUOLTO PROSESSI

3 KOULUTUSPÄIVÄN RAKENNE (PÄIVÄ 1) TAUSTAA, MUUTOKSIA, ORIENTAATIOTA Millaisessa todellisuudessa elämme? Millaisia muutoksia on tarpeen tehdä? Miten pitäisi valmistautua? HYVINVOINTI JA HYVINVOIVA YHTEISÖ Työyhteisön perusprinsiippejä Hyvinvointiajattelu ja hyvinvointiarki Työhyvinvointi HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN Mihin tulee kiinnittää huomiota? Hyvinvointia tuottava johtaminen Työyhteisön hyvinvointi

4 KOULUTUSPÄIVÄN RAKENNE (PÄIVÄ 2) TYÖYHTEISÖN PERUSKEMIAA Yksilön ja yhteisön hyvinvointi Johtamisen roolit Ristiriidat ja niiden käsitteleminen RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS Puhuminen ja kuunteleminen Vuorovaikutuksen kehittäminen Erilaisuuden sietäminen ja hyödyntäminen MUUTOKSEN PERUSKEMIAA Miten muutokset saadaan liikkeelle? Mistä apua haastaviin tilanteisiin? Johtaja roolit muutoksessa

5 MITÄ TÄSSÄ PÄIVÄSSÄ JOUDUTTE KESTÄMÄÄN? MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄMME ONGELMISTA RATKAISUIHIN, VAIKEUKSISTA VAHVUUKSIIN HYVINVOINTI YHTEISENÄ TEHTÄVÄNÄ JA TAVOITTEENA

6 ESITTÄYTYMINEN

7

8 Tehtävän kuvaus: xxxxx koulu on noin 750 oppilaan yhtenäiskoulu. Etsimme joukkoomme 4. luokan luokanopettajaa opettajatiimiin, joka suunnittelee ja toteuttaa yhdessä 4.luokkalaisten opetusta. Lisäksi katsotaan eduksi innostus ja mahdollisuus toimia musiikkiluokkalaisten musiikin opettajana ja musiikkiluokkatoiminnan kehittäjänä yhteistyössä toisen musiikin opettajan kanssa. xxxxx koululle on leimallista yhteisöllisyyden rakentaminen ja yhteisiin päämääriin sitoutuminen. Halu kehittää koulua on mukana niin strategian suunnittelussa kuin arjen toiminnassa. Lukuvuoden alusta xxxxx koulu lähtee voimakkaasti yhteisopettajuuteen ja monimuotoisiin oppimisympäristöihin. Keskiöön nostetaan yhteinen oppiminen, henkilökohtaiset oppimispolut ja opettajien yhteistyö. Mikäli haluat olla mukana uudistamassa suomalaista peruskoulua, suunnitella ja tehdä työtä yhdessä kollegoidesi kanssa ja hakea uusia tapoja oppimiseen, olisi luonteva työpaikkasi xxxxx koulu. Lähde: TE-palvelujen asiakastietojärjestelmä

9 MUUTTUUKO MAAILMA? MUUTTUVATKO TEHTÄVÄMME? OPPILASHUOLTOLAIN MUUTOKSET LASTENSUOJELULAIN MUUTOKSET NUORISOLAIN UUDISTUS OPS UUDISTUS PERHEIDEN PALVELUIDEN HAASTEET VANHEMMUUDEN HAASTEET JOHTAJUUDEN MUUTOKSET YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET SOME, DIGI JA NETTI UNIRYTMIN MUUTOKSET DIAGNOSOINNIT RUOKAILUTOTTUMUSTEN MUUTOKSET UUDET JÄRJESTELMÄT, OHJELMAT JA VELVOITTEET

10 MUUTTUUKO MAAILMA? MUUTTUVATKO TEHTÄVÄMME? Oppilashuolto kuntien vastuulle Sosiaalityö (sis. lastensuojelun) maakunnan vastuulle Terveyspalvelut sote keskuksiin Palo ja pelastustoimi maakunnan vastuulle AVI ja ELY LUOVA OT keskukset (aloittaneet ) Perhekeskukset, kunta ja maakunta Valinnanvapaus toteutumassa laajasti HYTE - työ vaatii uutta rakennetta Maakunnallisia toimintamalleja esim. oppilashuoltoon Erityisen ja vaativan tason palveluiden mukauttaminen LAPE KOKONAISUUDET HYVINVOIVAN KASVUYHTEISÖN PROSESSI

11 Lastensuojelun piirissä olleet vuonna 2014, % 0-17-vuotiaasta väestöstä KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI Pyhäntä Muhos Merijärvi Pyhäjoki Raahe Lumijoki Siikajoki Ii Haapavesi Siikalatva Reisjärvi Ylivieska Hailuoto Haapajärvi Vaala 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 2,0 0 2,1 2,7 3,6 0,5 0,6 4,7 4,7 5,4 5,5 5,2 4,8 7,5 6,7 7,2 7,8 0,3 8,9 6,9 6,3 6,0 6,9 6,8 6,3 6,4 6,9 6,9 7,8 7,9 7,6 8,5 8,5 9,3 0 0,6 0 0,7 1,4 2 11,7 10,9 11,4 12,7 13,1 0 0,8 1,1 0,5 0,7 1,3 1,2 0,8 1 1,4 1,2 1,4 1,3 1,1 1 1,5 17,1 1 1,5 1,5 1, ,9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 1 2,9 1,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 191 ja 1245) 11

12 OPPILAIDEN MIELIPITEIDEN HUOMIOINTI KOULUN KEHITTÄMISTYÖSSÄ OPPILAIDEN MIELIPITEITÄ HUOMIOIDAAN KOULUN KEHITTÄMISTYÖSSÄ. OPPILAAT VOIVAT VAIKUTTAA HEITÄ KOSKEVIIN PÄÄTÖKSIIN. PERUSOPETUS, 8. ja 9. luokkalaiset Oulu Espoo Tampere

13 SELITTÄÄKÖ TÄTÄ HUONO ORGANISOINTI, PUUTTEELLISET TAIDOT, HUONOT TYÖMENETELMÄT, VASTUUN JAKAUTUMISEN HAASTEET, LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN LISÄÄNTYNEET ONGELMAT, SUURET RYHMÄT, TIETOTULVA, HANKEET JA PROJEKTIT?

14 MITEN MUUTOKSET NÄKYVÄT TYÖSSÄSI? MITEN MUUTOKSIIN ON REAGOITU? MITÄ PITÄISI VIELÄ TEHDÄ?

15 KAKSI SELITYSTÄ? LASTEN JA NUORTEN VIITEKEHYKSESSÄ ON PALJON ERILAISIA TEHTÄVIÄ, ROOLEJA, VASTUITA JA TOIMINTAMALLEJA, JOTKA MUUTTUVAT KOKO AJAN. JOKA PÄIVÄ JOUDUMME RATKAISEMAAN SUUREN MÄÄRÄN ASIOITA KOKEMUKSEMME, OSAAMISEMME, HARKINTAMME JA NÄKEMYKSEMME MUKAAN NIIHIN EI OLE OLEMASSA VALMIITA VASTAUKSIA.

16 KAKSI MUUTA SELITYSTÄ? TAVOITTELEMME JOKA PÄIVÄ TYÖSSÄMME SITÄ, MITÄ MUUTKIN TAVOITTELEVAT. EMME VAIN TIEDÄ SITÄ. ON OLEMASSA SUURI JOUKKO ERITTÄIN HYVIÄ JA PAINAVIA ARGUMENTTEJA SILLE, MIKSI EMME VOI, SAA TAI HALUA MUUTTAA TOIMINTATAPOJAMME. LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN KANNALTA NE OVAT VAIN SELITYKSIÄ.

17 MITEN MUUTOKSIIN LÖYDETTÄISIIN TOIMIVIA RATKAISUJA? - TUNNUSTETAAN JA TUNNISTETAAN MUUTOKSIA - HAETAAN RATKAISUJA OMASTA TOIMINNASTA - HAETAAN RATKAISUJA TYÖYHTEISÖN JA TOIMINTAPOJEN TASOLLA - HAETAAN RATKAISUJA ALUEELLISESTI - PANOSTETAAN HYVINVOINTITYÖHÖN - YHTEENSOVITETAAN KAIKKIA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TUKITOIMIA

18 IHMISLÄHTÖISEN TOIMINNAN HIERARKIA SUURIN MUUTOS? LAPSI NUORI PERHE MINÄ ITSE: ASENTEET, ARVOT, VALMIUDET, TOIMINTA YHTEISÖ: ARVOT, VALMIUDET, KUMPPANUUDET, TOIMINTAKULTTUURI JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO: ARVOT, TIETOPOHJA, RESURSSIT, ARVIOINTI

19 VÄLITEHTÄVÄ 1. MIETI, MITKÄ ASIAT SINUA KANTOIVAT JA AUTTOIVAT OLLESSASI LAPSI?

20 KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvu- ja kehitysympäristöissä varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen. MILLAISIA ROOLEJA KASVU- JA KEHITYSYMPÄRISTÖISSÄ TARVITAAN? MITEN VARHAINEN TUKI RAKENTUU? MITÄ KUMPPANUUKSIA RAKENTUU KUNNAN JA SOTE- KESKUSTEN MUKANA? YHDESSÄ TEKEMINEN

21 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ TOIMIJA- JA PALVELUVERKKO YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTITYÖ HYVINVOINTI- ARKI HUOLTAJAT PERHEKESKUS SOTE-KESKUS OT-KESKUS MAAKUNNAN LIIKELAITOS YKSITYISET TOIMIJAT JÄRJESTÖT OPPILASHUOLTO MIELENTERVEYS FYYSINEN TERVEYS TOIMINTAKYKY TURVALLISUUS VAHVUUKSIEN TUKEMINEN TERVEET ELÄMÄNTAVAT ELÄMÄNHALLINTA TULEVAISUUSORIENTAATIO KOHTAAMINEN PALVELUOHJAUS SUJUVAT KOKONAISUUDET ARJEN APU JA TUKI ENNAKOITAVUUS TIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN ROOLIEN HAHMOTTAMINEN POSITIIVISET KOKEMUKSET

22 YHTEISÖN MENESTYS JA KUKOISTUS Ymmärretään, mitä on oma hyvinvointi ja mistä se koostuu Ymmärretään, mitä on yhteinen hyvinvointi ja mistä se koostuu Ymmärretään, mitä on rakentava vuorovaikutus ja mistä se koostuu Ymmärretään, mitä on varhainen välittäminen ja mistä se koostuu Ymmärretään, mikä merkitys on hyvän vahvistamisella ja mitä se on arjessa Näitä aktivoimalla, syntyy paljon työssä ja elämässä kannattalevia asioita.

23 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI KORRELOI SUORAAN HEITÄ OHJAAVIEN AIKUISTEN HYVINVOINNIN KANSSA.

24 MITÄ ENEMMÄN PANOSTAMME HYVINVOINTIIN, SITÄ ENEMMÄN JÄÄ AIKAA JA MAHDOLLISUUKSIA KASVUUN JA OPPIMISEEN.

25 HYVINVOINTITYÖ EI SAA JÄÄDÄ VAIN VARHAISKASVATTAJIEN, OPETTAJIEN JA OPPILASHUOLLON VASTUULLE. TARVITSEMME SIIHEN MONIAMMATILLISTA JA YHTEISÖLLISTÄ TYÖTÄ.

26 HYVINVOINTI KAIKEN TOIMINNAN PERUSTAKSI HYVINVOINTI ON JO OLEMASSA OLEVA KESKEINEN TAVOITE KUNTIEN TOIMINNASSA. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat ja kertomukset tärkeässä roolissa kunnan strategiatyössä ja toiminnassa OPS ja VASU painottavat voimakkaasti hyvinvointia Opiskeluhuolto lakisääteistä ja tavoitteellista Nuorisolaissa korostuu osallisuus ja yhteisöllisyys

27 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA VOIDAAN EDISTÄÄ - Positiivisen kohtaamisen kautta - Yhteisön omilla toimilla - Osallisuudella - Hyvän vahvistamisella - Oppilashuollon keinoilla - Yhteisillä toimintatavoilla - Vanhemmuutta tukemalla - Yhteensovittavalla johtamisella - Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden avulla - Kolmannen sektorin ja perhekeskuksen yhteistyöllä

28 MIKSI HYVINVOINTIA VOIDAAN VAIKUTTAVIMMIN EDISTÄÄ KOULUSSA JA VARHAISKASVATUKSESSA? - Kohdataan kaikki lapset ja nuoret - Aikaresurssi (vs. terveydenhoitaja) - Vahva yhteisö - Haasteet tulevat ilmi ryhmätoiminnoissa - Luontainen kasvu- ja kehitysympäristö - Tuen ja avun järjestäminen tarkoituksenmukaista - Osaaminen ja tietoisuus vahvaa

29 MITÄ KOULUIHIN JA VARHAISKASVATUKSEN YMPÄRISTÖIHIN TULISI RAKENTAA? - Hyvinvointijohtaminen - Verkostoituminen ja konkreettinen tuki - Aikaa ja panostusta kohtaamiseen - Työpareja yli kaikkien rajojen - Kulttuuri, nuorisotyö ja liikuntapalvelut yhteisölliseen työhön - Toimintatavat selkeiksi ja ihmislähtöisiksi - Osallisuuden portaat - Työhyvinvointi keskiöön

30 SUMMA SUMMAARUM HYVINVOIVAN KASVUYHTEISÖN PERUSTA Henkilöstön työn ja jaksamisen tukeminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Tuki- ja etenemisprosessien sujuvoittaminen Oppilashuollon kehittäminen Moniammatillisen työn toteuttaminen Johtamisen kehittäminen ja tukeminen YKSILÖLLISET JA YHTEISÖLLISET TOIMET

31 MITEN HYVINVOINTIA JOHDETAAN? MITKÄ TEKIJÄT TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT?

32 MILLAINEN ON YHTEISÖ, JOSSA VOIDAAN HYVIN? Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Mistä hyvinvointi koostuu? Mitä hyvinvoinnin tekijöitä löytyy - fyysisistä toimintaympäristöistä - toimintatavoista ja käytänteistä - sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta - osallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista - toisista ihmisistä ja kohtaamisista - liikunnasta ja yhdessä tekemisestä - luonnosta, kulttuurista ja elämyksistä? HYVINVOINTIA EI SYNNY PAHOINVOINTIA POISTAMALLA. - luonnosta, kulttuurista ja elämyksistä

33 JOHTAJUUS HYVINVOINNIN TOTEUTUMINEN ARJESSA TOIMINTA VERKOSTOISSA HAASTEIDEN HALTUUNOTTO JA RATKAISUT ROOLIEN JA VASTUIDEN SOPIMINEN YHTEISET TYÖTAVAT JA MENETELMÄT HYVINVOINTILÄHTÖKOHDAT

34 JOHTAJUUS TALOUS KESTÄVÄ KEHITYS VISIOT OSALLISUUS ALUEELLISUUS VERKOSTOT ARVOT ETUUDET VELVOLLISUUDET POLITIIKKA LAIT JA ASETUKSET TAVOITTEET STRATEGIAT TOIMINTAKULTTUURI MUUTOSTARPEET KOKEMUKSET MAHDOLLISUUDET ILMAPIIRI

35 JOHTAJUUS LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUTTA TULEE TUKEA lapsen ja nuoren omissa asioissa kasvu- ja kehitysympäristöissä systemaattisesti ja tavoitteellisesti isommissa ja pienemmissä päätöksissä erityisryhmien ja osallisuusryhmien kautta MITÄ ROOLEJA JA TOIMIA TARVITAAN? MITEN OMASSA TYÖSSÄSI TOTEUTAT?

36 MITEN MÄÄRITTELISIT TYÖHYVINVOINNIN? ENTÄ TYÖKYVYN? MIKÄ ON TÄRKEINTÄ? MITKÄ TEKIJÄT TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT?

37 Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Lähde: Työterveyslaitos

38 TYÖKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön. Työkykyyn vaikuttavat sekä muutokset työssä että työntekijän voimavaroissa, esim. ammattitaidossa. Ihmisen terveys ja toimintakyky eivät ole ainoita työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Vain osa työkyvyn ongelmista johtuu pelkästään terveydentilasta. Työkykyyn merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat selkeä johtaminen, esimiesten ja johdon asenteet, töiden järjestely, yhteiset ja oikeudenmukaiset pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Työyhteisön toimivuudella on myös merkittävä osuus työhyvinvoinnin kokonaisuudessa.

39 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA Hyvinvointia edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä. Se kohdistuu henkilöstöön tyhy-toiminta, kehityskeskustelut työympäristöön kehittäminen, välineet työyhteisöön toimintakulttuurin kehittäminen, pelisäännöt työprosesseihin yhteistyö, tuen polut johtamiseen vuorovaikutus, ilmapiiri fyysiseen toimintaympäristöön terveydelliset olot, viihtyisyys psyykkiseen toimintaympäristöön luottamus, positiivisuus KUKA? MILLOIN? KENELLE? MIKSI?

40 JOHTAMINEN ON ONNISTUMISTEN TUKEMISTA.

41 ALOITTEELLISUUDEN TUKEMINEN

42 TYÖYHTEISÖSSÄ / JOHTAJANA: 1. Olkaa valmiita kuuntelemaan. Kuunteleminen on vilpitöntä halua olla läsnä. 2. Nostakaa tasapuolisesti esiin hyviä suorituksia, onnistuneita juttuja, kauniita hetkiä, leppoisia tunnelmia ja kaikkia ihmisiä. 3. Panostakaa hyvinvointiin ja sen tukemiseen. 4. Luokaa toimivat ja yhteiset pelisäännöt. 5. Kehittäkää johtamista ja yhteisön toimintakulttuuria.

43 SAAVUTAT JOTAKIN SUURTA, JOS TOTEUTAT YHDEN NÄISTÄ: 1. KIIREEN JA INFORMAATION HALLINTA. 2. TOIMIVA, ENNAKOIVA JA ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN KANSSA. 3. OMAN JA TYÖYHTEISÖN TOIMIJOIDEN ROOLIN NÄKEMINEN LAPSESTA/NUORESTA/PERHEESTÄ KÄSIN JA TOIMIMINEN SEN MUKAAN. 4. HYVINVOINTI ON TYÖSSÄSI JA TYÖYHTEISÖSSÄSI KESKIÖSSÄ, JA SEN EDISTÄMISEEN OSALLISTUVAT KAIKKI. 5. LASTEN JA NUORTEN TAVOITTEELLINEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN. 6. SUURIN OSA PALAVEREISTA, KOKOUKSISTA JA KOULUTUKSISTA JOHTAA JOHONKIN KONKREETTISEEN JA HYVÄÄN.

44 MITÄ TAPAHTUU TAI ON TAPAHTUMATTA, JOS MEILTÄ PUUTTUU YHTEINEN SUUNTA JA SITÄ TUKEVAT RAKENTEET?

45 LOPUKSI: MIETI KAKSI ASIAA, JOTKA JÄIVÄT MIELEESI TÄSTÄ OSIOSTA.

46 YKSI YHTEINEN TEHTÄVÄ: KESKITTÄÄ VOIMAVARAT, OSAAMINEN JA TUKI SIIHEN, ETTÄ LASTEN JA NUORTEN KANSSA TOIMIVAT JAKSAISIVAT JA HEILLÄ OLISI AIKAA KYSYÄ: MITÄ SINULLE KUULUU?

47 LOPUKSI Ehkä lapsi katsoessaan minuun näkee sen lapsen joka joskus olin. Ja on kuin olisin jotakin saanut anteeksi. -Risto Rasa-