Opettajankoulutusfoorumin seminaari

Transkriptio

1 Opettajankoulutusfoorumin seminaari Professori Jari Lavonen, HY Opettajankoulutusfoorumin pj Wanha Satama, Helsinki

2 SISÄLLYS Mitkä ovat keskeiset opetuksen alan haasteet? Millä keinoilla haasteet voitetaan? - Opettajankoulutusfoorumi - Lukiokoulutuksen uudistushanke - Peruskoulufoorumi - Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen - Ammatillisen koulutuksen reformi ja ammatillisen opettajankoulutuksen kehittäminen - Korkeakoulujen visiotyö ja kehittämishankkeet Mitkä ovat yhteiset viestit opettajankoulutuksen kehittämiseen? 2

3 Kansalliset haasteet? (Talis, PISA) Oppilaan ja opiskelijan taso Sitoutuminen opiskeluun ja oppiminen (poikien lukutaito) Ohjautuminen aktiiviseen oppimisprosessiin (oppijakeskeisyys) Moninaisten oppijoiden tarpeet (3-portainen tuki, ) Oppimista tukeva arviointi (formatiivinen) Ryhmän taso Laaja-alaisen osaamisen (2000-luvun taidot, digi) tukeminen Heterogeeninen ja kulttuurisesti moninainen ryhmä (inkluusio) Oppilaitoksen taso Työskentely tiimeissä ja kumppanuuksissa Laadunvarmistus ja jatkuva koulun toimintojen kehittäminen Koulutuksen järjestäjän taso Koulutuksen resurssit ja niiden allokointi Syrjäytyminen (early school leavers, drop out) 3

4 Haasteet Euroopassa Perustuu Country Specific Recommendations asiakirjoihin Perheiden sosio-ekonomisen taustan yhteys oppimistuloksiin Koulutuksen tasa-arvo Koulutuksen julkiset investoinnit Opettajankoulutuksen laatu Korkea-asteen koulutuksen saaneiden työllistyminen Varhaiskasvatuksen laatu Early school leaving (ESL), drop out Heikkojen lukijoiden määrä Kieltenosaamisen monipuolistaminen Yrittäjyysosaaminen Kestävän kehityksen edistäminen

5 Opettajankoulutusfoorumin näkemys opettajan osaamisesta Laaja-alainen perus-osaaminen Syvällinen oman alan, pedagogiikan ja didaktiikan osaaminen Tutkimusosaaminen Yhteiskunnalliset ja eettiset kysymykset Uutta luova asiantuntijuus Opetussuunnitelmaosaaminen Taito innovoida yhdessä, kehittää ja ottaa käyttöön innovaatioita Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen Taito reflektoida, arvioida ja kehittää oma toimintaa Koulun toimintakulttuurin kehittäminen verkostoissa Verkostoituminen, yhteisöosaaminen ja yhteisön kehittäminen 5

6 Lukiokoulutuksen uudistushanke - ehdotukset: Lukio kolmivuotinen; erikseen nuorille ja aikuisille omat oppimäärät. Tavoitteena edistää lukiolaisten hyvinvointia, tukea heitä opinnoissaan sekä sujuvoittaa siirtymistä jatko-opintoihin. Opiskelijalla oikeus saada opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta, saada erityisopetusta ja muuta tukea (HOPS), kehittää kansainvälisyys-osaamista. Laajojen opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestäminen ja opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymisen tukeminen. Opintojen mitoitukseen opintopisteet. Koulutuksen järjestäjälle päätösvaltaa laajuuden päättämisessä. Ylioppilastutkinnon uusimiskertojen rajoituksista luopuminen. Lukiokoulutuksen järjestäjille yhteistyövelvoitteita erityisesti lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön osalta 6

7 Uusi peruskoulu -ohjelma Peruskoulufoorumi luovuttaa esityksensä peruskoulun uudistamisen tavoitteiksi ja toimenpiteiksi opetusministerille perjantaina : Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus Uusi peruskoulu -ohjelman tavoitteena vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja - tehdä oppimisesta innostavaa, - parantaa oppimistuloksia, - tehdä koulusta oppiva organisaatio. Jokaiseen peruskouluun tutoropettaja tukemaan opetussuunnitelmien käyttöönottoa ja edistämään opetuksen digitalisaatiota Kieltenopetuksen varhentamisen kokeilut käyntiin Opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta uudistetaan. Liikkuva koulu -ohjelma 7

8 Kielikoulutus Professori Riitta Pyykön selvitystyö Monikielisyys voimavaraksi julkistettiin Selvitystyö lausuntokierroksella asti Runsaasti opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta koskevia ehdotuksia ja suosituksia aina lastentarhanopettajakoulutuksesta kielten opettajakoulutukseen Yksi merkittävistä ehdotuksista on oman äidinkielen opettajan kelpoisuuden määrittely Vieraan kielen opiskelu ensimmäisellä luokalla tai jo varhaiskasvatuksessa tuetaan kokeilujen avulla; tavoitteena monipuolistaa kielten osaamista.

9 Maahanmuuttajien opetus Maahanmuuttajien opetuksen huomioonottaminen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017 Perusteiden mukainen opetus alkaa koko perusopetuksessa lähtien. Perusteasiakirja sisältää alkuvaiheen (ja siihen sisältyvän lukutaitovaiheen) sekä päättövaiheen perusteet

10 Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen Varhaiskasvatus on yhteiskunnalle hyvä investointi varhaisten vuosien oppiminen ehkäisee syrjäytymistä tuottaa koulutuksellista tasa-arvoa Osallistumisasteen nostaminen varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, 6700 perhettä maksuttomuuden piiriin Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelmat jokaiselle lapselle elokuusta 2017 yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien lisäkoulutukset varhaiskasvatuslain päivitys valmisteilla 10

11 Ammatillisen koulutuksen reformi Tavoitteet vastaaminen työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin, nuorille ja työelämässä oleville aikuisille yksilöllisiä opintopolkuja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli sekä näytöstä tutkinnon suoritustapa rahoitusmalli kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta Opiskelija oppii ja osaa työelämän kannalta relevantteja asioita ja pääsee työelämään nopeammin. Kolmiportainen tutkintorakenne (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) säilytetään, mutta tutkinnot ovat jatkossa nykyistä laaja-alaisempia, eikä uutta osaamistarvetta varten ole tarpeen luoda uutta tutkintoa 11

12 Korkeakoulutus ja tutkimus visiotyö ja kehittämishankkeet Menestys perustuu sivistykseen ja osaamiseen: Osaavin kansakunta yli 50 % suorittaa korkeakoulututkinnon: laatua ja vaikuttavuutta mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen: tutkintokoulutuksen rinnalle jatko- ja täydennyskoulutuksen malleja, tutkintojen täydentäminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan enemmän kuin nyt kansainvälistä verkostoitumista Vision toimeenpanoa koordinoi johtoryhmä ja viisi valmisteluryhmää: 1) Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet; 2) Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen; 3) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta; 4) Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena sekä 5) Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt (häirintä, yhdenvertaisuus ->) 12

13 Millä keinoilla peruskoulu-uudistuksen tavoitteeseen päästään? 1. Oppimisedellytysten ja hyvinvoinnin turvaaminen: Tunnistetaan hyvinvoinnin yhteys hyviin oppimistuloksiin Opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan vahvistaminen Yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistaminen (incluusio) 2. Yhdenvertainen opetus ja tuki: Opetussuunnitelman ja oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen Tietoperustaisuuden vahvistaminen (tiedon käyttö) Arvioinnin monipuolistaminen 3. Yhteisöllinen koulun toimintakulttuuri: Yhteisöllisyys, verkostot ja kumppanuudet Laatukulttuuri 4. Osaavat opettajat ja rehtorit: Osaaminen (aine., peda, ) Uutta luova asiantuntijuus (OPS:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen) Halu ja osaaminen omaan ammatilliseen kehittymiseen ja koko kouluyhteisön kehittämiseen. Hyvinvoivat oppilaat Laadukas opetus Oppiva kouluyhteisö Opettajien osaaminen 13

14 SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ KORKEAKOULUISSA Tavoitteena toimintakulttuurin luominen, jossa seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja kiusaaminen tuomitaan, sitä ei katsota läpi sormien. Vastuu asiassa on koko yhteisöllä ja jokainen ymmärtää vastuunsa. On olemassa matalan kynnyksen menetelmiä. On luotava olosuhteet, joissa häirityksi itsensä kokeva uskaltaa heti ilmaista asian niin häiritsijälle, kuin tarvittaessa yhteisön edustajille (häiritsijän esimiehelle, häirintätukihenkilölle tms.). Tämän jälkeen korkeakoulun vastuulla on saada häirintä loppumaan ja huolehtia siitä, että vastaava käyttäytyminen ei voi toistua. Tapaukset eivät ole tulleet esille aiemmin, koska ei ole ollut häirinnänvastaista kulttuuria: a) häirinnän kohde ei ole uskaltanut kertohäirinnästä, b) lähiyhteisö ei ole puuttunut havaitsemaansa häirintään, c) johtajat eivät ole suhtautuneet asiaan vakavasti. Uhriksi joutuminen ei ole uhrin häpeä!

15 SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ KORKEAKOULUISSA Korkeakoulut ovat autonomisia toimijoita - laillisuusvalvoja tai OKM voi selvittää korkeakoulun toimintaa yhteydenottojen tms. perusteella. Häirintää tarkastellaan yliopistolaissa, ammattikorkeakoululaissa, tasaarvolaissa, yhdenvertaisuuslaissa, työsopimuslaissa ja työturvallisuuslain säännöksissä sekä rikoslaissa. Laeista seuraa korkeakouluille velvollisuus ehkäistä häirintää ja edistää yhdenvertaisuutta opiskelijoiden ja henkilöstön keskuudessa. Tasa-arvolain mukaan koulutuksen järjestäjä on yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa laadittava vuosittain päivitettävä tasa-arvosuunnitelma. Häirintä ei ole asia, johon voitaisiin juurikaan vaikuttaa yhteisön ulkopuolelta. Hyvinvoivat yhteisöt on visio. Tasa-arvolaki edellyttää tasa-arvosuunnitelmaa. Esimerkiksi tasa-arvovaltuutetulta saa ohjeita ja neuvoja.

16 16