Hankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Säädösten sujuvoittaminen Syysistuntokausi 2017 Pääasiallinen kohderyhmä Hankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto Sisältääkö norminpurkua Opetus- ja kulttuuriministeriön keskusvirastouudistuksen loppuun saattaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus yhdistetty uudeksi Opetushallitus nimiseksi virastoksi lukien ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja ylioppilastutkintolautakunnan kanslia muodostettu Opetushallituksen erillisyksiköiksi alkaen.

2 Ammatillisen koulutuksen uudistaminen, voimaan Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) - Uusi voimaan tuleva asetus ammatillisesta koulutuksesta korvaa nykyiset ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (811/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998), ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (801/2014) sekä ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2015). - Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisesti henkilökohtaistamiseen liittyvää dokumentaatiota selkeytetään ja yksinkertaistetaan siirtymällä yhteen henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan kaikki henkilökohtaistamista koskevat tiedot, ja se korvaa nykylainsäädännön mukaiset näyttötutkintojen henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan, ammatillisen peruskoulutuksen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, oppisopimuskoulutuksessa edellytetyn henkilökohtaisen opiskeluohjelman sekä erityisopetuksen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman. Yhteen yhteiseen henkilökohtaistamisprosessiin siirtyminen selkeyttää ja yksinkertaistaa koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja yhdenmukaistaa yksilöllisten opintopolkujen laatimista. Jatkossa vain yhden suunnitelman laatiminen selkeyttää ja yksinkertaistaa koulutuksen järjestäjän henkilökohtaistamiseen liittyviä tehtäviä. Samoin henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkittävistä tiedoista säätäminen asetuksessa selkeyttää suunnitelman laatimista ja yhdenmukaistaa menettelytapoja.

3 - Nykyisen ammatillisena peruskoulutuksena suoritetun ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen osana oleva näyttötodistus sekä suoritetuista tutkinnon osista annettavaan todistukseen sisältyvä todistus ammattiosaamisen näytöistä jäävät pois. Siirtyminen yksiosaiseen todistukseen vähentää koulutuksen järjestäjien hallinnollista työtä ja todistuksesta tulee nykyistä selkeämpi kokonaisuus. Jatkossa kaikkien ammatillisten tutkintotyyppien todistukset ovat yhdenmukaiset, joten todistusten kokonaisuus on selkeämpi myös työelämälle työhönottotilanteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (680/2017, tutkintorakenneasetus) - Ammatillisen koulutuksen uudistamista koskevan hallituksen esityksen (39/2017 vp) mukaisesti ammatillisten tutkintojen sijoittamisesta koulutusaloille luovutaan voimaan tulevassa tutkintorakenneasetuksessa. Lisäksi ammatillisten perustutkintojen osaamisalojen säätämisestä tutkintorakenneasetuksessa pääsääntöisesti luovutaan, ja osaamisaloista määrätään jatkossa tutkinnon perusteissa kuten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisaloista jo nykyisin. Muutokset mahdollistavat nykyistä nopeamman ja joustavamman reagoinnin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.

4 - Asetuksessa on koottu työelämän ohjausryhmän esityksen mukaisesti keväällä 2017 annettua asetusta 137/2017 vastaavasti tutkintoja aiempaa laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka tarjoavat tutkinnon suorittajalle paremmat mahdollisuudet joustavasti suunnata osaamisensa kehittämistä suhteessa muuttuvan työelämän vaatimuksiin sekä osaamisen kasvattamiseen omaan työhönsä ja urasuunnitelmiinsa soveltuvilla kokonaisuuksilla. Aiemmin ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa oli yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa eli yhteensä 351 ammatillista tutkintoa. Tutkintorakenneasetuksen mukaisesti vuoden 2019 alusta lukien ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56 eli yhteensä 164 ammatillista tutkintoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa (699/2017, valintaperusteasetus) - Asetuksessa säädetään valtakunnallisen hakumenettelyn valintaperusteista. Valintaperusteasetuksessa säännöksien määrää on vähennetty. - Asetusta on sujuvoitettu myös yksinkertaistamalla itse valintamenettelyä. Pääsäännöstä, jonka mukaan yhteishaussa hakeudutaan ammatilliseen perustutkintoon, poikkeavia hakukohteita on vähennetty sekä valintakriteerejä on vähennetty. Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä (294/2014, yhteishakuasetus, 3 ). - Ammatillisen koulutuksen yhteishaussa on luovuttu lisähauista, jolloin käytössä on yksi hakuvaihe vähemmän.

5 Lukiouudistuksen aloittaminen Uudistuksen tavoitteena on uudistaa lukiokoulutuksen rakenteita tavalla, joka turvaa lukiokoulutuksen yleissivistävyyden, mutta edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää lukiokoulutuksen ohjausjärjestelmää ja lisätä koulutuksen järjestäjien päätösvaltaa opetuksen toteuttamisessa. Tavoitteena on lisäksi edistää lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on luoda lainsäädännöllinen pohja, joka mahdollistaa lukiokoulutuksen tulevan kehittämisen valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä antaa uusia keinoja lukioiden toimintakulttuurin kehittämiseen ja varmistaa, että lainsäädäntö ei aseta kehittämiselle tarpeettomia esteitä. Uusi lukiolaki ja lukioasetus tulisivat voimaan vuonna Uudet opetussuunnitelman perusteet valmistellaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä vuosien aikana ja uudet opetussuunnitelmat on tarkoitus ottaa käyttöön opetuksessa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa (HE 114/2017 vp) Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokeilulaki. Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun.

6 Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima valtionhallinnon valtionavustustoiminnan digitalisointihanke jatkuu Valtionavustusten digitalisoinnilla edistetään hyvää hallintoa, vähentää avustusten päällekkäisyyttä, varmistaa päätösten oikeudenmukaisuutta sekä parantaa päätöksenteon laatua ja avustusten tarkoituksenmukaista kohdentumista. Kevennetään hallinnollista taakkaa ja sujuvoitetaan lupaja valitusprosesseja. Korkeakoulujen opetusyhteistyön lisääminen (HE 73/2017) Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta.