ASEMAKAAVAN SELOSTUS Taipaleentien eteläpuoli, asemakaava ja asemakaavan muutos 2539

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Taipaleentien eteläpuoli, asemakaava ja asemakaavan muutos kaupunginosa, Hattelmala kortteli 85 kiinteistö ja osat kiinteistöistä ja diaarinro YHLA 1962/2017 Niklas Lähteenmäki suunnittelujohtaja kaupunkirakenne Hämeenlinnan kaupunki vireilletulo kaavoituskatsaus 2017 kaupunkirakennelautakunta kaupunkirakennelautakunta kaupunkirakennelautakunta kaupunginhallitus valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen liitteet Muut kaava koskevat selvitykset LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Vaikutusten arviointi Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9

3 Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa, työnumero 2539, diaarinumero HML/2127/ / PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Hämeenlinnan kantakaupungin taajaman eteläosassa Hattelmalan kaupunginosassa, n. 5 km päässä kaupungin keskustasta. 1.2 Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on muodostaa uusia jätteenkäsittelyn korttelialueita ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita kaupungin omistamille alueille. Tavoitteena on mahdollistaa nykyisen jätteenkäsittelyalueen toiminnan laajentuminen ja jätepuuta hyödyntävän lämpövoimalaitoksen sijoittaminen alueelle. Alueen pinta-ala on n. 1oo ha, josta n. 39 ha on kaavamuutosaluetta ja n. 61 ha uutta asemakaava-aluetta. Asemakaavalla muodostuu rakennusoikeutta yhteensä k-m². 1.3 Selostuksen liitteet Kaavakartan pienennös ja kaavamääräykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palauteraportti Tilastolomake 1.4 Muut kaava koskevat selvitykset Taipaleentien eteläpuolisen alueen asemakaavan hulevesiselvitys. Sito 2017 Karanojan lämpölaitoksen ja laajennustoimintojen ympäristövaikutusten arviointi. Ramboll 2017 Moreenin eteläosan hulevesi-, liikenne- ja tasausselvitys. Sito 2017 Mt130 ja Mt292 liikenneselvitys. Trafix 2016 Painokankaan-Karanojan osayleiskaavan luontoselvitykset. Honkala 2006 ja Häyhä

4 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maaperä Alue sijoittuu alueen kaukomaisemaa metsäisenä selänteenä hallitsevan Painokankaanmäen etelärinteen alaosaan. Alue sijaitsee suojaisessa metsäisten kumpareiden ympäröimässä painanteessa. Suunnittelualueen läpi kulkee Karanoja, joka toimii Moreenin itäosan laajahkon valuma-alueen hulevesien purkureittinä. Suunnittelualueella ei ole laajempia luontoarvoja lukuun ottamatta luonnontilaista lähdettä alueen etelänurkassa. Suunnittelualueen lähellä on Matinsillan Natura-alue, jossa kasvaa uhanalaisia Hämeen kylmänkukkia. Kaava-alueen ulkopuolella on metsälain suojelemia luontokohteita länsipuolella pienialainen louhikko ja eteläpuolella puronvarsilehto. Lisäksi Karanojan purouoma on kaava-alueen alapuoliselta osaltaan osittain vesilain suojelema luonnontilainen noro. Kuva: kaava-alueen rajaus ortokuvalla ja ympäristön arvokkaat luontokohteet. Alueen maaperä on enimmäkseen hiekkamoreenia. Osa alueesta on turvetta, hiekkaa ja karkeaa hietaa. Kuva: Maaperäkartta. Ruskealla värillä moreeni-, vihreällä hiekka-, keltaisella hieta- ja harmaalla turvepohjaiset alueet. 2

5 Alue ei sijaitse pohjavesialueella, lähimmät pohjavesialueet ovat n. 2 km etäisyydellä suunnittelualueelta sijaitsevat Hattelmalanharjun pohjavesialue pohjoisessa ja Viralan pohjavesialue etelässä Rakennettu ympäristö Kaava-alueella ei ole asukkaita. Lähimmät asuntoalueet sijoittuvat Hattelmalan kylään, Miemalaan ja Janakkalan puolella Lähdelammen alueelle. Lähimmät asunnot ovat n. 1 km päässä kaava-alueelta. Alueen työpaikat sijoittuvat Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueen ja Lassila & Tikanojan toimintoihin ja St1 renewable energylle. Alueella ei ole jätteenkäsittelyalueen lisäksi muita palveluja. Alue sijaitsee taajaman reunalla, erillään asuinalueista, mutta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueelle on tieyhteys Karanojantietä pitkin maantielle 130. Taipaleentietä ja Orsitietä pitkin on liikenneyhteys valtatielle 10 ja sitä kautta valtatielle 3 (moottoritie). Nykytilassa pääosa alueen liikenteestä kulkee Karanojantietä. Tulevaisuudessa ympäröivän maankäytön kasvaessa liikenne hajautuu enemmän Taipaleentielle ja uuden liittymän kautta moottoritielle. Alueella on olemassa alueellinen kaukolämpö- ja maakaasuverkosto sekä vesihuolto. Koska alue sijaitsee Painokankaan mäen takapuolella muuhun kaupunkiin nähden ja taajaman reunalla, vesihuollon nykyisen kapasiteetin riittävyyden vuoksi alueelle ei voi toistaiseksi sijoittaa paljon vettä käyttävää toimintaa. Ympäristön häiriötekijät Jätteiden käsittelystä aiheutuu ajoittain haju- ja pölyhaittoja Maanomistus Alue on lähes kokonaan Hämeenlinnan kaupungin omistama. Suuri osa alueesta on vuokrattuna alueella toimiville yrityksille. Kuva: Kaupungin maanomistustilanne kaava-alueella on kuvattu vihreällä värillä. Keltaiset alueet ovat vuokrattuja ja harmaat ovat yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on tullut voimaan , 1. vaihemaakuntakaava ja 2. vaihemaakunta-kaava Maakuntakaavassa alue on jätteenkäsittelyaluetta EJ. Alueella on myös energiahuollon kohde - merkintä (en).1. vaihemaakuntakaavassa poistettiin lentoliikenteen aluevaraus Moreenin alueelta. Osa alueesta sijoittuu Katumajärven liikennejärjestelyjen selvitysalue se-3 aluerajaukseen. 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät eivät kohdistu suunnittelualueeseen. 3

6 Maakuntakaavan kokonaisuudistus on vireillä. Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 luonnos pidettiin nähtävillä Luonnoksessa voimassa olevan maakuntakaavan MUaluevaraus ja se-3 aluerajaus on poistettu kaavakartalta. Kuva: Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä. Yleiskaava Painokankaan-Karanojan osayleiskaava on hyväksytty Osayleiskaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi merkinnällä T ja erityisalueeksi merkinnällä E. E-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntatekniseen huoltoon, jätteenkäsittelyyn ja energiahuoltoon liittyviä toimintoja. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kuva: Ote Painokankaan-Karanojan osayleiskaavasta. Vireillä olevan kantakaupungin yleiskaavan 2035 ehdotuksessa, joka pidettiin nähtävillä , kaava-aluetta koskevat aluevaraukset ovat samat kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. Asemakaavat Asemakaava 2315, hyväksytty valtuustossa Nykyinen jätteenkäsittelyalue on asemakaavassa osoitettu jätteenkäsittelyn korttelialueeksi merkinnällä EJ-1 ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkinnällä T-1. 4

7 EJ-1 korttelialueella rakennusaloille on annettu rakentamisen laatua koskevia määräyksiä seuraavasti: rak-1: Rakennusala, joka on tarkoitettu tavanomaista jätehuoltoa palvelevia rakennuksia, laitoksia ja laitteita varten. Jätteiden loppusijoitus alueella on kielletty. rak-2: Rakennusala, joka on tarkoitettu jätehuoltoa palvelevia rakennuksia, laitoksia ja laitteita varten. Alueelle saadaan rakentaa myös jätteenpolttolaitos. Jätteenpolttolaitoksen korkein sallittu harjakorkeus on 12 metriä, kerrosluku rajoittamaton. Jätteiden loppusijoitus alueella on kielletty. ej-2: Alue, joka on tarkoitettu jätteiden loppusijoitukseen. Alueelle saadaan sijoittaa jätteenkäsittelyä palvelevia rakennuksia, laitteita ja rakennelmia. Jätteiden käsittelyn päätyttyä alue on kunnostettava metsätalouskäyttöön soveltuvaksi alueeksi. Rakennusoikeutta on EJ-1 -alueella yhteensä k-m² ja T-1 -alueella k-m². Asemakaava 2485, hyväksytty valtuustossa Taipaleentien ja jätekäsittelyalueen välinen alue on maa- ja metsätalousaluetta M, jonne on osoitettu ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan rakentaa tasausaltaita tai muita hulevesien hallintaa parantavia rakenteita. Suunnittelualueeseen kuuluu myös osa Taipaleentien katualuetta. Alueet jätteenkäsittelyalueen molemmin puolin kaakossa ja lounaassa ovat asemakaavoittamattomia. Kuva: ote alueen ajantasa-asemakaavasta Selvitykset Mt130 ja Mt292 liikenneselvitys. Trafix 2016 Selvityksessä tarkasteltiin 130 ja 292 teihin liittyvien Janakkalan ja Hämeenlinnan kehittyvien yritysalueiden kehittymisen vaikutuksia ja kehittämistarpeita alueella oleviin ja suunniteltuihin liittymiin. Karanojantien liittymä ei vaadi toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Liittymään ehdotetaan vaiheessa 1 (vuoden 2025 ennustetilanteessa) toimenpiteiksi kanavointia ja ryhmittymiskaistoja. Toimenpide vaatii tiesuunnitelman laatimista ja sen alustava kustannusarvio on e. Myöhemmässä vaiheessa, kun Moreenin eteläosa alkaa toteutua ja liikennemäärät kasvavat lisää (2035 ennustetilanteessa), liittymään täytyy rakentaa saarekkeet ja liikennevalot sekä nopeusrajoitus lasketaan 60:een km/h. Moreenin eteläosan hulevesi-, liikenne- ja tasausselvitys. Sito 2017 Selvityksessä päivitettiin hulevesien, liikenteen ja tonttien tasauksen yleissuunnittelu. Lisäksi suunniteltiin alustava tonttijako ja katujen yleissuunnitelma. 5

8 Taipaleentien eteläpuolisen alueen asemakaavan hulevesiselvitys. Sito 2017 Selvitys on laadittu tätä asemakaavaa ja asemakaavan muutosta varten. Tarkastelu kattaa alueen nykytilaselvityksen, suunnitellun maankäytön hulevesivaikutusten arvioinnin, sekä niiden pohjalta tarpeet, toimenpide-ehdotukset sekä tilavaraukset hulevesien hallintaan. Karanojan lämpölaitoksen ja laajennustoimintojen ympäristövaikutusten arviointi. Ramboll 2017 Raportissa arvioitiin Karanojan jätteenkäsittelyalueelle tavoiteltavien uusien toimintojen ympäristövaikutukset. Alueelle suunniteltuja toimintoja ovat kyllästettyä ja muuta käsiteltyä puuta polttoaineena hyödyntävä lämpövoimalaitos, maa-ainesten vastaanottotoiminta, sekä vaarallisten jätteiden käsittely ja loppusijoitus. Lämpölaitoksen on tarkoitus tuottaa kaukolämpöä Hämeenlinnan alueelle. Laitos hyödyntää Hämeenlinnan Tuuloksessa sijaitsevalla Demolite Oy:n kestopuun kierrätysterminaalilla ja Karanojan jätteidenkäsittelyalueella varastoitua kyllästettyä ja muuta käsiteltyä puutavaraa. Arvioinnissa selvitettiin hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, liikenteeseen, meluun ja tärinään, ilmanlaatuun, maaperään ja pohjavesiin, pintavesiin, luontoon ja luonnonsuojeluun, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hankkeesta ei arviointiselostuksen mukaan aiheudu vähäistä suurempia vaikutuksia muilta osin kuin ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen joihin vaikutukset arvioitiin keskisuuriksi Muut suunnitelmat ja päätökset Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Rakennusjärjestyksen määräyksiä noudatetaan siltä osin, kun asemakaava ei määrää muuta. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 3.2 Suunnittelun käynnistäminen Alueen asemakaavoitus käynnistyi Hämeenlinnan kaupungin ja Kiertokapulan aloitteesta ja tarpeesta osoittaa alueelle uusia korttelialueita uuden toiminnan mahdollistamiseksi. Asemakaava tuli vireille vuoden 2017 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille tiedoksi ja pidettiin nähtävillä 30 päivää mielipiteitä varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tämän asemakaavan osallisia ovat valtion ja kunnan viranomaistahoista Hämeen ELY- keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta- Hämeen pelastuslaitos, LinnanInfra, kaupungin infran suunnittelu, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijat HS Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy, TeliaSonera Oy Muut tahot maanomistajat ja -haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen vireilletulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla palvelupiste Kastellissa. Asianosaisille maanomistajille ja naapureille tiedotetaan myös kirjeellä. Kaupungin sähköisen ilmoitustaulun osoite on: 6

9 Viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään lausunnot/kommentit kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot niiltä tahoilta, jotka luonnosvaiheessa ilmoittavat haluavansa lausua myös ehdotusvaiheessa. 1. Osallisella on mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Hämeen ELY- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 2. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta kirjallisesti tai suullisesti maankäytön suunnitteluyksikköön. 3. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL 65, MRA 27 ) siitä voi jättää muistutuksen. Mahdolliset muistutukset osoitetaan kaupunkirakennelautakunnalle ja toimitetaan kaavoitusyksikköön Raatihuoneenkatu 9 tai osoitteella: PL 84, Hämeenlinna. Mielipiteet ja muistutukset voi toimittaa myös palvelupiste Kastelliin, Raatihuoneenkatu 9 tai sähköpostilla osoitteeseen kaupunkirakenne@hameenlinna.fi Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan tehdä kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvotteluun osallistui kaupunkirakennetoimialan edustajien lisäksi Ely-keskuksen, Museoviraston, Hämeen liiton, Elenia lämpö oy:n ja Gasumin edustajia Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen Vireilletulo Kaavahanke tuli vireille vuoden 2017 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavahankkeen lähtökohtia esiteltiin yleisötilaisuudessa yhdessä Kiertokapulan laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman kanssa yleisötilaisuudessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutettiin Hämeen sanomissa Osallisilla oli mahdollisuus antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saakka, jonka aikana ei saatu yhtään palautetta. Luonnosvaihe Kaavaluonnos käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa , jonka jälkeen se oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei saatu mielipiteitä osallisilta. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta ja Tukesilta. Lausuntojen lisäksi kaavaluonnosta kommentoivat HS-vesi ja kunnallistekniikan suunnittelu. Palautteen pohjalta kaavaratkaisuun muutettiin Kitkamaankadun linjaus, EV-alueiden rajauksia ja lisättiin ET-alue pumppaamolle. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa , jonka jälkeen se pidettiin nähtävillä Nähtävilläoloaikana saatiin yksi muistutus osallisilta. Ehdotuksesta pyydetiin lausunto Gasumilta. Myös HS-Vesi antoi ehdotuksesta lausunnon. Gasum ei antanut virallista lausuntoa, mutta antoi ohjeita kaasulinjan huomioimisesta sen läheisyydessä tehtävien toimenpiteiden yhteydessä. Kiertokapula ja kunnallistekniikan suunnittelu kommentoivat ehdotusta. Palautteen pohjalta kaavaratkaisua muutettiin EJ-1 alueelle vievän ajoyhteyden paikkaa tarkistamalla ja jättämällä Kaatopaikankatu ja sen päähän sijoitettu EV-alue pois kaavaratkaisusta. 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoa, jossa länsiosan EJ-alueen laajennus olisi ylettynyt vain Karanojan nykyisen uoman tuntumaan saakka, joka olisi mahdollistanut uoman säilyttämisen nykyisellä paikallaan. Myös länsiosan kortteleiden katujen sijoittamiselle tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, mutta päädyttiin esittämään ratkaisu, jossa uutta katua rakennetaan mahdollisimman vähän. 7

10 Karanojan uoman siirtämisestä aiheutuu kustannuksia, mutta ne eivät ole merkittäviä, koska alueella tullaan tekemään joka tapauksessa maansiirtotöitä ja täyttöjä, joihin siirrossa syntyviä massoja voidaan käyttää. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset Asemakaavalla osoitetaan jätteenkäsittelyn korttelialueita EJ-1 67,6 ha, ET-aluetta 0,06 ha, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita T-1 19,3 ha sekä T/kem korttelialuetta 1,3 ha. Suojaviheralueita osoitetaan yhteensä 11,2 ha. Katualuetta muodostuu 1,9 ha Korttelialueet Erityisalueet Nykyisen jätteenkäsittelyalueen molemmin puolin on laajennettu jätteenkäsittelyn korttelialuetta EJ-1. Korttelialueelle on osoitettu rakennusala ej-2 alueelle, joka on tarkoitettu jätteiden loppusijoitukseen, alueelle saa sijoittaa jätteenkäsittelyä palvelevia rakennuksia ja jätteiden käsittelyn päätyttyä alue on kunnostettava metsätalouskäyttöön sopivaksi alueeksi. EJ-1 alueella on myös rakennusala rak-1, jonne saa sijoittaa jätteenkäsittelyyn liittyviä rakennuksia, laitoksia ja laitteita, sekä et-rakennusalat, joille on mahdollista sijoittaa myös jätteenpolttolaitos. EJ-1 alueen kaakkoisnurkkaan on merkitty s-13 alue, jolla sijaitsee luonnontilainen lähde. Alueelle ei saa kohdistua vesilain 11 :n 1. momentin mukaisia toimenpiteitä ilman 2. momentin mukaista lupaa. Kaava-alueen länsireunalle on sijoitettu ET-aluevaraus jätevesien pumppaamolle. Rakennusoikeutta muodostuu EJ-1 alueille yhteensä k-m 2. Teollisuusalueet Kaava-alueen länsiosan alueet jätteenkäsittelyalueiden länsipuolella on osoitettu uusiksi T-1 korttelialueiksi. Lassila & Tikanojan siirtokuormausaseman alue on säilytetty voimassa olevan kaavan mukaisesti T-1 -alueena, mutta sitä on laajennettu sisältämään koko toimintaan vuokrattu alue. Alueella saadaan harjoittaa teollisuus- ja varastotoiminnan ohella siihen liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on jätteiden esikäsittely ja hyötykäyttö. Voimassa olevan asemakaavan EJ-1 alueella oleva tontin 2, jolla sijaitsee St1 bioetanolilaitos, aluevarausmerkintä on muutettu T/kem kortteliksi, jolle saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Rakennusoikeutta muodostuu T/kem alueelle 3000 k-m² ja T-1 alueille k-m². Suojaviheralueet Taipaleentiehen rajoittuvat, n. 40 m levyiset vyöhykkeet korttelista 85 on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Taipaleentien varrella Karanojantien länsipuolella EV-alueet toimivat näkösuojana EJ-1 ja T-1 -alueille. Karanojantien itäpuoliselle ja Karanojan uoman läheisille EValueille on tarkoitus rakentaa viivytysrakenteita hulevesille ennen niiden johtamista Karanojaan tai muualle maastoon. Viivytysrakenteiden sijainnit on osoitettu hule merkinnällä Nimistö Kaava-alueelle muodostuu kaksi uutta katua, jotka on nimetty Kitkamaankaduksi ja Kaatopaikankaduksi. Kitkamaankatu nimettiin alueen maaperän mukaan, joka on ollut teemana myös lähialueen katujen nimeämisessä. Kaatopaikankatu taas muistuttaa alueen historiasta. 8

11 4.2 Vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Jätteenkäsittelyalueen laajennustoiminnoilla on positiivinen vaikutus yhdyskuntatalouteen uusien työpaikkojen syntymisen myötä. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen kehittymistä seudullisena kiertotalouden keskittymänä ja maakunnan keskeisenä jätteenkäsittelyalueena. Jätteenkäsittelyalueen laajennus ja uudet teollisuustontit lisäävät ajoneuvoliikennettä Taipaleentiellä ja Karanojantiellä. Liikennemäärien muutoksia seurataan ja tarvittaessa toteutetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Karanojan jätteenkäsittelyalueen palvelut monipuolistuvat hankkeen vaikutuksesta. Jätemateriaalia polttoaineena käyttävä lämpövoimalaitos saattaa aiheuttaa sosiaalisia vaikutuksia väestössä. Jätteenkäsittelyalueen toteuttamisesta aiheutuu haittoja ihmisten koettuihin elinoloihin ja viihtyvyyteen. Alueelle tulevia toimintoja ja niistä aiheutuvia haittoja arvioidaan erillisissä YVA-menettelyissä ja hallitaan erikseen annettavissa ympäristöluvissa Asemakaavan vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alueen toteutuminen muuttaa metsäisen maiseman rakennetuksi ympäristöksi. Maiseman muutos on merkittävä verrattuna nykytilaan. Rakennetulta alueelta kertyvän huleveden määrä lisääntyy. Kaavamääräyksissä edellytetään toimenpiteitä, jotta hulevesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Matinsillan Natura-alueelle mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia ei voida arvioida ennen kuin alueelle tulevan toiminnan tarkempi laatu on tiedossa. Tarvittaessa toiminnan vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan ympäristöluvan yhteydessä. Alueen läpi kulkee Ilvesvaellusreitti, jonka linjaa täytyy kaava-alueen toteuttamisen yhteydessä muuttaa. Uusi reitti tulee kulkemaan kaava-alueen kohdalla maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisesti kaasuputken linjausta pitkin alueen luoteispuolella. Myös Kitkamaankadun päästä pääsee kulkemaan huoltoajoyhteyttä pitkin kaava-alueen läpi lounaaseen. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Alueella toimii jätteenkäsittelyalue, jonka toiminnoista saattaa aiheutua haittoja. Kaavassa ei osoiteta uusia toimintoja, jotka voivat häiriintyä toiminnasta. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alue voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. ET-alueelle tuleva pumppaamo ja hulevesien viivytykseen ja johtamiseen tarvittavat rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan kun tontteja aletaan rakentaa. Hämeenlinnassa Niklas Lähteenmäki 9

12 135 2 k K k K K K k pmo halli :67V halli 1 15 vr K ajo K K K TAIPALEENTIEN ETELÄPUOLI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS: 22. KAUPUNGINOSA KORTTELI 85 JA M-ALUE KIINTEISTÖ OSAT KIINTEISTÖISTÄ , ja iv hule(1m³,12t) 22K ( ) e= T-15 hule(1m3,12t) e=0.5 hule(1m3,12t) 7: : : T-15 e=0.7 EV ET ajo 22 HATTELMALA 1 44 hule(1m3,12t) :3 14 ajo T-15 e=0.7 4: avo hule(1m3/12t) 4:67 T-1 II e= TAIPALEENTIE hule(1m³,12h) KITKAMAANKATU EV ajo 4: T-1 e=0.50 II 10 KARANOJANTIE 18:2 T-15 e=0.7 hule(1m3,12t) 1 42 avo 4:67 hule(1m³,12h) 11 avo e m a l a EV 12 4 hule EJ-1 II oja-1 ajo 4:67 avo rak :67 hule(1m³,12h) oja-1 3 T-1 II 9 rak II :67 EV TAIPALEENTIE e=0.40 hule(1m³,12h) hule 2: : : oja-1 et 3000 hule ej-2 II EJ-1 hule(1m³,12h) 2 T/kem 3000 hule(1m³,12h) 8 5 et :54 rak II ajo ajo ajo hule 6: ajo :58 4:37 M i e m a l a :58 6:34 15: :10 s m

13 TAIPALEENTIEN ETELÄPUOLI ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueella saadaan harjoittaa teollisuus- ja varastotoiminnan ohella siihen liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on jätteiden esikäsittely ja hyötykäyttö. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Jätteenkäsittelyn korttelialue. Suojaviheralue. 3m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kaupunginosan numero ja nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero

14 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennusala. Rakennusala, joka on tarkoitettu tavanomaista jätehuoltoa palvelevia rakennuksia, laitoksia ja laitteita varten. Jätteiden loppusijoitus alueella on kielletty. Rakennusala, joka on tarkoitettu jätteenpolttolaitosta tai jätehuoltoa palvelevia rakennuksia, laitoksia ja laitteita varten. Jätteiden loppusijoitus alueella on kielletty. Avo-ojaa varten varattu alueen osa. Alue, joka on tarkoitettu jätteiden loppusijoitukseen. Alueelle saadaan sijoittaa jätteenkäsittelyä palvelevia rakennuksia, laitteita ja rakennelmia. Jätteiden käsittelyn päätyttyä alue on kunnostettava metsätalouskäyttöön sopivaksi alueeksi. Alueen osa, jolle voidaan sijoittaa alueellisia hulevesien viivytysrakenteita. Katu. Ohjeellinen ajoyhteys.

15 Ajoyhteys. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnontilainen lähde. Lähteeseen ei saa kohdistua vesilain 2. luvun 11 :n 1 mom. mukaista toimenpidettä ilman 2. mom. mukaista menettelyä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevat hulevedet tulee viivyttää kiinteistöllä. Suluissa olevan lukusarjan ensimmäinen luku ilmoittaa viivyttämiseen vaadittavien viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden kuutiometreinä vettä läpäisemättömän pinnan kutakin 100 m² kohti. Toinen luku ilmoittaa ajan tunteina, jonka kuluessa viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä täyttymisestään. Järjestelmässä tulee olla suunniteltu ylivuoto. YLEISMÄÄRÄYKSIÄ: Autopaikkoja on varattava seuraavasti: T-1 alueet: 1 ap / 2 samanaikaisesti paikalla olevaa työntekijää kohti, kuitenkin vähintään 1 ap / 100 k-m² EJ-1 alueet: 1 ap / 200 k-m² Henkilöautojen pysäköintialueet tulee erottaa raskaasta liikenteestä ja pihan muusta käytöstä rakenteellisesti tontin rakentamisen mittakaavaan sopivilla nurmialueilla, istutuksi, korokkein tms. Yli 500m² autopaikka-alueet on jäsenneltävä pienempiin osiin puu- ja pensasistutuksin. Puita on istutettava vähintään 1 kpl / 10 autopaikkaa. Olemassa oleva puusto ja pihan luonnontilaisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tai alueella tulee olla hoidettua kasvillisuutta siltä osin kun aluetta ei käytetä rakentamiseen tai liikenteeseen. Tontin pinta-alasta vähintään 15% tulee säilyttää pinnaltaan vettäläpäisevänä. Tontin aitaamiseen tulee käyttää verkkoaitaa. Alueelta maanrakennustöiden yhteydessä tulevia kiviä tulee käyttää tontin maisemointiin,tukimuureihin, viherrakentamiseen ja hulevesien hallintaan liittyviin rakenteisiin. Kiinteistöllä harjoitettavasta toiminnasta johtuvat hulevesien epäpuhtaudet on erotettava ennen vesien johtamista kaupungin hulevesijärjestelmään. Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää ja niistä aiheutuvia tulvahuippuja tasata esim. käyttämällä pysäköintialueilla tietynlaista asfalttia, rakokiveyksiä ja istutuskaistoja. Hulevesien käsittelytapa tulee esittää erillisessä suunnitelmassa.suunnitelmassa on huomioitava Moreenin alueelle laaditut hulevesiselvitykset. Mikäli rakennukset varustetaan automaattisella sammutuslaitoksella, kiinteistön tulee tarvittaessa varautua täydentämään järjestelmän vesilähdettä omalla lisävesilähteellä. Alueelle tulee laatia erillinen sitova tonttijako.

16 EHDOTUS POISTUVA KAAVA: 22. KAUPUNGINOSA KORTTELI 85 JA M-ALUE

17 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos: Hattelmala, Taipaleentien eteläpuoli HÄMEENLINNAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KOHDE Työnumero: 2539 Dnro: xxxx/2017 YHLA 22. kaupunginosa Hattelmala Kortteli 85 Kiinteistö ja osat kiinteistöistä ja Alueen pinta-ala on n. 1 km² HAKIJA/ALOITE Hämeenlinnan kaupunki ja alueen vuokralaiset MAANOMISTUS Suurimman osan alueesta omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Voimassa olevan kaavan korttelin 85 tontin 2 omistaa Kiertokapula oy. Nykyisen jätteenkäsittelyalueen ja sen ympäristön alueet on pääosin vuokrattu Kiertokapula Oy:lle ja Mrkp-yhtiöt Oy:lle. ASEMAKAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on laajentaa Karanojan jätteenkäsittelyalueen asemakaavaa jätteiden käsittelyyn liittyvän toiminnan laajentamisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on mahdollistaa ja vahvistaa alueen kehittymistä Hämeenlinnan seudun johtavana jätteiden käsittelyn ja hyötykäytön sekä kiertotalouden alueena. Taipaleentien varrelle voimassa olevan yleiskaavan T-alueille on tarkoitus muodostaa uusia teollisuustontteja.

18 KAAVOITUSTILAN- NE Asemakaava 2315, kv Asemakaava 2485, kv Nykyinen jätteenkäsittelyalue on asemakaavassa osoitettu jätteenkäsittelyn korttelialueeksi merkinnällä EJ-1 ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkinnällä T-1. Taipaleentien ja jätekäsittelyalueen välinen alue on maa- ja metsätalousaluetta M, jonne on osoitettu ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan rakentaa tasausaltaita tai muita hulevesien hallintaa parantavia rakenteita. Suunnittelualueeseen kuuluu myös osa Taipaleentien katualuetta. Alueet jätteenkäsittelyalueen molemmin puolin kaakossa ja lounaassa ovat asemakaavoittamattomia. Ote ajantasa-asemakaavasta. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä. Painokankaan- Karanojan osayleiskaava, kv Osayleiskaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi merkinnällä T ja erityisalueeksi merkinnällä E. E-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntatekniseen huoltoon, jätteenkäsittelyyn ja energiahuoltoon liittyviä toimintoja. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Vireillä olevan kantakaupungin yleiskaavan 2035 luonnoksessa aluevaraukset ovat samat kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. Ote Painokankaan-Karanojan osayleiskaavasta. Kanta-Hämeen maakuntakaava, vn vaihemaakuntakaava, ym vaihemaakuntakaava, ym Maakuntakaavassa alue on jätteenkäsittelyaluetta EJ. Alueella on myös energiahuollon kohde -merkintä (en). 1. vaihemaakuntakaavassa poistettiin lentoliikenteen aluevaraus Moreenin alueelta. Osa alueesta sijoittuu Katumajärven liikennejärjestelyjen selvitysalue se-3 aluerajaukseen. 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät eivät kohdistu suunnittelualueeseen. Maakuntakaavan kokonaisuudistus on vireillä. Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 luonnos pidettiin nähtävillä Luonnoksessa ei esitetty muutoksia suunnittelualueen aluevarauksiin.

19 Nykytilanne ja lähiympäristö Kaavamuutosalueella sijaitsevat Kiertokapulan jätteenkäsittelyalue, St1 bioetanolilaitos ja Lassila-Tikanojan toimintoja. Uuden asemakaavan alue on tällä hetkellä metsämaata, joka on osittain vuokrattu alueen toimijoille. Lähiympäristössä alueen pohjoispuolella on vielä toteutumattomia teollisuusrakennusten korttelialueita. Alueen eteläpuolelta alkavat laajat metsäalueet. Suunnittelualueelta lounaaseen sijaitsee Matinsillan Natura-alue, jolla kasvaa uhanalaisia Hämeen kylmänkukkia. Myös Natura-alueen ulkopuolella on kylmänkukan esiintymä. Alueen maanomistus- ja vuokraustilanne. Selvitykset Asemakaavatyössä hyödynnetään yleiskaavoituksen ja lähialueiden asemakaavojen yhteydessä laadittuja selvityksiä, joita ovat ainakin: Moreenin selvitysalueen hulevesi-, liikenne ja tasaussuunnitelma. Sito 2017 Moreenin alueen hulevesisuunnitelma. FCG Painokankaan-Karanojan osayleiskaavan luontoselvitykset. Häyhä 2008 ja Honkala Selvityksiä täydennetään tarvittaessa. Täydennystarpeita on odotettavissa hulevesi- ja luontoselvityksiin. Ortokuva alueesta. Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan vaikutukset mm. luontoon ja maisemaan, pinta- ja pohjavesiin, liikenteeseen, kunnallisteknisiin verkostoihin, kaupunkirakenteeseen, yhdyskuntatalouteen ja elinkeinoelämään. Arviointi perustuu alueelta käytettävissä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suoritettaviin maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja huomautuksiin. Vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä osallisten kanssa. Kaavoitustyön kanssa yhtä aikaa laadittava Kiertokapulan alueelle sijoitettavan kestopuuta hyödyntävän voimalaitoksen ja jätteenkäsittelyalueen toimintojen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointi antaa tietoa alueelle suunniteluun toiminnan vaikutuksista. Sopimukset ja päätökset Kaavatyö on tullut vireille alueen vuokralaisten aloitteesta. Päätös kaavatyön käynnistymisestä sisältyy kaavoituskatsaukseen 2017, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAATAVILLA/PÄIVITYS OAS on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön suunnitteluyksiköstä sekä kaupungin verkkosivuilta

20 TAVOITEAIKATAULU JA HYVÄKSYMINEN Asemakaavaprosessin aikataulu on tarkoitus sovittaa Kiertokapulan alueelle suunnitellun uuden toiminnan ympäristövaikutusten arviointiprosessin kanssa samanaikaiseksi. Tavoitteena on asemakaavamuutoksen hyväksyminen vuoden 2018 keväällä. Kaavan hyväksymisestä päättää valtuusto. OSALLISET JA OSALLISTUMISMENETELMÄT Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OSALLISIA OVAT: Valtion ja kunnan viranomaistahot / hallintokunnat: Hämeen ELY- keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, LinnanInfra, kaupungin infran suunnittelu, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijat: HS Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy, TeliaSonera Oy Muut tahot: Maanomistajat ja -haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN: Kaavoituksen vireilletulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla palvelupiste Kastellissa. Asianosaisille maanomistajille ja naapureille tiedotetaan myös kirjeellä. Kaupungin sähköisen ilmoitustaulun osoite on: Viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään lausunnot/kommentit kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot niiltä tahoilta, jotka luonnosvaiheessa ilmoittavat haluavansa lausua myös ehdotusvaiheessa. 1. Osallisella on mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Hämeen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 2. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta kirjallisesti tai suullisesti maankäytön suunnitteluyksikköön. 3. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL 65, MRA 27 ) siitä voi jättää muistutuksen. Mahdolliset muistutukset osoitetaan yhdyskuntalautakunnalle ja toimitetaan maankäytön suunnitteluyksikköön Raatihuoneenkatu 9 tai osoitteella: PL 84, Hämeenlinna. Mielipiteet ja muistutukset voi toimittaa myös palvelupiste Kastelliin, Raatihuoneenkatu 9 tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.yhla@hameenlinna.fi Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan tehdä kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana. MRL - Maankäyttö- ja rakennuslaki, MRA - Maankäyttö- ja rakennusasetus

21 YHTEYSHENKILÖ kaavasuunnittelija Eeva-Maija Hyvärinen p tai tilaajapäällikkö Leena Roppola p Hämeenlinnan kaupunki, maankäytön suunnittelu Raatihuoneenkatu 9, 3. krs, PL 84, HÄMEENLINNA

22 Yhdyskuntalautakunta / kaavaehdotus x Yhdyskuntalautakunta x Kaupunginhallitus x Valtuusto x Lainvoimaisuus x ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIHEISTUS JA ALUSTAVA AIKATAULU VAIHE Vireilletulo kaavoituskatsauksen yhteydessä x Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / saatavilla kaavatyön ajan Kaavaluonnoksen valmistelu KAAVALUONNOKSEN laatimisvaiheen kuuleminen 14/30 vrk (MRA 30) yleisötilaisuus pidetään nähtävilläoloaikana mahdollisuus mielipiteen esittämiseen Lausunnot/viranomaiskommentit Asemakaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä (MRL 65, MRA 27), 30 vrk mahdollisuus muistutuksen jättämiseen Valitusmahdollisuus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen

23 2539 Taipaleentien eteläpuoli, asemakaava ja asemakaavan muutos Palauteraportti Luonnosvaiheen nähtävilläolo Lausunnot: ELY-keskus : Kaavoitettava alue tulee hyvin lähelle Matinsillan Natura-aluetta, jolla kasvaa uhanalaisia Hämeen kylmänkukkia. Toistaiseksi ei ole riittävän täsmällistä tietoa siitä, minkälaista toimintaa kaavan jätteenkäsittelyn korttelialueella (EJ-1) ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-15) tulee olemaan. Kun toiminta täsmentyy, on mahdollista, että luonnonsuojelulain 10 luvussa edellytetty arviointi tulee suoritettavaksi. Kaavaluonnoksessa hulevesien viivytys ja käsittely on asiallisesti huomioitu. ELY-keskus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että haitallisten aineiden kulkeutuminen hulevesien mukana tulee mahdollisuuksien mukaan estää myös tulvatilanteessa. Vastine: Alueelle tulevan toiminnan mahdolliset ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristölupaprosessissa. Kaavamääräys velvoittaa ottamaan hulevesijärjestelmän suunnittelussa huomioon alueelle tehdyt selvitykset, ja kaava-alueelle tehdyn hulevesiselvityksen mitoitussateena on käytetty kerran 50 vuodessa tapahtuvaa sadetta. Kanta-Hämeen pelastuslaitos : Pelastusviranomaisena totean seuraavaa: - Kaavamääräyksissä edellytetään kiinteistöllä harjoitettavasta toiminnasta johtuvien hulevesien epäpuhtauksien erottamista ennen vesien johtamista kaupungin hulevesijärjestelmään. Toiminnalla tässä tarkoitettaneen lähinnä ympäristölle vaarallisten kemikaalien merkittävää käsittelyä tai varastointia. Katson, että määräykseen tai sen perusteella vaadittavaan suunnitelmaan olisi hyvä sisällyttää myös sammutusjätevesien haitallisen vaikutuksen huomioiminen hulevesijärjestelmän suunnittelussa (VTT- julkaisu "Sammutusjätedet ja ympäristö"). - Pelastuslaitoksen toimintaedellytysten turvaamiseksi alueelle tulee olla ajoyhteys kahdesta eri suunnasta (mahdollisen kemikaali- tai muun onnettomuuden sattuessa vaara-aluetta voidaan lähestyä turvallisesti). Vastine: Kaavamääräyksellä velvoitetaan viivyttämään hulevesiä kiinteistöllä säiliöiden, altaiden tai painanteiden avulla. Mahdolliset sammutusjätevedet voidaan kerätä talteen näistä rakenteista. Aluetta voidaan lähestyä pohjoisen suunnasta Taipaleentien ja Karanojantien kautta ja etelästä metsäautotietä pitkin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tukes : Kaava-alueella ei ole asukkaita. Lähimmät asuntoalueet sijoittuvat Hattelmalan kylään, Miemalaan ja Janakkalan puolella Lähdelammen alueelle. Lähimmät asunnot ovat n. 1 km päässä kaavaalueelta. Kaavamuutosalue ei sijaitse pohjavesialueella. Tukesilla ei ole huomauttamista suunniteltuun kaavamuutokseen.

24 Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Lausunnot: Gasum Oy : Virallista lausuntoa ei annettu, mutta Gasum muistutti Maakaasun käsittelyn turvallisuusasetuksen määräämistä rajoituksista ja velvollisuuksista, joita täytyy noudattaa mm. louhintatöissä putkilinjojen lähialueilla. Läjitettäessä maamassoja kaasuputkien läheisyyteen, on varmistettava etteivät maat liiku kaasuputken ympärillä tai aiheuta muuta vaaraa maakaasuputkille. Myös vesien johtuminen täytyy suunnitella kaasuputkien kannalta niin, etteivät maa-ainekset poistu virtaavan veden mukana maakaasuputken ympäriltä. Kaasuputkilinjoilla ei saa liikkua raskailla työkoneilla eikä niiden päälle varastoida rakennustarvikkeita tai maa-aineksia. Mahdollisista kaasuputkilinjojen ylityksistä raskailla ajoneuvoilla on sovittava erikseen. Suorittaessanne maanrakennustöitä viittä metriä lähempänä kaasuputkistoa on valvojamme kutsuttava paikalle. Vastine: Lausunto toimitetaan tiedoksi rakennusvalvonnalle ja kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamisyksiköille. HS Vesi Oy : HS - Vesi kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa: Kaavamuutosalueella kulkee vuonna ennen Moreenin laajentumista 2010 rakennetut vesihuoltolinjat, joihin kaavamuutosalueen tontit voidaan veden ja jätevesiviemäröinnin puolesta. liittää. Vesihuolto on suunniteltu ja toteutettu siten, että alueelle on ajateltu sijoittuvan vettä vähän käyttävää toimintaa (Moreenin vesihuollon yleissuunnitelma, FCG 2016). Hulevesiviemäröintiä alueelle ei ole rakennettu, vaan kaavamuutosalueen kuivatus perustuu avoojaratkaisuun. Kitkamaankadun osalta mahdollinen vesihuoltolinjojen rakentaminen toteutetaan samanaikaisesti kadunrakentamisen kanssa. HS-Vesi toteuttaa aluetta palvelevan jätevesipumppaamon sille varatulle ET-alueelle sitten kun ensimmäisen kaavatontin rakentamista aletaan toteuttaa. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi. Muistutukset: Osallinen Kaava-alueeseen rajoittuvan kiinteistön omistajana olen huolestunut hulevesialueen vaikutuksista alueen vesitalouteen. Miten varmistetaan, ettei vettymistä aiheudu metsäalueelle, joka korkeuskäyrien mukaan näyttää sijaitsevan samalla tasolla hulevesialueen kanssa. Säilyykö tilalle nykyinen kulkuyhteys kaatopaikan reunaa pitkin? Maastossa tiealue jatkuu pitkälle miltei Katiskoskelle asti. Se on vilkkaassa ulkoilukäytössä ja palvelee myös metsänhoitoa. Vastine: Muistuttajan kiinteistö rajoittuu kaava-alueen länsi-lounaisreunan suojaviheralueeseen(ev). Alue kokonaisuudessaan ei tule toimimaan hulevesialueena, vaan tuolle alueelle siirretään Karanojan uoma. Ojan sijoittaminen suojaviheralueelle ei aiheuta

25 viereisen alueen vettymistä. Lisääntyvien valumavesien määrää hallitaan Karanojan yläpuoliselle alueelle rakennettavilla hulevesien viivytysaltailla. Hulevesien hallinta ja vaikutukset on tarkasteltu kaavaa varten tehdyssä hulevesiselvityksessä. Nykyisen kaatopaikan reunaa pitkin Katiskosken suunnalle kulkeva yhteys tulee kaavan toteutumisen myötä poistumaan. Ulkoilijat pääsevät kulkemaan kaava-alueen ulkopuolella olevaa polkua pitkin. Tulevaisuudessa myös Kitkamaankadun ja suojaviheralueen kautta pääsee kulkemaan kaava-alueen eteläpuolelle.

26 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm Kaavan nimi Taipaleentien eteläpuoli Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2539 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 101,4222 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 63,7984 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 37,6238 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 101, , ,17 63, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 20, , ,47 17, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1,8929 1,9 1,8929 E yhteensä 79, , ,10 46, S yhteensä M yhteensä -1,3737 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

27 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 101, , ,17 63, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 20, , ,47 17, T/kem 1,3264 6, ,23 1, T-1 19, , ,48 15, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1,8929 1,9 1,8929 Kadut 1, ,0 1,8929 E yhteensä 79, , ,10 46, ET 0,0578 0,1 0,0578 EV 11, ,4 11,3899 EJ-1 67, , ,12 34, S yhteensä M yhteensä -1,3737 M -1,3737 W yhteensä