Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LAUSUNTOPYYNTÖ VALITUKSEN JOHDOSTA / HAKAMAAN YRITYS- JA TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUSTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISPÄÄTÖS KVALT / LAUSUNTO 626/ /2015 KHALL 89 Kempeleen valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Kempeleen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen Hakamaan yritys- ja teollisuusalueelle (626/ /2015). Hyväksymispäätöksestä on valitettu (00067/17/4103) Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka pyytää kunnanvaltuuston tai mikäli se on kunnanhallituksen johtosäännön mukaista kunnanhallituksen lausuntoa valituksen johdosta. Kempeleen kunnan toimintasäännön 6 kohdan 4 mukaan kunnanhallitus antaa selityksen valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen. Terttu Ollanketo ja Erkki Holappa hakevat muutosta asemakaavan hyväksymispäätökseen korttelissa omistamiaan tontteja 1, 2 ja 3 koskevalta osalta. Liitteenä olevan valituskirjelmän mukaan he vastustavat tonttien muuttamista teollisuustonteiksi seuraavin perustein: - Tontit ovat olleet AO tontteja ja omakotikäytössä vuosista 1975 ja 1986 lähtien. Useat muut alueella samalla tavoin teollisuuden läheisyydessä sijaitsevat tontit on jätetty kaavamuutoksen ulkopuolelle. - Tontteja oli muutoksen hakijoiden mukaan pienennetty kaavamuutoksessa heidän tietämättään ja neuvottelematta heidän kanssaan. - Lisäksi heidän omistamalleen kiinteistölle oli lisätty ml -merkintä (maamassojen läjitysalue). - He katsovat tonttien arvon kärsivän merkittävästi pinta-alan pienennyksestä. - He jättivät kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen, johon annetun kunnan vastineen he saivat vasta valtuuston hyväksyttyä kaavamuutoksen. (Liite: Saate ja valituskirjelmä liitteineen) Valitus koskee kolmea omakotitonttia kahdella yksityisen omistamalla kiinteistöllä. Koska valitus kohdistuu vain osaan kaava-aluetta, on Kempeleen kunnanhallitus kokouksessaan päättänyt määrätä Hakamaan teollisuus- ja yritysalueen asemakaavan muutoksen

2 ja laajennuksen tulemaan voimaan MRL 201 :n nojalla muilta kuin valituksen alaisilta osiltaan. Kaava on tullut osittain voimaan kuulutuksella (Liite: Kartta voimaantulleesta ja valituksenalaisesta kaava-alueesta) Hakamaalla on asuttu 1940-luvulta lähtien. Myös pienteollisuus- ja yritysalueena Hakamaa on Kempeleen vanhimpia. Alueen 34 asuinpaikasta 12 sijaitsee tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa yritys- tai teollisuustontilla. Kaavamuutoksen alueella on kuusi asuinpaikkaa, jotka sijoittuvat uudessa asemakaavassa yritystonteille. Valitus kohdistuu niistä kolmeen. Hakamaan asemakaavamuutos ja laajennus on tullut vireille kunnanhallituksessa Kaavarajaus on ollut nähtävillä kaavaprosessin alusta lähtien kunnan nettisivulla. Kaavarajaukseen on sisällytetty kunnan hallussa olevat rakentamattomat maat sekä yksityisten omistamista maista kaavan toteutumisen kannalta olennaisina pidetyt alueet. Kaava-alueeseen ei ole sisällytetty muita alueen asuintontteja kuin katujen rajaaman kaavamuutosalueen sisäpuolella sijaitsevat asuintontit. Valituksen alaiset tilat Pellonperä 403:4:56 ja Peräniitty 4:57 rajautuvat Hakatiehen, Pulkkisentiehen ja Hakamaantien jatkeen varaukseen. Ottamalla kortteli mukaan kaavamuutosalueeseen ennakoitiin mahdollisia katualueiden sekä johtovarausalueiden muutoksia. Lopulta katualueiden rajoja ei muutettu vaan uuden pääkokoojakadun Hakamaantien leveys on pidetty valituksen alaisen korttelin kohdalla ennallaan eli 20 m levyisenä. Uuden linjauksen alueella poikkileikkaus on kauttaaltaan yli 23.5 metriä. Valituksen alaiset tilat Pellonperä ja Peräniitty muodostavat voimassa olleessa asemakaavassa AO eli "erillispientalojen korttelin" tontit 1, 2 ja 3. Näistä tonteilla 2 ja 3 on nykyisin asuinrakennukset ja tontilla 1 on vanha tallirakennus. (Liite: Otteet kaavakartoista ja pinta-aloista) Korttelia halkoo voimassa olevassa asemakaavassa raideliikenteen melualue rm (noin 250 m radasta) ja rautatieliikenteen tärinävaikutusalue tä (noin 200 m radasta). Valtioneuvoston melutason ohjearvoja (VNp 993/1992) koskevan päätöksen mukaisesti asumiseen käytettävillä vanhoilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Liminka-Oulu kaksoisraide yleissuunnitelman yhteydessä laaditun meluselvityksen (Destia 2010) mukaan melutaso ennustetilanteessa 2030 ylittää ratahankkeessa

3 esitettyjen melusuojauksien kanssa uusille alueille suositellun melutason ja vanhoille asuinalueille sallitun melutason korttelin itäreunalla. Tärinälle ei ole Suomessa ohjearvoja, mutta asumisviihtyvyyteen perustuvissa suosituksissa (VTT tiedote 2278) luokka D vastaa olosuhteita, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (heilahdusnopeus <0,6 mm/s, jonka keskimäärin 25 % asukkaista kokee häiriönä) ja luokkaan C pyritään uusilla alueilla (heilahdusnopeus <0,3 mm/s, jonka keskimäärin 15 % asukkaista kokee häiriönä). Seinäjoki-Oulu radan perusparantamishankkeen YVA selvityksessä värähtelyluokan D etäisyydeksi arvioitiin m Kempeleessä. Tarkemmissa tärinäselvityksissä (Geomatti Oy 2014) värähtelyluokan D arvioitiin ulottuvan hienojakoisilla mailla Hakamaan kaava-alueen kaltaisilla mailla - vähintään 200 m päähän radasta. Mahdollinen kaksoisraide, junan nopeuksien nosto sekä massojen ja akselipainojen kasvu tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa tärinäalueita vielä laajentavasti. Kaavamuutoksessa kortteli on muutettu TY -kortteliksi teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia ja tontit on numeroitu uudestaan tonteiksi 4, 5 ja 6. Ehdotusvaiheen muistutuksessa maanomistaja esitti korttelin säilyttämistä kokonaisuudessaan omakotialueena ja korttelin jakamista vielä useammaksi asuintontiksi. Maanomistajia huolestutti myös yritystonttien mahdollisesti korkeampi kiinteistövero. (Liite: Ehdotusvaiheen muistutus) Hakamaan yritysalueen kaavapalautteen perusteella alueen asukkaita häiritsee nykyinen yritys- ja teollisuusalueen liikenne. Myös koululaisten liikenneturvallisuus huolettaa asukkaita. Lisäksi nykytiedon valossa alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tavoitteiden mukaista turvallista, terveellistä ja viihtyisää asuinympäristöä ei voida taata raidemelu- ja tärinäriskialueilla. Siksi Hakamaan asemakaavaprosessissa on katsottu, että asuminen ei voi enää uudessa asemakaavassa olla korttelin pääkäyttötarkoitus. Myöskään vireillä olevassa Taajaman osayleiskaavassa 2040 radan ja Eteläsuomentien väliselle alueelle ei olla tämän vuoksi osoittamassa pääkäyttötarkoitukseltaan pelkästään asumiseen tarkoitettuja alueita. Asuminen alueella haluttiin toistaiseksi mahdollistaa kaavassa, vaikka se nähtiin pitemmällä aikajänteellä väistyvänä. Tämän vuoksi kaavakartassa kortteliin merkittiin indeksi -6, joka osoittaa että rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi asunto laitoksen toiminnalle

4 välttämätöntä henkilökuntaa varten aikaisintaan samanaikaisesti teollisuustilan rakentamisen kanssa. Korttelin maanomistajien jättämän muistutuksen takia hyväksytettävään kaavakarttaan palautettiin indeksi -34, joka osoittaa, että kullekin korttelialueen tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Lisäksi asumiselle osoitettiin rakennusoikeutta saman verran kuin vanhassa kaavassa (as 250). Muutoksilla mahdollistettiin tontin kehittäminen asuinpaikkana jo ennen sen muuttamista yritys- ja teollisuusrakentamiseen. Voimassa olevan asemakaavan mukaisessa AO -korttelissa tonttien takaosat oli merkitty metrin syvyydeltä istutusalueeksi, jota ei voinut käyttää rakentamiseen. Tämä istutusalue oli kaavamuutoksessa ehdotettu muutettavaksi metrin matkalta tonttien ulkopuoliseksi viheralueeksi VL kuvaamaan paremmin alueen osan todellista käyttöä. Kunta ei omista kaikkia asemakaavoissa viheralueeksi merkitsemiään alueita, joten tontin peräosan osoittaminen viheralueeksi ei tässä tapauksessa automaattisesti johda alueen lunastamiseen. Mahdollisissa lunastustapauksissa arvottamisessa otettaisiin huomioon alkuperäisen kaavan aluevaraukset. Myöskään läjitysaluemerkintä ei velvoita käyttämään tonttia läjitykseen. Uuden ja vanhan Hakamaan alueen välisille viheralueille merkittiin katkoviivoilla ml -alueita ohjeellisia alueen osia, joilla rakentamisen yhteydessä jäävien maamassojen läjitys on sallittua. Merkintä on lisätty kaavaprosessin aikana saadun asukaspalautteen johdosta. Korttelin aikaisemminkin rakennettavissa oleva osa osoitettiin ympäröivän teollisuusalueen tapaan TY kortteliksi. Rakentamiseen tarkoitettujen tonttien pinta-alat pienenivät. Pienentämisessä ei kuitenkaan puututtu tilojen omistuksiin. Verotettavan pinta-alan pienenemisellä on myös kiinteistöveroa alentava vaikutus. Muutoksen hakijat kokivat, etteivät olleet saaneet tietää tonttien pienentymisestä. Kaavaprosessin aikana kirjeet korttelin maanomistajille lähetettiin neljässä eri vaiheessa: - kaavan tullessa vireille ja oas:n nähtäville asetettaessa kaavaluonnos nähtäville asetettaessa kaavaehdotus nähtäville tiedotettaessa kunnanhallituksen vastineesta ja kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä muistutusten esittäjille. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa maanomistajille lähetettyihin kirjeisiin liitettiin kuulutuskirje sekä kopiot kaavakartasta ja merkinnöistä. Pinta-alat ja rakennusoikeudet ajantasa-asemakaavassa ja

5 asemakaavaluonnoksessa asetettiin muun valmisteluaineiston kanssa nähtäville erillisinä karttoina kunnan nettisivuille osoitteeseen: makaavahankkeet/hakamaan-yritys-teollisuusalue.html Kunnanhallituksen vastine kaavaehdotuksesta tehtyyn muistutukseen tuli muutosta hakeneille maanomistajille samassa kirjeessä kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen kanssa. Hyväksymispäätös saatettiin yleisesti tiedoksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lisäksi se lähetettiin kirjeellä muistutuksen tehneille tiedoksi, vaikka he eivät sitä olleet erikseen pyytäneet. Koska kunnanhallituksen hyväksymispäätös on asian valmistelua kunnanvaltuustolle ja virallista muutoksenhakumahdollisuutta ei valmistelussa olevasta asiasta ole, lähetettiin virallinen pöytäkirjaote hyväksymispäätöksestä sekä vastine muistuttajille vasta lopullisesta päätöksestä eli valtuuston kokouksen jälkeen. Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat lisäksi kunnan nettisivuilla nähtävillä kunkin kokouksen pöytäkirjan julkaisuajankohdasta lähtien. Edellä esitetty huomioon ottaen kaava-alueen maanomistajia on tiedotettu kaavaprosessin eri vaiheissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Niiltä osin kuin se on ollut Hakamaan asemakaavamuutoksen tavoitteiden osalta mahdollista, Terttu Ollankedon ja Erkki Holapan muistutukset on otettu huomioon hyväksytyssä asemakaavaehdotuksessa. Tekninen johtaja: Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy edellä esitetyn lausunnon valitukseen, koskien Kempeleen valtuuston :ssä tekemää Hakamaan yritys- ja teollisuusalueen laajennusta koskevaa asemakaavan hyväksymispäätöstä. KUNNANJOHTAJA: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen. PÄÄTÖS: Päätösesitys hyväksyttiin.