Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja /

Transkriptio

1 Käsityksiä marginalisaatiosta ja osallisuudesta koulussa: neuvottelua toiminnan ja muutoksen mahdollisuuksista oppilaiden ja henkilökunnan välillä? (PeCMaBE) Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto

2 Tutkimusryhmä Gunilla Holm, kasvatustieteen professori, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Fred Dervin, kasvatustieteen professori, Opettajankoulutuksen laitos, Helsingin yliopisto Anna-Leena Riitaoja, post doc -tutkija, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Ina Juva, tohtorikoulutettava, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Syksystä 2013 alkaen: Kim Strandberg, tohtorikoulutettava, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto

3 Miten koulut instituutioina tuottavat marginalisaatiota? Tutkimuksessamme tarkastelemme, miten koulu instituutiona ymmärtää marginalisaatioprosessin ja kuinka se tulee osallistuneeksi marginalisaation tuottamiseen tai voi vastaavasti toimia sen ehkäisemiseksi

4 Lähtökohtia Kouluilla on ajateltu olevan positiivinen rooli marginalisaation ehkäisyssä ja sen purkamisessa Tutkimuksemme lähtökohtana ovat oppilaiden käsitykset marginalisaatiosta Tähän mennessä aihetta on tarkasteltu pääasiassa työmarkkinoille siirtymisen näkökulmasta

5 Pyrimme tukemaan oppilaiden mahdollisuuksia voimaantua, jotta he voivat muuttaa omaa asemaansa koulussa sekä tuntea osallisuutta kouluyhteisössä. Pyrimme myös tukemaan opettajien osallistumista marginalisaatiota vähentäviin muutosprosesseihin. Osallisuus (belonging)

6 Tutkimuksen tavoitteet Miten koulu instituutiona ymmärtää marginalisaatioprosessin ja miten se tulee osallistuneeksi marginalisaation tuottamiseen tai voi vastaavasti toimia sen ehkäisemiseksi? Miten rehtoreiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan käsitykset, orientaatiot, odotukset ja toiminta voivat sekä tuottaa että estää marginalisaatiota? Marginalisaatiota koulussa ja koulukasvatuksessa on moniulotteinen ilmiö, jossa ei ole kysymys ainoastaan tietyistä oppilasryhmistä

7 Tutkimuskysymykset 1) Miten oppilaat jäsentävät omia ja muiden oppilaiden marginalisaation, ulkopuolisuuden ja osallisuuden kokemuksia? 2) Kuinka koulun henkilökunta jäsentää ja rakentaa marginalisaatiota koulussa? 3) Millä tavoin opettajat ja koulun henkilökunta tietoisesti tai tietämättään myötävaikuttavat oppilaiden marginalisaatioon ja tuottavat sitä stereotyyppisten odotusten, orientaatioiden, asenteiden ja toiminnan kautta? 4) Kuinka rehtorit, opettajat, muu henkilökunta, vanhemmat ja oppilaat voivat toimia yhdessä muuttaakseen koulussa havaittua marginalisaatiota?

8 Tutkimusasetelma Kaksi yläkoulua (Helsingissä) Etnografinen tutkimusote Menetelminä osallistuva havainnointi ja haastattelut, pienryhmäkeskustelut (ns. focus groups), oppilaiden ottamat valokuvat ja heidän kirjoittamansa sähköiset lokit tai paperimuotoiset päiväkirjat Yhteistoiminnallinen tutkimus Tutkimus jakaantuu kahteen vaiheeseen Kansainvälinen ohjausryhmä

9 Tutkimusprojekti on osa pohjoismaista kasvatustieteellistä huippututkimuksen keskusta (Nordic Centre of Excellence in Education) Tutkimuskeskuksen nimi on Justice through Education Keskus toimii Helsingin yliopistossa ja sitä johtaa Gunilla Holm

10 Odotettavissa olevat tulokset ja niiden merkitys Tutkimus tuottaa uuden näkökulman marginalisaation ilmiöön Oppilaiden näkökulma <> Opettajien ja henkilökunnan näkökulma Oppilaiden tuottama aineisto: Kuinka koulu instituutiona luo tilanteita, jotka marginalisoivat oppilaita? Mahdollisia esiin nousevia tekijöitä Suoritusodotukset, rangaistustoimenpiteet, monenlainen ja moniperustainen syrjintä Marginalisaation yksityiskohtainen tarkastelu ja sen osatekijöiden vertaileminen Moniulotteinen ja kattava kuva marginalisaation ja osallisuuden ilmiöistä

11 Tulosten merkitys tutkimuskouluille Tulokset antavat opettajille ja muulle henkilökunnalle uutta tietoa marginalisoiduista oppilaista ja heidän kokemistaan marginalisaation muodoista. Samalla paikannetaan jo olemassa olevia tapoja sekä etsitään uusia keinoja, joilla voidaan lisätä osallisuutta kouluyhteisössä