Palkkatyössä kolmannella sektorilla

Transkriptio

1 Palkkatyössä kolmannella sektorilla YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

2 Mikä kolmas sektori? Markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien väliin jäävä alue. Keskeisiä organisaatioita rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt, joita usein kutsutaan yleisnimellä järjestöt. Toiminta voittoa tavoittelematonta. Perustuu vapaaehtoisuuteen.

3 Kasvava palkkatyön alue

4 Aineistot Tilastokeskuksen yritysrekisteri Asiantuntijahaastattelut (N=13) Kyselyaineistot kolmannen sektorin palkkatyöntekijöille (N=1412) Tilastokeskuksen Työolotutkimus vuodelta 2008 ja 2013 vertailuaineistoina

5 Yhteiskunnallinen muutos 1990-luvun puolivälissä julkisen sektorin palvelutuotannossa siirryttiin kohti tilaajatuottajamalleja. Kunnat alkoivat ulkoistaa palvelutuotantoaan järjestöille. EU:n rakennerahastot kannustivat järjestöjen mukaan ottamista työllisyyden hoitoon. Kansalaistoiminnan ammattimaisen organisoinnin merkitys alkoi kasvaa. Järjestöammattilaisuuden ja palkkatyön merkitys sektorilla kasvoi

6 Kolmannen sektorin palkkatyön kehitys Sosiaalijärjestöt Koulutus ja tutkimus Muiden järjestöjen toiminta Kulttuuri, liikunta ja harrastustoiminta Terveysjärjestöt Ammatti- ja elinkeinotoiminta

7 Kolmannen sektorin työmarkkinat Asiantuntijavaltaisuus Naisvaltaisuus Määräaikaisten työntekijöiden suuri osuus Pientyöpaikkavaltaisuus Työllistettyjen suuri osuus Työskentely yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta merkittävä rekrytointikanava erityisesti johtotehtäviin.

8 Toiminnan yleishyödyllisyys Vetää järjestöihin työntekijöitä. Kolmannen sektorin työhön liitetään usein tiettyä sisäistä motivaatiota. Aiemmassa tutkimuksessa tämän on ajateltu johtavan korkeaan työtyytyväisyyteen. Samalla organisaatiot voivat asettaa työntekijöille odotuksia omaksua työhönsä vapaaehtoistoiminnan ulottuvuuksia.

9 Työtyytyväisyys 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kolmas Julkinen Yksityinen

10 Autonomia 70% 60% 50% 40% 30% 20% Kolmas Julkinen Ykstiyinen 10% 0% Korkea tehtäväautonomia Työn autonomisuus Korkea työaikaautonomia Korkea osaamisautonomia Osaaminen

11 Työn epävarmuus 80% 70% 60% 50% 40% 30% Kolmas Julkinen Yksityinen 20% 10% 0% Määrällinen epävarmuus Laadullinen epävarmuus

12 Työn intensiteetti (kiire) 80% 70% 60% 50% 40% 30% Kolmas Julkinen Yksityinen 20% 10% 0% Korkea työn intensiivisyys

13 Ylityön määrä (h/vko) Toiminta vapaaehtoisten kanssa 5 ja ylityön määrä Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuussa Joka toinen viikko Joka viikko Lähes päivittäin Toiminta vapaaehtoisten kanssa

14 1=Ei koskaan,, 5=Joka viikko Toiminta vapaaehtoisten kanssa ja epäsosiaaliset työajat Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuussa Joka toinen viikko Joka viikko Lähes päivittäin Toiminta vapaaehtoisten kanssa Töitä arki-iltaisin Töitä viikonloppuisin

15 Autonomian kaksoisluonne Organisaatiot tarjoavat työntekijöille runsaasti autonomiaa. Samalla työn rajaaminen voi muodostua ongelmaksi. Työn sisältöjen ja työelämän muutosten osalta odotetaan joustavuutta. Johtaa epävarmuuden kokemuksiin. Työ siirtyy yksityiselämään.

16 Työn ja perheen konfliktit Tunnen laiminlyöväni kotiasioita ansiotyön vuoksi Työntekijät Asiantuntijat Johtajat 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Yksityisen sektorin palkansaajat, työolotutkimus 2008 Julkisen sektorin palkansaajat, työolotutkimus sektorin palkansaajat

17 Työtyytyväisyys 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kolmas Julkinen Yksityinen

18 Missä ongelmat? Kiireen kokemus. Epävarmuus erityisesti tehtävien ennakoimattomuus. Ongelmia työyhteisön toiminnassa ja johtamisessa.

19 Mikä tuottaa positiivisia kokemuksia Yleishyödyllinen motivaatio. Työhön liittyvä autonomia. Kykyjen käyttömahdollisuudet.

20 Kolmas sektori ja palkkatyö Palkkatyön määrä lisääntynyt nopeasti Syntynyt paljon uusia, pieniä työnantajia Palkkatyön johtamisen perinne kehittymätön Lainsäädäntö tarkastelee esimerkiksi yhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan, ei palkkatyön alueena Vastuu ja valtasuhteet hämärtyvät Toiminnanjohtajan asema epäselvä Ei välttämättä anna parhaita mahdollisuuksia johtamisen kehittämiseen

21 Johtaminen Työt on organisoitu hyvin Työntekijä Asiantuntija Johtaja 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kolmas Julkinen Yksityinen

22 Työelämän kehittämisen näkökulmasta Työvoimassa runsaasti yleishyödyllisesti motivoitunutta henkilökuntaa Olisi tärkeää: Lisätä työn ennakoitavuutta Selkiyttää työntekijöiden työnkuvia Pohtia työn ja ei-työn välistä rajaa Vähentää tehtäviin liittyvää näkymätöntä työtä Huomioida palkkatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten erilaiset roolit

23 Kiitos mielenkiinnosta!