LEMPÄÄLÄN KUNTA LEMPÄÄLÄ 418/424 KULJU

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Kuljun asemakaava, Linnajärventien itäosa ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot LUONNOS Päiväys Kunta: Sijaintialue: Kaava-alue: LEMPÄÄLÄ 418/424 KULJU Asemakaavan muutos koskee: virkistys- ja katualuetta Asemakaava koskee: tiloja 9:38, 9:310, 9:311, 9:352, 9:428, 9:357, 9:608, 9:691, 9:860, 9:948, 9:1025, 9:1131, 9:1151, 9:1186 ja 9:1187 sekä osaa tiloista 4:191, 9:307, 9:308, 9:309, 9:312, 9:313, 9:315, 9:358, 3:428, 9:607, 9:874, 9:949, 9:977 ja 9:1177 Asemakaavalla muodostuvat: Korttelit sekä niihin liittyviä virkistys-, erityis- ja katualueita Vireilletulosta ilmoitettu: Yhdyskuntalautakunta: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö (p ) Asemakaavan suunnittelija kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh sähköposti Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), Lempäälä

2 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kuljun Rutaperällä Rutaperäntien, Harjastien, Moisionjoen, Tapsantien ja Valtatien 3 välisellä alueella. Alue on kooltaan noin 9 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3. Asemakaavan tarkoitus Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa pientalopainotteisen asuinalueen laajentamisen ja täydennysrakentamisen yleiskaavan antamien lähtökohtien pohjalta. Alueen kaavoitusta puoltaa sen sijainti hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä. Hanke vastaa myös Lempäälän kunnan nauhataajaman tiivistämistavoitetta

3 1.4. Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI ASEMAKAAVAN TARKOITUS SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE Kaavoitus Rakennusjärjestys Tonttijako ja -rekisteri Pohjakartta ja kiinteistörajat Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lempäälän kunnan tavoitteet

4 4.4.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN SUHDE OSAYLEISKAAVAAN ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset virkistykseen Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Sosiaaliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA

5 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kulttuuriympäristöselvitys 3. Meluselvitys 4. Linnajärventien kaavaluonnoksesta saatu palaute 5. Asemakaavan seurantalomake Kaavaselostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Linnajärventien itäosan asemakaavan luontoselvitys 2017, T:mi Vespertilio, T:mi Esa Hankonen Linnajärventien itäosan AK-muutos, Lempäälä, Meluselvitys, SITO Linnajärventien asemakaava-alue Lempäälä, meluselvitys, Ramboll Valtatien 3 uusi yhteys välillä Lempäälä Pirkkala, aluevaraussuunnitelma, Pirkanmaan ELYkeskus ja SITO Oy, Raportteja 57/2015 Linnajärventien asemakaavan muutokseen liittyvä Linnajärventien esisuunnitelma, luonnos, A-insinöörit Lempäälän Kuljun Linnajärventien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012, Mikroliitti Oy Tarhalan ja Haapasalmen puutarhan kasvihuonealueiden maaperän pilaantuneisuustutkimus, Finnish Consulting Group Oy , Kuljun villit ja viisaat, kyläkirja, Ritva Mäkelä TIIVISTELMÄ 2.1. Asemakaava Asemakaavalla osoitettu asuinrakentaminen on olemassa olevaa asuinaluetta täydentävää ja tiivistävää. Harjatien varrelle osoitetaan tiiviimpää yksi- ja kaksikerroksista pientalorakentamista (AP). Linnajärventien ja Rutaperäntien varteen varataan tilaa erillisen kevytliikenteen väylän rakentamista varten. Moisionjoen varteen osoitetaan osayleiskaavan mukainen vihervyöhyke Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavaa alettiin laatia yksityisten maanomistajien aloitteesta. Hanke otettiin mukaan vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. Kaavan laadintaan liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti kokouksessaan kaavoituksen vireilletulosta ja asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Pirkanmaan ELY-keskuksessa pidettiin viranomaisten työneuvottelu Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus A-Insinöörit teki suunnittelualueen kaduista ja Tampereentien ja Linnajärventien liittymäjärjestelyistä esisuunnitelman, jota esiteltiin yleisötilaisuudessa

6 Pirkanmaan ELY-keskuksessa pidettiin viranomaisten työneuvottelu, joka koski pääasiassa moottoritien kolmannen kaistan aluevarauksen ja liikenteen melun vaikutuksia Linnajärventien alueen suunnitteluun. Kokouksessa käydyn keskustelun perusteella Linnanjärventien asemakaava-alue päätettiin jakaa kahteen osaan, joista itäisemmän suunnittelua jatkettaisiin vasta sitten, kun moottoritien kolmannen kaistan aluevaraussuunnitelma on valmistunut. Moottoritien kolmannen kaistan aluevaraussuunnitelma valmistui syksyllä Linnajärventien itäosan suunnittelusta pidettiin viranomaisten työneuvottelu Linnajärventien itäosan alueen melutilanteesta ja melun torjuntakeinoista tehtiin selvitys talvella LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Maisema Maisemallisesti Lempäälä kuuluu Hämeen maisemamaakuntaan (Maisemamaakunnat, Maija Rautamäki-Paunila, 1982) eli Hämeen viljely- ja järvimaahan (Ympäristöministeriön maisemaaluetyöryhmä, 1993). Alue on Järvisuomen ja Rannikkosuomen vaihettumisvyöhykettä. Lounaisrannikosta Hämeen erottaa selvästi pitkittäisharjujen runsaus sekä merkitys maisemakuvassa ja kylien sijoittumispaikkana. Järvisuomea Häme edustaa topografialtaan vaihtelevien metsäselänteiden ja runsaan järvisyyden puolesta. Hämeen asutukselle on tyypillistä myös asutuksen sijainti kumpareilla. Vain paikoin reunavyöhykeasutus on yleisempää. Pirkanmaan maisema-alueista Lempäälä kuuluu Pirkanmaan keskiseen järvialueeseen. Suunnittelualue sijaitsee sen maisemakokonaisuuksista Moisionjokilaakson viljely- ja asuinvyöhykkeellä. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Moisionjoki ja idässä Tampere-Helsinki-moottoritie. Linnajärventien alue on ilman asemakaavaa syntynyttä pientaloaluetta, ja maisema on vahvasti ihmisen muokkaama. Linnajärventien varrella on ollut Kuljun kartanon torppia. Peltoa on vielä jäljellä alueen pohjoiskulmassa. Asutuksen lomassa on joitakin pieniä metsikköjä

7 Viistokuva Linnajärventien alueesta vuodelta 2012 Luonnonolot Suunnittelualue on vahvasti ihmisen vaikutuksen alainen. Se muodostuu suurimmaksi osaksi nykyisistä tai entisistä pihapiireistä, kulkuväylistä tai pelloista. Moisionjoen varressa on puuja pensasvyöhyke ja tulvaniittyä. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita, eikä sillä vuonna 2017 tehdyn luontoselvityksen mukaan ole harvinaisten tai uhanalaisten kasvien kasvupaikkoja. Alueelta ei löytynyt lainkaan merkkejä liito-oravasta, eikä äänteleviä viitasammakoita tai lajin kutua havaittu, vaikka ranta-alue olisi viitasammakolle sopiva. Lepakkokartoituksen yhteydessä jokirannassa oli havaittu joitakin lepakkoja. Alue sopii avoimuudestaan johtuen hyvin ainoastaan pohjanlepakolle, ja lisäksi vesisiippaa voi esiintyä jokirannassa. Moisionjoen rannassa vanhojen omakotitonttien kohdalla on todettu haitalliseksi vieraslajiksi EU:n tasolla luokiteltu jättiputkikasvusto usean aarin alueella. Toisena vieraslajina alueella kasvaa japanintatar. Vesiolosuhteet Suunnittelualueella ei ole yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta merkittävää pohjavesialuetta. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa Moisionjokeen. Alueella on joitakin Moisionjokeen laskevia ojia. Topografia Suunnittelualueen maasto on kumpuilevaa, mutta pääpiirteissään maasto viettää kohti Moisionjokea. Moisionjoen ranta on noin 95 m:n korkeudella meren pinnasta. Alueen korkein kohta on moottoritien varressa oleva kumpare, jonka korkeus on 108 metriä mpy. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen alavimmissa kohdissa maaperä on silttiä (savea) ja korkeammilla kohdilla moreenia

8 3.1.2 Rakennettu ympäristö Maaperäkartta. Vaaleanpunaisella merkityt alueet ovat moreenia ja vaaleansiniset silttiä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on ilman asemakaavaa usean vuosikymmenen kuluessa rakentunutta taajamamaista pientaloaluetta. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Kuljussa, joka on osa Lempäälän nauhataajamaa. Taajamakuva Suunnittelualue on pientaloaluetta, jossa piha-alueiden välissä on pieniä metsikköjä ja entistä viljelysmaata. Rakennuksia ja rakennustyylejä on monelta vuosikymmeneltä. Asuminen Suunnittelualueella on noin 30 asuntoa, jotka sijaitsevat erillispientaloissa ja paritaloissa. Palvelut Linnajärventien ja Tampereentien kulmassa on kaksi päiväkotia. Kuljun kouluun on matkaa noin kilometri. Koulussa on esikoulu ja luokat 1-6. Luokat 7-9 käyvät koulua Sääksjärvellä, jonne on matkaa noin viisi kilometriä. Kuljun koulun tilat ovat käyneet ahtaiksi jatkuvasti kasvavalle oppilasmäärälle. Koulun yhteydessä on myös seurakunnan toimintoja. Kuljun kartano on välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella. Kartanon alueella on mm. iso päivittäistavarakauppa ja halpamyymälä sekä polttoaineen jakeluasema. Ideaparkiin on matkaa noin neljä kilometriä. Kunnan keskustaan on matkaa noin 10 kilometriä ja Tampereen keskustaan noin 14 kilometriä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella toimii harjatehdas. Linnajärventien ja Tampereentien kulmassa sijaitsevassa päiväkodissa on lastenhoitoalan ja Kuljun kartanon alueella palvelualan työpaikkoja. Noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitsevat Ideapark ja Marjamäen yritysalue, joilla on satoja työpaikkoja

9 Virkistys Moottoritien varressa on pieni metsikkö. Moottoritien itäpuolella on laajoja metsäalueita. Ruotasjärvellä on kaksi uimarantaa. Liikenne Linnajärventie on suunnittelualueen pääkokoojakatu, joka jatkuu vielä kolme kilometriä Valtatien 3 itäpuolelle. Tie on kapea ja mutkainen, ja sen liikennemäärä on kasvussa. Aivan tien penkassa sijaitsevat rakennukset vaikeuttavat paikoitellen näkyvyyttä. Linnajärventien, Kemintien ja Rutaperäntien liittymä on nelihaaraliittymä, jonka asukkaat kokevat vaaralliseksi, ja jossa on myös sattunut onnettomuuksia. Näkymä Linnajärventieltä Tapsantien liittymästä Tampereentielle päin. Liikenne-ennusteen mukaan Tampereentiellä kulkee vuonna 2020 noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Linnajärventien, Kuljun asematien ja Tampereentien liittymä on vilkasliikenteisinä aikoina usein ruuhkainen. Kuljun moottoritieliittymään on suunnittelualueelta matkaa noin kaksi kilometriä. Tampereentien itäpuolella on kevyen liikenteen väylä. Linnajärventien liittymän eteläpuolella on kevyen liikenteen alikulku Tampereentien ali. Linnajärventiellä ei ole kevyen liikenteen järjestelyjä. Seututiellä 130 (Tampereentie) on linja-autoliikenteen laatukäytävä Lempäälä-Tampere. Busseja kulkee arkisin päiväsaikaan noin 3-4 vuoroa tunnissa kumpaankin suuntaan. Linnajärventiellä ei ole bussiliikennettä. Aluetta palvelevat Tampereentiellä alikulun luona olevat laatukäytävän pysäkit. A-Insinöörit on tehnyt Linnajärventien alueen katujärjestelyistä esisuunnitelman. Suunnittelijan arvion mukaan Linnajärventien alueen merkittävimmät onnettomuusriskit aiheutuvat kevyen liikenteen väylän puutteesta ja nopeusrajoituksen ylittävistä ajonopeuksista. Rakennettu kulttuuriympäristö - 9 -

10 Linnajärventien itäosan rakennetusta ympäristöstä on tehty kulttuuriympäristöselvitys, joka on selostuksen liitteenä 2. Muinaismuistot Suunnittelualueella on tehty muinaisjäännösinventointi. Tutkimuksen mukaan alueella ei havaittu muinaisjäännökseksi katsottavia jäännöksiä. Alueen länsiosan halki kulkenut vanha valtatie, ns. Hiidentie, on osin edelleen käytössä paikallisteinä (katuina), osin tuhoutunut lukua vanhempia rakenteita ei ole jäljellä. Alueen eteläpuolella on sijainnut Kuljun vanha kylätontti. Siihen liittyviä vanhoja ja arkeologisoituneita jäänteitä tai rakenteita ei tutkimusalueella havaittu. Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisen vesihuoltoverkoston toiminta-alueella. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee valtakunnallinen kaasujohto. Teknisen huollon verkostoja: vesijohdot on merkitty sinisellä, viemärit punaisella. Liikenteen melu Suunnittelualueen merkittävin ympäristöhäiriö on liikenteen melu, jota aiheuttaa ennen kaikkea valtatien 3 liikenne voimaan tulleessa ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniympäristöstä asuntoalueen päiväajan (klo 7-22) melun ohjearvo on 55 db. Yöajan ohjearvoa ei ole annet

11 tu lainkaan. Ympäristötarkastaja Stina Potoisen opinnäytetyötään varten vuonna 2016 tekemän melukyselyn mukaan myös Linnajärventien alueen asukkaat kokevat päivämelun ongelmallisemmaksi kuin yömelun. Suunnittelualueelta on tehty kaksi meluselvitystä, joista uudempi on vuodelta 2017 (SITO , kaavaselostuksen liite 3). Selvityksen laskentojen mukaan nykytilanteessa Linnajärventien itäosan selvitysalueesta yli puolet sijoittuu päiväajan 55 db meluvyöhykkeelle. Vuoden 2040 ennustetussa liikennetilanteessa päiväajan 55 db meluvyöhyke ulottuu lähes koko selvitysalueelle. Päiväajan keskiäänitasot päiväaikaan (klo 7-22) vuonna Vihreillä alueilla äänitaso on db, keltaisilla db ja oransseilla yli 60 db. Pilaantuneet maat Tarhatien varrella on toiminut kauppapuutarha. Entisellä kasvihuonealueella on tehty pilaantuneiden maiden selvitys kesällä Selvityksessä on todettu, että maaperässä on puutarhan alueella valtioneuvoston pima-asetuksen alemman/ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tehdyn riskitarkastelun perusteella kohteissa todetuille haittaaineille (metallit, torjunta-aineet) voi altistua maan pölyämisen, maan syömisen (lapset) ja

12 ihokosketuksen kautta. Jatkotoimenpiteenä suositellaan torjunta-aineiden tutkimista maaperän pintakerroksista niistä entisistä kasvihuoneista sekä tutkimuspisteistä, joista niitä ei tutkimuksen aikana tutkittu torjunta-aineiden osalta. Lisätutkimuspisteitä suositellaan tehtäväksi myös kaavaluonnoksen perusteella kohdennetusti asuinrakennusten ja leikkikenttien sijoittelun perusteella. Öljysäiliöt pitää tyhjentää ja poistaa ennen rakentamista. Pilaantuneiden maiden selvityksen tutkimuskartta

13 3.1. Maanomistus Lempäälän kunta omistaa Harjastien itäosassa sijaitsevan kiinteistön 9:874 Veräjäntausta, joka on osittain suunnittelualueella. Muut suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa Suunnittelutilanne Kaavoitus Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on tullut voimaan maakuntavaltuuston päätöksellä Maakuntakaavan mukaan Linnajärventien itäosan alue on taajamatoimintojen aluetta (A, ruskea). Se on myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykettä (musta palloviiva) ja tiivistä joukkoliikennevyöhykettä (ruudutus). Moisionjoen varteen on osoitettu viheryhteys (vihreä katkoviiva). Valtatie 3 on merkittävästi parannettava moottoriväylä (musta ja punainen viiva). Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella kulkee kaasujohto (musta viiva, k) ja koilliskulmassa voimalinja (musta viiva, z). Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kuljun Marjamäen Moision Keskustan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on vahvistettu Osayleiskaavan mukaan Linnajärventien molemmin puolin on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Linnanjärventien pohjoispuolella on maatalousvaltaista aluetta (MT) ja palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla enintään 45 % kerrosalasta saadaan varata sellaista teollisuutta ja varastointia varten, joka ei aiheuta häiriötä ympäristölle (P-1). Moisionjoen varressa ja moottoritien varressa on lähivirkistysaluetta (VL)

14 Ote Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty kaavakarttaan punaisella. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Lähiympäristön asemakaavat Rutaperäntien katualueella ja sen eteläpuolella on voimassa päivätty ja hyväksytty Kuljun asemakaava (Kuljun kartanonpelto), jossa Rutaperäntien eteläpuolelle on osoitettu erillis- ja asuinpientaloalueita sekä virkistysaluetta. Kemintiehen rajoittuvissa kortteleissa ja Linnajärventien länsipäässä on voimassa päivätty ja hyväksytty Kuljun asemakaava ja asemakaavan muutos, Linnajärventien ympäristö, jossa on osoitettu julkisten lähipalvelujen alueita, erillis- ja asuinpientaloalueita sekä virkistysaluetta

15 Ote asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Kaava-alueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin Pohjakartta ja kiinteistörajat Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Lempäälän kunta pitää karttaa ajan tasalla Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Linnajärventien itäosan asemakaavan luontoselvitys 2017, T:mi Vespertilio, T:mi Esa Hankonen. Selvitykseen kuului kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen lisäksi lintu-, lepakko-, liitoorava- ja viitasammakkoselvitys Lempäälä Kuljun Linnajärventien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti oy Tarhalan ja Haapasalmen puutarhan kasvihuonealueiden maaperän pilaantuneisuustutkimus, FCG Finnish Consulting Group Oy, luonnos Katujen toteutuksen esisuunnitelma, A-Insinöörit luonnos Esisuunnitelmassa on esitetty alueen liikenneratkaisut sekä katualueiden aluevaraukset Suunnittelualueelle on tehty kaksi meluselvitystä. Ramboll teki vuonna 2012 Linnajärventien meluselvityksen. Selvitystä päivitettiin ja tarkennettiin vuonna 2017 (Linnajärventien itäosan AK-muutos, Lempäälä, Meluselvitys, SITO ). Jälkimmäisessä selvityksessä

16 tutkittiin mahdollisuuksia torjua melua nykyisiä suojarakenteita parantamalla, uusia suojarakenteita rakentamalla tai rakennusten sijoituksella. Selvityksessä todetaan, että suunnittelualueen päämelulähteen, Helsinki-Tampere moottoritien varteen on jo toteutettu rakenteellinen meluntorjunta, joka on Liikenneviraston vastuulla ja jonka korottamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia tutkittiin tämän selvityksen yhteydessä. Korottamisen vaikutukset todettiin teknistaloudellisesti tarkasteluna heikoksi ja realistisesti arvioituna meluntorjunnan parantaminen voisi olla mahdollista aikaisintaan Pirkanmaan tekeillä olevaan maakuntaluonnokseen osoitetun ns. Puskiaisten oikaisun toteuttamisen yhteydessä. Yli 55 db päiväajan keskiäänitasoalueille ei tule osoittaa uutta asuinrakentamista tai siihen rinnastettavaa muuta rakentamista ilman erillistä tontinkäyttösuunnitelmanmukaista melutarkastelua, mikäli suunniteltu maankäyttö poikkeaa tässä selvityksessä tarkastellusta. Vuonna 2017 valmistunut meluselvitys karttoineen on selostuksen liitteenä

17 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualue on asemakaavoittamaton, vaikka se sijaitsee keskeisellä paikalla Kuljun taajamassa, lähellä palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on rakentamispaineita. Alueen liikennejärjestelyjä on tarpeen parantaa mm. varaamalla Linnajärventien varteen tilaa kevyen liikenteen väylää varten Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanvaltuusto päätti Linnajärventien alueen kaavoituksesta hyväksyessään vuoden 2012 kaavoitusohjelman Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaluonnos oli nähtävillä ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa Katuja sekä Linnajärventien ja Tampereentien liittymäjärjestelyjä koskevaa esiselvitystä esiteltiin yleisötilaisuudessa Pirkanmaan ELY-keskuksessa on pidetty viranomaisten työneuvotteluja , , ja Neuvottelut ovat koskeneet pääasiassa valtatien 3 aluevarauksia ja liikenteen melun huomioonottamista asemakaavoituksessa Asemakaavan tavoitteet Lempäälän kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on nauhataajaman tiivistäminen ja suunnittelualueen liikennejärjestelyjen parantaminen Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Melun haittavaikutusten syntymisen estämisen tulee olla keskeinen osa maankäytön suunnittelua, sillä maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että kaavoituksella luodaan terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä. Meluongelmien ratkaisemiselle tulee taata edellytykset jo asemakaavoituksen yhteydessä, eikä jättää niitä rakennuslupavaiheeseen. Seuraavat tavoitteet perustuvat Uudenmaan ELY-keskuksen ja AVI:n melutapaamisen kalvosarjassa esitettyihin linjauksiin: Kaavoituksella pyritään turvaamaan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Maankäytönsuunnittelussa VNp:n 993/1992 melun ohjearvot edustavat minimitasoa, johon vähintään pitää päästä. Korkeatasoisempaan asuinympäristöön melun osalta pitäisi kuitenkin kaikkialla pyrkiä. Asuinrakennukset olisi sijoitettava alueille, joissa VNp:n 993/1992 mukaiset melun ohjearvovaatimukset toteutuvat rakennuksen kaikilla julkisivuilla

18 Asuinrakennuksia ei pitäisi rakentaa alueille, jossa millään puolella rakennusta ei julkisivuilla päästä VNp:n 993/1992 mukaisiin melun ohjearvoihin. Jos melu meluisimman julkisivun puolella on korkea eli yli ohjearvojen, pitää melutason hiljaisemman julkisivun puolella olla selvästi hiljaisempi, jotta asumisterveys- ja asumisviihtyisyysvaatimukset täyttyvät. Mikäli julkisivuun kohdistuva päivämelutaso on db(a): tulee huoneiston avautua myös talon sellaiselle julkisivulle, jossa piha-alueen VNp:n 993/1992 mukaiset melun ohjearvot täyttyvät (Vnp perustelumuistio, LIME) tai vaihtoehtoisesti asuinhuoneistoille tulee viihtyisyyden ja terveellisyyden takaamiseksi voida varmuudella järjestää parveke, ikkuna tai ovi tms. siten, että melutaso näiden kohdalla on päivällä alle 55 db(a) ja yöllä vanhoilla alueilla alle 50 db(a) ja uusilla alueilla 45 db(a), mahdollisen parvekelasituksen ollessa osittain auki 4.5. Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen Linnajärventien asemakaava-alue jaettiin kahteen osaan. Linnajärventien länsiosan asemakaava on jo tullut voimaan. Itäosan asemakaava-alue ulottui alun perin moottoritiehen saakka. Jo vuonna 2012 tehdyssä meluselvityksessä todettiin, että asuntoalueen melun ohjearvot ylittyvät alueen itäosassa. Vuosina teetettiin uusi meluselvitys, jonka mukaan ohjearvot ylittävä yli 55 db:n päivämelu ulottuu laajemmalle kuin ensimmäisessä selvityksessä oli esitetty. Sellaisia tontteja, joiden piha-alueilla ei ole lainkaan tai lähes lainkaan riittävästi melulta suojattua ulkotilaa ovat Maurintien ja Rutaperäntien itäpään tontit sekä Tapsantien suuntaisen linjan koillispuolinen alue. Melun torjunnan mahdollisuudet näillä tonteilla todettiin huonoiksi (kartta s. 16), ellei nykyisiä rakennuksia korvata pitkillä yhtenäisillä rakennusmassoilla. Tonteilla on asumiskelpoiset asuinrakennukset. Osa rakennuksista on melko uusiakin. Niiden korvaaminen esimerkiksi kaksikerroksilla rivitaloilla ei toteutuisi pitkään aikaan. Siksi tontit, joiden jokaiselle julkisivulle kohdistuu jo nyt päivällä vähintään 55 db:n melu, päätettiin rajata kaava-alueen ulkopuolelle. Niillä olevia rakennuksia saa korjata ja vähäisessä määrin laajentaa. Uudisrakentamiseen tarvitaan suunnittelutarveratkaisu. Moottoritien lähellä sijaitsevien tonttien asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi, jos melutilanne jostakin syystä muuttuu tai rakennukset tulevat purkukuntoon, jolloin ne voidaan korvata tehokkaammalla rakentamisella Asemakaavan suhde osayleiskaavaan Osayleiskaavassa entinen Lemblinin kauppapuutarhan alue on osoitettu maatalousvaltaiseksi alueeksi (MT). Kauppapuutarhan toiminta on kuitenkin lakannut ja kasvihuoneet on purettu. Alueen pohjoisosa osoitetaan asemakaavassa pientaloasutukseen. Moottoritien varressa oleva metsikkö on osayleiskaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Meluisuuden vuoksi aluetta ei voida osoittaa virkistysalueeksi, vaan se on merkitty kaavakarttaan suojaviheralueeksi (EV)

19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala jakautuu käyttötarkoituksen mukaan alla esitetyllä tavalla. Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 6. Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala / ha Rakennusoikeus / k-m2 AP Asuinpientalojen korttelialue 1, AO Erillispientalojen korttelialue 3, VL Lähivirkistysalue 1,0338 EV Suojaviheralue 1,6710 Katualue 1, 0666 Yhteensä 9, Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Erillispientalojen korttelialueelle saadaan rakentaa enintään kaksiasuntoisia asuinrakennuksia. Erillispientaloalueiden rakennusoikeus on ilmoitettu neliömetrimääränä. Rakennusoikeudet vastaavat suunnilleen tonttitehokkuutta Kerroslukuna on käytetty I tai I 3/4. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Asuinpientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa rivitaloja, paritaloja ja erillispientaloja. Asuinpientalojen korttelialueilla tehokkuusluku on 0, ja kerrosluku I tai II Muut alueet Moisionjoen varsi on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Joen varressa oleva rakentamaton vyöhyke toimii sekä ekokäytävänä että virkistysalueena. Moottoritien varteen on osoitettu suojaviheraluetta. Tien varsi on virkistysalueeksi liian meluisa Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Suunnittelualueen rakentaminen on täydennysrakentamisen luonteista, joskin Harjastien varrella on osoitettu tiiviimpää pientaloasutusta. Luonnontilaiset alueet on osoitettu pääosin virkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi. Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonoloihin Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Linnajärventien katualueelle varataan tilaa kadun parantamista ja erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamista varten. Myös katujen linjaukset muuttuvat paikoitellen hiukan. Muutos

20 ten vuoksi katujen varsilla olevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta joudutaan paikoitellen poistamaan. Asuntoalue tiivistyy ja sen ilme muuttuu taajamamaisemmaksi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan toteuttaminen tiivistää olemassa olevaa asuntoaluetta ja täydentää Tampereentien varren nauhataajamaa Vaikutukset asumiseen Asuinpientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa noin 50 uutta asuntoa, jos kerrosalaa käytetään 95 m 2 asuntoa kohti. Uusia erillispientalon tontteja on luonnoksessa kymmenen. Arvioitu asukasluvun lisäys on noin 160 asukasta, jos asunnon keskimääräinen asukasmäärä on 2,7 henkeä. Alueen nykyinen asukasluku on arviolta 50 henkeä Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluja. Palvelujen kysyntä kasvaa asukasmäärän lisääntyessä. Alakoulun oppilasmäärän kasvu on arviolta 16 ja yläkoulun seitsemän. Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa kahdeksalla hengellä Vaikutukset virkistykseen Asemakaavalla osoitetaan Moisionjoen varsi virkistyskäyttöön. Kevyen liikenteen verkoston parantaminen palvelee myös virkistyksen tarpeita. Valtaien varressa oleva suojaviheralue on käytettävissä ulkoiluun, vaikka sitä ei liikenteen melun vuoksi voida osoittaa virkistysalueeksi Taloudelliset vaikutukset Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä kunnallisten palvelujen järjestäminen kasvavalle asukasmäärälle aiheuttaa kunnalle kustannuksia. Toisaalta verotulot lisääntyvät ja kunta perii kehittämiskorvausta niiltä maanomistajilta, jotka saavat asemakaavan laatimisesta huomattavaa hyötyä. Kaikki uudet tontit sijaitsevat yksityisten maanomistajien mailla Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen A-insinöörit teki vuonna 2013 Linnajärventien asemakaava-alueen katujen esisuunnitelman. Asemakaavassa varataan tilaa esisuunnitelmassa esitettyjen liikennejärjestelyjen toteuttamiseen. Suunnitelman tekijän arvion mukaan välikaistalla autoliikenteestä eroteltujen kevyen liikenteen väylien sekä pääkokoojan korotettujen ja tasa-arvoisena säilytettävien liittymien ansiosta alueen liikenneturvallisuus paranee merkittävästi Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Suunnittelualueelle osoitettu maankäyttö ei aiheuta erityisiä ympäristöhäiriöitä. Uudet rakennukset liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon ja jätevedet käsitellään keskitetysti. Rakennusmassojen sopivalla sijoittamisella voidaan torjua melua. Tarhatien kasvihuonealueen maaperän pilaantuneisuus tutkitaan tarkemmin ja maaperä kunnostetaan tarvittaessa ennen uutta maankäyttöä Sosiaaliset vaikutukset Kevyen liikenteen reitistön täydentämisen ja turvallisuuden parantamisen suurimmat hyödyt koskevat jalankulkua ja pyöräilyä, etenkin lapsia, iäkkäitä ja liikuntarajoitteisia. Toimenpiteillä

21 on positiivinen vaikutus myös liikkumisen tasa-arvoon, alueen viihtyisyyteen ja kiinteistöjen arvoon. Täydennysrakentaminen voi vaikuttaa myös ympäristön siistiytymiseen. Toisaalta osa asukkaista voi kokea, että asutuksen lisääntyminen lisää häiriöitä kuten liikennettä ja melua sekä vähentää yksityisyyttä ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuvat antavat viitteitä täydennysrakentamisen määrästä ja sijoittumisesta. Uudet rakennukset on väritetty sinisellä, olemassa olevat vaalean ruskealla

22 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Lempäälän kunta toteuttaa kadut ja kunnallistekniikan. Kaikki uudet tontit sijaitsevat yksityisten maanomistajien mailla. Yksityisten omistamien tonttien rakentaminen riippuu maanomistajien toimista Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteuttamista seurataan rakennuslupamenettelyjen yhteydessä