Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opas työntekijöille

Transkriptio

1 Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas työntekijöille

2 SISÄLTÖ ALKUSANAT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI OHJAUTUMINEN TUEN MUOTOIHIN VINKKEJÄ ARJEN SUJUMISEN HELPOTTAMISEKSI ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO YHTEISTYÖTAHOT YHTEYSTIEDOT Erityiset tarpeet Minua sanotaan lapseksi, jolla on erityiset tarpeet. Lapsesta, jolla on erityiset tarpeet, tulee helposti lapsi, jolla on erityiset huolet. Lapsesta, jolla on erityiset huolet, tulee helposti eristetty. Eristetty lapsi saa helposti erityiset tarpeet. Erityiset tarpeet eivät ole erityisiä vain suurempia, suurempia tarpeita on kai sinullakin joskus. Berit Schaub 2

3 ALKUSANAT Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen. Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan lapsen tuen tarve ja järjestetään tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä 1. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016). Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevan lapsen vanhemmille sekä työntekijöille kasvun, kehityksen ja oppimisen varhaisesta tukemisesta aina perusopetuksen alkuun saakka. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi myös syntyä silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään, kasvuaan ja hyvinvointiaan. Varhaiskasvatuksen tukitoimet tulee aloittaa heti tarpeen ilmetessä. Lähtökohtana on vanhempien ja henkilöstön yhteinen havaintojen pohjalta tehty arviointi tuen tarpeesta, aiemmin todettu tuen tarve ja/tai asiantuntijalausunto. Pyrkimyksenä on ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016). Opas on jaettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kolmiportaiseen tukeen sekä esiopetuksen oppilashuoltoon. Tässä oppaassa on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kolmiportainen tuki on kuvattu käsitteillä: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Nämä tuen muodot esiintyvät myös perusopetuksessa ja muodostavat näin jatkumon (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 sekä esi- ja perusopetuslain muutokset, DNO 5/011/2014). Esiopetusikäinen lapsi on myös oikeutettu Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen oppilashuoltoon. (DNO 5/011/2014). Lapsiryhmän jokainen aikuinen on joka päivä omalta osaltaan vastuussa lapsen tuen toteutumisesta. 1 Varhaiskasvatuslaki 2 a 7. kohta 3

4 1. VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS 1.1. KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI Orimattilan varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä noudatetaan tuen kolmiportaisuuden mallia. Sama malli on käytössä myös Orimattilan kaupungin järjestämässä esiopetuksessa sekä perusopetuksessa. Kolmiportainen tuki jakautuu yleiseen, tehostettuun sekä erityiseen tukeen. 4

5 Miksi lasta tuetaan? Koska lapsella on vamma, sairaus, toiminnan vajavuus? Vai siksi, että pyrimme turvaamaan lapselle hänen mahdollisuuksiensa mukaan mahdollisimman hyvät edellytykset toimia? kommunikaation, liikkumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsenäisen toiminnan ja oppimisen mahdollistamiseksi Mahdollisuuksien luominen: Poistetaan o avustamisen tarvetta lisääviä tekijöitä fyysisessä ympäristössä o tuen tarvetta lisääviä tekijöitä sosiaalisessa ympäristössä o tuen tarvetta lisääviä tekijöitä toiminnassa ja työkulttuurissa Lisätään mahdollisuuksia o toimia lapselle ominaisella tavalla o oppia, kokea, eläytyä tavoilla, jotka lapsella on käytettävissä YLEINEN TUKI Jokaisen lapsen kasvu ja kehitys etenevät yksilöllisen aikataulunsa mukaisesti. Jokainen lapsi tarvitsee aika ajoin tukea. Yleisen tuen tarkoituksena on aloittaa lapsen tukeminen heti, kun tuen tarve havaitaan, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tukitoimien suunnittelusta vastaa lastentarhanopettaja tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tuki suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Yleisen tuen vaiheessa tukitoimet ovat yksittäisiä ja ne voidaan kirjata lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tukitoimien riittävyyttä arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan pedagoginen arvio tehostetun tuen piiriin siirtymistä varten. Tuen tarvetta arvioidaan mm. tuen työkalupakki - materiaalin avulla, joka löytyy Pedanetistä. Yleinen tuki aloitetaan heti, eikä se vaadi erillistä päätöstä. 5

6 TEHOSTETTU TUKI Lapsen tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Lapsi tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu lastentarhanopettajan laatimaan ja veo-tiimin (=varhaiserityiskasvatuksen tiimi) käsittelemään pedagogiseen arvioon. Tehostetun tuen piirissä olevalle lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetussuunnitelman liitteeksi tehostetun tuen suunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tuen tarpeen arvioinnista sekä tehostetun tuen suunnittelusta sekä suunnitelman kirjaamisesta vastaa lastentarhanopettaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Huoltaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tuen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden varhaiskasvatusta tai esiopetusta ei kehityksen ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Erityisen tuen tarve voidaan todeta myös varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen aikana, mikäli lapsen saama tehostettu tuki ei ole riittävää lapsen kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi. Tällöin laaditaan pedagoginen selvitys, jossa kuvataan lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi tulkitsemis- ja avustajapalvelut, erityiset apuvälineet ja esiopetuksen yksilökohtainen oppilashuolto. 6

7 Myönteinen suhtautuminen älä kiellä tekemistä vaan sano mitä pitäisi tehdä keksi tapoja kannustaa lasta löydä lapsesta positiivisia piirteitä hyväksy lapsi sellaisena kuin hän on 1.2. OHJAUTUMINEN TUEN MUOTOIHIN Kun lapsen tuen tarve havaitaan varhaiskasvatuksessa, asiasta keskustellaan vanhempien ja kasvatushenkilöstön kesken. Arjen tukitoimet pyritään käynnistämään välittömästi lapsen varhaiskasvatuspaikassa. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat sekä huoltajien että henkilökunnan havainnot arjen tilanteista. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilökunnan tukena tuen tarpeiden arvioinnissa. Kolmiportaisen tuen prosesseista vastaa veo-tiimi, joka koostuu varhaiskasvatuksen erityisopettajista ja erityislastentarhanopettajasta. Veo-tiimi toimii yhteistyössä henkilökunnan kanssa lapsen asioissa ja kuulee tarvittaessa muita asiantuntijoita. 7

8 ESIMERKKEJÄ TUKITOIMISTA VARHAISKASVATUKSESSA AAC-MENETELMÄ Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi on yleisnimitys kommunikointikeinoille, joita käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi tai korvaamiseksi. Näistä keinoista tavallisimpia ovat esimerkiksi eleet, viittomat, erilaiset kuvat ja nopea tilannepiirtäminen. Niiden käyttöön voi liittyä myös apuvälineitä, kuten erilaisia kommunikointikansioita, puhelaitteita ja tietokoneella tai tabletilla toimivia kommunikointiohjelmia. KUVIEN KÄYTTÖ Miksi? Kuvat auttavat lasta o ohjaamaan omaa toimintaa o jäsentämään päivää ja tilanteita o keskittymään, muistamaan ja ymmärtämään o oppimaan käsitteitä o ilmaisemaan tunteita ja omia asioita 8

9 Kuvien avulla o kommunikointi helpottuu o itsenäinen toiminta lisääntyy o muutoksiin sopeutuminen tulee helpommaksi o voidaan ennakoida ja jäsentää siirtymätilanteita o voidaan selkiyttää käsitteellisiä asioita (sijainti, aika, jne.) o voidaan harjoitella erilaisia leikki- ja vuorovaikutustilanteita Milloin ja miten? Ajankäyttöä jäsentämään (päiväjärjestys, viikko-ohjelma jne.) Toimintajärjestystä selkiyttämään esim. siirtymätilanteissa Kertomista ja ilmaisua tukemaan Toiminnanohjausta tukemaan Valintojen tekemistä helpottamaan esim. leikinvalinta ja ruokailutilanteet Muistia tukemaan esim. kuvitetut laulun sanat. Kuva tukee työmuistia. Toisin kuin kielellinen ohje, kuvan viesti jää näkyviin ja siihen voidaan palata. Kannattaa aloittaa muutamalla kuvalla ja lisätä niitä rutiinin kasvaessa. Kuvat järjestetään vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas. Harjoiteltaessa esim. päiväjärjestyksen jäsentämistä kuvien avulla, aluksi on aikuisen vahva ohjaus tarpeen, vähitellen lisätään lapsen itsenäistä toimintaa. Kuvalle on aina annettava merkitys. Kuvien käyttäminen ei estä kielellistä kehitystä (tai muuta kehitystä), päinvastoin ympäristön tullessa lapselle jäsennetymmäksi myös omat suunnittelun ja itsesäätelyn taidot kehittyvät! Kuva tukee puhetta ja päinvastoin. Kuvista hyötyvät kaikki, niistä ei ole kenellekään haittaa. TUKIVIITTOMAT Tukiviittomisella tarkoitetaan viittomien käyttöä siten, että niillä tuetaan samanaikaista puhumista tai puheen tapailua ääneen. Tukiviittomisessa viitotaan viestinmerkityksen kannalta keskeiset sanat, niin sanotut avainsanat. Tukiviittominen on kokonaisvaltaista viestintää, johon kuuluvat puhe, viittomat, ilmeikäs elekieli, osoittaminen ja äänensävyjen vaihtelut. Tukiviittomia voidaan käyttää myös muiden kommunikointi-keinojen kuten kuvien tai kirjoituksen rinnalla. 9

10 LEIKKITAULU Leikinvalintataulu on vapaan leikin tilanteissa käytettävä työväline. Taulua varten on kuvat kaikista vapaan leikin tilanteessa käytettävistä leluista, peleistä ja leikeistä, ja niistä voidaan valita osa taululle päivittäin. Lapsen tehtävänä on valita taululta mieluinen leikki. Leikkitaulu auttaa lasta hahmottamaan ja jäsentämään ympäristöään ja helpottaa keskittymään leikkiin. Tuen tarpeesta riippuen lapsella voi olla myös yksilöllisesti tehty leikkitaulu. Leikkitaulu ei saa koskaan olla aikuisen vallankäytön väline. Sen on aina oltava pedagogisesti perusteltu lapsen toimintaa hyödyttävä väline. APUVÄLINEET Varhaiskasvatuksessa on saatavilla erilaisia apuvälineitä, kuten kynätuki jalkatuki istuintyyny stressilelut sylityyny ajastimet ja kellot kuvat, erilaiset kuvasarjat ja kuvataulut leikkitaulut kuulosuojaimet ja kuulokkeet paikkamerkit lattiamerkit Apuvälineitä voidaan käyttää kaikkien lasten kanssa. Tuen vuoksi valituista apuvälineistä sovitaan muun henkilökunnan, veo:n ja erityistyöntekijöiden kanssa. 10

11 PIENRYHMÄTOIMINTA Pienryhmätoiminta on yksi varhaiskasvatuksen toimintamuodoista, josta hyötyvät kaikki lapset. Pienryhmässä lapsella on mahdollisuus toimia ja leikkiä kiireettömästi. Pienryhmiä käyttämällä pyritään tukemaan lapsen yksilöllisiä tarpeita ja valmiuksia. Pienryhmätoiminta on aikuisen suunnittelemaa tavoitteellista ja säännöllistä toimintaa. Pienryhmiä voidaan käyttää kaikissa tuen muodoissa työtapana. Aikuinen havainnoi lasten oppimista ja taitoja, jonka perusteella voidaan muodostaa säännöllisesti toimivia pienryhmiä. Pienryhmät mahdollistavat erilaisten oppimistyylien ja oppimistavoitteiden huomioimisen toiminnassa. Esimerkkejä ko. pienryhmistä: oppimisen tueksi perustetut ryhmät (haasteita tietyssä oppimisen osa-alueessa) leikkiryhmät (harjoitellaan esimerkiksi vuorovaikutus- tai tunnetaitoja) YKSILÖOHJAUS Lapsi saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta henkilökunnalta. Työntekijä keskittyy toimimaan yhden lapsen kanssa. Tilanne on aina suunniteltu ja tavoitteellinen. AVUSTAJA Päiväkotiryhmässä työskentelee tarvittaessa avustaja. Avustajan tehtävänä on toimia lapsiryhmässä edistäen lasten itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista kanssakäymistä muun henkilökunnan, veo:n tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti. Avustajan toimenkuva määritellään tapauskohtaisesti ryhmän tarpeiden mukaan. 11

12 MUITA VINKKEJÄ: Esinekommunikointi (kun kuvat eivät vielä toimi ) Lisätietoja: Koritehtävät (lapselle yksilöllisesti suunniteltuja tehtäviä) LINKKEJÄ: KIRJAVINKKEJÄ: Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet, PS-kustannus 2017 Tuija Aro & Marja-Leena Laakso (toim.): Taaperosta taitavaksi toimijaksi, itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen, Niilo Mäki Instituutti 2011 Carol Stock Kranowitz: Tahatonta tohellusta, sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä, PS-kustannus 2003 OMIA VINKIT/LINKIT: 12

13 2.VINKKEJÄ ARJEN SUJUMISEN HELPOTTAMISEKSI valmistele lasta etukäteen muutoksista, retkistä jne. istumapaikan valinta (selkä seinään päin, paikka josta näkee/ei näe muita, laitatuoli, vieruskaveri vai ei... Oikea paikka löytyy kokeilemalla!) ennakoi tilanteet, joissa häiriökäyttäytymistä esiintyy Käytä selkeitä, lyhyitä ohjeita. Aseta selkeät rajat ja toimi johdonmukaisesti. Rutiinia päiväohjelmaan päivä- ja viikko-ohjelmat selkeiksi (strukturointi) käytä apuna kuvia, kalenteria, kelloa jne. Luvallinen liikkuminen kun huomaat, että lapsi ei jaksa istua anna pieniä tehtäviä. Lapsi voi hakea maitoa keittiöstä/ viereisestä pöydästä, käydä teroittamassa kynän, hakea aikuiselle nenäliinan jne. Positiivisten kokemusten kartuttaminen kehu hyvästä käyttäytymisestä anna korjaavakin palaute positiivisesti kiitä myös yrittämisestä tarpeeksi helpot tehtävät ja leikit -> onnistumisen kokemukset Itseluottamuksen lisääminen palkitse sääntöjen noudattamisesta löydä lapsen vahvuudet ja auta häntä tiedostamaan ne auta lasta tuntemaan olonsa mukavaksi, turvalliseksi ja hyväksytyksi Epäonnistumisten läpikäynti syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen on usein vaikeaa, käy läpi ongelmatilanteet syyllistämättä lasta teko tuomitaan, lasta ei! 13

14 3. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen oppilashuoltotyön tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus sekä turvata mahdollisimman ehjä oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Esiopetuksen oppilashuollolla on olennainen merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Oppilashuollon palveluita ovat psykologipalvelut sekä terveydenhuollon palvelut, jotka järjestetään esiopetuksessa Orimattilan lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon toimesta ikäkausitarkastuksina. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetusyksikön henkilöstöllä. 14

15 KOULUPSYKOLOGILLE OHJAUTUMINEN Työntekijöille tai huoltajille herää huoli lapsesta Keskustellaan huoltajien kanssa ja konsultoidaan veo:a/elto:a tai psykologia Täytetään lähetelomake koulupsykologille yhteistyössä huoltajien kanssa Lisätietoa löytyy Pedanetistä. Sinikka Ekonen, p Liina Graversson, p KURAATTORIPALVELUT Kuraattoripalvelut ovat osa esiopetuksen oppilashuoltoa. Milja Kuutsa, p , Mervi Savio, p , 15

16 4.YHTEISTYÖTAHOT VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJA JA ERITYISLASTEN- TARHANOPETTAJA Orimattilassa on kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo) ja yksi erityislastentarhanopettaja (elto). Veo:n tehtävänä on ohjata ja konsultoida varhaiskasvatuksen henkilöstöä lapsen kasvuun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa, tuen tarpeen havainnoinnissa ja arvioinnissa. Veo havainnoi ja seuraa lasten toimintaa päivän aikana. Havainnot liittyvät lapsen oppimisen taitoihin, puheen ja kielen kehitykseen, leikkitaitoihin, kaverisuhteisiin, liikkumiseen, käden taitoihin ja arkipäivän tavallisista asioista selviytymiseen. Veo on yhdessä henkilöstön ja vanhempien kanssa miettimässä pedagogisia menetelmiä ja ratkaisuja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi. Veo on tarvittaessa ohjaamassa lasta ja perhettä tuen tutkimuksen ja kuntoutuksen piiriin. Veo:t ja elto muodostavat niin sanotun veo-tiimin, joka vastaa kolmiportaisen tuen prosesseista. Veo-tiimi toimii yhteistyössä henkilökunnan kanssa lapsen asioissa ja kuulee tarvittaessa muita asiantuntijoita. Veo-tiimi tekee päätökset tehostetun tuen aloittamisesta. Lisätietoja: VARHAISKASVATUKSEN PERHEOHJAAJA Varhaiskasvatuksen perheohjaus on ennaltaehkäisevää alle kouluikäisten lasten perheiden kokonaisvaltaista tukemista eri elämäntilanteissa. Perheohjauksessa pyritään vahvistamaan perheen omia voimavaroja neuvonnan ja yhdessä tekemisen avulla. Lisätietoja: 16

17 PSYKOLOGIPALVELUT Orimattilassa toimii kaksi koulupsykologia, joiden työpanos on kohdennettu kunnallisessa esiopetuksessa oleviin lapsiin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa sekä alle esiopetusikäisten kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten psykologipalvelut järjestää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Psykologi toimii lapsen psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian asiantuntijana. Psykologi arvioi lapsen kehitystä ja oppimisvalmiuksia, pyrkii ratkomaan lapsen sosiaaliseen elämään ja tunne-elämään liittyviä pulmatilanteita sekä tarjoaa perheille keskusteluapua. Psykologi suunnittelee kodin ja varhaiskasvatuksen / esiopetuksen tukitoimia yhteistyössä lapsen, vanhempien ja henkilöstön kanssa. Pulmatilanteissa vanhemmat voivat ottaa psykologiin itse yhteyttä. Myös henkilökunta ja muu oppilashuollon työntekijä voi ehdottaa vanhemmille ajan varaamista psykologille. Lisätietoja: KURAATTORIPALVELUT Kuraattori on sosiaalialan ammattilainen esiopetuksessa ja koulussa. Kuraattoripalveluilla tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Kuraattori voi auttaa, jos esioppilaalla on pulmia kotiasioissa tai lapsen elämässä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Esiopetuksen kuraattoripalvelut järjestetään yhteistyössä perusopetuksen oppilashuollon kanssa ja järjestelyistä sovitaan vuosittain. Esiopetuksen osalta kuraattorityö painottuu kouluun siirtymisen nivelvaiheeseen ja siihen valmistautumiseen kevätkaudella. Kuraattori osallistuu tarvittaessa asiantuntijana lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon neuvotteluihin ja on konsultoitavissa yksilö- ja ryhmäkohtaisissa asioissa. Lisätietoja: 17

18 LASTENNEUVOLA Lastenneuvolan tehtävänä on jokaisen lapsen kehityksen ja terveyden turvaaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolan toimintaa ovat alle kouluikäisten lasten määräaikaistarkastukset. Osa tarkastuksista toteutetaan laajoina terveystarkastuksina, joissa selvitetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollista tuen tarvetta. Tarvittaessa järjestetään yksilöllisesti suunnitellut terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnit. Neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja palvelee Orimattilan äitiysneuvolan ja lastenneuvolan asiakkaita. Työ painottuu mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lisätietoja: PUHE-, TOIMINTA- JA FYSIOTERAPEUTTI Terapia on tutkimukseen perustuvaa toiminnan, neuvonnan ja ohjauksen avulla annettavaa kuntoutusta. Tavoitteena on yhdessä lapsen ja perheen sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen/esiopetuksen henkilökunnan kanssa löytää ratkaisuja haasteisiin. Terapiapalveluihin kuuluvat neuvolan lähetteellä tulevat arviointikäynnit ja kuntouttavat terapiat. Puhe- ja fysioterapeutin vastaanotolle perhe voi hakeutua myös omatoimisesti. Lisätietoja: 18

19 LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ Lasten kuntoutustyöryhmä on asiantuntijatyöryhmä, joka toimii tukena alle esiopetusikäisen lasten perheille. Työryhmän tavoitteena on palvelujen saannin helpottuminen ja lapsen ohjaaminen oikeanlaisiin tutkimuksiin ja jatkotoimenpiteisiin. Huoltajat kutsutaan mukaan lapsensa asioiden käsittelyyn. Lapsen asiat käsitellään ryhmässä luottamuksellisesti huoltajan luvalla. Lisätietoja: SOSIAALIPALVELUT Lapsiperheiden sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota perheille oikea-aikaista ja tavoitteellista tukea. Esimerkkejä palveluista: kotipalvelu tukiperhe läheisneuvonpito sosiaaliohjaus perhetyö tehostettu perhetyö Lisätietoja: MUISTIINPANOJA 19

20 YHTEYSTIEDOT Varhaiskasvatuksen erityisopettajat (veo) Leena Paunonen Erityislastentarhanopettaja (elto) Henna Saarinen / Peltolan päiväkoti Varhaiskasvatuksen perheohjaaja Pia Varjonen / Avoin päiväkoti Kimppa Psykologipalvelut Liina Graverson, koulupsykologi Sinikka Ekonen, koulupsykologi Orimattilan terveysaseman psykologi Kuraattoripalvelut , Lastenneuvola Alue (Heinämaa, Kuivanto, Käkelä, Pennala, Virenoja) Alue (Koivula, Lintula, Luhtikylä, Myllylä, Mäntylä, Niemenkylä, Virenoja-Myllynkulma) Alue (Keskusta, Niinikoski, Peltola, Pyörähtälä, Tuomisen alue, Ämmänäyräs, Artjärvi) Alue (Arola, Jokela, Kankaanmäki, Karkkula, Mallusjoki, Pakaa, Rauhala, Tietävälä, Tönnö) Sanna Rantanen, psykiatrinen sairaanhoitaja Sosiaalipalvelut Terapeutit Puheterapeutti , Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Julkaisija Orimattilan varhaiskasvatus