Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia
|
|
- Pauliina Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia Tiina Jahkola, Susanna Virolainen, Esa Leppänen, Sinikka Suominen, Micaela Hernberg, Marjo Hahka-Kemppinen ja Olli Saksela Ihomelanooma leviää alkuvaiheessa tyypillisesti imuteitse. Kun imusolmukekartan avulla on osoitettu melanooman anatomista sijaintia vastaava vartijasolmuke tai -solmukkeet, voidaan leikkauksessa ottaa gammasäteilyn ilmaisimen avulla patologin tutkittavaksi täsmällinen näyte, josta pystytään hyvin todennäköisesti löytämään mahdolliset mikrometastaasit. Näille potilaille suositellaan kyseisen imusolmukealueen tyhjennysleikkausta. Heille voidaan myös tarjota mahdollisuus liitännäishoitoihin, jotka ovat toistaiseksi tutkimusvaiheessa. Vartijasolmukkeen tila on nykyään merkittävin melanooman ennustetekijä. Ellei vartijasolmukkeesta löydy etäpesäkettä, on potilaan ennuste hyvä eikä lisähoitoja tarvita. Tässä katsauksessa esitellään HYKS:n plastiikkakirurgian klinikan ensimmäisen vuoden kokemukset vartijasolmukebiopsian käytöstä melanoomapotilailla. V artijasolmukkeella (sentinel node) tarkoitetaan yhtä tai useampaa imusolmuketta, joihin imuneste ensimmäiseksi joutuu tietyltä alueelta. Myös imuteitse leviävät kasvainsolut kulkeutuvat todennäköisesti ensin vartijasolmukkeeseen. Jos vartijasolmukkeesta ei löydy kasvainkudosta, on epätodennäköistä, että kasvain olisi päässyt leviämään muualle elimistöön. Vartijasolmukkeen merkitys kasvaimen leviämisessä on toistaiseksi kuvattu rintasyövän ja melanooman yhteydessä. Vartijasolmukkeen merkitystä tutkitaan myös muiden imuteitse leviävien syöpätautien mm. suusyövän hoidossa. Melanooman vartijasolmuketutkimuksen ensimmäisenä esittänyt Morton työryhmineen (1992) käytti ennen leikkausta tehtävää imusolmukekarttaa ja leikkauksenaikaista siniväriä. Krag tarkensi menetelmää leikkauksenaikaisella gammailmaisimen käytöllä (Krag ym. 1995). Suomessa todetaan vuosittain yli 600 uutta melanoomatapausta. Näistä potilaista noin 80 % on elossa viiden vuoden kuluttua, ja kaiken kaikkiaan arvioidaan, että % menehtyy etäpesäkkeiseen melanoomaan. Huolimatta melanooman yleistymisestä viime vuosikymmeninä on tautiin kuolleiden määrä pysynyt samalla tasolla. Melanooman ennuste onkin viime vuosikymmeninä parantunut, ja tämän katsotaan olevan parantuneen varhaisdiagnostiikan ansiota (Suomen syöpärekisteri). Melanooman kirurginen hoito pysyi 1990-luvun ajan muuttumattomana. Tavallisimmin epäilyttävä pigmenttimuutos on poistettu kokonaan avoterveydenhuollossa suositellulla 2 5 mm:n marginaalilla, histologinen tutkimus on antanut melanoomadiagnoosin, ja siitä on saatu patologin antamat Breslow n (tuumorin paksuus millimetreinä) ja Clarkin (invaasiotaso ihossa) luokitukset. Melanooman leikkausmarginaali päätetään Breslow n luokan mukaan (Tuominen ja Rautio 1996). Tuumorin paksuuden perusteella voidaan antaa arvio taudin leviämisriskistä (Olson ym. 2000) (taulukko 1). Potilaat, joilta on leikattu paksu melanooma (yli 4 mm), on ohjattu onko- Duodecim 2002;118:
2 Taulukko 1. Ihomelanooman arvioitu imusolmukemetastaasien (N) ja kaukaisempien etäpesäkkeiden (M) todennäköisyys melanooman paksuuden (Breslow n luokitus) mukaan (Olson 2000). Paksuus (mm) N+ (%) M+ (%) < 1,0 < 5 < 5 1,0 4, < 20 > 4, > 70 login seurantaan ja usein satunnaistettu suuremman metastasointiriskin vuoksi erilaisiin jatkohoito-ohjelmiin. Imusolmukkeiden elektiivisen evakuaation ei ole todettu parantavan taudin ennustetta (Veronesi ym. 1977). Hiljattain on kuitenkin osoitettu, että viisivuotisennuste sen yhteydessä löytyneen mikroskooppisen metastasoinnin jälkeen on noin 50 %, kun se kliinisesti havaittavan imusolmukemetastasoinnin jälkeen on noin 30 % (Cascinelli ym. 1998). Imusolmukekarttaa tehtäessä (lymphoscintigraphy) ruiskutetaan tuumoriin tai sen poistoarven molemmin puolin ihon sisään pieni määrä (noin 74 MBq eli 2 mci) radioaktiivista 99m Tc-merkkiainetta kiinnitettynä makromolekyyliin, tavallisimmin albumiini-makroaggregaatteihin (Albu-Res tai Nanocoll). Merkkiaineen kertymistä vartijasolmukkeisiin seurataan gammakameralla. Tutkimuksen tuloksena on kartta, joka kuvaa imuteitten anatomiaa, ei siis syöpäkudosta. Isotooppilääkäri merkitsee vartijasolmukkeitten sijainnin iholle huopakynällä kahdessa projektiossa ja antaa tutkimuksesta selventävän lausunnon. 99m Tc-merkkiaine puoliintuu kuudessa tunnissa, mutta se on havaittavissa gammasäteilyn ilmaisimella imusolmukkeissa vielä 24 tunnin kuluttua (Keshtgar ym. 1999). Imusolmukekartta ohjaa kirurgin löytämään oikean imusolmukealueen tai -alueet (etenkin vartalon melanoomissa alueita voi olla kaksi) (kuvat 1 4). Imusolmukekartta osoittaa lisäksi vartijasolmukkeen sijainnin varsinaisten imusolmukealueitten ulkopuolella 5 %:ssa tapauksista (Roozendaal ym. 2001). Vartijasolmukkeen kartoitus tehdään sellaisille potilaille, joilla ei ole muilla keinoin osoitettavissa metastasointia. Vartijasolmukkeen tila jakaa melanoomapotilaat kahteen ryhmään, joilla on selvästi erilainen ennuste. Mortonin Kuva 1. Imusolmukekartta. Selän melanooma, vartijasolmuke molemmissa kainaloissa. Kuva 2. Imusolmukekartta. Kasvojen melanooma ylähuulessa, vartijasolmukkeita leuan alla ja kaulalla. Kuva 3. Imusolmukekartta. Kantapään melanooma, vartijasolmukkeita nivusalueella ja lonkkalaskimon vieressä (kuvassa lantion alue). Kuva 4. Imusolmukekartta. Lanneselän melanooma, vartijasolmukkeita molemmissa nivustaipeissa T. Jahkola ym.
3 tutkimuksessa viisivuotisennuste oli 65 % niillä potilailla, joiden vartijasolmukkeesta löytyi metastaasi, ja % niillä, joiden vartijasolmukkeessa ei todettu etäpesäkettä (Nieweg ym. 2001). Amsterdamilaisesta keskuksesta on esitetty samansuuntaiset luvut kolme vuoden seurannasta: elossa oli 65 % niistä, joiden vartijasolmukkeessa oli metastaasi, ja 93 % niistä, joilla ei ollut tällaista etäpesäkettä (Jansen ym. 2000). Vartijasolmukkeen tila on osoittautunut tärkeimmäksi ennustetekijäksi keskisyvissä (Gershenwald ym. 1999) ja paksuissa (yli 4 mm) melanoomissa (Gershenwald ym. 2000a). Vuoden 2002 alussa käyttöön otettu uusi melanooman TNM-levinneisyysluokitus erottaakin imusolmukkeen mikroskooppisen ja makroskooppisen metastasoinnin omiksi alaryhmikseen (Balch ym. 2001). Vartijasolmukkeen tutkiminen otettiin käytännöksi HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa lokakuun alussa v Potilasryhmäksi valittiin keskisyvät melanoomat (Breslow 1 4 mm) ja ne alle 1 mm:n paksuiset melanoomat, jotka kuuluvat Clarkin luokkaan IV. Potilaille tehtiin ennen leikkausta imusolmukealueen tai -alueitten kaikututkimus ja thoraxröntgenkuvaus. Yksi potilas jäi tutkimussarjan ulkopuolelle kaikukuvauksen osoittaman imusolmukemetastaasin takia ja yksi kieltäytyi vartijasolmukkeen tutkimisesta. Vartijasolmukkeet kuvannettiin imusolmukekartan avulla noin 24 tuntia ennen leikkausta (kuvat 1 4). Kaikki leikkaukset tehtiin leikkaussalissa yleisanestesiavalmiudessa, ja leikkausaikaa varattiin kaksi tuntia. Imusolmukealueiden määrä, sijainti ja potilaan ruumiinrakenne ratkaisivat, käytettiinkö lopulta yleisanestesiaa, spinaalipuudutusta vai paikallispuudutusta. Imusolmukkeen radioaktiivisen merkinnän lisäksi käytettiin leikkauksen yhteydessä siniväriä (Patent Blue), jota ruiskutettiin yhteensä 1 ml arven molemmille puolille verinahkaan ja ihon alle. Säteily mitattiin gammasäteilyn ilmaisimella (Navigator, Tyco Healthcare) injektiokohdasta ja kartan osoittamilta imusolmukealueilta ihon läpi, ja arvot kirjattiin erilliseen lomakkeeseen. Vähintään viiden minuutin kuluttua injektiosta aloitettiin leikkaus imusolmukealueella, ja sieltä poistettiin kaikki radioaktiiviset ja usein siniset imusolmukkeet. Siniseksi värjäytynyt imutie helpotti usein vartijasolmukkeen löytymistä (kuva 5). Alkuaikoina poistimme injektiokohdan arven re-eksisiolla ennen vartijasolmukkeen etsimistä, ja näissä leikkauksissa näkyi harvoin sinisiä imusolmukkeita. Toukokuusta 2001 alkaen hollantilaisen Omgo Niewegin neuvosta muutimme järjestyksen päinvastaiseksi: etsimme ensin kaikki siniset tai aktiiviset vartijasolmukkeet ja poistimme vasta sitten melanooma-arven ja sen injektiokohdan säteilyn. Muutamassa leikkauksessa radioaktiivinen vartijasolmuke löytyi vasta, kun lähellä sijaitsevan ruiskutuskohdan eksisio oli vähentänyt taustasäteilyä. Siniväriä ei ollut kaikissa solmukkeissa, mutta kaikki siniset solmukkeet olivat myös aktiivisia. Jokaisen vartijasolmukkeen emittoima gammasäteily mitattiin solmukkeen ollessa pöydällä, ja lukemat samoin kuin mahdollinen siniväri kirjattiin lomakkeeseen. Kartassa yhdeksi solmukkeeksi tulkittu kohta saattoi käsittää 2 3 vierekkäistä vartijasolmuketta, jotka kaikki poistettiin. Jäännössäteilyksi katsottiin säteily, joka oli alle Potilaat ja menetelmät Kuva 5. Sininen imutie ja vartijasolmuke. a b Kuva 6. Melanooman metastasointi vartijaimusolmukkeessa. HE = hematoksyliini-eosiini, TYR = tyrosinaasi, MART-1 = melanoma antigen recognized by T-cells. Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia 2291
4 10 % vahvimmasta vartijasolmukkeen säteilystä, ja se kirjattiin kultakin imusolmukealueelta. Muutamassa tapauksessa poistettiin palpoituvia ei-aktiivisia solmukkeita vartijasolmukkeen vierestä. Imusolmukkeet halkaistiin pituussuuntaan, ja aktiivisempi puoli pantiin formaliiniin kliinistä diagnostiikkaa varten ja toinen puoli nestetyppeen myöhemmin tutkimustyönä tehtävää RT-PCR-diagnostiikkaa varten. Ensimmäisen vuoden potilassarjassa ei yhdestäkään potilaasta pyydetty jääleiketutkimusta, joka on melanoomadiagnostiikassa vaikea ja epäluotettava tutkimus. Formaliiniin fiksoitu vartijasolmukkeen puolikas käytettiin pitkittäin kokonaisuudessaan 1 2 mm:n paksuisina siivuina. Kaikista näytteistä tehtiin HE-värjäys (hematoksyliini-eosiini) sekä kaksi melanosyyttispesifistä immunohistokemiallista lisävärjäystä. MART-1 valittiin sen spesifisyyden takia. Tuloksen varmistamiseksi toisena markkerina käytettiin tyrosinaasia (kuva 6). Tulokset Vuoden aikana eli syyskuun loppuun 2001 mennessä imusolmukekartta oli tehty 58 potilaasta, joista vartijasolmuke osoitettiin 55:llä (95 %). Kahdella potilaalla vartijasolmuketta ei löytynyt leikkauksessa. Molemmissa tapauksissa kertymä sijaitsi lähellä merkkiaineen injektiopaikkaa, jonka taustasäteily ilmeisesti peitti imusolmukkeen säteilyn. Patologille lähetettiin vartijasolmuke tai -solmukkeita 53 potilaasta (86 % kartoituksessa käyneistä). Vartijasolmukkeita löytyi keskimäärin kolme (vaihteluväli 1 10). Primaarimelanooman Clarkin luokka oli keskimäärin IV ja Breslow 2,06. Mikroskooppinen etäpesäke löytyi 16 potilaan vartijasolmukkeesta (30 % kudostutkimukseen lähetetyistä). Metastaasi todettiin hematoksyliini-eosiinivärjäyksellä kymmeneltä potilaalta ja vasta immuunivärjäyksellä kuudelta (kuva 6). Immuunivärjäyksen tulokset olivat positiivisia molemmilla markkereilla kaikissa tapauksissa. Ilman immuunivärjäystä metastaasi olisi todettu 19 %:lta potilaista. Palpoituvista ei-aktiivisista imusolmukkeista ei löytynyt kasvainkudosta. Potilastapaukset, joissa todettiin etäpesäke vartijasolmukkeessa, on kuvattu taulukossa 2. Jatkohoito Imusolmukealueen evakuaatio tehtiin 15 potilaalle, ja yksi kieltäytyi uusintaleikkauksesta. Molempien kainaloitten evakuaatio tehtiin kolmelle, yhden kainalon evakuaatio kahdeksalle, kauladissektio A yhdelle ja nivusevakuaatio kolmelle. Kahden potilaan poistetuista imusolmukkeista löytyi vielä melanoomaa, muiden evakuaatiossa poistetut imusolmukkeet olivat terveitä. Kymmenen potilasta on satunnaistettu yh- Taulukko 2. Potilaat, joilta löytyi vartijasolmukebiopsiassa melanooman etäpesäkkeitä. SN = vartijasolmuke. Ikä (v) Suku- Breslow n Clarkin Primaari- Imusolmuke- SN-metastaaseja/ Evakuaatiossa puoli luokka luokka melanooman alueita poistettuja metastaattisia (mm) sijainti imusolmukkeita 40 m 1,7 III selkä 2 2/3 ei 52 n 1,5 III selkä 2 2/2 ei 64 m 2,8 IV selkä 2 4/4 ei 14 m 2,8 IV selkä 1 2/4 kyllä 56 n 2,5 IV selkä 2 2/4 kyllä 36 m 3,5 IV sääri 1 1/2 ei 65 m 1,2 IV kylki 1 1/4 ei 63 m 2,0 IV selkä 2 1/5 ei 53 m 2,8 II vatsa 1 3/3 ei 62 m 0,95 IV selkä 1 1/10 ei 48 n 2,6 III reisi 1 1/5 ei 63 m 3,0 IV selkä 1 1/2 ei 18 n 4,0 IV jalka 2 7/7 ei 63 m 1,9 IV olkavarsi 1 1/2 ei 63 n 1,4 IV korva 1 1/6 ei 48 m 1,05 III nivustaive 1 1/5 ei tehty 2292 T. Jahkola ym.
5 teispohjoismaiseen interferonitutkimukseen HYKS:ssa, viisi on onkologin seurannassa ja yhdelle on TAYS:ssa aloitettu yhdistetty interferoni-solunsalpaajahoito. Pohdinta Vartijasolmukkeen tutkiminen on tarkka menetelmä melanooman mikroskooppisen imusolmukemetastasoinnin määrittämiseksi. Vartijasolmukebiopsian haittapuoliksi on esitetty mahdollisten»in-transit»-metastaasien lisääntymistä, mutta tästä ei vielä ole näyttöä (Gershenwald ym. 2000b).»In-transit»-metastaasilla tarkoitetaan primaarikasvaimen ja imusolmukealueen välille ilmestyvää ihon tai ihonalaiskudoksen etäpesäkettä, jollaisen etiologiana pidetään tuumorisoluembolusten tarttumista imusuoniverkostoon dermiksessä tai sen alla. Imusolmukkeiden»liian aikainen» poisto saattaisi altistaa tälle tapahtumalle (Coit 1998). Toinen haitta on väärien negatiivisten löydösten esiintyminen, joka on kuvattu 4 %:lla, jos evakuaatio on tehty elektiivisesti heti vartijasolmukebiopsian jälkeen, ja %:lla seuranta-ajan jälkeen (Thomas ja Patocskai 2000). Selitykseksi näissä tutkimuksissa todettuun väärien negatiivisten löydösten suurelle määrälle on esitetty puutteellista tekniikkaa, mm. pelkän värin käyttöä leikkauksessa ilman gammasäteilyn ilmaisinta vartijasolmukkeen paikantamiseksi, kirurgin hidasta oppimista, immuunivärjäysten puuttumista tai tilannetta, jossa kasvain tukkii merkkiaineen pääsyn vartijasolmukkeeseen (B.B.R. Kroon, suullinen tiedonanto 2001). Koska koko hoitokäytännön kulmakivi on oikean imusolmukkeen paikantaminen ja määrittäminen vartijasolmukkeeksi, on kartoituksen tekninen toteutus saatava mahdollisimman luotettavaksi. Vartijasolmukkeen tila on nykyään tärkein melanooman ennustetekijä, ja sen tutkiminen on perusteltua levinneisyyden selvittämiseksi ja jatkohoitojen suunnittelemiseksi (Balch ym. 2001). Ennen kaikkea niille potilaille, joilla vartijasolmuke osoittautuu terveeksi melanooman paksuudesta huolimatta, on tutkimuksella saatava tieto hyvästä ennusteesta merkittävä asia. Metastaattisten imusolmukkeiden poisto ennen niiden kliinistä toteamista parantaa melanooman ennustetta (Cascinelli ym. 1998). Reunasinuksessa esiintyvien yksittäisten melanoomasolujen tai solurykelmien merkitys on epäselvä. Immuunivärjäyksiäkin tarkempien RT-PCRtutkimusten tulokset eivät vielä johda käytännön toimenpiteisiin eivätkä vaikuta melanooman luokitteluun. Melanooman lääkehoidossa alfainterferonia pidetään lupaavimpana. Interferonilääkityksestä liitännäishoitona on meneillään useita prospektiivisia tutkimuksia, joiden odotetaan vastaavan kysymyksiin optimaalisesta annoksesta ja mahdollisesta elinaikaa pidentävästä vaikutuksesta (Eggermont 2001). Vartijasolmukkeen mikroskooppinen etäpesäke on valintakriteeri meneillään oleviin liitännäishoitotutkimuksiin. Näin hyväennusteiset potilaat, joilta ei löydy etäpesäkettä, säästyvät lääkehoidolta. Kun tutkimuksiin otetaan potilaita, joilla on suurempi uusiutuman riski, paranee myös kliinisten lääketutkimusten laatu. Elektiivinen imusolmuke-evakuaatio ei ole Suomessa ollut hoitokäytäntönä pitkiin aikoihin. Aloitimme vartijasolmukkeen tutkimisen ilman, että kaikille potilaille olisi tehty toiminnan laatua varmistava evakuaatio. Mikroskooppisia etäpesäkkeitä on vuoden aikana löytynyt 30 %:lta tutkituista potilaista; kirjallisuuden mukaan niiden esiintyvyys on % (Ali-Salaam ja Ariyan 2000). Viidelletoista potilaalle tehtiin täydentävä evakuaatio, ja vain kahdelta löytyi enää metastaattisia imusolmukkeita. Korkeatasoinen histopatologia, erityisesti immuunivärjäysten ja useiden leiketasojen käyttö, selittää menetelmän odotettua suuremman tarkkuuden. Lopuksi Vartijasolmukkeen tutkiminen on uusi, hyvä työväline, jonka avulla pystytään entistä paremmin löytämään suuren riskin potilaat. Vartijasolmukkeen tutkimisella voidaan keskisyvät melanoomat jakaa kahteen ennusteryhmään: noin 30 % ohjataan onkologiseen jatkohoitoon ja Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia 2293
6 seurantaan, ja muiden seurantaa voitaneen keventää. Osalla niistä potilaista, joilta melanooman etäpesäke löydetään mikroskooppisessa vaiheessa, ennuste saattaa parantua tarkemman kirurgian ja liitännäishoitojen ansiosta. Vartijasolmukkeen poistomenetelmän käyttöönotto edellyttää hoidon keskittämistä sairaaloihin, joissa on käytettävissä isotooppilaboratorio ja riittävä kirurginen taitotieto. Melanoomapotilaan kudosnäytteet voidaan lähettää formaliinissa sellaiseen laboratorioon, jossa osataan tehdä ja tulkita tarvittavat immuunivärjäykset. Kirjallisuutta Ali-Salaam P, Ariyan S. Lymphatic mapping and sentinel lymph node biopsies. Kirjassa: Ariyan S, toim. Clinics in plastic surgery: cutaneous melanoma. Philadelphia: WB Saunders, 2000, s Balch CM, Buzaid AC, Seng-Jaw Soong, ym. Final version of the American joint committee on cancer staging system for cutaneous melanoma. J Clin Oncol 2001;19: Cascinelli N, Morabito A, Santinami M, ym. Immediate or delayed dissection of regional nodes in patients with melanoma of the trunk: a randomised trial. Lancet 1998;351: Coit DG. Recurrent regional metastases and their management. Kirjassa: Balch CM, Houghton AN, Sober AJ, Soong S, toim. Cutaneous melanoma. St Louis, Missouri, USA: Quality Medical Publishing Inc., 1998, s Eggermont AMM. The role of interferon-alpha in malignant melanoma remains to be defined. Eur J Cancer 2001;37: Gershenwald JE, Thompson W, Mansfield PF, ym. Multi-institutional melanoma lymphatic mapping experience: the prognostic value of sentinel lymph node status in 612 stage I or II melanoma patients. J Clin Oncol 1999;17(3): Gershenwald JE, Mansfield PF, Lee JE, ym. Role of lymphatic mapping and sentinel lymph node biopsy in patients with thick (>or= 4 mm) primary melanoma. Ann Surg Oncol 2000 (a);7(2): Gershenwald JE, Berman RS, Porter G, ym. Regional nodal basin control is not compromised by previous sentinel lymph node biopsy in patients with melanoma. Ann Surg Oncol 2000 (b);7(3): Jansen L, Nieweg OE, Peterse JL, ym. Reliability of sentinel lymph node biopsy for staging melanoma. Br J Surg 2000;87(9): Keshtgar MRS, Waddington WA, Lakhani SR, ym. The sentinel node in surgical oncology. Berlin, Heidelberg: Springer-Verlag, Krag DN, Meijer SJ, Weaver DL, ym. Minimal-access surgery for staging of malignant melanoma. Arch Surg 1995;130(6): Morton DL, Wen DR, Wong JH, ym. Technical details of intraoperative lymphatic mapping for early stage melanoma. Arch Surg 1992;127(4): Nieweg OE, Tanis PJ, Rutgers EJ. Summary of the second international sentinel node conference. Eur J Nucl Med 2001;28(5): Olson JA, Jaques DP, Goit DG, Hwu W-J. Staging work-up and posttreatment surveillance of patients with melanoma. Kirjassa: Ariyan S, toim. Clinics in plastic surgery: cutaneous melanoma. Philadelphia: WB Saunders, 2000, s Roozendaal GK, de Vries JD, van Poll D, ym. Sentinel nodes outside lymph node basins in patients with melanoma. Br J Surg 2001;88 (2): Thomas JM, Patocskai EJ. The argument against sentinel node biopsy for malignant melanoma. BMJ 2000;321:3 4. Tuominen L, Rautio M. Ihon pahanlaatuisen melanooman kirurginen hoito. Duodecim 1996;112: Veronesi U, Adamus J, Bandiera DC, ym. Inefficacy of immediate node dissection in Stage 1 melanoma of the limbs. N Engl J Med 1977;297: TIINA JAHKOLA, LT, osastonlääkäri tiina.jahkola@hus.fi HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka PL 266, HUS ja HYKS, Marian sairaala, rintarauhaskirurgian yksikkö PL 580, HUS SUSANNA VIROLAINEN, LT Helsingin yliopisto, patologian laitos ja HYKS-Laboratoriodiagnostiikka PL 400, HUS SINIKKA SUOMINEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka PL 266, HUS MICAELA HERNBERG, LT, erikoislääkäri MARJO HAHKA-KEMPPINEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n syöpätautien klinikka PL 180, HUS OLLI SAKSELA, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 160, HUS ESA LEPPÄNEN, LL, osastonlääkäri HYKS, Marian sairaala, isotooppilaboratorio PL 580, HUS 2294
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotIhomelanooman muuttuva kirurginen hoito
Ilkka Koskivuo ja Erkki Suominen ALKUPERÄISTUTKIMUS Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Leikkaushoidon tulokset Varsinais-Suomessa 1983 2007 JOHDANTO: Ihomelanooman leikkaushoito on muuttunut vuosikymmenien
LisätiedotVartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Paula Mustonen ja Esko Vanninen
Näin tutkin Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä Paula Mustonen ja Esko Vanninen Vartijaimusolmuke tarkoittaa ensimmäistä imusolmuketta matkalla kasvaimesta imunesteen kertymäalueelle, rintasyöpäpotilailla
LisätiedotVartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä
Harri Keski-Säntti, Antti Mäkitie, Risto Kontio, Ilmo Leivo ja Timo Atula KATSAUS Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä Rintasyövän ja melanooman hoidossa vartijaimusolmuketutkimuksella on
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotMITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?
MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Melanooma
Käypä hoito -suositus Päivitetty 26.1.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotOnko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa?
Gynekologinen syöpä Johanna Mäenpää Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa? Vartijaimusolmukkeen käyttöä vulvakarsinooman hoidon ohjaajana on tutkittu varsinaisesti 1990-luvulta
LisätiedotIhomelanooman hoito-ohjelma Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Meri-Sisko Vuoristo
Ihomelanooman hoito-ohjelma Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Meri-Sisko Vuoristo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2003
LisätiedotVartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee
Katsaus Jaana Vironen Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee Kolorektaalisyövän etäpesäkkeitä syntyy tavallisesti ensimmäiseksi suoliliepeen imusolmukkeisiin. Jos imusolmukkeissa
LisätiedotSakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito
Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotKohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa
RINTASYÖPÄ Marjut Leidenius ja Leila Vaalavirta Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa 1198 Rintasyövän leikkaus- ja sädehoidon tavoitteena on minimoida taudin uusiutumisen riski rinnassa,
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotIhomelanooman ennustetekijät ja kehittyvät hoitomahdollisuudet. Pia Vihinen, Veli-Matti Kähäri ja Seppo Pyrhönen
Katsaus Ihomelanooman ennustetekijät ja kehittyvät hoitomahdollisuudet Pia Vihinen, Veli-Matti Kähäri ja Seppo Pyrhönen Ihomelanooman tärkeimmät ennustetekijät ovat kasvaimen paksuus ja levinneisyys. Ennusteen
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotVARTIJAIMUSOLMUKETUTKIMUSLAITTEEN KÄYTTÖ PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ
VARTIJAIMUSOLMUKETUTKIMUSLAITTEEN KÄYTTÖ PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ Vartijaimusolmuketutkimuksessa käytettävän Neoprobe GDS:n pikakäyttöohje Janne Markkanen Aleksi Marttila Laura Väisänen Opinnäytetyö
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotGynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa
Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka
Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotRintasyöpäpotilaan kainalon kaikukuvaus ja muuttuvat kansainväliset hoitokäytännöt
Suvi Rautiainen, Anna Sutela, Sarianna Joukainen, Päivi Auvinen, Vesa Kärjä, Marjut Leidenius, Ritva Vanninen, Mazen Sudah ALKUPERÄISTUTKIMUS Rintasyöpäpotilaan kainalon kaikukuvaus ja muuttuvat kansainväliset
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSyöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä
Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO PIRKANMAALLA VUOSINA TODETUT MIESTEN MELANOOMAT TAMLABIN TILASTOISTA
TAMPEREEN YLIOPISTO PIRKANMAALLA VUOSINA 2006-2015 TODETUT MIESTEN MELANOOMAT TAMLABIN TILASTOISTA Aleksi Räty Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2017
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotHistopatologia ja molekyylipatologia ihomelanooman diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa
TEEMA IHOMELANOOMA KATSAUS Susanna Juteau ja Soili Kytölä Histopatologia ja molekyylipatologia ihomelanooman diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa Epäiltäessä ihomelanoomaa tulee ihomuutos poistaa kokonaan
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotLevinneen ihomelanooman kirurgia, elektrokemoterapia, sädehoito ja isoloitu raajaperfuusio
TEEMA IHOMELANOOMA KATSAUS Suvi Ilmonen, Tanja Skyttä ja Anders Albäck Levinneen ihomelanooman kirurgia, elektrokemoterapia, sädehoito ja isoloitu raajaperfuusio Paikallisesti edenneen tai levinneen melanooman
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotIhotuumorit. 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS
Ihotuumorit 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS Esitiedot Perussairaudet/yleistila aiemmin hoidetut syöpätaudit onko suvussa melanoomaa aiemmat immunosuppressiiviset hoidot/sädehoito
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotRintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT?
Rintasyöpä 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? JO 4. VUOSI! 2014 TEEMAT: Tiedätkö tulevat uudet lääkehoidot? Kuule periytyvän rintasyövän geenitestauksesta ja neuvonnasta
LisätiedotKäsitys rintasyövän patogeneesistä ja hoidosta
Katsaus Marjut Leidenius Säästävä kirurgia on vakiinnuttanut asemansa rintasyövän hoitomuotona maassamme. Suurimpana ongelmana on syövän taipumus uusiutua leikatussa rinnassa. Säästävän leikkauksen jälkeiset
LisätiedotOYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008
Kilpirauhassyövän i seuranta Eija Eloranta OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyöpä p 1% kaikista syövistä naisilla > miehillä yleisin endokriininen syöpä (90%) Ilmaantuvuudessa merkittävä
LisätiedotMITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?
MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia
LisätiedotPATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET
PATOLOGIA Patologian nimikkeistön tarkoituksena on varmistaa, että näytettä lähetettäessä yksikäsitteisesti pyritään määrittelemään haluttu tutkimus. Nimikkeen tulee perustua näin ollen pyyntöön. Tällä
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjaus
Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotKolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen
Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista
LisätiedotMerkelinsolusyövän harvinaiset ilmenemismuodot Suomessa 1979-2009
Merkelinsolusyövän harvinaiset ilmenemismuodot Suomessa 1979-2009 Anna Rajala LK Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Helsinki 23.9.2015 Tutkielma anna.rajala@helsinki.fi Ohjaaja: Virve Koljonen
LisätiedotCOPYRIGHT. Heikki Mäkisalo. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT Heikki Mäkisalo Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Mitkä maksan kasvaimet hoidetaan maksansiirrolla? Milloin metastaasikirurgia kannattaa? Heikki Mäkisalo
Lisätiedotylilääkäri Teijo Kuopio
ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)
LisätiedotOppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi
Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta
LisätiedotSarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB
Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotKilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala
Kilpirauhasen kirurgiaa Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Esityksen kulku johdanto anatomiaa kirurgin kannalta lukuja leikkaustapa imusolmukekirurgiaa
LisätiedotORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA
2009-2011 ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ilkka Kiviranta Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, 00029 HUS Puh. (09) 4711, ilkka.kiviranta@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena
LisätiedotMiten ja missä ihomelanoomapotilasta seurataan? Vuoristo, Meri-Sisko.
https://helda.helsinki.fi Miten ja missä ihomelanoomapotilasta seurataan? Vuoristo, Meri-Sisko 2017 Vuoristo, M-S, Mäkelä, S, Nores, M, Bouchard, L & Koulu, L 2017, ' Miten ja missä ihomelanoomapotilasta
LisätiedotArviointien hyödyntäminen käytännön työssä Ayl Katariina Klintrup Syöpätautien ja hematologian vastuualue
Arviointien hyödyntäminen käytännön työssä 19.9.2018 Ayl Katariina Klintrup Syöpätautien ja hematologian vastuualue 1 Uuden lääkkeen käyttöönotto Alle 35 000? Menettelytapa alle 35 000 kustannuksissa?
LisätiedotMUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO
MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotSädehoidon poikkevat tapahtumat
Sampsa Kaijaluoto Sampsa.Kaijaluoto@stuk.fi Sädehoidon poikkevat tapahtumat Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 1 Poikkeavien tapahtumien lukumäärät ionisoivan säteilyn käytössä 60 Sädehoito
LisätiedotRADIESSE Lifting Filler Täyteaine kohotukseen ja piirteiden silottamiseen
RADIESSE Lifting Filler Täyteaine kohotukseen ja piirteiden silottamiseen TÄYTELÄISYYTTÄ. KOLLAGEENIA. RAIKKAUTTA. Terveen, nuoren ihon täyteläisyys, kimmoisuus ja vahvuus on kollageenin ansiota. Mitä
LisätiedotSeminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit
Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE ONKO SITÄ? Iiris Salonen Kymenlaakson sairaalapalvelut
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE ONKO SITÄ? Iiris Salonen Kymenlaakson sairaalapalvelut SISÄLTÖ MITÄ SE ON? MIKSI? MIHIN TARVITAAN? - mihin tutkimusten validointi pohjautuu ONKO SITÄ, PALJONKO, LÖYTYYKÖ
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotLisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotKaksi auditointia takana
Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin
LisätiedotRuokatorvisyövän sädehoito
Ruokatorvisyövän sädehoito 18.4.2013 Sädehoitopäivät, Lahti EL, LT Kaisa Lehtiö, OYS Yleistä Tutkimustietoa Hoitosuosituksista Käytännön toteutuksesta Ruokatorvisyöpä Suomessa 2011 273 uutta tapausta 231
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotMitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa
Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa Antti Jekunen Kliinisen lääketutkimuksen dosentti, kliininen farmakologia HY Soveltavan onkologian dosentti, syöpätautien klinikka, TY Kliinisen onkologian professori,
LisätiedotMunasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
LisätiedotTÄYTEAINE KASVOJEN PIIRTEIDEN MUOTOILUUN
RADIESSE Lifting Filler Täyteaine kohotukseen ja piirteiden silottamiseen TÄYTEAINE KASVOJEN PIIRTEIDEN MUOTOILUUN NUOREKKUUTTA. KOLLAGEENIA. RAIKKAUTTA. Terveen, nuoren ihon täyteläisyys, elastiisuus
LisätiedotKÄSIKIRURGIA
2009-2011 KÄSIKIRURGIA Vastuuhenkilö: Dos. Timo Raatikainen KLL/Kirurgian klinikka, Topeliuksenkatu 5, PL 266, 00029 HUS, Puh. (09) 471 60038, timo.raatikainen@hus.fi Tavoitteet Käsikirurgian erikoislääkärin
LisätiedotKoh$%pikaista%toipumista%.anestesialääkärin%niksit. An#$Väänänen$ LT,$Farmaseu#$ Anestesiologian$ja$tehohoidon$EL$ HUS/Naistensairaala$
Koh$%pikaista%toipumista%.anestesialääkärin%niksit An#$Väänänen$ LT,$Farmaseu#$ Anestesiologian$ja$tehohoidon$EL$ HUS/Naistensairaala$ EI%sidonnaisuuksia! Vain$kyniä,$kahvia,$paineCua$materiaalia,$joskus$ruokaakin$
LisätiedotTutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä
HYKS-sairaanhoitoalue Tutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä Vesa Perhoniemi HYKS Operatiivinen tulosyksikkö dosentti, hallinnollinen ylilääkäri, lääkintöneuvos Operatiiviset päivät 26.-28.11.2008
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
Lisätiedot