Päivitetty hakuohjeita

Transkriptio

1 Päivitetty Kelan ASLAKkurssien sisältöja hakuohjeita

2 1 KELAN ASLAK-KURSSIEN SISÄLTÖ- JA HAKUOHJEITA voimassa lukien Sisällysluettelo KELAN ASLAK-KURSSIEN SISÄLTÖ JA HAKUOHJEITA Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) sisältö ASLAK-kuntoutuksen perusteet ja toteutustavat ASLAK-kurssien hakemusmenettely ASLAK-kurssien suunnittelu ASLAK-kurssilaisten valintakriteerit ja kuntoutuspäätös Kuntoutusraha kurssiajalta Matkakustannukset Raportointi ASLAK-kuntoutukseen liittyvää kirjallisuutta... 6

3 2 KELAN ASLAK-KURSSIEN SISÄLTÖ JA HAKUOHJEITA 1. Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) sisältö Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK) on Kelassa kehitetty, työssäkäyvään väestönosaan kohdistuva varhaiskuntoutuksen muoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. ASLAK-kuntoutukselle on vahvistettu standardi, jolla Kela määrittelee haluamansa kuntoutuksen laatutason ja valvoo sen ylläpitämistä. ASLAK-kurssien tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja säilyttäminen silloin, kun työkyvyn alenemisen uhka ja vajaakuntoisuutta ennakoivia oireita on jo selvästi todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. Kysymys ei siis ole ensi vaiheen ehkäisevästä toiminnasta, joka kuuluu työpaikoille ja erityisesti niiden työterveyshuollon tehtäviin. ASLAK sisältää kuitenkin selvän ennaltaehkäisyn luonteen siten, että se on suunniteltu niille työntekijäryhmille ja ammattialoille, joilla työstä johtuva fyysinen, henkinen tai sosiaalinen kuormitus on poikkeuksellisen suuri ja johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen. ASLAK-interventio ajoitetaan vaiheeseen, jolloin sairaus- ja rasitusoireet ovat vielä lieviä ja palautuvia. ASLAK-kuntoutus on työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuksen palveluntuottajan ja Kelan välistä yhteistyötä, jonka tukemana kuntoutujalle annetaan riittävät mahdollisuudet ja myös aikaa toteuttaa monesti varsin suuret muutokset asenteissaan, elintavoissaan, työtottumuksissaan, harrastuksissaan ja elämänrakenteissaan. ASLAK-kuntoutus perustuu oppimisprosessiin ja kokonaistilanteen arviointiin, jossa kuntoutuja osallistuu itse kuntoutuksensa tavoitteen määrittelemiseen. Yksilöön kohdistuvat tavoitteet suuntautuvat terveyden ja voimavarojen vahvistamiseen sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen. Työhön kohdistuvat tavoitteet painottuvat työn sisältöön ja fyysiseen työympäristöön sekä työyhteisöön. Lisäksi tavoitteena on auttaa kuntoutuksen keinoin kuntoutujaa jäsentämään työn muutoksia ja sitä kautta lisätä työhyvinvointia. Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. Yksilön työ- ja toimintakykyyn sekä terveyteen kohdistuvat kuntoutustavoitteet ovat terveyden edistäminen ja siihen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen hyödyntäminen fyysisen kunnon kohentaminen ja tukeminen psyykkisten voimavarojen tunnistaminen ja niiden vahvistaminen elämänhallinnan tukeminen ja parantaminen tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisääminen ns. työelämävalmiuksien parantaminen työssä jaksamisen tukeminen ja sen vahvistaminen ergonominen neuvonta ja ohjauksen hyödyntäminen. Yksilön työhön ja työympäristöön kohdentuvat kuntoutustavoitteet ovat omien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen ammatillisten valmiuksien lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen työnhallinnan parantaminen työssä tapahtuvien muutosten tukeminen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllisyyden korostaminen työnantajan ja työterveyshuollon sitouttaminen kuntoutusprosessiin

4 3 työterveyshuollon tuen ja seurannan vakiinnuttaminen tukiverkoston hyödyntäminen kuntoutuksena aikana, esim. välitehtävien avulla. ASLAK-kuntoutuksen käynnistämisellä työpaikalla pyritään tukemaan myös työpaikan omaa tykytoimintaa, jolle työterveyshuollon korvauskäytäntö luo aikaisempaa paremmat edellytykset. Tykytoiminta voi ja sen tuleekin sisältää todellista ennaltaehkäisevää (ensivaiheen ehkäisy) toimintaa terveille työntekijöille. 2. ASLAK-kuntoutuksen perusteet ja toteutustavat Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta antaa Kelalle mahdollisuuden järjestää ASLAK-kuntoutusta vain harkinnanvaraisena kuntoutuksena, johon eduskunta hyväksyy vuosittain määrärahan, jota ei voida ylittää. Tämän vuoksi uudet kurssit suunnitellaan ja hyväksytään vain vuodeksi kerrallaan. ASLAK-kurssi toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Kursseja järjestetään joko lyhyt- tai pitkäkestoisena. Laitos- ja avomuotoisen kurssin yhdistelmän toteutustapa sovitaan hakijatahon, palveluntuottajan ja Kelan kanssa suunnittelupalaverissa. Kurssin rakenne muodostuu alkujaksosta, kurssijaksosta(-ista), yhteistyöpäivästä ja loppujaksosta sekä mahdollisesta yhdestä työpaikkakäynnistä. Yhteistyöpäivä toteutetaan yhdellä kurssijaksolla. Alueellisissa työpaikkakohtaisissa kursseissa kurssipäiväohjelmaan sisältyy aina alkujakson yhteistyökokous. Lyhytkestoinen kurssi Kuntoutus kestää vuorokautta, ja siihen kuuluu alkujakso, kurssijakso(t), yhteistyöpäivä ja loppujakso. Lisäksi on mahdollisuus järjestää yksi työpaikkakäynti. Kurssi toteutetaan kahdeksan kuukauden sisällä sen alkamisesta. Pitkäkestoinen kurssi Kuntoutus kestää vuorokautta, ja siihen kuuluu alkujakso, kurssijaksot, yhteistyöpäivä ja loppujakso. Lisäksi on mahdollisuus järjestää yksi työpaikkakäynti. Kurssi toteutetaan noin vuoden sisällä sen alkamisesta. Ryhmän koko on 8-10 kuntoutujaa. 3. ASLAK-kurssien hakemusmenettely Aloitteet vuosittain järjestettävistä ASLAK-kursseista tulevat yleensä työpaikoilta ja työterveyshuolloilta, jotka sopivat yhdessä työnantajan kanssa ASLAK-kurssin hakemisesta. Kursseja voivat hakea myös ammattiliitot ja yhdistykset. ASLAK-kurssien hakemuslomakkeita (Ku 119) saa internetistä Kelan kotisivuilta ( kohdasta Lomakkeet). Hakemukset lähetetään Kelaan seuraavasti: Työnantaja, työterveyshuolto, ammattiliitot tai yhdistykset lähettävät ASLAK-kurssihakemukset sähköpostiosoitteeseen Valtakunnallisesti toteutettava ASLAK-kurssihakemus lähetetään sähköpostiosoitteeseen Valtakunnalliset: Valtakunnallisia kursseja voivat olla ammattialakohtaiset tai yritysten työpaikkakohtaiset kurssit, joiden osanottajat ovat eri puolelta maata.

5 4 Alueelliset työpaikkakohtaiset ja ammattialakohtaiset ASLAK-kurssihakemukset lähetetään sähköpostiosoitteeseen Länsi-Suomi: Pohjois-Suomi: Etelä-Suomi: Itä-Suomi: Ruotsinkielisenä toteutettava ASLAK-kurssihakemus lähetetään sähköpostiosoitteeseen: 4. ASLAK-kurssien suunnittelu Suunnittelukokous Ennen kurssin alkamista pidetään suunnittelukokous. Palveluntuottajalla on päävastuu kurssin suunnittelukokouksen järjestämisestä. Palveluntuottaja lähettää kutsun hyvissä ajoin suunnittelukokoukseen osallistujille (työpaikalle, työterveyshuoltoon, ammattiliittoihin, työsuojeluun ja Kelan edustajalle). Näin varmistetaan tiedonkulku, yhteistyö ja tehtävien jako. Kokonaan uudelle ammattialalle ja/tai työpaikalle tarkoitetun ASLAK-kuntoutuksen suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa. Kuntoutusperiaatteet tulisi saada työpaikalle osaksi työpaikan johdon, linjaorganisaation, työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation ja työntekijöiden arkista toimintaa ja ajatusmaailmaa. Yksityis- ja pienyrityksissä ASLAK-kurssien suunnittelussa korostuu työterveyshuollon osuus. Suunnittelukokous voidaan pitää tarvittaessa myös puhelin- tai videoneuvotteluna. Jos kurssin hakijataho on uusi, suunnittelukokous on järjestettävä tapaamisena. Suunnittelukokouksessa vahvistetaan tarkemmin kurssin ohjelmasisältö, kesto ja jaksotus sekä kohderyhmän valintamenettely. Samalla sovitaan yhteistyöpäivän ajankohdasta ja neuvotellaan mahdollisista palveluntuottajan työpaikkakäynnistä. Työterveyshuollon edustaja laatii sovitusta asioista muistion ja lähettää sen tiedoksi kaikille osapuolille. Palveluntuottajan edustaja toimii muistion laatijana ja lähettäjänä työterveyshuollon edustajan puuttuessa kokouksesta (alueellisissa tai valtakunnallisissa ammattialakohtaisissa kursseissa). Ammatti-, työntekijä- ja yrittäjäliittojen sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen asiantuntemusta voidaan hyödyntää kurssisuunnittelussa. Järjestöt ovatkin tehneet kuntoutusaloitteita mm. kuljetusja liikennetyön, kaupallisen työn, terveydenhuolto- ja sosiaalialan kurssien järjestämiseksi. ASLAK-kurssien suunnittelukokonaisuus sisältää mm. seuraavia osa-alueita: 1. ASLAK-kurssin tarpeen perustelu (vrt. kurssihakemus, josta työterveyshuolto sopii yhdessä työnantajan kanssa) 2. kohderyhmän määrittely: ammattiala, työpaikka, alueelliset rajaukset (valtakunnallinen, tietyltä alueelta vai paikallinen), valintamenettely (yhteistyö Kelan paikallisen toimiston tai aluetoimiston kanssa, valintakriteerit)

6 3. kuntoutustoiminnan käynnistymisestä tiedottaminen työpaikalla ja tarvittaessa ammattiryhmälle laajemminkin valtakunnallisen toiminnan yhteydessä (ammattilehdet, järjestötiedotteet tms.) 4. kurssi(e)n toteutusperiaatteet: suunnitteluun osallistuvat tahot ja henkilöt, kuntoutuksen osa- ja kokonaistavoitteet työntekijän ja työpaikan kannalta, palveluntuottajan ja työpaikan työnjako kuntoutuksessa ja sen seurannassa, konkreettiset tehtävät ja vastuuhenkilöiden nimeäminen 5. toteutus palveluntuottajan tiloissa: avo- tai laitoskuntoutus (huomioiden kuntoutusrahan maksamisedellytykset), laitoksen oman henkilökunnan osuus, ulkopuolisen asiantuntemuksen tarve (esim. työnopastaja, työnopettaja, työpaikan asiantuntija), työpaikan edustajien käynnit kurssien aikana, harjoitus- ja muiden erikoistilojen tarve sekä vapaa-ajankäyttöön ja harrastuksiin ohjaavien toimintojen edellytykset 6. kurssin yksityiskohtainen sisältö, josta ilmenee päivittäinen yleisrakenne sekä terveysneuvontaan, liikuntakasvatukseen, ergonomiaohjaukseen, työnopetukseen, opetuskeskusteluihin, ryhmätöihin ja yksilölliseen kuntoutusohjelmaan varattu aika sekä vapaa-ajan ja oma-aloitteinen toiminta 7. kurssijaksotus ja -ajoitus niin, että otetaan huomioon työn sesonkiluonteisuus, lomakaudet, sijaisuusjärjestelyt ja työn rytmitys 8. kurssijaksojen raportoinnista sopiminen työpaikan ja Kelan tarpeiden mukaisesti. 5 Suunnittelun kestäessä on syytä tehdä jo alustava arvio siitä, kuinka kauan työpaikkakohtaisen ASLAK-kuntoutuksen on tarkoitus jatkua. Toistaiseksi arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi suomalaisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, että selvitysten mukaan kohdennus on tärkeä, sillä suomalaisista työntekijöistä lähes joka neljännes palkansaajista naisista (27 %) ja miehistä (21 %) kokevat olevansa kuntoutuksen tarpeessa. Eniten kuntoutuksen tarvetta on yli 55-vuotiailla työntekijöillä. Mikäli työpaikan ASLAK-kuntoutuksen tarve näyttää jatkuvan vuodesta toiseen ja siitäkin huolimatta, että jo joka kymmenes työntekijä on osallistunut kuntoutukseen, on selvitettävä ne tekijät työpaikkaympäristössä, jotka pyrkivät jatkuvasti vaikuttamaan työkykyä heikentävästi. 5. ASLAK-kurssilaisten valintakriteerit ja kuntoutuspäätös ASLAK-kursseille valitaan yleensä 8-10 henkilöä. Kuntoutujat valitaan ammattiryhmäkohtaisesti tai työpaikkakohtaisesti. Yleisinä valintakriteereinä ovat mm.: kuntoutus kohdistuu työssä oleviin henkilöihin työskentely samassa työssä useiden vuosien ajan oireilua ja/tai poissaoloa aiheuttavien ongelmien oltava työhön liittyviä sairasloman määrä kohtuullinen viimeisen parin vuoden aikana ja eläketodennäköisyys pieni kuntoutusmotivaatio, kuntoutusta tukevat elämäntavat tärkeitä. ASLAK-kursseille ei yleensä valita sellaisia henkilöitä, jotka ovat: monisairaita niin, ettei pääasiallista terveysongelmaa voida esittää toipumassa äkillisestä sairaudesta käyneet läpi selkärangan leikkaushoidon ilman, että toipumista on tapahtunut vakavasti sairaita niin, ettei kuntoutusta voida tuloksellisesti toteuttaa moniongelmaisia tai eivät sovi ryhmäkuntoutukseen.

7 Kurssisuunnittelun yhteydessä sovitaan valintakriteerien ja alustavan kurssiohjelman lisäksi osanottajien hakemus- ja kurssilaisten valintamenettely. ASLAK-kurssille hakevat käyvät työterveyslääkärin vastaanotolla, jossa heille kirjoitetaan B-lääkärinlausunto, josta ilmenee kuntoutustarve. Sitten hakijat menevät Kelan toimistoon täyttämään kuntoutushakemuslomakkeen (KU 102). Työpaikkakohtaiselle ASLAK-kurssille tulevat kuntoutujat valitaan tavallisesti kurssia hakeneessa työterveyshuollossa, joka kirjaa tiedon esivalinnasta kuntoutushakemuslomakkeeseen (KU 102). Esivalinnan jälkeen hakemus liitteineen lähetetään suunnittelukokouksessa sovitun menettelytavan mukaisesti. Toimiston asiantuntijalääkärin kannanottoa ei yleensä tarvita. Kelan järjestämät ASLAK-kurssit ovat nähtävissä Internetissä Kelan sivustolla Lisäksi kaikki kuntoutuksen hakulomakkeet ja ASLAK-kurssien sisältö- ja hakuohjeet ovat saatavissa internetissä Kelan sivustolta. 6. Kuntoutusraha kurssiajalta ASLAK-kurssien ajalta kuntoutujille voidaan maksaa kuntoutusrahaa Kelan kuntoutuslain (566/2005) säännösten perusteella. Saadakseen kuntoutusrahaa kurssille valitut täyttävät kuntoutusrahahakemuslomakkeen (KU 112), jonka he saavat kuntoutuspäätöksen liitteenä Kelan toimistosta. Jos kuntoutuja saa kuntoutuksen ajalta palkkaa, kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle. 7. Matkakustannukset ASLAK-kurssille osallistujille maksetaan edestakaiset matkakustannukset palveluntuottajan edullisimman matkustusvaihtoehdon mukaan vähennettynä omavastuuosuudella. 8. Raportointi Palveluntuottaja laatii jokaisesta kurssilaisesta kuntoutusselosteen, joka lähetetään kuntoutujalle, Kelaan ja työterveyshuoltoon sekä tarvittaessa muille kuntoutujan kanssa sovittaville tahoille. Palveluntuottajat lähettävät Kelalle vuosittain ASLAK-kurssia koskevan raportin. ASLAK-kurssien tuloksellisuutta on selvitetty laitosten kurssiraporteissa sekä työterveyshuoltoyksiköiden ja työpaikkojen seurantaselvityksissä. Toiminnasta on tehty myös useita tutkimusraportteja ja saadut tulokset ovat olleet yhdenmukaisia ja pääasiassa myönteisiä, joten toimintaa on voitu jatkaa ja laajentaa varsin merkittävästi. 9. ASLAK-kuntoutukseen liittyvää kirjallisuutta ASLAK-kuntoutuksesta ilmestyy lisääntyvässä määrin tutkimuksia, katsauksia sekä kokemuksista ja käytännöistä kertovia kirjoituksia ja selvityksiä. Lisäksi on kirjallisuutta, joka luo perusteita kuntoutuksen kehittämiselle tai kannustaa oivaltamaan, miksi varhaiskuntoutusta yleensä on tarpeen järjestää tai miksi sitä toteutetaan juuri nykyisellä tavalla. Monissa julkaisuissa pohditaan erilaisia vaihtoehtoja. Joissakin tarkastellaan hyvin kriittisesti toimintaa ja sen oikeutusta. Kaikki tämä on kuntoutustyötä suunnittelevalle, sitä tekevälle ja kehittävälle tärkeää. Kirjallisuusluettelot on julkaistu vuosien 1997 ja 1998 ASLAK-kirjoissa. Kelan tietopalvelusta (faksi ) voi pyytää ASLAK-kuntoutusta koskevan kirjallisuusviiteluettelon (v. 1998) tai Kelan kuntoutusryhmä suunnittelija Leena Penttinen,