Työhyvinvointi, mitä se oikeastaan on? Onko työhyvinvointi kannattava sijoitus? Guy Ahonen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi, mitä se oikeastaan on? Onko työhyvinvointi kannattava sijoitus? Guy Ahonen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos"

Transkriptio

1 Työhyvinvointi, mitä se oikeastaan on? Onko työhyvinvointi kannattava sijoitus? Guy Ahonen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos Suomessa on 1980-luvulta lähtien edistetty työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta työkykykäsitteen puitteissa. Käsite on kirjattu muun muassa työterveyslakiin. Työkyvylle on ominaista että se kuvaa organisaation jäsenten kykyä tehdä tuottavaa työtä. Se on monella tapaa nerokas käsite, koska se ei rajoita työkykyä yksilön ominaisuudeksi, vaan lähtee oletuksesta, että organisaation työkykyyn vaikuttavat yksilöiden psykofyysinen terveys ja kompetenssi sekä työympäristö ja työyhteisö. Työkyky-käsitteen vahvuutena pidetään sitä, että se kytkee yhteen työntekijän ja työntekijän edun. Terveellinen ja turvallinen työ on työntekijän edun mukainen. Tuottava työ on työnantajan primääri intressi. Viime vuosina on alettu yhä enemmän puhua työhyvinvoinnista. Käsite on positiivinen, mutta monella tapaa ongelmallinen. Se asettaa työntekijän edun etualalle, ottamatta huomioon työnantajan etua. Tähän liittyy potentiaalinen työhyvinvointityön marginalisoitumisen riski. Jos työnantaja ei ole siitä kiinnostunut sen edistäminen hankaloituu. Työkyky- ja työhyvinvointikäsitteet voidaan mieltää osittain päällekkäisiksi. Tällöin työkyky käsittää kaikki ne ominaisuudet, jotka mahdollistavat mahdolisimman tuottavan työn ja työhyvinvointi ne työhön liittyvät tekijät jotka takaavat mahdollisimman hyvän elämänlaadun. Näiden ero voidaan nähdä myös ajallisena, siten, että työkyky liittyy työntekijän työuraan kun puolestaan työhyvinvointi liittyy ihmisen koko elämään, myös eläkeaikaan. Monet suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että panostus työhyvinvointiin voi olla hyvinkin kannattavaa. Chapmanin vuonna 2005 tekemä meta-analyysi maailman 50 parhaan työhyvinvointi-intervention tuloksista osoittaa, että sairauspoissaoloja ja hoitokustannuksia voitiin vähentää keskimäärin noin 30 %, samoin vakuutusmaksuja. Sijoitettu pääoma saatin takaisin keskimäärin 5,8-kertaisesti. Suomessa tehdyt terveystaloudelliset tutkimukset ovat osoittaneet että tuotto voi olla jopa 10-kertainen panostukseen verrattuna (Dalbo-projekti) ja että jopa 20- kertainen työterveyshuoltokustannusten lisäys voi olla kannattava (Druvan-projekti). Työhyvinvoinnin sijasta voidaan puhua myös strategisesta hyvinvoinnista. Tällöin puhutaan niistä hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, jotka edistävät yrityksen tuloksentekokykyä. Strategisen hyvinvoinnin käsitteessä yhdistyvät yrityksen ja työntekijän intressit. Excenta Oy toteutti keväällä 2009 Ossi Auran, Guy Ahosen ja Juhani Ilmarisen johdolla ensimmäisen Strateginen hyvinvointi Suomessa-tutkimuksen. Sen mukaan strategisen hyvinvointipanostuksissa on vielä paljon parantamisen varaa. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009-tutkimus osoitti, että Suomessa investoidaan työhyvinvointiin keskimäärin 780 per työntekijä vuodessa. Yhteensä tämä tekee noin 1,9 miljardia euroa vuodessa. Tämä on huikea summa, mutta vain murto-osa niistä 21 miljardista eurosta jotka menetetään vuosittain aikaisen eläköitymisen takia. Kustannusasetelma viittaa siihen, että panostus työhyvinvointiin on Suomessa yhä kaukana optimaalisesta.

2 Työhyvinvointi tuloksellisen organisaation peruspilarina Marko Kesti, toimitusjohtaja MCompetence Oy Antti Syväjärvi, professori Lapin yliopisto Esitelmässä kerrotaan miten työhyvinvoinnin avulla parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Peruslähtökohtana on se, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Työntekijän näkemys työelämän laadusta korreloi tuottavuuskapasiteetin kanssa. Tehokas organisaation henkilöstötuottavuuden kehittäminen vaatii sekä johdon sitoutumisen että kehittämisen käytännön toteutuksen systemaattisella ja ratkaisukeskeisellä tavalla. Esitelmässä avataan henkilöstötuottavuuden kehittämisprosessi, jolla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia ja joka on palkittu kansainvälisessä konferenssissa. Menetelmä perustuu organisaation tärkeiden kyvykkyyksien kehittämiseen henkilöstön hiljaista tietoa hyödyntäen. Hiljaiset signaalit kehittämismittaus nostaa kehittämistarpeet esille toimintaa ohjaavalla tavalla. Näin päästää ryhmäkohtaisesti mahdollisimman oikeisiin parantaviin toimenpiteisiin. Kehittämismenetelmästä on jo paljon käytännön kokemuksia erilaisista organisaatioista ja yrityksistä. Esitelmässä käydään läpi yksi asiakascase, jossa systemaattista henkilöstötuottavuuden kehittämistä on tehty usean vuoden ajan. Tulokset ovat mitattavissa henkilöstötuottavuuden ja liiketoiminnan tunnusluvuissa. Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa tuottavuutta ja lisätä liiketoimintakapasiteettia, jotka mahdollistavat kannattavan kasvun.

3 Eteenpäin kriisistä meilläkö taantumatalkoot käynnissä? Tiina Saarelma-Thiel, koulutuspäällikkö Työterveyslaitos Kriisi on väliaikainen hämmennyksen ja epäjärjestyksen tila, johon liittyy kyvyttömyys selviytyä tutuin ongelmanratkaisun keinoin. Kriisitilanteessa vanhat toimintamallit eivät päde, eikä uutta tapaa reagoida vielä ole. Toimintaympäristömme muuttuu vauhdilla. Megatrendit, jotka vaikuttavat myös työpaikkatasolle enemmän tai vähemmän ovat globalisaatio, teknologian kehitys, väestömuutokset, ilmastomuutos sekä (talous)poliittiset ja uskonnolliset muutokset. Suomalaiset työpaikat ovat taloustaantuman vuoksi muutosmyllerryksessä, mikä näkyy arjessa. Organisaatioita yhdistetään, lopetetaan, toimintoja tehostetaan, kustannuksia vähennetään, toimintoja siirretään muualle ja henkilöstöä vähennetään, organisaation toiminta-ajatus ja sen myötä tehtävät muuttuvat. Nämä edellyttävät henkilöstöltä sopeutumista, kun työsuhteet ovat vaakalaudalla, osaamisvaatimukset, yhteistyösuhteet tai työtä ohjaavat arvot muuttuvat. Työelämän organisaatiomuutokset voidaan tyypitellä sen mukaan, mitä niillä tavoitellaan ja mihin henkilöstön on sopeuduttava. Tyypillisiä työpaikan rajuja muutoksia ovat seuraavat: Uusi johto, johtamiskäytännöt; lomautus, liiketoimintastrategia, toimintatapa tai -rakenne; fuusio; saneeraus tai sopeutus; palvelun tai tuotannon osa siirretään alihankinnaksi tai toiselle paikkakunnalle, ulkomaille tai keskitetään; yksityistäminen tai liikelaitostaminen, organisaatio lakkautetaan kokonaan tai osittain; toimintaa laajennetaan tai taloudellisiin väärinkäytöksiin tai moraalisiin rikkomuksiin liittyy skandaali. Nykyään myös terrorin uhka on mahdollinen. Raju muutos vaikuttaa työntekijöihin monin tavoin: Menetetään arvokkaita asioita kuten työ. On sopeuduttava uuteen uratodellisuuteen, joka usein katkonainen. Muutokset koskevat omaa työtilannetta. Vaikutukset pätevyyteen ja osaamisen hyödyntämiseen voivat olla monensuuntaiset. Fyysinen, psykologinen tai sosiaalinen hyvinvointi usein heikkenevät. Työsuhteen epävarmuus aiheuttaa säröä psykologiseen sopimukseen. Muutostilanteissa terveysriskit kasvavat. Riski pitkäaikaisiin sairauspoissaoloihin on työhön jääneiden keskuudessa reilusti suurempi, erityisesti kun kysymyksessä mittavat alasajot. Kriisi vaikuttaa perhe-elämään ja taloudelliseen asemaan. Taloudelliset vaikeudet voivat ulottua koko paikkakunnalle. Raju muutos asettaa työyhteisön toimintakyvyn koetukselle. Keskinäinen tuki vähenee ja oma näytön halu lisääntyy, vaikka yhteistä ponnistusta ja luovuutta jähmettymisen sijaan juuri tarvittaisiin! Normaalien rutiinien hoitaminen heikentyy tehokkuus vähenee, työkuorma kasvaa. Mielipaha ja kauna kohdistetaan niihin, joiden koetaan olevan vastuussa asioista. Hallitsematon irtisanoutuminen lisääntyy. Keskeiset työt on vaikea hoitaa. Auttaminen ja tukitoimet tulee käynnistää välittömästi. Muutos näkyy ja tuntuu: tunteissa, elimistössä ja käyttäytymisessä. Muutos ahdistaa, kolauttaa itsetuntoa, tuo univaikeuksia, laskee työtehoa. Osa haavoittuu, suurin osa selviytyy, jotkut jopa menestyvät. Haavoittuvat riskiryhmät ja selviytyjät erottuvat sen perusteella, miten selviää taloudellisesti muutoksesta, minkälainen oma

4 terveydentila on, minkälaiset ihmissuhteet omaa, työn merkitys osana muuta elämää, ammattitaidon, iän sekä elämänotteen mukaan. Työpaikkojen muutostilanteissa on havainnoitu sitä, mistä asioista eri ryhmät puhuvat. Tätä kutsutaan muutospuheeksi. Puhe kertoo siitä, mikä on tärkeää johdolle, mikä taas askarruttaa henkilöstöä. Johdosta on tärkeää uuden organisaation visio, muutoksen strategiset hyödyt, perustelut muutokselle ja siitä seuraaville toimenpiteille, nimimuutokset, organisaatiomuutokset ja nimitykset, muutokset tuotteissa, palveluissa, työnjaossa ja asiakkaissa. Henkilöstöstä puolestaan on tärkeää saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko minulla työtä? Mitä työpaikka ja minä voimme saada /menettää? Entä mahdollisuuteni menestyä uudessa? Muutokset eduissa, tehtävissä, asemassa? Mitä tapahtuu työtovereille? Miten keskeneräiset tehtävät ja asiakkaat hoidetaan? Etenemismahdollisuuteni? Henkilöstövähennykset? Siirrot? Sijoittumispalvelut? Muutokset työpaikan järjestelmissä, politiikassa? Tärkeää on pohtia, miten vuorovaikutus saadaan hedelmällisesti sujumaan, jotta muutoksen rakentumisessa päästään yhdessä eteenpäin.

5 Luottamuksen säilyttäminen muutosten keskellä Sari Ek-Petroff, henkilöstöjohtaja Sanofi-aventis Oy Kuten kaikkialla ympärillä, myös tutkiva lääketeollisuus on joutunut viimeisten vuosien aikana kohtaamaan runsaasti muutoksia markkinoilla. Toisaalta odotetaan laajaa tutkimustyötä uusien hoitomuotojen löytämiseksi, toisaalta alkuperäislääkkeisiin ja niiden patenttisuojaan kohdistuu kovia paineita. Myös toiminta asiakkaiden kanssa on muuttunut viimeisten vuosien aikana enemmän kuin koskaan ennen. Näihin muutoksiin ja niiden mukanaan tuomiin haasteisiin olemme myös me joutuneet miettimään ratkaisuja. Pienempiä muutoksia on tehty jo aikaisemmin, mutta syksyllä 2008 olimme sen edessä, että historiamme suurimmat haasteet henkilöstön kannalta olivat edessä. Koska toiminnassamme arvot, etiikka ja moraali ovat äärimmäisen tärkeitä, piti myös nämä haasteet hoitaa hyvin. Olimme noin vuotta aikaisemmin selvittäneet henkilöstötyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta sekä tehneet tämän perusteella selkeän toimintasuunnitelman. Tämä työ auttoi meitä eteenpäin myös syksyn 2008 muutoksissa. Avoin kommunikaatioympäristö ja dialogi eri tavoin olivat olleet toiminnan kehittämiskohteina kuluneen vuoden aikana ja uusi henkilöstötutkimus näyttikin, että olimme onnistuneet loistavasti tämän tavoitteen kehittämisessä. Hyvä keskusteluyhteys luottamushenkilöiden kanssa oli myös luotu jo aikaisemmin sekä luottamus lunastettu. Avointa kommunikaatiokulttuuria eikä sen tuomaa luottamusta yrityksen johtoon luoda nopeilla toiminnoilla eikä juuri ennen ilmoitusta yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, tämä on pitkäjänteistä työtä. Avoin kommunikaatio koko muutosprosessin ajan on ensiarvoisen tärkeää, työntekijöille tulee antaa mahdollisuus kysyä, purkaa tunteitaan sekä saada tietoa koko ajan, vaikka uutta tietoa ei aina olisikaan. Muutoksiin valmistautuminen on ensiarvoisen tärkeää, hyvä suunnittelu sekä mahdollisimman monen eri tahon kuuntelu sekä mukaan ottaminen ylläpitävät luottamusta. Muutosvalmennusta kannattaa antaa jo ennakoivasti, elämmehän loppujen lopuksi keskellä jatkuvaa muutosta. Yrityksen johdon toimintaa ja sanoja seurataan hyvin tarkasti vaikeiden aikojen aikana ja siksi yhteinen ääni sekä viesti ovat tärkeitä, myös läsnäoloa kaivataan. Sopeuttamistilanteissa tulee huomioida kolme tärkeää asiaa: liiketoiminta, josta kaikki kuitenkin lähtee liikkeelle, juridiikka on osattava tehdä oikein sekä ihmiset, joihin mekin keskityimme. Omat onnistumisen avaimemme ovat: hyvä suunnittelu, muutosvalmennus, keskijohdon mukaan otto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, johtoryhmän yhteinen viesti sekä ennen kaikkea viestintä. Muutosten jälkeen pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti takaisin normaaliin toimintaan, tässä tuleekin huomioida jäljelle jäävän organisaation, ihmisten, jaksaminen ja hyvinvointi. Me tutkimme asiaa noin 6 kk muutosten jälkeen ja tulokset olivat hyvin rohkaisevia, luottamus yrityksen toimintaan ja johtoon oli pysynyt hyvänä. Syksyn 2009 pienempi sopeuttaminen olikin helpompi prosessi, kun luottamus oli olemassa ja muutosten läpivienti testattu.

6 Eteenpäin kriisistä millaisilla työhyvinvoinnin avaimilla kohti parempia aikoja Tiina Saarelma-Thiel, koulutuspäällikkö Työterveyslaitos Työpaikan kriisien ratkaisun näkökulmia ovat liiketalous/vaikuttavuus, juridiikka mutta myös inhimillisyys. Inhimillisyydellä korostetaan muutoksen käsittelyn vaikutuksia hyvinvointiin. Hyvinvointia voidaan ylläpitää työpaikoilla psykososiaalisella kriisinhallinnalla. Kriisinhallinnalle voidaan asettaa monia tavoitteita. Tärkeimpiä lienevät "henkiin jääminen", nopea toipuminen, hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen ja ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen. Tärkeää on myös esittää kysymys: Voidaanko kriisit ehkäistä? Jos, niin miten? Johto ja hyvinvoinnista huolehtivat tarvitsevat tietoa henkilöstön inhimillisestä tilasta, jotta voivat seurata tilan kehitystä ja estää pahoinvointikierteen puuttumalla asioihin ajoissa. Työpaikoilla voidaan hoitaa monia kriisiin liittyviä tehtäviä sen eri vaiheissa. Tätä varten olisi tärkeää sopia eri toimijoiden (johto, esimiehet, HR, luottamusmiehet, työsuojelu, työterveyshuolto) yhteistyöstä ja vastuista hyvissä ajoin. Esimiehen tehtäviin kuuluu myös vaikeita ja hankalia tilanteita. Niihin voi kuitenkin valmentautua esim. jos joutuu toimimaan irtisanojana. Kriisinhallinnassa usein keskitytään varsinaiseen kriisitilanteeseen, mutta yhtä tärkeää on asioiden jälkihoito. Työvoiman vähennyksen jälkeen myös työpaikalle jääville tapahtuu monia huomioitavia asioita: Työyhteisön toimintakyky joutuu koetukselle, työkuorma kasvaa, terveysongelmat kasvavat henkilöstösupistusten jälkeen ja tulee mahdollisimman pian päästä takaisin päiväjärjestykseen. Työpaikat voivat antaa erilaista tukea henkilöstölle rajussa muutostilanteessa. Eri tukimuodoilla on kullakin oma psykologinen merkityksensä. Lisäksi yhteiskunta ja järjestöt voivat tarjota rajussa muutostilanteessa työntekijöille ja yrittäjille. Onko lamassa jotain hyvää? Hyvää kriisiä ei kannata tuhlata! Muutos avaa uusia mahdollisuuksia vaikka resurssiniukkoihin innovaatioihin tai organisaatioiden uudelleenasemointiin. Yhteisvastuu auttaa menestymään - luottamuksella ja vuorovaikutuksella rakennetaan sosiaalinen pääoma. Hyviä eettisiä käytäntöjä laman torjuntaan on aloitettu työpaikoilla. Työpaikoilta on kerätty kokemuksia laman hyvistä puolista. Kriisi voi toimia kasvualustana. Mottona voidaan pitää "aution saaren teoriaa": Tärkeintä ei ole se, miksi kriisiin on jouduttu, vaan miten siitä päästään eteenpäin!

7 Wyeth henkilöstön hyvinvoinin kehittämisellä tuloksiin (yritysesimerkki) Vesa Loponen, maajohtaja Wyeth Lääketoimiala elää murrosvaihetta. Lääkekeksintöjen määrä on vähentynyt ja lääketutkimus nielee yhä enemmän resursseja. Samaan aikaan merkittävien menestysvalmisteiden patenttisuoja on raukeamassa ja tutkiva teollisuus kohtaa geneerisen (kopiolääke-) kilpailun. Lisäksi yhteiskunta valvoo tiukemmin lääkkeiden hintoja ja korvattavuutta luoden uusia hinnanleikkaus- ja lääkelaskun kasvua hillitseviä menetelmiä. Suomessakin toimiala on kohdannut paikallisesti vastaavat haasteet ja lisäksi globaali alan murros näkyy täällä toimivien yritysten toiminnoissa. Toimialamuutos aiheuttaa paineita henkilöstölle. Tiukkenevat tulosvaatimukset, työpaikan menettämisen uhka, joka liittyy organisaatioiden uudelleen järjestäytymiseen ja nopeasti viranomaisvalvonnan alla muuttuvat olosuhteet ovat arkipäivää. Wyeth oli Suomessa amerikkalaisen lääkekonsernin Pohjoismaisen yhtiön myyntikonttori vuoden 2009 loppuun saakka. Wyeth kuului täällä 15 suurimman lääkemarkkinoijan joukkoon ja mm. v myynnin kasvu oli paras 20 suurimman yrityksen joukossa. Tämän vuoden alusta Wyeth on fuusioitu Pfizeriin, maailman suurimpaan lääkeyritykseen. Wyethin organisaatiossa olivat näkyvissä 2000-luvun puolivälissä hyvin tyypilliset työhyvinvointia uhkaavat merkit. Henkilöstö oireili ja sairasti, puhuttiin tavoitteista ja tuloksesta enemmän kuin muusta työntekemiseen ja siinä viihtymiseen liittyvistä asoista. Parin vuotuisen henkilöstötutkimuksen kautta löysimme merkittävimmät kipupisteet, joiden hoitamiseen ryhdyttiin ensin Pohjoismaisella tasolla ja lopulta v paikallisen oman henkilöstöstrategian muuttamisen avulla. Tärkeää oli saada palautetta suoraan henkilöstöltä ja todella puuttua epäkohtiin. Organisaatiossa oli paljon hyvääkin ja se haluttiin säilyttää ja saada epäkohdat samalle tasolle. Esimiesten ja johdon sitouttaminen muutokseen oli elinehto jatkolle. Johtoryhmässä päätimme osallistua uudelaiseen kehityshankkeeseen ja asetimme tavoiteriman korkealle: päätimme olla yksi Suomen parhaista organisaatioista! Kehitimme uudenlaista TYHY-toimintaa. Uudistimme TYHY-työryhmän ideoimaan ja totettamaan aloitteita. Johto oli vahvasti mukana tässä toiminnassa ja henkilöstöasiat otettiin tärkeänä osana mukaan vuotuiseen liiketoimintastrategiaan. Nostimme arvotyöskentelyn korkealle ja huolehdimme esimiestyöskentelyn- ja johtamisen näkyvästä kehittämisestä. Toteutimme TYHY-päiviä, jossa koko organisaatio koki ja osallistui hyvinvoinnin ja työviihtymisen eri osa-alueisiin Wyeth menestyi Great Place to Work Institute Finlandin (GPTW) tutkimuksessa hyvin: olimme yleisen sarjan 13. paras organisaatio. Tuossa tutkimuksessa henkilöstöpalautteen osuus on 75% tuloksesta, loppuosa kattaa työpaikkaan liittyviä yleisiä asioita (miten tietyt asiat, kuten työterveyshuolto, koulutus jne on järjestetty). Vuoden 2008 keväällä Wyeth konserni päätti toteuttaa liiketoiminnassaan uudelleen järjestelyitä ja tämä merkitsi Suomessakin lähes 20 %:n vähentämistä henkilöstöstä. Vähentämisprosessi oli organisaatiolle rankka, mutta päätimme silti osallistua uudelleen GPTW:n kehittämishankkeeseen ja mittaukseen. Toteutimme henkilöstövähennykset rehdisti ja mahdollisimman avoimesti, huolehtien jatkuvasta tiedottamisesta. Samalla jatkoimme TYHY-toimintaa. Tämä palkitsi, sillä

8 Wyeth oli GPTW n vuoden 2009 mittauksessa Suomen 6. paras organisaatio huolimatta YTneuvotteluista ja vaikeasta vuodesta. Tärkeää organisaation hyvinvoinnin ja viihtyvyyden toteutumisessa on johdon vahva rooli ja arvojen kautta tapahtuva toiminta. Tärkeintä ei ole keksiä uusia kikkoja viihtymiselementtejä, vaan aitous kaikissa niissä aloitteissa, joita hyvinvoinnin nimissä tehdään.

9 HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN TYÖYHTEISÖMUUTOS KUNTANÄKÖKULMA Perehdyttämistä ja kokemuksia etsimässä Antti Syväjärvi, professori Lapin yliopisto Suomalaiset kunnat ovat tieto- ja osaamisintensiivisiä organisaatioita työyhteisöineen. Kunnat ovat tällä hetkellä suurien muutosturbulenssien kohteina, jolloin keskeiseksi muodostuvat kuntien läpikäymät työyhteisömuutokset. Henkilöstö- tai ihmislähtöinen toimintatapa edellyttää paljon ihmisiltä itseltään, mutta myös ihmislähtöiseltä työyhteisöjen johtamiselta. Yksi lähestymistapa onnistuneeseen kuntamuutokseen perustuu ihmisten perehdyttämisen osaamiselle ja toisaalta ihmisten kokemusten huomioimiselle. Onnistuneilla työyhteisömuutoksilla on yhteyttä perehdyttämisen ja kokemuksellisen organisaatioelämän kokonaisuuteen sekä muutamaan muuhun keskeiseen työyhteisölliseen, johtamisopilliseen ja organisatoriseen haasteeseen. Syväjärvi tarkastelee esityksessään kuntamuutoksen taustoja ja työyhteisömuutosta, joista saatuja perehdyttämisen ja työyhteisötilan tutkimushavaintoja peilataan muutoksen onnistuneisuuteen.

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki Irmeli Vuoriluoto, työympäristöasiantuntija, Tehy ry Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille 8.4.2013 Glo Hotel Art, Hki Ryhmän jäsenenä toimiminen ja

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Maintpartner-konserni

Maintpartner-konserni Maintpartner-konserni Yritysesittely Huhtikuu 2016 100 % teollisuuden kunnossapitoa Itämeren alueella Avainluvut 2015 Liikevaihto 170 M, EBITDA 4,4 M Henkilöstön määrä 1600 Omistuspohja Pääomasijoittaja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot