Työhyvinvointi, mitä se oikeastaan on? Onko työhyvinvointi kannattava sijoitus? Guy Ahonen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi, mitä se oikeastaan on? Onko työhyvinvointi kannattava sijoitus? Guy Ahonen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos"

Transkriptio

1 Työhyvinvointi, mitä se oikeastaan on? Onko työhyvinvointi kannattava sijoitus? Guy Ahonen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos Suomessa on 1980-luvulta lähtien edistetty työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta työkykykäsitteen puitteissa. Käsite on kirjattu muun muassa työterveyslakiin. Työkyvylle on ominaista että se kuvaa organisaation jäsenten kykyä tehdä tuottavaa työtä. Se on monella tapaa nerokas käsite, koska se ei rajoita työkykyä yksilön ominaisuudeksi, vaan lähtee oletuksesta, että organisaation työkykyyn vaikuttavat yksilöiden psykofyysinen terveys ja kompetenssi sekä työympäristö ja työyhteisö. Työkyky-käsitteen vahvuutena pidetään sitä, että se kytkee yhteen työntekijän ja työntekijän edun. Terveellinen ja turvallinen työ on työntekijän edun mukainen. Tuottava työ on työnantajan primääri intressi. Viime vuosina on alettu yhä enemmän puhua työhyvinvoinnista. Käsite on positiivinen, mutta monella tapaa ongelmallinen. Se asettaa työntekijän edun etualalle, ottamatta huomioon työnantajan etua. Tähän liittyy potentiaalinen työhyvinvointityön marginalisoitumisen riski. Jos työnantaja ei ole siitä kiinnostunut sen edistäminen hankaloituu. Työkyky- ja työhyvinvointikäsitteet voidaan mieltää osittain päällekkäisiksi. Tällöin työkyky käsittää kaikki ne ominaisuudet, jotka mahdollistavat mahdolisimman tuottavan työn ja työhyvinvointi ne työhön liittyvät tekijät jotka takaavat mahdollisimman hyvän elämänlaadun. Näiden ero voidaan nähdä myös ajallisena, siten, että työkyky liittyy työntekijän työuraan kun puolestaan työhyvinvointi liittyy ihmisen koko elämään, myös eläkeaikaan. Monet suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että panostus työhyvinvointiin voi olla hyvinkin kannattavaa. Chapmanin vuonna 2005 tekemä meta-analyysi maailman 50 parhaan työhyvinvointi-intervention tuloksista osoittaa, että sairauspoissaoloja ja hoitokustannuksia voitiin vähentää keskimäärin noin 30 %, samoin vakuutusmaksuja. Sijoitettu pääoma saatin takaisin keskimäärin 5,8-kertaisesti. Suomessa tehdyt terveystaloudelliset tutkimukset ovat osoittaneet että tuotto voi olla jopa 10-kertainen panostukseen verrattuna (Dalbo-projekti) ja että jopa 20- kertainen työterveyshuoltokustannusten lisäys voi olla kannattava (Druvan-projekti). Työhyvinvoinnin sijasta voidaan puhua myös strategisesta hyvinvoinnista. Tällöin puhutaan niistä hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, jotka edistävät yrityksen tuloksentekokykyä. Strategisen hyvinvoinnin käsitteessä yhdistyvät yrityksen ja työntekijän intressit. Excenta Oy toteutti keväällä 2009 Ossi Auran, Guy Ahosen ja Juhani Ilmarisen johdolla ensimmäisen Strateginen hyvinvointi Suomessa-tutkimuksen. Sen mukaan strategisen hyvinvointipanostuksissa on vielä paljon parantamisen varaa. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009-tutkimus osoitti, että Suomessa investoidaan työhyvinvointiin keskimäärin 780 per työntekijä vuodessa. Yhteensä tämä tekee noin 1,9 miljardia euroa vuodessa. Tämä on huikea summa, mutta vain murto-osa niistä 21 miljardista eurosta jotka menetetään vuosittain aikaisen eläköitymisen takia. Kustannusasetelma viittaa siihen, että panostus työhyvinvointiin on Suomessa yhä kaukana optimaalisesta.

2 Työhyvinvointi tuloksellisen organisaation peruspilarina Marko Kesti, toimitusjohtaja MCompetence Oy Antti Syväjärvi, professori Lapin yliopisto Esitelmässä kerrotaan miten työhyvinvoinnin avulla parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Peruslähtökohtana on se, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Työntekijän näkemys työelämän laadusta korreloi tuottavuuskapasiteetin kanssa. Tehokas organisaation henkilöstötuottavuuden kehittäminen vaatii sekä johdon sitoutumisen että kehittämisen käytännön toteutuksen systemaattisella ja ratkaisukeskeisellä tavalla. Esitelmässä avataan henkilöstötuottavuuden kehittämisprosessi, jolla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia ja joka on palkittu kansainvälisessä konferenssissa. Menetelmä perustuu organisaation tärkeiden kyvykkyyksien kehittämiseen henkilöstön hiljaista tietoa hyödyntäen. Hiljaiset signaalit kehittämismittaus nostaa kehittämistarpeet esille toimintaa ohjaavalla tavalla. Näin päästää ryhmäkohtaisesti mahdollisimman oikeisiin parantaviin toimenpiteisiin. Kehittämismenetelmästä on jo paljon käytännön kokemuksia erilaisista organisaatioista ja yrityksistä. Esitelmässä käydään läpi yksi asiakascase, jossa systemaattista henkilöstötuottavuuden kehittämistä on tehty usean vuoden ajan. Tulokset ovat mitattavissa henkilöstötuottavuuden ja liiketoiminnan tunnusluvuissa. Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa tuottavuutta ja lisätä liiketoimintakapasiteettia, jotka mahdollistavat kannattavan kasvun.

3 Eteenpäin kriisistä meilläkö taantumatalkoot käynnissä? Tiina Saarelma-Thiel, koulutuspäällikkö Työterveyslaitos Kriisi on väliaikainen hämmennyksen ja epäjärjestyksen tila, johon liittyy kyvyttömyys selviytyä tutuin ongelmanratkaisun keinoin. Kriisitilanteessa vanhat toimintamallit eivät päde, eikä uutta tapaa reagoida vielä ole. Toimintaympäristömme muuttuu vauhdilla. Megatrendit, jotka vaikuttavat myös työpaikkatasolle enemmän tai vähemmän ovat globalisaatio, teknologian kehitys, väestömuutokset, ilmastomuutos sekä (talous)poliittiset ja uskonnolliset muutokset. Suomalaiset työpaikat ovat taloustaantuman vuoksi muutosmyllerryksessä, mikä näkyy arjessa. Organisaatioita yhdistetään, lopetetaan, toimintoja tehostetaan, kustannuksia vähennetään, toimintoja siirretään muualle ja henkilöstöä vähennetään, organisaation toiminta-ajatus ja sen myötä tehtävät muuttuvat. Nämä edellyttävät henkilöstöltä sopeutumista, kun työsuhteet ovat vaakalaudalla, osaamisvaatimukset, yhteistyösuhteet tai työtä ohjaavat arvot muuttuvat. Työelämän organisaatiomuutokset voidaan tyypitellä sen mukaan, mitä niillä tavoitellaan ja mihin henkilöstön on sopeuduttava. Tyypillisiä työpaikan rajuja muutoksia ovat seuraavat: Uusi johto, johtamiskäytännöt; lomautus, liiketoimintastrategia, toimintatapa tai -rakenne; fuusio; saneeraus tai sopeutus; palvelun tai tuotannon osa siirretään alihankinnaksi tai toiselle paikkakunnalle, ulkomaille tai keskitetään; yksityistäminen tai liikelaitostaminen, organisaatio lakkautetaan kokonaan tai osittain; toimintaa laajennetaan tai taloudellisiin väärinkäytöksiin tai moraalisiin rikkomuksiin liittyy skandaali. Nykyään myös terrorin uhka on mahdollinen. Raju muutos vaikuttaa työntekijöihin monin tavoin: Menetetään arvokkaita asioita kuten työ. On sopeuduttava uuteen uratodellisuuteen, joka usein katkonainen. Muutokset koskevat omaa työtilannetta. Vaikutukset pätevyyteen ja osaamisen hyödyntämiseen voivat olla monensuuntaiset. Fyysinen, psykologinen tai sosiaalinen hyvinvointi usein heikkenevät. Työsuhteen epävarmuus aiheuttaa säröä psykologiseen sopimukseen. Muutostilanteissa terveysriskit kasvavat. Riski pitkäaikaisiin sairauspoissaoloihin on työhön jääneiden keskuudessa reilusti suurempi, erityisesti kun kysymyksessä mittavat alasajot. Kriisi vaikuttaa perhe-elämään ja taloudelliseen asemaan. Taloudelliset vaikeudet voivat ulottua koko paikkakunnalle. Raju muutos asettaa työyhteisön toimintakyvyn koetukselle. Keskinäinen tuki vähenee ja oma näytön halu lisääntyy, vaikka yhteistä ponnistusta ja luovuutta jähmettymisen sijaan juuri tarvittaisiin! Normaalien rutiinien hoitaminen heikentyy tehokkuus vähenee, työkuorma kasvaa. Mielipaha ja kauna kohdistetaan niihin, joiden koetaan olevan vastuussa asioista. Hallitsematon irtisanoutuminen lisääntyy. Keskeiset työt on vaikea hoitaa. Auttaminen ja tukitoimet tulee käynnistää välittömästi. Muutos näkyy ja tuntuu: tunteissa, elimistössä ja käyttäytymisessä. Muutos ahdistaa, kolauttaa itsetuntoa, tuo univaikeuksia, laskee työtehoa. Osa haavoittuu, suurin osa selviytyy, jotkut jopa menestyvät. Haavoittuvat riskiryhmät ja selviytyjät erottuvat sen perusteella, miten selviää taloudellisesti muutoksesta, minkälainen oma

4 terveydentila on, minkälaiset ihmissuhteet omaa, työn merkitys osana muuta elämää, ammattitaidon, iän sekä elämänotteen mukaan. Työpaikkojen muutostilanteissa on havainnoitu sitä, mistä asioista eri ryhmät puhuvat. Tätä kutsutaan muutospuheeksi. Puhe kertoo siitä, mikä on tärkeää johdolle, mikä taas askarruttaa henkilöstöä. Johdosta on tärkeää uuden organisaation visio, muutoksen strategiset hyödyt, perustelut muutokselle ja siitä seuraaville toimenpiteille, nimimuutokset, organisaatiomuutokset ja nimitykset, muutokset tuotteissa, palveluissa, työnjaossa ja asiakkaissa. Henkilöstöstä puolestaan on tärkeää saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko minulla työtä? Mitä työpaikka ja minä voimme saada /menettää? Entä mahdollisuuteni menestyä uudessa? Muutokset eduissa, tehtävissä, asemassa? Mitä tapahtuu työtovereille? Miten keskeneräiset tehtävät ja asiakkaat hoidetaan? Etenemismahdollisuuteni? Henkilöstövähennykset? Siirrot? Sijoittumispalvelut? Muutokset työpaikan järjestelmissä, politiikassa? Tärkeää on pohtia, miten vuorovaikutus saadaan hedelmällisesti sujumaan, jotta muutoksen rakentumisessa päästään yhdessä eteenpäin.

5 Luottamuksen säilyttäminen muutosten keskellä Sari Ek-Petroff, henkilöstöjohtaja Sanofi-aventis Oy Kuten kaikkialla ympärillä, myös tutkiva lääketeollisuus on joutunut viimeisten vuosien aikana kohtaamaan runsaasti muutoksia markkinoilla. Toisaalta odotetaan laajaa tutkimustyötä uusien hoitomuotojen löytämiseksi, toisaalta alkuperäislääkkeisiin ja niiden patenttisuojaan kohdistuu kovia paineita. Myös toiminta asiakkaiden kanssa on muuttunut viimeisten vuosien aikana enemmän kuin koskaan ennen. Näihin muutoksiin ja niiden mukanaan tuomiin haasteisiin olemme myös me joutuneet miettimään ratkaisuja. Pienempiä muutoksia on tehty jo aikaisemmin, mutta syksyllä 2008 olimme sen edessä, että historiamme suurimmat haasteet henkilöstön kannalta olivat edessä. Koska toiminnassamme arvot, etiikka ja moraali ovat äärimmäisen tärkeitä, piti myös nämä haasteet hoitaa hyvin. Olimme noin vuotta aikaisemmin selvittäneet henkilöstötyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta sekä tehneet tämän perusteella selkeän toimintasuunnitelman. Tämä työ auttoi meitä eteenpäin myös syksyn 2008 muutoksissa. Avoin kommunikaatioympäristö ja dialogi eri tavoin olivat olleet toiminnan kehittämiskohteina kuluneen vuoden aikana ja uusi henkilöstötutkimus näyttikin, että olimme onnistuneet loistavasti tämän tavoitteen kehittämisessä. Hyvä keskusteluyhteys luottamushenkilöiden kanssa oli myös luotu jo aikaisemmin sekä luottamus lunastettu. Avointa kommunikaatiokulttuuria eikä sen tuomaa luottamusta yrityksen johtoon luoda nopeilla toiminnoilla eikä juuri ennen ilmoitusta yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, tämä on pitkäjänteistä työtä. Avoin kommunikaatio koko muutosprosessin ajan on ensiarvoisen tärkeää, työntekijöille tulee antaa mahdollisuus kysyä, purkaa tunteitaan sekä saada tietoa koko ajan, vaikka uutta tietoa ei aina olisikaan. Muutoksiin valmistautuminen on ensiarvoisen tärkeää, hyvä suunnittelu sekä mahdollisimman monen eri tahon kuuntelu sekä mukaan ottaminen ylläpitävät luottamusta. Muutosvalmennusta kannattaa antaa jo ennakoivasti, elämmehän loppujen lopuksi keskellä jatkuvaa muutosta. Yrityksen johdon toimintaa ja sanoja seurataan hyvin tarkasti vaikeiden aikojen aikana ja siksi yhteinen ääni sekä viesti ovat tärkeitä, myös läsnäoloa kaivataan. Sopeuttamistilanteissa tulee huomioida kolme tärkeää asiaa: liiketoiminta, josta kaikki kuitenkin lähtee liikkeelle, juridiikka on osattava tehdä oikein sekä ihmiset, joihin mekin keskityimme. Omat onnistumisen avaimemme ovat: hyvä suunnittelu, muutosvalmennus, keskijohdon mukaan otto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, johtoryhmän yhteinen viesti sekä ennen kaikkea viestintä. Muutosten jälkeen pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti takaisin normaaliin toimintaan, tässä tuleekin huomioida jäljelle jäävän organisaation, ihmisten, jaksaminen ja hyvinvointi. Me tutkimme asiaa noin 6 kk muutosten jälkeen ja tulokset olivat hyvin rohkaisevia, luottamus yrityksen toimintaan ja johtoon oli pysynyt hyvänä. Syksyn 2009 pienempi sopeuttaminen olikin helpompi prosessi, kun luottamus oli olemassa ja muutosten läpivienti testattu.

6 Eteenpäin kriisistä millaisilla työhyvinvoinnin avaimilla kohti parempia aikoja Tiina Saarelma-Thiel, koulutuspäällikkö Työterveyslaitos Työpaikan kriisien ratkaisun näkökulmia ovat liiketalous/vaikuttavuus, juridiikka mutta myös inhimillisyys. Inhimillisyydellä korostetaan muutoksen käsittelyn vaikutuksia hyvinvointiin. Hyvinvointia voidaan ylläpitää työpaikoilla psykososiaalisella kriisinhallinnalla. Kriisinhallinnalle voidaan asettaa monia tavoitteita. Tärkeimpiä lienevät "henkiin jääminen", nopea toipuminen, hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen ja ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen. Tärkeää on myös esittää kysymys: Voidaanko kriisit ehkäistä? Jos, niin miten? Johto ja hyvinvoinnista huolehtivat tarvitsevat tietoa henkilöstön inhimillisestä tilasta, jotta voivat seurata tilan kehitystä ja estää pahoinvointikierteen puuttumalla asioihin ajoissa. Työpaikoilla voidaan hoitaa monia kriisiin liittyviä tehtäviä sen eri vaiheissa. Tätä varten olisi tärkeää sopia eri toimijoiden (johto, esimiehet, HR, luottamusmiehet, työsuojelu, työterveyshuolto) yhteistyöstä ja vastuista hyvissä ajoin. Esimiehen tehtäviin kuuluu myös vaikeita ja hankalia tilanteita. Niihin voi kuitenkin valmentautua esim. jos joutuu toimimaan irtisanojana. Kriisinhallinnassa usein keskitytään varsinaiseen kriisitilanteeseen, mutta yhtä tärkeää on asioiden jälkihoito. Työvoiman vähennyksen jälkeen myös työpaikalle jääville tapahtuu monia huomioitavia asioita: Työyhteisön toimintakyky joutuu koetukselle, työkuorma kasvaa, terveysongelmat kasvavat henkilöstösupistusten jälkeen ja tulee mahdollisimman pian päästä takaisin päiväjärjestykseen. Työpaikat voivat antaa erilaista tukea henkilöstölle rajussa muutostilanteessa. Eri tukimuodoilla on kullakin oma psykologinen merkityksensä. Lisäksi yhteiskunta ja järjestöt voivat tarjota rajussa muutostilanteessa työntekijöille ja yrittäjille. Onko lamassa jotain hyvää? Hyvää kriisiä ei kannata tuhlata! Muutos avaa uusia mahdollisuuksia vaikka resurssiniukkoihin innovaatioihin tai organisaatioiden uudelleenasemointiin. Yhteisvastuu auttaa menestymään - luottamuksella ja vuorovaikutuksella rakennetaan sosiaalinen pääoma. Hyviä eettisiä käytäntöjä laman torjuntaan on aloitettu työpaikoilla. Työpaikoilta on kerätty kokemuksia laman hyvistä puolista. Kriisi voi toimia kasvualustana. Mottona voidaan pitää "aution saaren teoriaa": Tärkeintä ei ole se, miksi kriisiin on jouduttu, vaan miten siitä päästään eteenpäin!

7 Wyeth henkilöstön hyvinvoinin kehittämisellä tuloksiin (yritysesimerkki) Vesa Loponen, maajohtaja Wyeth Lääketoimiala elää murrosvaihetta. Lääkekeksintöjen määrä on vähentynyt ja lääketutkimus nielee yhä enemmän resursseja. Samaan aikaan merkittävien menestysvalmisteiden patenttisuoja on raukeamassa ja tutkiva teollisuus kohtaa geneerisen (kopiolääke-) kilpailun. Lisäksi yhteiskunta valvoo tiukemmin lääkkeiden hintoja ja korvattavuutta luoden uusia hinnanleikkaus- ja lääkelaskun kasvua hillitseviä menetelmiä. Suomessakin toimiala on kohdannut paikallisesti vastaavat haasteet ja lisäksi globaali alan murros näkyy täällä toimivien yritysten toiminnoissa. Toimialamuutos aiheuttaa paineita henkilöstölle. Tiukkenevat tulosvaatimukset, työpaikan menettämisen uhka, joka liittyy organisaatioiden uudelleen järjestäytymiseen ja nopeasti viranomaisvalvonnan alla muuttuvat olosuhteet ovat arkipäivää. Wyeth oli Suomessa amerikkalaisen lääkekonsernin Pohjoismaisen yhtiön myyntikonttori vuoden 2009 loppuun saakka. Wyeth kuului täällä 15 suurimman lääkemarkkinoijan joukkoon ja mm. v myynnin kasvu oli paras 20 suurimman yrityksen joukossa. Tämän vuoden alusta Wyeth on fuusioitu Pfizeriin, maailman suurimpaan lääkeyritykseen. Wyethin organisaatiossa olivat näkyvissä 2000-luvun puolivälissä hyvin tyypilliset työhyvinvointia uhkaavat merkit. Henkilöstö oireili ja sairasti, puhuttiin tavoitteista ja tuloksesta enemmän kuin muusta työntekemiseen ja siinä viihtymiseen liittyvistä asoista. Parin vuotuisen henkilöstötutkimuksen kautta löysimme merkittävimmät kipupisteet, joiden hoitamiseen ryhdyttiin ensin Pohjoismaisella tasolla ja lopulta v paikallisen oman henkilöstöstrategian muuttamisen avulla. Tärkeää oli saada palautetta suoraan henkilöstöltä ja todella puuttua epäkohtiin. Organisaatiossa oli paljon hyvääkin ja se haluttiin säilyttää ja saada epäkohdat samalle tasolle. Esimiesten ja johdon sitouttaminen muutokseen oli elinehto jatkolle. Johtoryhmässä päätimme osallistua uudelaiseen kehityshankkeeseen ja asetimme tavoiteriman korkealle: päätimme olla yksi Suomen parhaista organisaatioista! Kehitimme uudenlaista TYHY-toimintaa. Uudistimme TYHY-työryhmän ideoimaan ja totettamaan aloitteita. Johto oli vahvasti mukana tässä toiminnassa ja henkilöstöasiat otettiin tärkeänä osana mukaan vuotuiseen liiketoimintastrategiaan. Nostimme arvotyöskentelyn korkealle ja huolehdimme esimiestyöskentelyn- ja johtamisen näkyvästä kehittämisestä. Toteutimme TYHY-päiviä, jossa koko organisaatio koki ja osallistui hyvinvoinnin ja työviihtymisen eri osa-alueisiin Wyeth menestyi Great Place to Work Institute Finlandin (GPTW) tutkimuksessa hyvin: olimme yleisen sarjan 13. paras organisaatio. Tuossa tutkimuksessa henkilöstöpalautteen osuus on 75% tuloksesta, loppuosa kattaa työpaikkaan liittyviä yleisiä asioita (miten tietyt asiat, kuten työterveyshuolto, koulutus jne on järjestetty). Vuoden 2008 keväällä Wyeth konserni päätti toteuttaa liiketoiminnassaan uudelleen järjestelyitä ja tämä merkitsi Suomessakin lähes 20 %:n vähentämistä henkilöstöstä. Vähentämisprosessi oli organisaatiolle rankka, mutta päätimme silti osallistua uudelleen GPTW:n kehittämishankkeeseen ja mittaukseen. Toteutimme henkilöstövähennykset rehdisti ja mahdollisimman avoimesti, huolehtien jatkuvasta tiedottamisesta. Samalla jatkoimme TYHY-toimintaa. Tämä palkitsi, sillä

8 Wyeth oli GPTW n vuoden 2009 mittauksessa Suomen 6. paras organisaatio huolimatta YTneuvotteluista ja vaikeasta vuodesta. Tärkeää organisaation hyvinvoinnin ja viihtyvyyden toteutumisessa on johdon vahva rooli ja arvojen kautta tapahtuva toiminta. Tärkeintä ei ole keksiä uusia kikkoja viihtymiselementtejä, vaan aitous kaikissa niissä aloitteissa, joita hyvinvoinnin nimissä tehdään.

9 HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN TYÖYHTEISÖMUUTOS KUNTANÄKÖKULMA Perehdyttämistä ja kokemuksia etsimässä Antti Syväjärvi, professori Lapin yliopisto Suomalaiset kunnat ovat tieto- ja osaamisintensiivisiä organisaatioita työyhteisöineen. Kunnat ovat tällä hetkellä suurien muutosturbulenssien kohteina, jolloin keskeiseksi muodostuvat kuntien läpikäymät työyhteisömuutokset. Henkilöstö- tai ihmislähtöinen toimintatapa edellyttää paljon ihmisiltä itseltään, mutta myös ihmislähtöiseltä työyhteisöjen johtamiselta. Yksi lähestymistapa onnistuneeseen kuntamuutokseen perustuu ihmisten perehdyttämisen osaamiselle ja toisaalta ihmisten kokemusten huomioimiselle. Onnistuneilla työyhteisömuutoksilla on yhteyttä perehdyttämisen ja kokemuksellisen organisaatioelämän kokonaisuuteen sekä muutamaan muuhun keskeiseen työyhteisölliseen, johtamisopilliseen ja organisatoriseen haasteeseen. Syväjärvi tarkastelee esityksessään kuntamuutoksen taustoja ja työyhteisömuutosta, joista saatuja perehdyttämisen ja työyhteisötilan tutkimushavaintoja peilataan muutoksen onnistuneisuuteen.

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Muutostuki kriisitilanteessa yksilö, organisaatio ja yhteiskunta Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura Kruunupuisto, Punkaharju 24.4.2012 24.4.2012 Tiina Saarelma-Thiel

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Terveys ja työ kättä lyö. Terveellinen työ yhteinen etu Kuusankosken aluetapahtuma 4.11.2009 Harri Vainio

Terveys ja työ kättä lyö. Terveellinen työ yhteinen etu Kuusankosken aluetapahtuma 4.11.2009 Harri Vainio Terveys ja työ kättä lyö Terveellinen työ yhteinen etu Kuusankosken aluetapahtuma 4.11.2009 Harri Vainio Maailma muuttuu "Maailma on meille liian suuri. Liian paljon tapahtuu. Yrität minkä voit, yhtä kaikki

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Hyvinvoinnin johtaminen 2011

Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Uudistu ja uudista messut 29.9.2011 Ossi Aura Excenta Oy, jatkossa Pohjola Terveys Oy Hyvinvoinnin johtaminen johtamista josta voi innostua! Hyvinvointia johdetaan ensin ylhäältä

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työkyky ja terveysjohtaminen tehdasteollisuudessa. Jari Ojasti Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Työkyky ja terveysjohtaminen tehdasteollisuudessa. Jari Ojasti Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Työkyky ja terveysjohtaminen tehdasteollisuudessa Jari Ojasti Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Työkyky- ja terveysjohtaminen tehdasteollisuudessa Jari Ojasti Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Keskinäinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Minkälainen on huomisen osaaja?

Minkälainen on huomisen osaaja? Minkälainen on huomisen osaaja? Kaisa Vikkula Ekonomipäivä 30.11.2006 Elämme keskellä murrosta Muutoksen vauhdittajat Globalisaatio ja säätelyn purkaminen Informaatio- ja viestintäteknologian nousu Seuraukset

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen

Lisätiedot

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut - Luentoa ja harjoituksia 19.5.2015 Sisältöä Perusteluja puheeksi ottamiselle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot