Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen kehittämisohjelman seutuohjausryhmä

Transkriptio

1 1 (7) PÖYTÄKIRJA Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen kehittämisohjelman seutuohjausryhmä Kokous: kello Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikön kokoustila Omena, os. Hammareninkatu 8 B, 4.krs Osanottajat: Tuija Mannila, este varajäsen Tuula Mikkonen, Pj. Muut osallistujat: Maritta Närhi, este varajäsen Mika Vuori, este Markku Männikkö (varajäsen Erkki Paloniemi) Lasse Silvan, este varajäsen Jarmo Kivineva, este Kari Auvinen (varajäsen Markku Vuorinen) Timo Toivonen varajäsen Pentti Sivunen (pj.), este Sijalla Pekka Mansikkamäki Eeva Halme varajäsen Jenni Harjula varajäsen Erkki Lyden (varajäsen Matti Peltola) Vesa Jouppila (varajäsen Regina Saari) Sirkka Saarikoksi (varajäsen Teuvo Pernu) Peer Haataja (varajäsen Markus Sjölund) Lotta Lammi, palveluyksikön johtaja oto. Riina Hiipakka-Lahti, kehittämispäällikkö Matti Luukinen, kehittämispäällikkö Mari Toivonen, hankepäällikkö Merja Vänttinen-Ala, koordinaattori esittelijä sihteeri

2 2 (7) 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Kokouksen osallistujat Sihteeri merkitsee osallistuneet pöytäkirjaan. 3 Kokouksen esityslista Seutuohjausryhmän jäsenille on toimitettu kokouksen esityslista ennakkoon. Päätösehdotus. Palveluyksikön johtaja oto. Lammi. Seutuohjausryhmä hyväksyy ennakkoon toimitetun esityslistan kokouksen esityslistaksi. 4 Seutuohjausryhmän edellisen kokouksen pöytäkirja Päätösehdotus. Palveluyksikön johtaja oto. Lammi. että hyväksytään ohjausryhmän jäsenille ja asiantuntijoille sähköpostitse toimitettu kokouksen pöytäkirja. Seutuohjausryhmä hyväksyy pöytäkirjan siten, että pöytäkirjan kohdan 5 Kaupunkiseudun kuntien panostukset vuonna 2013 työllisyydenhoidon palvelujen kehittämiseen päätökseen lisätään, että Pirkkalan kunnan panostus työllisyydenhoidon palvelujen järjestämisen on kasvamassa vuoden 2012 tasosta, koska kuntaan ollaan rekrytoimassa uuteen tehtävään työllisyysasioista vastaavaa henkilöä kevään 2013 aikana. 5 Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman ( ) työsuunnitelma 2013 Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelma vuosille jakautuu neljään strategiseen päämäärään; 1. Tampereen kaupunkiseudulla työllisyydenhoitoa kehitetään seudullisena yhteistyönä. 2. Jokaisella nuorella on vastuullinen työllisyyttä edistävä palvelu 3. Asiakkaille tuotetaan Tampereen kaupunkiseudulla yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia, jotka johtavat työelämäosallisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta työhön

3 3 (7) 4. Pitkään työttöminä olleille tarjotaan suunnitelmallisia ja oikea-aikaisia palveluita, joilla tuetaan työllistymistä työmarkkinoille ja vastataan työantajien rekrytointitarpeisiin sekä ehkäistään työelämästä syrjäytymistä ja pidennetään työuria. Jokaiselle strategiselle päämäärälle on ehdotettu erilaisia toimenpiteitä ja työsuunnitelma rakentuu näiden toimenpiteiden toteuttamiseen. Työsuunnitelmaan on kirjattu toimenpideehdotuksia, jotka käynnistyvät / ovat käynnistyneet vuonna Työsuunnitelma 2013 liite 1. että hyväksytään Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman työsuunnitelma vuodelle että se hyväksyy Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman työsuunnitelman vuodelle 2013 ja että seutuohjausryhmä velvoittaa seutujohtoryhmää aloittamaan pikaisesti neuvottelut siitä, miten palvelutarvearvion ja palveluohjauksen kehittäminen viranomaisyhteistyönä etenee ja että jatkossa seutuohjausryhmän kokouksissa käydään läpi omana asiakohtanaan toimintaympäristön tilannekatsaus. 6 Hakemus nuorten palveluiden koordinoinnista Pirkanmaan ely keskukselle Tampereen työllisyydenhoidon palveluyksikkö (TYPA) on valmistellut yhteistyössä konsernihallinnon tilaajan ja kaupunkiseudun kuntien kanssa projektitukihakemusta, jolla haetaan rahoitusta nuorten palveluiden koordinointi-yhteistyön järjestämiseksi kaupunkiseudulla. Rahoitusta haetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Tarkoituksena on, että johtoryhmä täydennettynä työnantajien ja oppilaitosten edustajalla toimii po. hankkeen ohjausryhmänä. Seutujohtoryhmä hyväksyi kokouksessaan omalta osaltaan jätetyn projektihakemuksen todeten, että johtoryhmän rooliin po. projektin ohjausryhmänä palataan kun on saatu päätös projektitukihakemuksen hyväksymisestä. Esittelen jätetyn tukihakemuksen tarkemmin kokouksessa. Hankehakemus liite 2. että seutuohjausryhmä hyväksyy omalta osaltaan jätetyn projektihakemuksen osana kehittämisohjelman täytäntöönpanon resursointia ja että resursointiin palataan mikäli rahoitushakemus ei tule hyväksytyksi.

4 4 (7) 7 Välke- ja AKSU-projektin loppuraporttien esittely Aksu-hankkeen loppuraportti ajalta Aksu-hankkeen toteutti yhteistyössä Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Tampereen TE-toimisto. Hankkeessa työskenteli kaksi kaupungin työntekijää ja kaksi TEtoimiston työntekijää. Hankkeen tavoitteita olivat rakennetyöttömyyden alentaminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, työttömyydestä aiheutuvien menojen vähentäminen pitkällä aikavälillä sekä osallisuutta lisäävien palvelukokonaisuuksien käytön ja vaikuttavuuden tehostaminen. Hankkeessa tehostettiin aktivointisuunnitelman käyttöä heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden palveluohjauksen välineenä. Erityisesti tavoitteena oli ohjata Tampereen työtoimintaan asiakkaita, jotka hyötyvät työnjohdolliseen ohjaukseen tai yksilöohjaukseen perustuvaan Tampereen työtoimintaan. Hankkeen kohderyhmiä olivat nuoret vuotiaat tamperelaiset nuoret, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat yli 29-vuotiaat tamperelaiset työnhakija-asiakkaat. AKSU -hankkeeseen kutsuttiin kaiken kaikkiaan 810 asiakasta, joista haastateltiin 580 asiakasta. Aktivointisuunnitelmia tehtiin 572. Jos aktivointisuunnitelmaa ei tehty, syynä oli mm. asiakkaan siirtyminen työmarkkinoiden ulkopuolelle lähiaikoina (esimerkiksi äitiys- tai sairauslomalle jääminen) tai asiakas tuli päihtyneenä. Hankkeen tavoitteena oli, että vähintään 50 % asiakkaista on alle 30 -vuotiaita. Tavoite ei aivan täyttynyt. Koko hankkeen aikana kutsutuista oli alle 30 -vuotiaita n. 39 %. Ko. kohderyhmälle oli samaan aikaan palveluja tarjolla runsaasti TE -toimistossa ja todennäköisesti siitä syystä 50 prosentin tavoite ei täyttynyt. Asiakkaille tehtiin yleensä useampi kuin yksi ohjaus. Eniten ohjauksia tehtiin kuntouttavaan työtoimintaan. Sinne ohjattiin 161asiakasta (luku sisältää myös työnjohdolliset paikat). Monella asiakkaalla oli pitkän työttömyyden lisäksi jossain määrin elämänhallinnallisia ongelmia, joihin kuntouttavalla työtoiminnalla ajateltiin saavan parantumista. Työvoiman palvelukeskukseen ohjattiin 104 asiakasta. Prosessinomainen työskentelytapa katsottiin heidän kohdallaan tarpeelliseksi, koska jonkinlaiset valmiudet avoimille markkinoille olivat olemassa, vaikka omatoiminen haku ei ollut johtanut tuloksiin. Kiinnittyminen työvoiman palvelukeskukseen oli hyvä. Noin % ohjatuista jäi sinne asiakkaiksi. Työvoimakoulutukseen ohjattiin 56 asiakasta, joista osa hyväksyttiin koulutukseen. Työnhakuryhmiin ohjattiin asiakkaita jonkin verran (48). Kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) palveluihin ohjattiin 42 asiakasta (sisältää maahanmuuttajien työharjoittelu palvelut, Kestävät koulutus- ja uravalinnat, Nuorten verkostotyöpajan sekä osaamisen kartoituksen, joka tuli uutena palveluna syksyllä

5 5 (7) 2012). Perusterveystarkastukseen ohjattiin 153 asiakasta. Monen kohdalla tilanne oli se, ettei terveystarkastusta oltu tehty vuosiin. Kaikille ajanvarauksessa käyneille asiakkailla annettiin lähtiessä mukaan asiakaspalautelomake, joka heidän pyydettiin täyttämään ja jättämään nimettömänä aulan postilaatikkoon. Lomakkeessa on ensin pyydetty arviomaan asteikolla, 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä, seuraavia asioita: 1) odotukset tapaamiselta, 2) tapaamiselta saamasi hyöty ja 3) oma panoksesi tapaamisella. Näiden lisäksi lomakkeessa on neljä riviä tyhjää tilaa, johon asiakkaat ovat voineet halutessaan kirjoittaa lisähuomioita, palautetta tai omia kokemuksia. Lomake on yksinkertainen ja se on nopea ja helppo täyttää, mutta mahdollistaa myös syvemmän palautteen antamisen ja omien kokemuksien jakamisen. Kaiken kaikkiaan sanallinen palaute oli lähes poikkeuksetta positiivista. Työntekijöitä kiiteltiin ystävällisiksi, ymmärtäviksi ja asiallisiksi. Usealle palautteenantajalle oli tärkeää se, miten paljon heille ja heidän asioilleen annettiin aikaa, ja että oli hyvä, että kuunneltiin mitä itse halusin. Lisäksi Aksu-hankkeessa kehitettiin ryhmäinfo palvelua asiakkaille, Tampereen työtoimintaa ja vertaiskehittämistä asiakastyötä tekeville virkailijoille. Lisäksi Aksu-hanke osallistui työttömien terveystarkastusten kehittämistyöhön. Välke-projektin loppuraportti ajalta , kaupungin rinnakkaishanke Välke-projektin tavoitteena oli kehittää Tampereen välityömarkkinoita sisällöllisesti ja lisätä vaikuttavuutta eli välityömarkkinoilta siirrytään avoimille työmarkkinoille. Välke-projektissa oli kolme toimintalinjaa. Ensimmäisessä toimintalinjassa kehitettiin välityömarkkinoiden koordinoimista. Tavoitteena oli, että välityömarkkinat muodostavat jäsentyneen ja koordinoidun kokonaisuuden, jossa jokaisella välityömarkkinatoimijalla on oma osuutensa ja tehtävänsä työllistymisprosessin hoitamisessa ja välityömarkkinoille ohjaavat viranomaiset pystyvät tunnistamaan, mistä palvelusta kukin työnhakija-asiakas hyötyy. Konkreettisena tuloksena syntyi välityömarkkinoiden Toimijakartta. Toimijakartta löytyy osoitteesta ja sinne on profiloitu noin 50 yhdistystoimijaa Tampereelta. Toimijakartta sisältää profilointilomakkeen, joka auttaa asiakasta ja työntekijää hahmottamaan asiakkaan tilanteen ja tavoitteet työllistymisen osalta. Toimijakartta on hyvä perehdytyksen väline Tampereen välityömarkkinoille. Välke käynnisti syksyllä 2012 yhdistysten auditoinnit, jonka tavoitteena on löytää ne yhdistystoimijat, jotka tukevat aidosti asiakkaan siirtymää avoimille työmarkkinoille. Syksyllä auditoitiin 11 suurinta työllistävää yhdistystä. Auditointikäynnillä kartoitettiin mm. yhdistyksessä tarjolla olevat työtehtävät, vaatimukset (koulutus ja työkokemus), yksilöohjauksen sisältö, lisäpalveluiden (koulutukset ja työhönvalmennuksen) käyttö ja yhdistyksen vaikuttavuus. Tampereen kuntakokeilussa tullaan jatkamaan auditointikäyntejä.

6 6 (7) Asiakasohjauksen kehittämiseksi Välke järjesti kaksi laajempaa asiakasohjauskoulutusta TEtoimiston, Työllisyydenhoidon palveluyksikön ja sosiaalipalveluiden työntekijöille. Lisäksi Välke yhdessä Aksu-hankkeen kanssa järjesti kolme teemallista vertaiskehittämistapaamista. Vertaiskehittämistapaamiset tulevat jatkumaan Tampereen kuntakokeilun myötä. Toisena toimintalinjana oli työnantajayhteyksien vahvistaminen. Välityömarkkinoiden työskentelymahdollisuuksien ja palveluiden sisältö kehittyy työelämälähtöisesti vastaamaan avointen markkinoiden tarpeita. Välityömarkkinatoimijoilla ja avointen markkinoiden työnantajilla on keskenään kiinteää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa. Tavoitteena on sosiaalisten yritysten välityömarkkina-roolin vahvistaminen. Välkkeen Työ- ja elinkeinohallinnon rinnakkaishankkeessa on kehitetty välityömarkkinoiden vaikuttavuutta asiakkaiden näkökulmasta. Välityömarkkinoilla täsmäkoulutetaan ja -valmennetaan työntekijöitä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuetun työn ja ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen yhdistäminen avoimille työmarkkinoille johtavaksi kokonaisuudeksi sekä edelleensijoittaminen vakiintuvat alueella yleiseen käyttöön. Työhönvalmennusta käytetään nykyistä huomattavasti yleisemmin työssä suoriutumisen ja avointen työmarkkinoiden työtilaisuuksien löytymisen tukena. Asiakkaisiin kohdistuvista palveluista raportoidaan TEhallinnon väliraporteissa ja niiden vaikuttavuudesta ei ole raportoitu tässä raportissa. Välke järjesti välityömarkkinatoimijoille yhteensä 12 laajempaa työkokousta, joihin osallistui noin osallistujaa /tilaisuus. Välke järjesti yhteensä 9 koulutuskokonaisuutta, joiden teemoina työhönvalmennus, markkinointi, työnantajayhteistyö, tuotteistaminen ja työpaikkaohjaaminen. Välke järjesti infoa ja koulutuspäiviä yhteensä 6 kertaa. Info- ja koulutustilaisuuksissa kerrottiin ajankohtaisia teemoja hankkeeseen liittyen, ajankohtaisia asioita työllisyydenhoidon kentältä sekä erilaisia koulutuksia (mm. CV, työnhaku, osuuskuntayrittäjyys, sosiaalinen yrittäjyys). Välke järjesti yhteensä 15 aamukahvitilaisuutta eri toimijoiden luona. Aamukahvitilaisuuksissa tutustuttiin eri toimijoihin (3.sektori, säätiöt) ja kuultiin ajankohtaisista työllisyydenhoidon teemoista. Välke sai paljon kiitosta hyvästä verkostoyhteistyöstä ja yhdessä yhdistystoimijoiden kanssa päätettiin jatkaa verkostotapaamisia yhdistysten vaikuttamisverkoston kautta. Verkosto kokoontui yhden kerran syksyllä 2012 ja seuraava tapaaminen on Verkoston tavoitteena on välittää tietoa eri toimijoiden (kunta, TE-toimisto ja yhdistykset) työllisyydenhoidon ajankohtaisista teemoista. Yhdistysten oli mahdollista hakea kehittämisavustusta ja hankkeen aikana toteutui yhteensä 8 osahanketta. Osahankkeita toteuttivat Työllistämisyhdistys Etappi ry, Siltavalmennus yhdistys ry, Muotialan asuin- ja toimintakeskus, Taimi ry, Pispalan kumppanuus ry, Sopimusvuori ry, Setlementti Naapuri ry/naistari ja Neo-Act Oy. Osahankkeiden jälkeen yhdistykset jatkoivat työllistämistoimintansa kehittämistä. Välke oli mukana kehittämässä kaupungin palkkatukityöllistämistä. Kaupungilla siirryttiin asiakaspalveluperusteiseen palkkatukityöllistämiseen, joka tarkoittaa sitä, että asiakkaalle etsitään kaupungin yksiköistä hänen työllistymistään edistävä palkkatukipaikka. Palkkatukeen lisätään tarvittaessa työhönvalmennusta ja työssäoppimispainotteista koulutusta. Välke kehitti palkkatuen seurantalomakkeen ja siihen liittyvät väliarvioinnit. Seurantalomakkeen ja väliarviointien tavoitteena on lisätä palkkatuen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Välke kehitti yleisesti työnantajayhteistyötä ja kontaktoi ja markkinoi työllisyydenhoidon palveluita yksityisille työnantajille.

7 7 (7) Kolmantena toimintalinjana on uusien työtilaisuuksien luominen. Tavoitteena on työpoolin perustaminen Tampereelle. Välke-työpooli on osaamisen kehittämisen konsepti ja yksi mahdollinen väylä avoimille työmarkkinoille. Välke yritti käynnistää Tulevaisuuden Tuottamoa, joka olisi perustunut yhdistysten edelleensijoittamismalliin, mutta Tuottamon toiminta ei lähtenyt käyntiin. Välke projektista on tehty laaja ulkoinen arviointi. Lisäksi hankkeen hyvistä toimintamalleista ja uusista palveluista teetettiin selvitystyö. Molempien raporttien tekijänä oli Sosiaalikehitys Oy. että merkitään tiedoksi AKSU- ja Välke-projektin loppuraportit. 9 Seutuohjausryhmän kokoukset 2013 Palveluyksikön johtaja oto Lammi: Seutuohjausryhmän on syytä pitää vielä v kokoukset touko-kesäkuussa ja lokakuussa. että seutuohjausryhmä pitää seuraavat v kokoukset ke 5.6. klo 13 ja ke klo Muut esille tulevat asiat Muita asioita ei ollut. 11 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo