Hankesuunnitelma TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Toteutusaika: Toiminta-alue: Pohjois-Karjala Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Toimintalinja 3, erityistavoite 6.1 Tarve: Pohjois-Karjalassa on herännyt huoli siitä, kuinka heikossa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille taataan riittävät palvelut myös tulevaisuudessa työelämäosallisuuden varmistamiseksi. Lausunnolla olleessa uudessa kasvupalvelulaissa painotus on yritysten ja nopeasti työllistyvien palveluissa. Laki ei rajaa työvoimapalveluiden sisältöä ja kohderyhmää yhtä tarkasti kuin nykyinen lainsäädäntö. Tämä antaa tulevalle maakunnalle suuremman vapauden ja vastuun järjestää työllisyyspalvelut alueen tarpeita ajatellen. Tulevan maakunnan päättäjät tarvitsevat riittävästi tietoa heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteesta maakunnassa ja heidän palvelutarpeistaan, jotta sopivia palveluita suunnataan myös heille. Kunnissa ja järjestöissä koetaan tarvetta uudenlaisten palveluiden ja niiden toteuttamistapojen löytämiselle heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmälle. Palveluja heille on, mutta uuteen maakuntamalliin ja sen hankintakäytäntöihin sopiakseen, ne pitäisi järjestää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kokonaispalveluita ja niiden toteuttamistapoja olisi tarvetta pilotoida eri kohderyhmien osalta alueellisesti, koska työllisyystilanne ja väestörakenne vaihtelevat. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamat työvoimapalvelut (palkkatuki, koulutuspalvelut) päättyvät todennäköisesti Myös kansalliset työvoimapalvelut nykyisessä muodossaan päättyvät jossain vaiheessa loppuvuodesta Vielä ei tiedetä, missä muodossa ja milloin nämä palvelut tulevat maakuntauudistuksen jälkeen jatkumaan. Työttömän henkilön näkökulmasta tämä pahimmillaan tarkoittaa useiden kuukausien katkosta työvoimapalveluiden saatavuuteen. Yhdistysten rooli työtehtävien tarjoajina heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille esim. kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatuetun työn osalta on Pohjois-Karjalassa merkittävä. Jotta yhdistykset voivat toimia työllisyyskentällä, tarvitsevat ne tukea. Tuki lisää myös yhdistysten työllisyystoiminnan vaikuttavuutta. Yhdistysten työllisyystoimintaa on kehitetty pitkään Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toimesta. Vuonna on tavattu 55 työllistymistä tukevaa toimintaa tarjoavaa yhdistystä Pohjois-Karjalassa. Tapaamisissa esille nousi huoli yhdistysten toimintaedellytyksistä maakuntauudistuksen toteuduttua. Lisäksi yhdistykset toivat vahvasti esille tarpeen saada käytännön tukea työllisyystoimintaansa. Maakuntauudistuksen valmistelussa täytyy yhdistysten roolia työllistymisen tukemisessa tuoda näkyväksi, jotta yhdistysten potentiaali ei jää tulevaisuudessa hyödyntämättä. Muutosvaiheessa yhdistykset tarvitsevat uudenlaista osaamista ja yhteistyömuotoja voidakseen jatkaa tärkeää työtään maakuntauudistuksen jälkeen.

2 Maakuntauudistuksen myötä työvoimapalvelut ovat suuressa muutoksessa. Tämän hetkisen tiedon mukaan Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto lakkautetaan ja osa niiden toiminnoista siirtyy maakuntahallinnon sisälle. Vuoden 2020 jälkeen maakunta hankkinee nykyistä suuremman osan työvoimapalveluista palveluntuottajilta. Näitä työllisyyspalvelumarkkinoita ei tällä hetkellä vielä Pohjois-Karjalassa ole. Innovatiivisten hankintojen varmistamiseksi on tärkeä kehittää sekä hankintaosaamista että palveluntuottajien osaamista toimia markkinaehtoisesti. Yhdessä hyvin toimivan työllisyystoimijoiden verkoston kanssa olisi tarvetta kehittää toimintaa vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Tavoitteena on: 1. Kehittää räätälöityjä palvelukokonaisuuksia ja kokeilla niitä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi a) tunnistaa alueelliset työvoimatarpeet ja työttömien palvelutarpeet b) kehittää uudenlaisia sekä jo olemassa olevia palveluja ja toimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa työllisyyden edistämiseksi c) toteuttaa työttömien asiakkaiden tarpeita vastaavia kokonaispalveluita, jossa asiakas saa yhdeltä luukulta kaikki työllistymisen polullaan tarvitsemansa palvelut 2. Kehittää maakunnallisia toimivia työllisyyspalvelumarkkinoita yhdessä muiden toimijoiden kanssa a) tukea työllisyystoimijoiden yhteistä kehittämistyötä pohjoiskarjalaisten työllisyyspalvelumarkkinoiden rakentamiseksi b) lisätä maakunnan työllisyystoimijoiden hankinta- ja palveluntuottamisosaamista c) tunnistaa järjestöjen roolit työllistymisen tukemisessa, kehittää niitä sekä tukea järjestöjen toimintamahdollisuuksia tulevilla työllisyyspalvelumarkkinoilla d) kehittää monitoimijaisten verkostojen muodostumista työllisyyspalveluiden toteuttamiseksi alueilla Kohderyhmiä ovat 1. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on tarve yhteen tai useampaan seuraavista o osaamisen kehittäminen o työnhakuvalmiuksien kehittäminen o uravalinnan selkiyttäminen o tuki urapolun toteuttamiseen o lisätuki suomalaiseen työelämään pääsemiseen 2. Maakunnan työllisyystoimijat ja työllisyyspalvelumarkkinoilla toimimisesta kiinnostuneet tahot, erityisesti järjestöt. Asiakasmäärä hankkeen aikana.

3 Toiminta Räätälöityjen palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja niiden toteuttaminen heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymiseksi alueellisten työvoimatarpeiden kartoittaminen yhdessä kehittämisyhtiöiden, elinkeinoelämän, kuntien ja te-hallinnon kanssa työttömien palvelutarpeiden tunnistaminen alueellisesti yhdessä te-hallinnon, kuntien ja järjestöjen kanssa tehdään alueelliset suunnitelmat työttömille tarjottavien palveluiden kokonaisuudesta yhdessä kuntien, järjestöjen ja te-hallinnon kanssa toteutetaan alueellisesti hankkeen valmennus- ja ostopalveluresursseilla työllisyyttä tukevia palveluita valmennusresurssia voidaan käyttää esimerkiksi työhönvalmennukseen eri työttömien kohderyhmille, koulutusvalmennukseen, työnetsintään ostopalveluresursseja voidaan käyttää esimerkiksi ammatillisen ja korttikoulutusten hankkimiseen, työnhakutaitojen vahvistamiseen, työelämälähtöiseen suomen kielen valmennukseen, itsensä työllistämisen tukemiseen tuetaan kuntien ja järjestöjen työllisyyspalveluiden kehittämistyötä ja henkilöstön osaamisen lisäämistä arvioidaan yhdessä palvelunkäyttäjien, kuntien, järjestöjen ja te-hallinnon kanssa kokonaispalvelumallia, jossa asiakas saa yhdeltä luukulta kaikki työllistymisen polullaan tarvitsemansa palvelut hanke edistää toiminnallaan 1000 uutta työpaikka -kokeilun tavoitteiden toteutumista Rakennetaan maakunnallisia toimivia työllisyyspalvelumarkkinoita yhdessä muiden toimijoiden kanssa kootaan työllisyystoimijoita yhteiseen työskentelyyn, jossa rakennetaan tavoitetilaa tulevaisuuden työllistymistä tukevalle toiminnalle tuetaan työllisyystoimijoita tavoitetilan saavuttamiseksi tunnistetaan järjestökohtaisesti ja alueittain järjestöjen mahdollisuudet tarjota työllistymistä tukevaa toimintaa ja palveluita järjestetään koulutusta ja asiantuntijaohjausta hankinta- ja palveluntuottamisosaamisen lisäämiseksi yhdistyksille, kunnille, maakunnan kasvupalveluille tuetaan monitoimijaisten verkostojen muodostumista, jotta työtön saa työllistymistä tukevat palvelut yhdeltä luukulta tuotetaan ja toimitetaan tietoa maakunnan väliaikaishallinnolle, maakuntavaltuustolle sekä kasvupalveluiden työntekijöille järjestöjen työllisyystoiminnasta ja sen merkityksestä sekä vaikutuksista

4 Tulokset: Hankkeen asiakkaista 35 % aloittaa ammatillisen koulutuksen tai työllistyy. Resurssit Henkilöstö: - Projektipäällikkö 1 - Kehittämispäällikkö 2 - Valmentaja 12 - Yhdistysneuvoja 2 - Projektiassistentti 1 Hankevalmistelu Hanketta on valmisteltu neuvottelemalla keskeisten työllisyystoimijoiden kuten Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen ja TE-toimiston, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja SiunSoten kanssa. Kaksitoista kuntaa on tavattu kesä- elokuussa. Yhteistyöstä tullaan neuvottelemaan vielä seudullisten kehittämisyhtiöiden, yrittäjäjärjestön ja Kauppakamarin kanssa. Yhdistyksille hankeideaa on esitelty Joensuussa järjestetyssä tilaisuudessa Maakunnan yhdistyksille on lähetetty sähköinen kysely, jolla kartoitetaan heidän tarpeitaan hankkeen toiminnan suhteen. Lisäksi hankkeesta on keskusteltu suurimpien työllistävien järjestöjen kanssa. Budjetti ja rahoitussuunnitelma Yhteensä Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Matkakustannukset Flat rate 15% Yhteensä Rahoitussuunnitelma Yhteensä ESR (80%) STEA Kunnat Muu yksityinen Yhteensä

5 Hankkeen valmistelun yhteyshenkilöt: Sanna Saastamoinen Johanna Seppänen