Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014

Transkriptio

1

2

3 3

4 Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 65,0 64,5 62,5 63,1 64,4 62,1 62,2 62,7 58,1 50 % 40 % 30 % 10,7 11,1 11,8 11,7 10,9 9,8 9,8 10,8 16,9 20 % 4,2 4,1 4,0 4,2 3,9 7,3 7,5 7,4 7,4 10 % 20,1 20,3 21,7 21,0 20,8 20,9 20,4 19,0 17,6 0 % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Koko maa Elokuu Nuoret työnhakijat Pitkäaikaistyöttömät Ulkomaalaiset Muut

5 Rakennetyöttömyyden toimenpideohjelma Lapin ELY-keskus ja Lapin TE-toimisto nimesivät työryhmän valmistelemaan rakennetyöttömyyden toimenpideohjelman vuosille Työryhmässä on ollut edustus ELYstä, TE-toimistosta, kunnista, oppilaitoksesta sekä palveluntuottajalta Työryhmän tehtävänä oli laatia nykytilan arviointi, asettaa määrälliset tavoitteet, esittää ehdotuksia palveluiden kohdentamisesta kohderyhmälle sekä esittää uusia avauksia ja ehdotuksia toteutettavista toimenpiteistä, palveluiden toteuttamistavoista, hankittavista palveluista sekä hankkeista Työryhmän raportin pohjalta johto laatii toteuttamissuunnitelman, jota käsitellään yhdessä kumppanien kanssa 5

6 Työryhmän mietintöjä Kohderyhmän priorisointia; vuotiaat pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät Kohderyhmässä noin työnhakija-asiakasta Heterogeeninen kohderyhmä, paljon myös esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneita tai pitkän työuran omaavia Tämän kohderyhmän asiakkaat voivat olla suht. kevyelläkin otteella vietävissä työmarkkinoille: ei pitkiä kuntouttavia toimenpiteitä vaan enemmänkin osaamisen ja valmiuksien kehittämistä sekä työmahdollisuuksien etsimistä ja löytämistä 6

7 Ehdotuksia tavoitteiksi ja toimenpiteiksi: TE-toimiston palveluprosessin ja asiakasohjauksen tehostaminen: asiakkaiden haltuunotto ja palvelutarpeiden selvittäminen sekä palveluihin ohjaaminen ja rakennetyöttömyyden hoitaminen koko TE-toimistotasolla; sisäinen organisoituminen ja riittävä resurssointi Työnantajayhteistyön kehittäminen ja työllistymisen tukeminen: hakijalähtöistä työnantajayhteistyötä, mätsäystyötä, kohderyhmän markkinointia ja imagon nostamista, elinkeinoelämän mukaan ottamista, työllistämisen oikea-aikaisuutta, työhönvalmentaja- ja työnetsijäpalveluiden hyödyntämistä ja kehittämistä. Työllistymistä edistetään muun muassa tukemalla työnantajia ohjaustyössä ja työnantajavelvoitteiden hoitamisessa. Tarvitaan uusia työn tekemisen muotoja (osuuskunnat, silpputyöt). Siirtymätyöpaikkojen luominen tärkeää mutta haasteellista 7

8 Palvelujen kehittäminen ja hankinta: yksittäisten palvelujen hankkimisen sijaan kokonaisten prosessien ostamiseen. Keskiössä räätälöidyt ja täsmä koulutustyyppiset ratkaisut ja osatutkintokoulutukset kokonaisten pitkien ammattitutkintojen sijaan. Koulutetaan työnantajien tarpeisiin ja korostetaan työelämälähtöisiä malleja ja työssäoppimisen merkitystä. Uusien palveluiden suunnittelu 2015, uudet palvelut käytössä Yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten kanssa jo suunnitteluvaiheessa, yhteinen kehittämisryhmä? Kumppanuuden rakentaminen ja hankkeiden hyödyntäminen: Kumppanuutta rakennetaan kumppanuussopimuksien kautta. Eri toimijoiden asemointi kokonaisuuteen ja työnjaosta sopiminen on tärkeää. Yhteisen näkemyksen luominen on kumppanuuden rakentamisen kivijalka. Verkosto-osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Hankeaktivointi: ELYn ja TE-toimiston painotukset hankeaktivoinnissa selvästi tukemaan rakennetyöttömyyden hoitamista, systemaattista hankeaktivointia ja yhteistä hankesuunnittelua 8

9 Työelämälähtöiset palvelupolut työllistymisen tukena projekti (ESR) Toimintalinja 3: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1: nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

10 Projektin tavoitteet Hankkeen tavoitteet ovat: 1) Pitkäaikaistyöttömien asiakasanalyysi ja palvelutarpeiden kartoittaminen 2) Kumppanuuden rakentaminen ja kehittäminen työllisyydenhoidossa Lapissa 3) Työnantajayhteistyön kehittäminen 4) Työelämälähtöisten palvelupolkujen ja työvoimapalvelujen kehittäminen rinnakkaishankkeen kautta sekä 5) Arviointitiedon tuottaminen hankkeen tulosten ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta Hankkeen painopisteenä alle 30-vuotiaiden ja yli 54- vuotiaiden työllistymisen edistäminen

11 Työelämälähtöisten palvelupolkujen ja työvoimapalvelujen kehittäminen Kehittämisen painopisteenä ei ole niinkään yksittäiset palvelut vaan niistä muodostuvat kokonaiset palveluprosessit ja -polut asiakkaille Työvoimakoulutuksia kehitetään työtehtävälähtöisesti ja niitä voidaan hankkia ja toteuttaa täydennyskoulutus- ja täsmäkoulutustyyppisinä malleina.tavoitteena on kouluttaa asiakkaista moniosaajia työelämän tarpeisiin vastaten. Palvelujen tuotekehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa jo koulutusten suunnitteluvaiheessa. Erilaisten koulutuspolkujen mallintamiseksi rakennetaan "palvelutarjotin", johon kuvataan erilaisia mahdollisuuksia edetä koulutus- ja työllistymispolulla. 11

12 Kohderyhmä Pitkäaikaistyöttömät ja rakennetyöttömät, erityisesti alle 30 vuotiaat ja yli 54 vuotiaat, jotka ovat aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin autettavissa työelämään Verkostotoimijat; kunnat, työnantajat, kolmannen sektorin toimijat ja välityömarkkinatoimijat, palvelutuottajat, koulutttajat ja oppilaitokset 12

13 Tuottavuutta ja laatua yhteistyöllä Pohjois-Suomen yrityksiin -projekti (ESR) Toimintalinja 3: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

14 Tavoitteet Parannetaan tuottavuutta ja työelämän laatua Pohjois- Suomen mikro- ja pk-yrityksissä ja muissa työpaikoissa Tuetaan työpaikkojen kokonaisvaltaista uudistumista ja kilpailukyvyn kehittymistä Vahvistetaan johtamista ja henkilöstön osaamista Edistetään työhyvinvointia ja työssä jaksamista Tuetaan yritysten ja työpaikkojen ennakointikykyä ja vahvistetaan niiden muutosvalmiutta Edistetään työpaikkojen kehittämisen erilaisten toimintatapojen, palveluiden ja verkostojen tunnettuutta 14

15 Toimenpiteet Kehitetään Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan (ml. Te-toimistot) yritysasiakkuuksien toiminta- ja palvelumallia kokonaisvaltaisesti huomioiden olemassa olevat mallit ja hyvät käytännöt Tuetaan yritysten kehittämistyötä jakamalla tietoa, kouluttamalla, verkottamalla sekä ohjaamalla rahoituksen piiriin Verkostoidutaan vahvasti ja toimitaan yhteistyössä ja hyvien käytäntöjen jakajana mm. esr-rahoitteisten, Tekesrahoitteisten ym. alueellisten hankkeiden osalta Tiedotus, viestintä, yhteydenpito ja tiedon jakaminen 15

16 Kohderyhmät Pohjois.Suomen alueen mikro- ja pk-yritysten ja muiden työpaikkojen henkilöstö ja johto, ml. Yrittäjät Kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot ml. Julkisten yrityspalveluiden toimijat Työelämä 2020-hankkeen alueverkostot 16

17 Koordi työvoimapalveluiden hallinnointihanke (ESR) Toimintalinja 3: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Toteutus

18 Kun ESR:n osarahoittamaan alueelliseen toimintaan sisältyvä kehittämishanke edellyttää käytettäväksi työvoimapalveluita, Koordi -hanke perustaa kehittämishankkeen yhteyteen rinnakkaishankkeen, jonka kautta hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja Lapin ELY-keskuksen alueella Hanke suunnittelee ja hankkii tarvittavat työvoimapalvelut: työvoimakoulutukset ja valmennukset sekä vastaa palkkatuen delegoinnista TE-toimistolle Hankkeessa korostuu yhteistyö kehittämishankkeen, kouluttajien ja Te-toimiston kanssa, sekä yhteistyö Pohjois-Suomen suuralueen ELY-keskusten ja TEtoimistojen kanssa 18

19 Hankkeen tulokset syntyvät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta: -> työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemasa olevien työllistymisen paraneminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen -> rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen -> työvoiman saatavuus -> segregaation vähentäminen työ- ja koulutusmarkkinoilla -> ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen 19

20 Kiitos! 20