Regina Salkovic varajäsen Matti Peltola. Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Regina Salkovic varajäsen Matti Peltola. Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten"

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: klo Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (TYPA), Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat: Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Riitta Jakara varajäsen Veikko Lahtinen Regina Salkovic varajäsen Matti Peltola este Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten Peer Haataja varajäsen Markus Sjölund Sirkka Saarikoski varajäsen Teuvo Pernu Maritta Närhi Tuija Mannila varajäsen Tuula Mikkonen Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi Muut osallistujat; Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti Sanna Ahola, Nuorten verkostotyöpaja projekti

2 2 Mari Toivonen, Välke projekti Mauri Vintola, Välke projekti Jaakko Vehkaperä, Välke projekti Merja Vänttinen Ala, SYS projekti Marja Huttunen, TyöMaa projekti Merja Kerttula, projektipäällikkö Sanna Koskinen, Välke projekti, sihteeri Pekka Paattinen, toimialajohtaja, Tampereen TE toimisto Asiantuntijat; Jaana Niemi, ESR koordinaattori, Pirkanmaan ELY keskus Tuula Isosuo, EU koordinaattori, Pirkanmaan ELY keskus Mirja Taipale, osuuskuntaneuvoja, Tampereen seudun osuustoimintakeskus Esittelijä; Matti Luukinen, yksikönpäällikkö, Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Esityslista ja pöytäkirja tiedoksi; Kari Kankaala, johtaja, Konsernihallinto, kaupunkikehitysryhmä Erkki Lyden, Pirkanmaan ELY keskus, työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen päällikkö Leena Tähtinen, Pirkanmaan ELY keskus, työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen assistentti 1 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Sihteeri toteaa kokoukseen osallistujat. Todettiin, että kokouksessa varsinaisista jäsenistä läsnä olivat Taisto Tuominen, Riitta Jakara, Sirkka Saarikoski, Maritta Närhi ja Tommi Eskonen. Varajäsenistä läsnä olivat Matti Peltola ja Tuula Mikkonen. Muista osallistujista läsnä olivat Heli Ketola, Sanna Ahola, Mari Toivonen, Mauri Vintola, Jaakko Vehkperä, Merja Vänttinen Ala, Marja Huttunen, Merja

3 Kerttula ja Sanna Koskinen, esittelijä Matti Luukinen ja asiantuntija Mirja Taipale. 3 2 Kokouksen esityslista Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Päätös: Yhteistyöryhmä päättää että hyväksytään ennakkoon yhteistyöryhmän jäsenille / varajäsenille toimitettu esityslista. Hyväksyttiin päätösehdotus. 3 Kuullaan työpoliittisen toimintaohjelman strategisen painopisteeseen Monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen liittyvät alustavat puheenvuorot Yksikönpäällikkö Luukinen; Mirja Taipale esittelee Tampereen kaupunkiseudun osuustoimintakeskuksen toimintaa. Merja Kerttula esittelee Tampereen kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvää valmistelutilannetta. Yhteistyöryhmä keskustelee asiasta ja tekee mahdolliset jatkokehittämiseen liittyvät päätökset po. strategisen painopisteen osalta. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Päätös: Yhteistyöryhmä päättää, että merkitään kuullut selvitykset tiedoksi. Mirja Taipaleen ja Merja Kerttulan esitykset ovat pöytäkirjan liitteenä. Hyväksyttiin päätösesitys. 4 Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin, S10011, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Heli Ketola:

4 4 Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Heli Ketola alkaen sekä ohjaajat Taina Syvänen, Johanna Tommila, Jukka Tanhua sekä Ilona Kalliomäki. Kauden aikana ohjauksessa aloitti yhteensä 96 nuorta, joista naisia oli 49%. Ohjaukseen on käytetty aikaa kaikkiaan 267 tuntia. Suurin osa asiakkaista (51%) on ohjautunut projektiin Tampereen työ ja elinkeinotoimiston kautta. Suurin osa asiakkaista (83%) on ollut alle 25 vuotiaita ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen (64%). Valtaosa asiakkaista (86%) on ollut työttömänä työnhakijana. Asiakkaista 3% oli maahanmuuttajia, joilla on muu kuin Suomen kansalaisuus. Koko vuonna 2010 uusia asiakkaita oli 216, tavoitteen ollessa 200 asiakasta / vuosi. Kaudella päättyi yhteensä 87 asiakkuutta. Asiakkuuden päättymisen syyt: koulutus 43 (49%), työ 18 (21%), muu palvelu 11 (13%), muu syy 15 (17%). Keskeyttäneitä asiakkaita, joihin ei saatu yhteyttä, oli 11 henkilöä. Koko vuonna päättyneistä asiakkaista 47% päättyi koulutukseen, tavoitteen ollessa 50% / vuosi. Nuorten huonosta työllisyystilanteesta johtuen Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi keväällä 2010 lisämäärärahaa oppisopimuksien käynnistämiseksi kaupungin omissa yksiköissä. Tämän rahoituksen myötä projekti käynnisti kauden aikana viisi yksittäistä oppisopimusta kaupungin omiin yksiköihin. Kaikkiaan oppisopimuksia aloitettiin koko vuoden aikana 14. Lisäksi käynnistyi toimitilahuoltajien oppisopimusryhmän harjoittelu/arviointijakso Koukkuniemen vanhainkodissa sekä Kaupin ja Hatanpään puistosairaaloissa, joista jakson loppumisen ( ) jälkeen valikoidaan varsinaiset oppisopimusopiskelijat. Varsinaisten asiakkaiden lisäksi projektin lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloitti yhteensä 62 henkilöä. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleet ovat osallistuneet ohjauksen yhteensä alle 7 tuntia. Heille on annettu mm. yleistä ohjausta koulutukseen, työnhakuun ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista. Koko vuonna lyhytkestoiseen ohjaukseen osallistui 115 henkilöä, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 64. Voidaankin todeta, että varsinaisten asiakkaiden lisäksi, lyhytkestoisesta nuorten koulutus ja uraneuvonnasta on tullut yksi projektissa annettava palvelumuoto.

5 Projektissa järjestettiin yhteistyössä Tampereen ammattiopiston, TAOn kanssa tekniikan alan työ ja koulutuskokeilu välisenä aikana. Jakson aloitti 16 nuorta, joista 12 suoritti sen loppuun. Työ ja koulutuskokeilun lähtökohtana on antaa nuorille käytännön kokemusta eri aloilta, ja sitä kautta täsmentää nuoren tulevaisuuden suunnitelmia koulutuksen suhteen. Kokonaisuudessaan työ ja koulutuskokeilu on ollut hyvä ja toimiva käytäntö, jota on jatkossa tarkoitus kehittää. 5 Kauden aikana yhteistyö alkoi kolmen uuden yrityksen/ organisaation kanssa ja lisäksi yhteistyötä tehtiin useamman kaupungin oman yksikön kanssa liittyen nuorten palkkatukityöllistämiseen. Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä että asiakas on konkreettisesti päässyt yritykseen harjoitteluun, oppisopimukseen tms. Projektin järjestämissä tiedotus ja infotilaisuuksissa on ollut yhteensä 165 osallistujaa. Kaupunginvaltuusto myönsi vuodelle 2010 lisämäärärahoja käytettäväksi työttömien alle 30 vuotiaiden nuorten työllistämiseen Tampereen kaupungin yksiköissä. Rahan käytöstä vastasi Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja asiakastyön hoiti Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti. Projektissa täsmennettiin rahan käytön kriteereitä ja yhdeksi kohderyhmäksi valikoitiin nuoret, joilla on jo ammatillinen koulutus, mutta ei alan työkokemusta. Toinen ryhmä oli ammatillisesti kouluttamattomat nuoret, jotka olivat hakeutumassa alan koulutukseen ja jotka olivat jo olleet työharjoittelussa. Työsuhteet olivat enintään kuuden kuukauden mittaisia. Kauden aikana kaupunginvaltuuston lisämäärärahalla käynnistyi 20 palkkatukijaksoa ja yhteensä projektin kautta v käynnistettiin 53 palkkatukijaksoa. Projektin asiakkaat ovat olleet hankesuunnitelmassa määritellyn kohderyhmän mukaisia ja määrälliset tavoitteet ovat edenneet hankesuunnitelman mukaisesti. Kehittämisen kohteina lähitulevaisuudessa ovat erityisesti yhdistetyn työ ja koulutuskokeilun kehittäminen yksilömuotoisesti sekä tiedottamisen lisääminen ja kehittäminen. Myös yhteistyötä muiden Työllisyydenhoidon palveluyksikön nuorten toimijoiden kanssa on hyvä lisätä ja täsmentää. Kehittämisen kohteiksi nostetaan jatkossa myös ulkoisen arvioinnin myötä nousseet ajatukset ja ideat. Kaiken projektissa tehtävän kehittämistyön lähtökohtana on palvelun pysyvyys ja valtavirtaistaminen projektin päättymisen jälkeen.

6 6 Projektille on haettu jatkorahoitusta ja lisäaikaa ajalle kehittämisprojektien (ESR) kohdennetussa haussa 4/2010. Virallinen päätös asiasta selvinnee tammi helmikuun vaihteessa Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kauden aikana olivat ,63 euroa ja koko vuonna ,27 euroa. Projektin kokonaisbudjetin vuodelle 2010 ollessa ,00 euroa, toteutui suunnitelluista vuosikustannuksista 81 %. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Heli Ketolan selvityksen pohjalta hyväksyä Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Heli Ketolan esitys on pöytäkirjan liitteenä. 5 Nuorten verkostotyöpaja projektin väliraportti ajalta ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Sanna Ahola: " Vuoden 2010 aikana Nuorten verkostotyöpaja projektin työharjoitteluissa aloitti yhteensä 78 asiakasta. Lyhytkestoisen ohjauksen osuus henkilöstön työajasta kasvoi verrattuna vuoteen 2009, koska kaikki asiakkaat eivät olleet projektin toiminnasta hyötyvää kohderyhmää, eivätkä näin ollen kiinnittyneet palveluun. Lyhytkestoisen ohjauksen kautta asiakkaita ohjattiin pääasiassa KOHO palveluihin, Kestävät koulutus ja uravalinnat projektiin tai itsenäiseen työnhakuun. Suurin osa asiakkaista sai tietoa projektin toiminnasta itsenäisesti internetistä. Toinen pääasiallinen tapa saada tietoa projektin toiminnasta oli Työ ja elinkenotoimiston asiakastapaaminen. Myös projektin lehti ilmoitukset vuoden 2010 elo ja joulukuussa olivat palvelivat hyvin asiakkaiden tavoittamisessa.

7 Nuorten verkostotyöpaja projektin asiakkaista 80 prosenttia oli kouluttamattomia, vailla tutkintotodistusta. Yli 50 %:lla asiakkaista oli takanaan useita keskeytyneitä ammatillisen koulutuksen tutkintoja. 7 Asiakkaiden motivoituminen työharjoitteluihin oli erittäin hyvä. Lähes 90 % Nuorten verkostotyöpajan kautta työharjoittelussa olleista asiakkaista koki, että heillä on paremmat mahdollisuudet saada opiskelu tai työpaikka kuin ennen työharjoittelua. Verkostotyöpajan työharjoittelussa olleet asiakkaat kokivat myös, että he ovat motivoituneempia hakemaan työ tai koulutuspaikkaa kuin ennen työharjoittelua. Lisäksi asiakkaat ovat kokeneet, että heillä on selkeämpi kuva tulevaisuudestaan Nuorten verkostotyöpajan työharjoittelun ja ohjausprosessin jälkeen. Ohjausprosessiin kuului vuonna 2010 yksilöohjauksen lisäksi ryhmäohjausta, mikä tavoitteena oli työnhaku ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, itsetuntemuksen kasvattaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttäminen. Projekti on saanut julkisuutta vuonna 2010 siten, että Nuorten Verkostotyöpaja projektin toimintaa on esitelty kaupunkilehti Tamperelaisessa huhtikuussa ja syyskuussa, Opin Ovi tiedotuslehdessä 1/2010, Pirkanmaan Yrittäjä lehdessä elokuussa, Tampereen kaupungin Hyvien käytäntöjen torilla syyskuussa, Tampere lehdessä lokakuussa, EUarjessa tapahtumassa lokakuussa, Tekijä 2010 tapahtumassa lokakuussa ja Rakennerahastohankkeiden uutiskirjeessä 10/ Nuorten verkostotyöpaja projektin toimintamallin suurimpana haasteena on saada harjoittelupaikkaa tarjoavien työnantajien tarpeet ja toiveet sovitettua mahdollisimman hyvin asiakkaana olevien nuorten tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tähän mennessä tässä on onnistuttu hyvin, koska lähes 80 % harjoittelupaikkaa tarjonneista työnantajista on erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä työharjoittelijoihin. Tyytyväisyys ilmenee myös siten, että yli 90 % työnantajista on myös jatkossa valmis ottamaan harjoittelijan Nuorten verkostotyöpaja projektin kautta. Seinättömän työpajan toimintamalli siten, että harjoittelijaksi haluava asiakas hakee tiettyä tarjolla olevaa harjoittelupaikkaa, on työläs ja paljon eri asioiden yhteensovittamista vaativa kokonaisuus. Kun asiat saadaan soviteltua kohdalleen, tuloksena on kuitenkin erittäin hyvin nuorta motivoiva toimintatapa. Nuorten verkostotyöpaja projekti on panostanut vuonna 2010 erityisesti yritysten löytämiseen harjoittelupaikkaa tarjoaviksi työantajiksi

8 8 Tampereen kaupungin yksiköiden rinnalle. Yritysyhteistyö ja nostanut esille aiempaa enemmän myös työpaikkaohjaajien merkityksen työharjoittelun onnistumiselle. Projekti toteutti työpaikkaohjaajille yhdeksän tunnin mittaisen koulutuskokonaisuuden loka marraskuussa Koulutuksen järjesti Cimson Oy. Kolmen iltapäivän koulutuskokonaisuuden teemoina olivat työntekijän motivointi, hankalien tilanteiden puheeksiottaminen sekä arviointi ja palautteen antaminen. Asiakkaiden ja työnantajien tyytyväisyys Nuorten verkostotyöpajan toimintamalliin on luonut pohjaa, erityisesti yritysyhteistyön kautta, myös työllistymismahdollisuuksiin avoimille työmarkkinoille. Yritykset ovat kiinnostuneita nuorista, motivoituneista työntekijöistä, jos lähtökohta yhteistyölle on hyvä ja luottamuksellinen. Nuorten verkostyöpaja projektin ulkoinen arviointi aloitettiin syyskuussa Arvinoinnin toteuttaa Kuntoutussäätiö, Innokuntoutus yksikkö. Ulkoisen arvioinnin väliraportti valmistuu tammikuun lopussa 2011 ja loppuraportti kesäkuussa Nuorten verkostotyöpajan projektisuunnitelmaan kuuluvan rahoitussuunnitelman mukaisesti rakennetun Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön talousarvion mukainen Nuorten verkostotyöpajan kokonaisbudjetti vuodelle 2010 oli Ajalla tammikuu joulukuu 2010 projektin talousarvion mukaisesta kokonaisbudjetista toteutui 97 %. " Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Sanna Aholan selvityksen pohjalta hyväksyä Nuorten verkostotyöpaja projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Sanna Aholan esitys on pöytäkirjan liitteenä. 6 Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla, SYS projekti, S10018, väliraportti ja maksatushakemus ajalta

9 9 Projektipäällikkö Merja Vänttinen Ala: Sosiaaliset yritykset. SYS projekti on ollut kauden aikana mukana Tampereen kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen selvityshankkeessa ja eri työryhmissä lähtien SYS projektin projektipäällikkö on ollut toimivapaalla tehtävästään toimien selvityshankkeen projektipäällikkönä. SYS projekti on seurannut selvityshankkeen etenemistä. Asia on menossa päätöksentekoon valtuustoon 7.2. SYS projektin asiakas, sosiaalinen yritys Kotityöpalvelu Kotoisa Oy, joka rekisteröityi sosiaaliseksi yritykseksi toukokuussa 2010, työllisti kauden lopussa 4 henkilöä. Sosiaalisen yrityksen mahdollisuuden on selvittänyt kauden aikana Etuovilla ry, selvitys on alkamassa Martinus säätiön kohdalla ja työllisyyspoliittista avustusta selvityksen tekemiseen hakee Samu Saarikoski/Ava Cap Oy/Kuntoutuspolku ry. Sosiaaliset näkökohdat hankinnoissa: Tampereen kaupunki on käyttänyt sosiaalisia näkökohtia yhteensä ainakin kahdeksassa hankinnassa, joista kaksi esimerkkiä on Työllisyydenhoidon palveluyksikön hankinnoista. Neljän ensimmäisen hankinnan vaikuttavuudesta on tehty selvitys. Projektipäällikkö on pitänyt esityksen sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankinnoissa kuudessa ympäristökunnassa KuHa:n hankintakoulutuspäivässä syys lokakuun aikana. Projekti järjesti kaupungin sisäisen keskustelutilaisuuden tilaajapäälliköille ja suunnittelijoille yms. sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta Tampereen kaupungin hankinnoissa. Marraskuussa SYS projektin ja sosiaalisten kriteerien työryhmän yhdessä tuottama kirjallinen esitys sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankinnoissa liitettiin kaupungin omaan hankintaoppaaseen, oka on kaupungin hankintaohjeen rinnalla käytettäväksi tarkoitettu käytännönläheinen opas. Sosiaalisten näkökohtien huomiointi tuli myös syksyllä mainintana Tampereen kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön periaatteet strategia asiakirjaan. EU komissio on julkaissut lokakuussa 2010 käsikirjan sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankinnoissa. SYSprojekti on seuraavalla kaudella mukana tuottamassa käsikirjaa suomeksi mm. kirjoittamalla siihen Tampereen esimerkkejä sosiaalisten kriteerien käytöstä hankinnoista. Sosiaalisen mittaamisen ja vaikutusten osoittamisen edistäminen:

10 10 SYS projekti on tukenut asiakasyhdistyksiään järjestämällä koulutuksia ja konsultointia sosiaalisesta tilinpidosta. Kolmen yhdistyksen verkosto sai vielä SYFO Oy:n toteuttaman konsultointipäivän sosiaalisen tilinpäätöksen tekemisestä heidän tarpeensa mukaisesti 8.12., jotta yhdistykset saavat tehtyä sosiaaliset tilinpäätöksensä oikein. Tilinpäätöksistä tiedotetaan laajasti seuraavalla toimintakaudella. Tampereen Invalidien Työtuki Titry ry:n sosiaalinen tilintarkastus vuodelta 2009 pidettiin projektin kustantamana. Titry ry julkaisi ensimmäisen sosiaalisen tilinpäätöksensä lokakuussa. Sosiaalinen tilinpito kuntaorganisaatiossa pilotin valmistelu Työllisyydenhoidon palveluyksikössä on jatkunut kauden aikana. Käytettävä menetelmä on suunniteltu olevan Yhteismitta malli, jossa yhdistetään sosiaalinen tilinpito ja tulosten ilmaiseminen euroissa (SROI). Yhteismittakokeilun valmistelua on tehty kauden lopulla ja se toteutetaan tilivuodesta Tilinpidon aineiston keruuseen osallistuvat TYPA:n tiimit tai yksiköt esimiestensä johdolla ja SYS projektin projektipäällikkö koordinoi toteutusta. Projektipäällikkö on käynyt esittelemässä sosiaalisen tilinpidon menetelmää Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoille. Tamk:ssa mietitään aiheen ottamista opetusohjelmiin. Tunnuslukuja. Kauden aikana on SYS hankkeesta ja sen teemoista infottu yhteensä 330 henkilöä. Aktiivisesti projektin työryhmiin tai kahdenkeskiseen kehittämistyöhön on osallistunut kaudella 9 uutta henkilöä. Kumulatiivisesti yhteensä 75 (koko hankkeen tavoite projektisuunnitelmassa 60). SYS projektin toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalta ovat ,70 eur sis.alv. Kuntien osuudet v laskutettu joulukuussa 2010, yht ,02 eur.sis.alv. Tulevaisuuden haasteita. Kauden aikana on yleisessä keskusteluissa ollut vahvasti esillä yhteiskunnallinen yrittäjyys. Tämä vaikuttaa SYS projektin työhön siten, että toimijat saattavat jäädä odottamaan mahdollisia lakimuutoksia. SYS projektin asiakkailla on useita hankkeita, joiden lopputuloksena saattaa olla sosiaalinen yritys, joten 4 sosiaalisen yrityksen syntyyn on mahdollisuudet päästä. Sen sijaan työllisyystavoitetta ei projektin aikana todennäköisesti ennätetä saavuttaa, koska hankkeet ovat edenneet luultua hitaammin. Sosiaalisten kriteerien osuus on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta tarvitsee jatkotyötä, esim. lisää kuntiin jalkauttamista, muiden julkisten hankkijoiden kontaktointia, vaikuttavuuden arviointia laajemmin, käytännönläheistä ohjeistusta. Sosiaalisen tilinpidon toteuttamiseen ovat yhdistykset tarttuneet hyvin ja aihe onkin myötätuulessa.

11 11 Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Merja Vänttinen Alan selvityksen pohjalta hyväksyä SYSprojektin väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Merja Vänttinen Alan esitys on pöytäkirjan liitteenä. 7 TyöMaa projektin,s10045, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Marja Huttunen: Vuoden 2010 kuluessa Työmaa hankkeen toiminta jatkui kohdistuen edelleen niin työnantajiin, viranomaisiin kuin myös alueella jo asuviin maahanmuuttajien. Hankkeen päätoimintaa syyskaudella 2010 olivat: Kesällä käynnistetty yhteistyö Tampere Business Campuksen kanssa tuotti hankkeelle uusia yrityskumppaneita. Työpaikkasuomen koulutuksiin saatiin osallistujia viidestä eri yrityksestä. Osa ryhmistä oli yhteisiä, osa yrityskohtaisia. Erillinen työpaikkasuomen ryhmä jatkoi myös Hatanpään sairaalalla. Työnantajien palveluntarjottimen eli Työmaa verkkopalvelun suunnittelu jatkui yhteistyössä Työvoiman maahanmuutto ja Work Place Pirkanmaa hankkeiden kanssa. Palvelun demo versio tilattiin Uno Am Ky:ltä. Palvelua esiteltiin yhteensä 7 eri tilaisuudessa sekä muutamissa yrityksissä lokajoulukuussa. Verkkopalvelu sai tilaisuuksissa pääsääntöisesti myönteisen vastaanoton, ja raikkaaseen ideaan oltiin tyytyväisiä. Palvelutarjottimen toteuttaminen vuonna 2011 kirjattiin hankkeen muutoshakemukseen (muiden muutosten ohella), joka hyväksyttiin Ely keskuksessa Tästä huolimatta Ely keskuksen lopullinen kanta verkkopalvelun luomiseen esitellyn kaltaisena muotoutui kielteiseksi, ja asian eteneminen viimeisen hankevuoden aikana näyttää epävarmalta.

12 12 Kesäkurssi työttömäksi ja lomautetuiksi jääneille maahanmuuttajille järjestettiin edellisvuoden tapaan heinä syyskuussa. Pääkouluttajana toimi Tampereen kesäyliopisto, minkä lisäksi yhteiskuntatiedon opetus sekä työnhakuvalmennus järjestettiin projektin omin voimin. Lisäksi TAKK:sta tilattiin kurssille Työelämäsertifikaatti valmennus, minkä jälkeen kaikki kurssilaiset suorittivat sertifikaatin hyväksytysti. Syksyn mittaan järjestettiin myös yksittäisille hankkeen kohderyhmään kuuluville maahanmuuttajille mahdollisuus osallistua työllistämistä edistäviin passi ja korttikoulutuksiin. Omakielinen neuvonta jatkui syyskaudella alkuvuoden tapaan siten, että Työmaa vastasi kiinan, viron, englannin, ranskan, espanjan ja bulgariankielisestä neuvonnasta. Työmaan kielten osalta neuvontatapahtumia oli seuranta aikana n. 270 ja koko vuonna yhteensä n Tämä on n. 30% koko neuvontapisteen toiminnasta: Koko vuonna maahanmuuttajien neuvontapisteessä oli yhteensä n asiakaskontaktia. Työ viranomaisten toiminnan yhteensovittamiseksi jatkui siten, että TEhallinnon ja sosiaalitoimen virkailijoille järjestettiin yhdessä ALMA hankkeen kanssa koulutuspäivä teemalla Kolmansista maista tulevat viranomaisten asiakkaina, mikä oli jatkoa vuotta aiemmin järjestetylle EU kansalaisia käsitelleelle seminaarille. Tilaisuuden materiaalista ollaan koostamassa viranomaisille tarkoitettua ohjetta jatkona EU kansalaisia koskevalle viranomaisohjeistukselle, joka valmistui ja lähti jakeluun kesällä. Viranomaisverkosto koottiin yhteen vielä marraskuussa, ja verkoston jäsenet ovat erittäin sitoutuneita keskinäiseen yhteistyöhön. Yritysyhteistyön lisäämiseksi teetettiin Innolinkillä ulkomaiseen työvoimaan liittynyt selvitys, jonka puitteissa kontaktoitiin yhteensä 103 yritystä Tampereen kaupunkiseudulla. Selvityksen perusteella suhtautuminen maahanmuuttajien työllistämiseen näytti positiiviselta, ja Työmaan tarjoamat neuvonta ym. tukipalvelut herättivät kiinnostusta n. 30% yrityksistä. Tästä huolimatta käytännön yhteistyötä saatiin liikkeelle vain muutaman yrityksen kanssa. Yhteistyössä kahden muun hankkeen kanssa järjestettiin joulukuussa yrityksille suunnattu seminaari Kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuudet. Seminaari onnistui hyvin ja siellä käytiin paljon keskustelua yhteensä n. 50 osallistujan voimin.

13 13 TyöMaa hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalla ovat ,08 euroa ja koko vuoden tukikelpoiset kustannukset ,40 euroa. Kuntarahoitus koko vuodelle on yhteensä ,87 euroa (sis. tukikelvottomat) ja yksityinen rahoitus 6 392,00 euroa. Maksatushakemuksella ajalla haetaan ELY keskukselta ,07. TyöMaa hanke siirrettiin alkaen Tredea Oy:n organisaatioon, joten vuodelle 2011 hankkeelle nimetään uusi ohjausryhmä. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Marja Huttusen selvityksen pohjalta hyväksyä TyöMaaprojektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Marja Huttusen esitys on pöytäkirjan liitteenä. 8 Välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella, Välke projektin (kaupungin rinnakkaishanke), S10014, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Mari Toivonen: Välke projektissa kehitetään välityömarkkinoita kolmessa eri toimintalinjassa. Toimintalinja 1 tavoitteena on koordinoida välityömarkkinoita, auttaa eri toimijoita hahmottamaan omaa rooliaan välityömarkkinoilla sekä kehittää toimijoiden välisiä yhteyksiä sekä parantaa ohjausta välityömarkkinoille. Toimintalinja 2 tavoitteena on työnantajayhteyksien vahvistaminen eli kehitetään 3.sektorin, sosiaalisten yritysten ja Tampereen kaupungin palkkatukityön vaikuttavuutta. Palkkatukityöhön yhdistetään työvoimapoliittista koulutusta (toppis malli), työhönvalmennusta ja edelleensijoittamista, jotka vakiinnutetaan osaksi toimijoiden normaalia toimintaa. Toimintalinja 3 tavoitteena on luoda uusia työtilaisuuksia perustamalla Tampereelle työpooli. Välke hankkeen laajennuksen myötä Välkkeessä käydään läpi kaikki tamperelaiset yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet moniammatillisissa työryhmissä. Moniammatilliset työryhmät muodostuvat sosiaalityön

14 14 avopalveluiden mukaisesti Itä, Etelä ja Länsi. Työryhmiin osallistuu työntekijät TE toimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaalityön avopalveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Aiheen tiimoilta pidettiin työkokous 17.8., jonne oli kutsuttu TE toimiston, sosiaalitoimiston, kuntouttavan työtoiminnan ja Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöitä kuulemaan vaikeasti työllistettävien aktivoinnista ja lisäksi lehtori Anna Metteri piti luennon moniammatillisesta työotteesta. Osallistujia oli yhteensä 49. Yhteensä työryhmissä on läpikäyty 1697 hlöä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita joista: Aktiivisia 313 (18%), Kutsutaan 411 (24%), Ei kutsuta 973 (57%), joista 426 vuonna 55 tai sitä ennen syntyneitä (25%), koodilla (7%),136 kohdalla Te toimiston palvelut katsotaan riittäviksi (8%). Toimintalinja 1: Välityömarkkinoiden koordinointi. Välke on kerännyt yhteen välityömarkkinatoimijoita ja järjestänyt Tietoa ja koulutusta päivän Ahlmannilla, jossa esiteltiin tulevaa syksyä ja kuultiin osuuskuntatoiminnasta ja sosiaalisen yrityksen perustamisesta. Osallistujia oli 21. Välkkeen organisoimat aamukahvitilaisuudet jatkuivat syksyn aikana kahdella kokoontumisella. Aamukahvitilaisuudet järjestettiin Työllisyydenhoidon palveluyksikössä ja Tampereen A killassa. Osallistujia aamukahvitilaisuuksissa oli molemmissa 12 henkilöä. Välke järjesti syksyn aikana kaksi yritysvierailua, Ikeaan ja Mainio Vire Oy:n Elämänpuu yksikköön. Lisäksi Välke järjesti bussimatkan Vaasaan 27.9., jossa käytiin tutustumassa Jupiter säätiön toimintaan. Työlle Tekijöitä! potkua yritysyhteistyöhön keräsi yhdistyksiä kuulemaan hyviä käytäntöjä ja pohtimaan yritysyhteistyön malleja Tapahtumaan osallistui 19 henkilöä ja yleisarvosana tilaisuudesta oli 8,7. Välkkeen tavoitteena on parantaa välityömarkkinoiden oman roolinsa tunnistamista ja vahvistamista sekä parantaa asiakasohjausta välityömarkkinoille. Työskentelyn tuloksena saadaan aikaan konkreettinen toimijakartta Työllisyysportti.fi nettisivuille. Sivuston hankinta hankittiin Optinet Oy:ltä joka on suunnitellut ja toteuttanut Työllisyysportti sivuston. Sivusto otettiin ohjaavien tahojen koekäyttöön syyskuussa ja julkaistiin työkokouksessa, jossa esiteltiin myös Välkkeen vaikeasti työllistettävien palveluun ohjausta ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön asiakasohjauspistettä.

15 15 Toimintalinja 2: Työnantajayhteyksien vahvistaminen. Tässä toimintalinjassa kehitetään erityisesti 3. sektorin ja Tampereen kaupungin tarjoamien välityömarkkinapalveluiden sisältöä ja vaikuttavuutta. Välkkeen osahankkeista on jatkunut kolme. Työllistämisyhdistys Etapissa välityömarkkinoiden kehittämistoimia on viety eteenpäin kaikilla Etapin pajoilla. Raportointikautena Etapissa oli Välkkeen palkkatuella 18 henkilöä. Kaikki pajoilla työskentelevät Välkkeen palkkatuella olevat henkilöt ovat sitoutuneet edelleensijoitukseen, jos paikka sijoitukseen löytyy. Raportointikautena edelleensijioituksia oli yhteensä kaksi. Lisäksi yksi avoin sijoitus johon työntekijä menee tarvittaessa. Näiden lisäksi kolme vapaata sijoituspaikkaa, mutta Etapista ei löytynyt sopivaa työntekijää. Etappi on laittanut ne eteenpäin tiedoksi muille Välkkeen kumppaneille, mutta sopivia ehdokkaita ei ole löytynyt muistakaan yhdistyksistä. Etapissa on erityisesti keskitytty yritysyhteistyön kehittämiseen. Etappi on ollut seurantakaudella tehnyt 13 yrityskäyntiä ja lisäksi ollut kyseisiin yrityksiin noin 3 4 kertaa puhelinyhteydessä. Silta Valmennusyhdistyksen osahanke päättyy kesäkuun lopussa Asiakkaita on ohjautunut Siltaan suunnitelman mukaisesti (tällä hetkellä 12 asiakasta palkkatuella). Tosin asiakasohjaus ei ole aina osunut oikeaan ja vasta palkkatukijakson aikana on huomattu, että työllistetty on vielä kaukana avoimista työmarkkinoista. Raportointikautena ei ollut yhtään edelleensijoitusta. Sillan tavoitteena on rakentaa pysyvää kumppanuutta yksityisten työnantajien kanssa. Erityisesti Sillan tavoitteena on rakentaa kumppanuutta tuotannollisen yhteistyön pohjalta. Työnantajayhteistyökumppaneita Sillalla on 14 kpl. Sillan työhönvalmennus koostuu säännöllisistä tapaamisista sekä työyksiköissä että henkilökohtaisesti. Työyksikössä kerätään kokemuksia ja palautetta sekä tietoa osaamisen kartuttamisesta. Henkilökohtaisissa keskusteluissa käydään läpi sen hetkinen tilanne ja tehdään jatkosuunnitelmia palkkatuen jälkeisistä suunnitelmista. Yksilöllinen tuki ja ohjaus palkkatukijakson aikana on erittäin tärkeää. Sopimusvuori ry:n hallinnoima Vektori hanke yhteistyössä Muotiala asuin ja toimintakeskus ry:n kanssa käynnistyi huhtikuun alussa Mielenterveyskuntoutujista koottiin 15 hengen kuntoutujan ryhmä, joka lähtee kehittämään omia työhönvalmiuksiaan. Hankkeessa kehitetään myös yritysyhteistyötä ja koulutetaan yhdistysten henkilökuntaa sekä profiloidaan yhdistysten työllistämistoimintaa. Työsuunnitelman mukaan kuntoutujat

16 16 ovat työssä neljä päivää viikossa Sopimusvuoren ja Muotialan työpajoilla ja yhden päivän koulutuksessa. Viiden kuukauden jälkeen kuntoutujille on laadittu jatkosuunnitelma (haettu esim. koulutuspaikkaa tai palkkatukipaikkaa) ja uusi kuntoutujien ryhmä aloittaa tammikuussa Kaikki osahankkeet ovat todenneet, että verkostoituminen muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa on lisääntynyt ja uusia yhteistyökuvioita on syntynyt. Vaikka osa osahankkeista on päättynyt, jatkuu yhdistyksissä tiivis kehittämistyö myös tulevaisuudessa. Välke pyrkii myös vaikuttamaan muiden 3. sektorin toimijoiden työllistämistoimintaan. Välke järjesti syksyllä yhdistystoimijoille työpaikkaohjaajakoulutusta, jonka tavoitteena oli mm. lisätä yhdistysten valmiuksia tukea ja ohjata palkkatukityöllistettyjä. Koulutuksen kesto oli 3 kertaa / 3 tuntia ja kouluttajana toimi Cimson Oy. Koulutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Välke oli mukana yritysten ja yhdistysten yhteistyösensseissä joulukuussa Hub Tampere tiloissa Finlaysonilla. Yhteistyösenssit järjestettiin yhteistyössä Hub Tampereen ja Asumispalvelusäätiö Aspan Verkot hankkeen kanssa. Osallistujia tilaisuudessa oli yhteensä yhteensä 48 sekä yrittäjiä että yhdistyksiä. Palaute tapahtumasta oli positiivista. Sosiaalisten yritysten yhteyshenkilöverkosto kokoontui syksyn aikana yhden kerran. Välkkeen tavoitteena on kehittää myös kaupungin palkkatukityön vaikuttavuutta. Välkkeen tavoitteena on siirtyä rekrytointipohjaisesta asiakaslähtöiseen työllistämiseen myös kaupungin yksiköissä ja tähän tavoitteeseen siirryttiin syksyn 2010 aikana. Syksyn aikana käynnistyi asiakasprosessiperusteisen palkkatuen kehittäminen. Välkkeen yrityskoordinaattorit ovat etsineet asiakkaille sopivia palkkatukipaikkoja kaupungin eri yksiköistä. Kaupungin palkkatukipaikkoihin on liitetty seurantalomake, jonka avulla seurataan mm. palkkatukijakson tavoitteellisuutta eli tehdään suunnitelmaa palkkatukijakson jälkeisestä työllistymisestä. Välkkeen yrityskoordinaattori/koulutuskoordinaattori käy puolessa väliä palkkatukijaksoa tekemässä arviointikeskustelun palkkatukijaksosta ja samalla tarjotaan Välkkeen lisäpalveluita kuten työhönvalmennusta tai koulutusta. Palkkatuen seurantalomake liitetään myös yhdistysten palkkatukipäätöksiin.

17 17 Toimintalinja 3: Uudet työtilaisuudet. Välkkeen tavoitteena on muodostaa työpooli. Välkkeen työpooli on brändätty Tulevaisuuden Tuottamoksi. Syksyn aikana yrityskoordinaattorit ovat tehneet yritysyhteistyötä ja tehneet yhteistyötä 28 yrityksen kautta. Yritysten kautta on tullut mm. työtilaisuuksia, joita on välitetty yhdistyksiin. Yrityksiin on tehty Välkkeen kehittämiskumppaneiden kanssa myös yrityskäyntejä, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa poikivat työtilaisuuksia. Välkkeen tavoitteena on kehittää pysyviä organisaatioita kuten 3.sektorin yhdistyksiä. Tavoitteena on, että yhdistykset tukevat ja ohjaavat palkkatukityöllistettyä palkkatukijakson aikana niin, että vaikuttavuus paranee ja palkkatukityöllistetyille löytyy jatkopolkuja. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa. Monelle yhdistykselle, jotka työllistävät palkkatuella, työllistämistoiminta on vain yksi pieni osa yhdistyksen muuta toimintaa. Työllistettyjen avulla toiminta pyörii, mutta yhdistyksillä ei välttämättä ole resurssia tai halua tukea ja ohjata työllistettyä jatkosuunnitelmien teossa niin, että jatkopolku palkkatukijakson jälkeen löytyy. Miten yhdistykset voidaan velvoittaa palkkatukityöllistetyn tukemiseen niin että vaikuttavuus siirtymissä avoimille työmarkkinoille lisääntyisi? Kenellä on vastuu siirtymien tukemiselle? Onko se palkkatuella työllistävällä yhdistyksellä vai palkkatuen myöntävällä viranomaiselle vai onko se työllistetyllä itsellään? Ulkopuolisella työhönvalmennuksella, jota ostetaan Välkkeen TE hallinnon osahankkeessa, on positiivisia vaikutuksia siirtymien tukemisessa ja moni yhdistys on kokenut tämän hyväksi toimintamalliksi, erityisesti ne pienet yhdistykset, joilla ei ole omaa resurssia tehdä itse työhönvalmennusta. Välkkeen tavoitteena on saavuttaa 80 edelleensijoitusta yhdistyksistä yritykseen. Vuonna 2010 edelleensijoituksia tehtiin 12 ja vuonna edelleensijoitusta. Tavoitetaso on vielä kaukana tavoitteesta. Kehittämissuunnitelmissa moni yhdistys oli sitoutunut tekemään edelleensijoituksia, mutta yhdistykset eivät kuitenkaan tähän tavoitteeseen päässeet. Moni yhdistys on kokenut yritysyhteistyön haastavaksi, työllistetyt eivät ole valmiita lähtemään kokeilemaan työntekoa avoimilta työmarkkinoilta, avoimilta työmarkkinoilta ei ole löytynyt sopivaa edelleensijoittamispaikkaa tai yhdistyksillä ei ole ollut työntekijäresurssia, joka olisi kontaktoinut yrityksiä. Välkkeen yrityskoordinaattorit ovat tehneet yrityskontaktointia syksyn aikana ja sitä kautta on tullut useita työtilaisuuksia, mutta yhdistykset eivät ole kuitenkaan vastanneet työtilaisuuksiin. Samoin Etapilla oli syksyn aikana

18 kolme sellaista edelleensijoittamispaikkaa joihin he eivät löytäneet itse omasta yhdistyksestään työntekijää ja välittivät nämä työtilaisuudet muille yhdistyksille, mutta ilmeisesti sopivia työntekijöitä ei löytynyt. Toimivaa edelleensijoittamisen mallia täytyy edelleen kehittää. 18 Välkkeen täytyy päästä vaikuttamaan entistä enemmän myös viranomaissektorille eli välityömarkkinoille ohjaamiseen täytyy löytyä uusia malleja toimia, jotta vaikuttavuus välityömarkkinoille paranee. Palkkatuen täytyisi olla viimesijaisin tukimuoto ennen siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Miksi palkkatukea kuitenkin käytetään jo työllistymisprosessin alkuvaiheessa? Silloin tavoitteena ei ole siirtymien tukeminen ja avoimille työmarkkinoille meneminen vaan kuntoutuminen takaisin työelämään. Tosi asia on myös se, että työttömistä osa ei ole koskaan palaamassa takaisin työelämään ja silloin ei saada vaikuttavuutta palkkatukeen, jos kyse on enemmänkin toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta kuin työllistymisestä avoimille työmarkkinoille. Välke on pystynyt hahmottamaan Tampereen välityömarkkinakenttää toimijakartan avulla, mutta toimijakarttaa täytyy edelleen kehittää, jotta se palvelee ohjaavia tahoja vielä paremmin. Toimijat ovat itse määritelleet paikkansa välityömarkkinoilla, mutta se ei välttämättä vastaa vielä todellisuutta eli toimijakarttaan täytyy pystyä vielä paremmin määrittelemään ne toimijat, jotka tukevat siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea pitäisi suunnata näille toimijoille entistä paremmin hyödyntäen myös Tampereen työllistämistukea. On myös muistettava, että kaikkia toimijoita välityömarkkinoilla tarvitaan aina kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille poluttaviin. Nämä toimijat ja heidän roolinsa täytyy pystyä kuvaamaan mahdollisimman selkeästi myös ohjaaville tahoille, jotta he osaavat ohjata asiakkaita oikeaan aikaan oikeaan palveluun. Välkkeen täytyy tehdä tulevaisuudessa enemmän yhteistyötä ohjaavien tahojen kanssa ja kehittää välityömarkkinoita yhdessä viranomaissektorin kanssa. Toimintaan osallistuneita on tällä seurantakaudella ollut yhteensä 112 henkilöä (joista uusia aloittaneita 44 henkilöä) ja yhteensä 101 henkilötyöpäivää. Tiedostustilaisuuksiin ja lyhytkestoisiin tilaisuuksiin on osallistunut 133 henkilöä.

19 19 Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kauden aikana olivat ,82 euroa. Maksatushakemuksella ajalla haetaan ELYkeskukselta , 43 euroa (63%). Koko vuoden toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ovat ,12 euroa, joka % kustannusarviosta. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättänee, että Päätös: projektipäällikkö Mari Toivosen selvityksen pohjalta hyväksyä Välkeprojektin kaupungin rinnakkaishankkeen väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta Hyväksyttiin päätösesitys. Mari Toivosen esitys on pöytäkirjan liitteenä. 9 Välke välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella työhallinnon osion toiminta ja tulokset vuonna 2010 Koulutuskoordinaattori Mauri Vintola: Vuoden 2010 aikana TE hallinnon Välkkeessä on aloittanut 207 asiakasta, joista 65 on ollut ns. koulutusasiakkaita ja 142 on ollut palkkatukiasiakkaita. Koulutusasiakkaista 17 on aloittanut Välkkeen ryhmämuotoisissa Toppiskoulutuksissa (lähiavustajakoulutus tai ATK:n perusteet) ja loput 48 pitkäkestoisemmissa ammatillisissa koulutuksissa (myynnin ammattitutkinto, logistiikkakoulutus tai kiinteistönhoitajakoulutus.) Palkkatukiasiakkaista hieman yli puolet on aloittanut Tampereen kaupungin palkkatukijaksoilla ja hieman alle puolet yhdistyksissä. Lisäksi yrityksissä ja sosiaalisissa yrityksissä on aloittanut muutamia asiakkaita palkkatukityössä. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana saatiin kurottua kiinni aikaisemmilta vuosilta vyöryneitä asiakastavoitteita. Palkkatukiasiakkaiden osalta päädyttiin vuoden jälkipuoliskolla jopa tilanteeseen, jossa uusia Välke asiakkuuksia ei voitu enää käynnistää, koska palkkatukimäärärahat loppuivat. Suuremmilta ongelmilta kuitenkin vältyttiin, koska työllistämisessä voitiin hyödyntää Tampereen TE toimiston kansallisia työllistämismäärärahoja. Vuoden 2010 aikana projektin on suorittanut 151 asiakasta ja keskeyttänyt 24 asiakasta. Näistä yhteensä 175 asiakkaasta avoimille työmarkkinoille tai

20 20 koulutukseen on sijoittunut 25 hlöä (14 %); työttömänä 89 hlöä (54 %); työmarkkinoiden ulkopuolella (muualla kuin koulutuksessa, esim. sairausloma, kuntoutustuki tms.) 19 hlöä (11 %); työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 37 hlöä (21 %), mutta tätä ei voida pitää projektin tuloksena, sillä he ovat pääosin edelleen palkkatuetussa työssä projektin kumppaniorganisaatioissa ja heidän tilannettaan seurataan Välkkeen toimesta jatkossakin. Näin ollen työttömien asiakkaiden suhteellinen osuus on todellisuudessa yli 70 % luokkaa. Vuonna 2010 aloittaneille Välke asiakkaille on hankittu palkkatukijakson yhteyteen Toppis koulutusta tai yksilöllistä työhönvalmennusta. Toppisasiakkaita on vuoden aikana ollut 30, ja koko projektin toiminta aikana yhteensä 39. Ryhmämuotoisten Toppis koulutusten osalta todellista vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta vuoden 2011 loppupuolella, kun ensimmäinen lähiavustajakoulutus on päättynyt. Työhönvalmennussopimuksia on tehty vuoden aikana 42, joista 19 asiakkaan osalta valmennus on päättynyt. Heistä avoimille työmarkkinoille tai oppisopimuskoulutukseen on sijoittunut 8 hlöä (42 %); palkkatuella tai työelämävalmennuksella on edennyt 5 hlöä (27 %); työttömänä on ollut 6 hlöä (31 %). Vaikka työhönvalmennuksen kokonaisvolyymi on ollut vielä suhteellisen pieni, voidaan vaikuttavuutta pitää erittäin hyvänä (vrt. kokonaisvaikuttavuus avoimille tai koulutukseen 14 %, työhönvalmennuksessa 42 %). Huomionarvoista on, että työhönvalmennuksen vaikuttavuus riippuu hyvin paljon valmennusta toteuttavan organisaation ja itse työhönvalmentajan työotteesta. Se, että yksilöllistä valmennusta kutsutaan työhönvalmennukseksi, ei vielä tee siitä vaikuttavaa. Projektin vuoden 2010 toteutuneet kustannukset ovat n (marrasjoulukuun toteuma ei ole vielä tiedossa, varmistuu viikolla 4), joista n on toteuttajan kirjanpitoon tulevia kustannuksia ja loput työvoimapoliittisia (palkkatuet ja työvoimapoliittinen koulutus) kustannuksia. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, että merkitään tiedoksi projektipäällikkö Mauri Vintolan selvitys Välke projektin työhallinnon osion toiminnasta ja tuloksista vuonna 2010.

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti PÖYTÄKIRJA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 24.11.2010 klo 10 12 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat:

Lisätiedot

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti ESITYSLISTA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 20.04.2011 kello 09 11 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat:

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 ESITYSLISTA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Marja Huttunen, TyöMaa projekti. Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Marja Huttunen, TyöMaa projekti. Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti ESITYSLISTA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 8.9.2010 klo 10 12 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat:

Lisätiedot

Välittämistä ja vaikutuksia Välkeprojektista

Välittämistä ja vaikutuksia Välkeprojektista Välittämistä ja vaikutuksia Välkeprojektista Tampereelta Levi 26.9.2013 Mari Toivonen Hankepäällikkö Tampereen kuntakokeilu Välke-välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella Toteutettiin ajalla 8/2008-12/2012

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

ALUSTA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

ALUSTA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS ALUSTA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Järvenpäässä - 25.08.2016 29.8.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus ja esittelykierros 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta pk Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta pk Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 1(6) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai 19.8.2014 klo 16.35 17.55 Paikka Läsnä Kaupungintalo Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 Ville Väärälä, puheenjohtaja Halme Pyhtilä Piilola Lindman Salin

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti ry Resurssit Manner-Suomen ESR ohjelman toimintalinja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

ESITYS VERKOSTOSTA VOIMAA RAKENNEMUUTOSHANKKEEN JATKAMISEKSI 2014

ESITYS VERKOSTOSTA VOIMAA RAKENNEMUUTOSHANKKEEN JATKAMISEKSI 2014 ESITYS VERKOSTOSTA VOIMAA RAKENNEMUUTOSHANKKEEN JATKAMISEKSI 2014 PERUSTELUJA HANKKEEN TOIMINNAN JATKAMISEKSI VUODEN 2014 LOPPUUN Heinolan seutua vuodesta 2008 lähtien kohdannut äkillinen rakennemuutos

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Ura Ovi Ry. Pysyvät ennaltaehkäisevät yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut. 20.11.2012 Minna Kotilainen

Ura Ovi Ry. Pysyvät ennaltaehkäisevät yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut. 20.11.2012 Minna Kotilainen Ura Ovi Ry Pysyvät ennaltaehkäisevät yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut Syntymisprosessi 1. Mitä ja millaista on ollut Opin Ovi Etelä - Pirkanmaan ohjaustyö ja verkostoyhteistyö? 2. Mikä oli PYÖRRE- hanke

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous 16.5.2013 klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! 1. Kokouksen avaus Tervetuloa LAMPPU2015-hankkeen ohjausryhmän 1. kokoukseen! 2. Läsnäolijoiden toteaminen Ohjausryhmän

Lisätiedot

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi Muistio Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön ja Kemin sekä Keminmaan välinen neuvottelu työhönvalmennuspalveluista Aika 28.5.2014 klo 10 11.30 Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 n kokous Kokousaika kello 14:00 16.15 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 Kokousaika kello 9:30 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen

Lisätiedot