Regina Salkovic varajäsen Matti Peltola. Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: klo Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (TYPA), Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat: Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Riitta Jakara varajäsen Veikko Lahtinen Regina Salkovic varajäsen Matti Peltola este Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten Peer Haataja varajäsen Markus Sjölund Sirkka Saarikoski varajäsen Teuvo Pernu Maritta Närhi Tuija Mannila varajäsen Tuula Mikkonen Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi Muut osallistujat; Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti Sanna Ahola, Nuorten verkostotyöpaja projekti

2 2 Mari Toivonen, Välke projekti Mauri Vintola, Välke projekti Jaakko Vehkaperä, Välke projekti Merja Vänttinen Ala, SYS projekti Marja Huttunen, TyöMaa projekti Merja Kerttula, projektipäällikkö Sanna Koskinen, Välke projekti, sihteeri Pekka Paattinen, toimialajohtaja, Tampereen TE toimisto Asiantuntijat; Jaana Niemi, ESR koordinaattori, Pirkanmaan ELY keskus Tuula Isosuo, EU koordinaattori, Pirkanmaan ELY keskus Mirja Taipale, osuuskuntaneuvoja, Tampereen seudun osuustoimintakeskus Esittelijä; Matti Luukinen, yksikönpäällikkö, Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Esityslista ja pöytäkirja tiedoksi; Kari Kankaala, johtaja, Konsernihallinto, kaupunkikehitysryhmä Erkki Lyden, Pirkanmaan ELY keskus, työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen päällikkö Leena Tähtinen, Pirkanmaan ELY keskus, työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen assistentti 1 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Sihteeri toteaa kokoukseen osallistujat. Todettiin, että kokouksessa varsinaisista jäsenistä läsnä olivat Taisto Tuominen, Riitta Jakara, Sirkka Saarikoski, Maritta Närhi ja Tommi Eskonen. Varajäsenistä läsnä olivat Matti Peltola ja Tuula Mikkonen. Muista osallistujista läsnä olivat Heli Ketola, Sanna Ahola, Mari Toivonen, Mauri Vintola, Jaakko Vehkperä, Merja Vänttinen Ala, Marja Huttunen, Merja

3 Kerttula ja Sanna Koskinen, esittelijä Matti Luukinen ja asiantuntija Mirja Taipale. 3 2 Kokouksen esityslista Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Päätös: Yhteistyöryhmä päättää että hyväksytään ennakkoon yhteistyöryhmän jäsenille / varajäsenille toimitettu esityslista. Hyväksyttiin päätösehdotus. 3 Kuullaan työpoliittisen toimintaohjelman strategisen painopisteeseen Monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen liittyvät alustavat puheenvuorot Yksikönpäällikkö Luukinen; Mirja Taipale esittelee Tampereen kaupunkiseudun osuustoimintakeskuksen toimintaa. Merja Kerttula esittelee Tampereen kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvää valmistelutilannetta. Yhteistyöryhmä keskustelee asiasta ja tekee mahdolliset jatkokehittämiseen liittyvät päätökset po. strategisen painopisteen osalta. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Päätös: Yhteistyöryhmä päättää, että merkitään kuullut selvitykset tiedoksi. Mirja Taipaleen ja Merja Kerttulan esitykset ovat pöytäkirjan liitteenä. Hyväksyttiin päätösesitys. 4 Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin, S10011, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Heli Ketola:

4 4 Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Heli Ketola alkaen sekä ohjaajat Taina Syvänen, Johanna Tommila, Jukka Tanhua sekä Ilona Kalliomäki. Kauden aikana ohjauksessa aloitti yhteensä 96 nuorta, joista naisia oli 49%. Ohjaukseen on käytetty aikaa kaikkiaan 267 tuntia. Suurin osa asiakkaista (51%) on ohjautunut projektiin Tampereen työ ja elinkeinotoimiston kautta. Suurin osa asiakkaista (83%) on ollut alle 25 vuotiaita ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen (64%). Valtaosa asiakkaista (86%) on ollut työttömänä työnhakijana. Asiakkaista 3% oli maahanmuuttajia, joilla on muu kuin Suomen kansalaisuus. Koko vuonna 2010 uusia asiakkaita oli 216, tavoitteen ollessa 200 asiakasta / vuosi. Kaudella päättyi yhteensä 87 asiakkuutta. Asiakkuuden päättymisen syyt: koulutus 43 (49%), työ 18 (21%), muu palvelu 11 (13%), muu syy 15 (17%). Keskeyttäneitä asiakkaita, joihin ei saatu yhteyttä, oli 11 henkilöä. Koko vuonna päättyneistä asiakkaista 47% päättyi koulutukseen, tavoitteen ollessa 50% / vuosi. Nuorten huonosta työllisyystilanteesta johtuen Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi keväällä 2010 lisämäärärahaa oppisopimuksien käynnistämiseksi kaupungin omissa yksiköissä. Tämän rahoituksen myötä projekti käynnisti kauden aikana viisi yksittäistä oppisopimusta kaupungin omiin yksiköihin. Kaikkiaan oppisopimuksia aloitettiin koko vuoden aikana 14. Lisäksi käynnistyi toimitilahuoltajien oppisopimusryhmän harjoittelu/arviointijakso Koukkuniemen vanhainkodissa sekä Kaupin ja Hatanpään puistosairaaloissa, joista jakson loppumisen ( ) jälkeen valikoidaan varsinaiset oppisopimusopiskelijat. Varsinaisten asiakkaiden lisäksi projektin lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloitti yhteensä 62 henkilöä. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleet ovat osallistuneet ohjauksen yhteensä alle 7 tuntia. Heille on annettu mm. yleistä ohjausta koulutukseen, työnhakuun ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista. Koko vuonna lyhytkestoiseen ohjaukseen osallistui 115 henkilöä, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 64. Voidaankin todeta, että varsinaisten asiakkaiden lisäksi, lyhytkestoisesta nuorten koulutus ja uraneuvonnasta on tullut yksi projektissa annettava palvelumuoto.

5 Projektissa järjestettiin yhteistyössä Tampereen ammattiopiston, TAOn kanssa tekniikan alan työ ja koulutuskokeilu välisenä aikana. Jakson aloitti 16 nuorta, joista 12 suoritti sen loppuun. Työ ja koulutuskokeilun lähtökohtana on antaa nuorille käytännön kokemusta eri aloilta, ja sitä kautta täsmentää nuoren tulevaisuuden suunnitelmia koulutuksen suhteen. Kokonaisuudessaan työ ja koulutuskokeilu on ollut hyvä ja toimiva käytäntö, jota on jatkossa tarkoitus kehittää. 5 Kauden aikana yhteistyö alkoi kolmen uuden yrityksen/ organisaation kanssa ja lisäksi yhteistyötä tehtiin useamman kaupungin oman yksikön kanssa liittyen nuorten palkkatukityöllistämiseen. Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä että asiakas on konkreettisesti päässyt yritykseen harjoitteluun, oppisopimukseen tms. Projektin järjestämissä tiedotus ja infotilaisuuksissa on ollut yhteensä 165 osallistujaa. Kaupunginvaltuusto myönsi vuodelle 2010 lisämäärärahoja käytettäväksi työttömien alle 30 vuotiaiden nuorten työllistämiseen Tampereen kaupungin yksiköissä. Rahan käytöstä vastasi Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja asiakastyön hoiti Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti. Projektissa täsmennettiin rahan käytön kriteereitä ja yhdeksi kohderyhmäksi valikoitiin nuoret, joilla on jo ammatillinen koulutus, mutta ei alan työkokemusta. Toinen ryhmä oli ammatillisesti kouluttamattomat nuoret, jotka olivat hakeutumassa alan koulutukseen ja jotka olivat jo olleet työharjoittelussa. Työsuhteet olivat enintään kuuden kuukauden mittaisia. Kauden aikana kaupunginvaltuuston lisämäärärahalla käynnistyi 20 palkkatukijaksoa ja yhteensä projektin kautta v käynnistettiin 53 palkkatukijaksoa. Projektin asiakkaat ovat olleet hankesuunnitelmassa määritellyn kohderyhmän mukaisia ja määrälliset tavoitteet ovat edenneet hankesuunnitelman mukaisesti. Kehittämisen kohteina lähitulevaisuudessa ovat erityisesti yhdistetyn työ ja koulutuskokeilun kehittäminen yksilömuotoisesti sekä tiedottamisen lisääminen ja kehittäminen. Myös yhteistyötä muiden Työllisyydenhoidon palveluyksikön nuorten toimijoiden kanssa on hyvä lisätä ja täsmentää. Kehittämisen kohteiksi nostetaan jatkossa myös ulkoisen arvioinnin myötä nousseet ajatukset ja ideat. Kaiken projektissa tehtävän kehittämistyön lähtökohtana on palvelun pysyvyys ja valtavirtaistaminen projektin päättymisen jälkeen.

6 6 Projektille on haettu jatkorahoitusta ja lisäaikaa ajalle kehittämisprojektien (ESR) kohdennetussa haussa 4/2010. Virallinen päätös asiasta selvinnee tammi helmikuun vaihteessa Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kauden aikana olivat ,63 euroa ja koko vuonna ,27 euroa. Projektin kokonaisbudjetin vuodelle 2010 ollessa ,00 euroa, toteutui suunnitelluista vuosikustannuksista 81 %. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Heli Ketolan selvityksen pohjalta hyväksyä Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Heli Ketolan esitys on pöytäkirjan liitteenä. 5 Nuorten verkostotyöpaja projektin väliraportti ajalta ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Sanna Ahola: " Vuoden 2010 aikana Nuorten verkostotyöpaja projektin työharjoitteluissa aloitti yhteensä 78 asiakasta. Lyhytkestoisen ohjauksen osuus henkilöstön työajasta kasvoi verrattuna vuoteen 2009, koska kaikki asiakkaat eivät olleet projektin toiminnasta hyötyvää kohderyhmää, eivätkä näin ollen kiinnittyneet palveluun. Lyhytkestoisen ohjauksen kautta asiakkaita ohjattiin pääasiassa KOHO palveluihin, Kestävät koulutus ja uravalinnat projektiin tai itsenäiseen työnhakuun. Suurin osa asiakkaista sai tietoa projektin toiminnasta itsenäisesti internetistä. Toinen pääasiallinen tapa saada tietoa projektin toiminnasta oli Työ ja elinkenotoimiston asiakastapaaminen. Myös projektin lehti ilmoitukset vuoden 2010 elo ja joulukuussa olivat palvelivat hyvin asiakkaiden tavoittamisessa.

7 Nuorten verkostotyöpaja projektin asiakkaista 80 prosenttia oli kouluttamattomia, vailla tutkintotodistusta. Yli 50 %:lla asiakkaista oli takanaan useita keskeytyneitä ammatillisen koulutuksen tutkintoja. 7 Asiakkaiden motivoituminen työharjoitteluihin oli erittäin hyvä. Lähes 90 % Nuorten verkostotyöpajan kautta työharjoittelussa olleista asiakkaista koki, että heillä on paremmat mahdollisuudet saada opiskelu tai työpaikka kuin ennen työharjoittelua. Verkostotyöpajan työharjoittelussa olleet asiakkaat kokivat myös, että he ovat motivoituneempia hakemaan työ tai koulutuspaikkaa kuin ennen työharjoittelua. Lisäksi asiakkaat ovat kokeneet, että heillä on selkeämpi kuva tulevaisuudestaan Nuorten verkostotyöpajan työharjoittelun ja ohjausprosessin jälkeen. Ohjausprosessiin kuului vuonna 2010 yksilöohjauksen lisäksi ryhmäohjausta, mikä tavoitteena oli työnhaku ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, itsetuntemuksen kasvattaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttäminen. Projekti on saanut julkisuutta vuonna 2010 siten, että Nuorten Verkostotyöpaja projektin toimintaa on esitelty kaupunkilehti Tamperelaisessa huhtikuussa ja syyskuussa, Opin Ovi tiedotuslehdessä 1/2010, Pirkanmaan Yrittäjä lehdessä elokuussa, Tampereen kaupungin Hyvien käytäntöjen torilla syyskuussa, Tampere lehdessä lokakuussa, EUarjessa tapahtumassa lokakuussa, Tekijä 2010 tapahtumassa lokakuussa ja Rakennerahastohankkeiden uutiskirjeessä 10/ Nuorten verkostotyöpaja projektin toimintamallin suurimpana haasteena on saada harjoittelupaikkaa tarjoavien työnantajien tarpeet ja toiveet sovitettua mahdollisimman hyvin asiakkaana olevien nuorten tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tähän mennessä tässä on onnistuttu hyvin, koska lähes 80 % harjoittelupaikkaa tarjonneista työnantajista on erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä työharjoittelijoihin. Tyytyväisyys ilmenee myös siten, että yli 90 % työnantajista on myös jatkossa valmis ottamaan harjoittelijan Nuorten verkostotyöpaja projektin kautta. Seinättömän työpajan toimintamalli siten, että harjoittelijaksi haluava asiakas hakee tiettyä tarjolla olevaa harjoittelupaikkaa, on työläs ja paljon eri asioiden yhteensovittamista vaativa kokonaisuus. Kun asiat saadaan soviteltua kohdalleen, tuloksena on kuitenkin erittäin hyvin nuorta motivoiva toimintatapa. Nuorten verkostotyöpaja projekti on panostanut vuonna 2010 erityisesti yritysten löytämiseen harjoittelupaikkaa tarjoaviksi työantajiksi

8 8 Tampereen kaupungin yksiköiden rinnalle. Yritysyhteistyö ja nostanut esille aiempaa enemmän myös työpaikkaohjaajien merkityksen työharjoittelun onnistumiselle. Projekti toteutti työpaikkaohjaajille yhdeksän tunnin mittaisen koulutuskokonaisuuden loka marraskuussa Koulutuksen järjesti Cimson Oy. Kolmen iltapäivän koulutuskokonaisuuden teemoina olivat työntekijän motivointi, hankalien tilanteiden puheeksiottaminen sekä arviointi ja palautteen antaminen. Asiakkaiden ja työnantajien tyytyväisyys Nuorten verkostotyöpajan toimintamalliin on luonut pohjaa, erityisesti yritysyhteistyön kautta, myös työllistymismahdollisuuksiin avoimille työmarkkinoille. Yritykset ovat kiinnostuneita nuorista, motivoituneista työntekijöistä, jos lähtökohta yhteistyölle on hyvä ja luottamuksellinen. Nuorten verkostyöpaja projektin ulkoinen arviointi aloitettiin syyskuussa Arvinoinnin toteuttaa Kuntoutussäätiö, Innokuntoutus yksikkö. Ulkoisen arvioinnin väliraportti valmistuu tammikuun lopussa 2011 ja loppuraportti kesäkuussa Nuorten verkostotyöpajan projektisuunnitelmaan kuuluvan rahoitussuunnitelman mukaisesti rakennetun Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön talousarvion mukainen Nuorten verkostotyöpajan kokonaisbudjetti vuodelle 2010 oli Ajalla tammikuu joulukuu 2010 projektin talousarvion mukaisesta kokonaisbudjetista toteutui 97 %. " Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Sanna Aholan selvityksen pohjalta hyväksyä Nuorten verkostotyöpaja projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Sanna Aholan esitys on pöytäkirjan liitteenä. 6 Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla, SYS projekti, S10018, väliraportti ja maksatushakemus ajalta

9 9 Projektipäällikkö Merja Vänttinen Ala: Sosiaaliset yritykset. SYS projekti on ollut kauden aikana mukana Tampereen kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen selvityshankkeessa ja eri työryhmissä lähtien SYS projektin projektipäällikkö on ollut toimivapaalla tehtävästään toimien selvityshankkeen projektipäällikkönä. SYS projekti on seurannut selvityshankkeen etenemistä. Asia on menossa päätöksentekoon valtuustoon 7.2. SYS projektin asiakas, sosiaalinen yritys Kotityöpalvelu Kotoisa Oy, joka rekisteröityi sosiaaliseksi yritykseksi toukokuussa 2010, työllisti kauden lopussa 4 henkilöä. Sosiaalisen yrityksen mahdollisuuden on selvittänyt kauden aikana Etuovilla ry, selvitys on alkamassa Martinus säätiön kohdalla ja työllisyyspoliittista avustusta selvityksen tekemiseen hakee Samu Saarikoski/Ava Cap Oy/Kuntoutuspolku ry. Sosiaaliset näkökohdat hankinnoissa: Tampereen kaupunki on käyttänyt sosiaalisia näkökohtia yhteensä ainakin kahdeksassa hankinnassa, joista kaksi esimerkkiä on Työllisyydenhoidon palveluyksikön hankinnoista. Neljän ensimmäisen hankinnan vaikuttavuudesta on tehty selvitys. Projektipäällikkö on pitänyt esityksen sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankinnoissa kuudessa ympäristökunnassa KuHa:n hankintakoulutuspäivässä syys lokakuun aikana. Projekti järjesti kaupungin sisäisen keskustelutilaisuuden tilaajapäälliköille ja suunnittelijoille yms. sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta Tampereen kaupungin hankinnoissa. Marraskuussa SYS projektin ja sosiaalisten kriteerien työryhmän yhdessä tuottama kirjallinen esitys sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankinnoissa liitettiin kaupungin omaan hankintaoppaaseen, oka on kaupungin hankintaohjeen rinnalla käytettäväksi tarkoitettu käytännönläheinen opas. Sosiaalisten näkökohtien huomiointi tuli myös syksyllä mainintana Tampereen kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön periaatteet strategia asiakirjaan. EU komissio on julkaissut lokakuussa 2010 käsikirjan sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankinnoissa. SYSprojekti on seuraavalla kaudella mukana tuottamassa käsikirjaa suomeksi mm. kirjoittamalla siihen Tampereen esimerkkejä sosiaalisten kriteerien käytöstä hankinnoista. Sosiaalisen mittaamisen ja vaikutusten osoittamisen edistäminen:

10 10 SYS projekti on tukenut asiakasyhdistyksiään järjestämällä koulutuksia ja konsultointia sosiaalisesta tilinpidosta. Kolmen yhdistyksen verkosto sai vielä SYFO Oy:n toteuttaman konsultointipäivän sosiaalisen tilinpäätöksen tekemisestä heidän tarpeensa mukaisesti 8.12., jotta yhdistykset saavat tehtyä sosiaaliset tilinpäätöksensä oikein. Tilinpäätöksistä tiedotetaan laajasti seuraavalla toimintakaudella. Tampereen Invalidien Työtuki Titry ry:n sosiaalinen tilintarkastus vuodelta 2009 pidettiin projektin kustantamana. Titry ry julkaisi ensimmäisen sosiaalisen tilinpäätöksensä lokakuussa. Sosiaalinen tilinpito kuntaorganisaatiossa pilotin valmistelu Työllisyydenhoidon palveluyksikössä on jatkunut kauden aikana. Käytettävä menetelmä on suunniteltu olevan Yhteismitta malli, jossa yhdistetään sosiaalinen tilinpito ja tulosten ilmaiseminen euroissa (SROI). Yhteismittakokeilun valmistelua on tehty kauden lopulla ja se toteutetaan tilivuodesta Tilinpidon aineiston keruuseen osallistuvat TYPA:n tiimit tai yksiköt esimiestensä johdolla ja SYS projektin projektipäällikkö koordinoi toteutusta. Projektipäällikkö on käynyt esittelemässä sosiaalisen tilinpidon menetelmää Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoille. Tamk:ssa mietitään aiheen ottamista opetusohjelmiin. Tunnuslukuja. Kauden aikana on SYS hankkeesta ja sen teemoista infottu yhteensä 330 henkilöä. Aktiivisesti projektin työryhmiin tai kahdenkeskiseen kehittämistyöhön on osallistunut kaudella 9 uutta henkilöä. Kumulatiivisesti yhteensä 75 (koko hankkeen tavoite projektisuunnitelmassa 60). SYS projektin toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalta ovat ,70 eur sis.alv. Kuntien osuudet v laskutettu joulukuussa 2010, yht ,02 eur.sis.alv. Tulevaisuuden haasteita. Kauden aikana on yleisessä keskusteluissa ollut vahvasti esillä yhteiskunnallinen yrittäjyys. Tämä vaikuttaa SYS projektin työhön siten, että toimijat saattavat jäädä odottamaan mahdollisia lakimuutoksia. SYS projektin asiakkailla on useita hankkeita, joiden lopputuloksena saattaa olla sosiaalinen yritys, joten 4 sosiaalisen yrityksen syntyyn on mahdollisuudet päästä. Sen sijaan työllisyystavoitetta ei projektin aikana todennäköisesti ennätetä saavuttaa, koska hankkeet ovat edenneet luultua hitaammin. Sosiaalisten kriteerien osuus on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta tarvitsee jatkotyötä, esim. lisää kuntiin jalkauttamista, muiden julkisten hankkijoiden kontaktointia, vaikuttavuuden arviointia laajemmin, käytännönläheistä ohjeistusta. Sosiaalisen tilinpidon toteuttamiseen ovat yhdistykset tarttuneet hyvin ja aihe onkin myötätuulessa.

11 11 Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Merja Vänttinen Alan selvityksen pohjalta hyväksyä SYSprojektin väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Merja Vänttinen Alan esitys on pöytäkirjan liitteenä. 7 TyöMaa projektin,s10045, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Marja Huttunen: Vuoden 2010 kuluessa Työmaa hankkeen toiminta jatkui kohdistuen edelleen niin työnantajiin, viranomaisiin kuin myös alueella jo asuviin maahanmuuttajien. Hankkeen päätoimintaa syyskaudella 2010 olivat: Kesällä käynnistetty yhteistyö Tampere Business Campuksen kanssa tuotti hankkeelle uusia yrityskumppaneita. Työpaikkasuomen koulutuksiin saatiin osallistujia viidestä eri yrityksestä. Osa ryhmistä oli yhteisiä, osa yrityskohtaisia. Erillinen työpaikkasuomen ryhmä jatkoi myös Hatanpään sairaalalla. Työnantajien palveluntarjottimen eli Työmaa verkkopalvelun suunnittelu jatkui yhteistyössä Työvoiman maahanmuutto ja Work Place Pirkanmaa hankkeiden kanssa. Palvelun demo versio tilattiin Uno Am Ky:ltä. Palvelua esiteltiin yhteensä 7 eri tilaisuudessa sekä muutamissa yrityksissä lokajoulukuussa. Verkkopalvelu sai tilaisuuksissa pääsääntöisesti myönteisen vastaanoton, ja raikkaaseen ideaan oltiin tyytyväisiä. Palvelutarjottimen toteuttaminen vuonna 2011 kirjattiin hankkeen muutoshakemukseen (muiden muutosten ohella), joka hyväksyttiin Ely keskuksessa Tästä huolimatta Ely keskuksen lopullinen kanta verkkopalvelun luomiseen esitellyn kaltaisena muotoutui kielteiseksi, ja asian eteneminen viimeisen hankevuoden aikana näyttää epävarmalta.

12 12 Kesäkurssi työttömäksi ja lomautetuiksi jääneille maahanmuuttajille järjestettiin edellisvuoden tapaan heinä syyskuussa. Pääkouluttajana toimi Tampereen kesäyliopisto, minkä lisäksi yhteiskuntatiedon opetus sekä työnhakuvalmennus järjestettiin projektin omin voimin. Lisäksi TAKK:sta tilattiin kurssille Työelämäsertifikaatti valmennus, minkä jälkeen kaikki kurssilaiset suorittivat sertifikaatin hyväksytysti. Syksyn mittaan järjestettiin myös yksittäisille hankkeen kohderyhmään kuuluville maahanmuuttajille mahdollisuus osallistua työllistämistä edistäviin passi ja korttikoulutuksiin. Omakielinen neuvonta jatkui syyskaudella alkuvuoden tapaan siten, että Työmaa vastasi kiinan, viron, englannin, ranskan, espanjan ja bulgariankielisestä neuvonnasta. Työmaan kielten osalta neuvontatapahtumia oli seuranta aikana n. 270 ja koko vuonna yhteensä n Tämä on n. 30% koko neuvontapisteen toiminnasta: Koko vuonna maahanmuuttajien neuvontapisteessä oli yhteensä n asiakaskontaktia. Työ viranomaisten toiminnan yhteensovittamiseksi jatkui siten, että TEhallinnon ja sosiaalitoimen virkailijoille järjestettiin yhdessä ALMA hankkeen kanssa koulutuspäivä teemalla Kolmansista maista tulevat viranomaisten asiakkaina, mikä oli jatkoa vuotta aiemmin järjestetylle EU kansalaisia käsitelleelle seminaarille. Tilaisuuden materiaalista ollaan koostamassa viranomaisille tarkoitettua ohjetta jatkona EU kansalaisia koskevalle viranomaisohjeistukselle, joka valmistui ja lähti jakeluun kesällä. Viranomaisverkosto koottiin yhteen vielä marraskuussa, ja verkoston jäsenet ovat erittäin sitoutuneita keskinäiseen yhteistyöhön. Yritysyhteistyön lisäämiseksi teetettiin Innolinkillä ulkomaiseen työvoimaan liittynyt selvitys, jonka puitteissa kontaktoitiin yhteensä 103 yritystä Tampereen kaupunkiseudulla. Selvityksen perusteella suhtautuminen maahanmuuttajien työllistämiseen näytti positiiviselta, ja Työmaan tarjoamat neuvonta ym. tukipalvelut herättivät kiinnostusta n. 30% yrityksistä. Tästä huolimatta käytännön yhteistyötä saatiin liikkeelle vain muutaman yrityksen kanssa. Yhteistyössä kahden muun hankkeen kanssa järjestettiin joulukuussa yrityksille suunnattu seminaari Kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuudet. Seminaari onnistui hyvin ja siellä käytiin paljon keskustelua yhteensä n. 50 osallistujan voimin.

13 13 TyöMaa hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalla ovat ,08 euroa ja koko vuoden tukikelpoiset kustannukset ,40 euroa. Kuntarahoitus koko vuodelle on yhteensä ,87 euroa (sis. tukikelvottomat) ja yksityinen rahoitus 6 392,00 euroa. Maksatushakemuksella ajalla haetaan ELY keskukselta ,07. TyöMaa hanke siirrettiin alkaen Tredea Oy:n organisaatioon, joten vuodelle 2011 hankkeelle nimetään uusi ohjausryhmä. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää, Päätös: projektipäällikkö Marja Huttusen selvityksen pohjalta hyväksyä TyöMaaprojektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja toimitettavaksi rahoittajille. Hyväksyttiin päätösesitys. Marja Huttusen esitys on pöytäkirjan liitteenä. 8 Välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella, Välke projektin (kaupungin rinnakkaishanke), S10014, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Mari Toivonen: Välke projektissa kehitetään välityömarkkinoita kolmessa eri toimintalinjassa. Toimintalinja 1 tavoitteena on koordinoida välityömarkkinoita, auttaa eri toimijoita hahmottamaan omaa rooliaan välityömarkkinoilla sekä kehittää toimijoiden välisiä yhteyksiä sekä parantaa ohjausta välityömarkkinoille. Toimintalinja 2 tavoitteena on työnantajayhteyksien vahvistaminen eli kehitetään 3.sektorin, sosiaalisten yritysten ja Tampereen kaupungin palkkatukityön vaikuttavuutta. Palkkatukityöhön yhdistetään työvoimapoliittista koulutusta (toppis malli), työhönvalmennusta ja edelleensijoittamista, jotka vakiinnutetaan osaksi toimijoiden normaalia toimintaa. Toimintalinja 3 tavoitteena on luoda uusia työtilaisuuksia perustamalla Tampereelle työpooli. Välke hankkeen laajennuksen myötä Välkkeessä käydään läpi kaikki tamperelaiset yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet moniammatillisissa työryhmissä. Moniammatilliset työryhmät muodostuvat sosiaalityön

14 14 avopalveluiden mukaisesti Itä, Etelä ja Länsi. Työryhmiin osallistuu työntekijät TE toimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaalityön avopalveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Aiheen tiimoilta pidettiin työkokous 17.8., jonne oli kutsuttu TE toimiston, sosiaalitoimiston, kuntouttavan työtoiminnan ja Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöitä kuulemaan vaikeasti työllistettävien aktivoinnista ja lisäksi lehtori Anna Metteri piti luennon moniammatillisesta työotteesta. Osallistujia oli yhteensä 49. Yhteensä työryhmissä on läpikäyty 1697 hlöä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita joista: Aktiivisia 313 (18%), Kutsutaan 411 (24%), Ei kutsuta 973 (57%), joista 426 vuonna 55 tai sitä ennen syntyneitä (25%), koodilla (7%),136 kohdalla Te toimiston palvelut katsotaan riittäviksi (8%). Toimintalinja 1: Välityömarkkinoiden koordinointi. Välke on kerännyt yhteen välityömarkkinatoimijoita ja järjestänyt Tietoa ja koulutusta päivän Ahlmannilla, jossa esiteltiin tulevaa syksyä ja kuultiin osuuskuntatoiminnasta ja sosiaalisen yrityksen perustamisesta. Osallistujia oli 21. Välkkeen organisoimat aamukahvitilaisuudet jatkuivat syksyn aikana kahdella kokoontumisella. Aamukahvitilaisuudet järjestettiin Työllisyydenhoidon palveluyksikössä ja Tampereen A killassa. Osallistujia aamukahvitilaisuuksissa oli molemmissa 12 henkilöä. Välke järjesti syksyn aikana kaksi yritysvierailua, Ikeaan ja Mainio Vire Oy:n Elämänpuu yksikköön. Lisäksi Välke järjesti bussimatkan Vaasaan 27.9., jossa käytiin tutustumassa Jupiter säätiön toimintaan. Työlle Tekijöitä! potkua yritysyhteistyöhön keräsi yhdistyksiä kuulemaan hyviä käytäntöjä ja pohtimaan yritysyhteistyön malleja Tapahtumaan osallistui 19 henkilöä ja yleisarvosana tilaisuudesta oli 8,7. Välkkeen tavoitteena on parantaa välityömarkkinoiden oman roolinsa tunnistamista ja vahvistamista sekä parantaa asiakasohjausta välityömarkkinoille. Työskentelyn tuloksena saadaan aikaan konkreettinen toimijakartta Työllisyysportti.fi nettisivuille. Sivuston hankinta hankittiin Optinet Oy:ltä joka on suunnitellut ja toteuttanut Työllisyysportti sivuston. Sivusto otettiin ohjaavien tahojen koekäyttöön syyskuussa ja julkaistiin työkokouksessa, jossa esiteltiin myös Välkkeen vaikeasti työllistettävien palveluun ohjausta ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön asiakasohjauspistettä.

15 15 Toimintalinja 2: Työnantajayhteyksien vahvistaminen. Tässä toimintalinjassa kehitetään erityisesti 3. sektorin ja Tampereen kaupungin tarjoamien välityömarkkinapalveluiden sisältöä ja vaikuttavuutta. Välkkeen osahankkeista on jatkunut kolme. Työllistämisyhdistys Etapissa välityömarkkinoiden kehittämistoimia on viety eteenpäin kaikilla Etapin pajoilla. Raportointikautena Etapissa oli Välkkeen palkkatuella 18 henkilöä. Kaikki pajoilla työskentelevät Välkkeen palkkatuella olevat henkilöt ovat sitoutuneet edelleensijoitukseen, jos paikka sijoitukseen löytyy. Raportointikautena edelleensijioituksia oli yhteensä kaksi. Lisäksi yksi avoin sijoitus johon työntekijä menee tarvittaessa. Näiden lisäksi kolme vapaata sijoituspaikkaa, mutta Etapista ei löytynyt sopivaa työntekijää. Etappi on laittanut ne eteenpäin tiedoksi muille Välkkeen kumppaneille, mutta sopivia ehdokkaita ei ole löytynyt muistakaan yhdistyksistä. Etapissa on erityisesti keskitytty yritysyhteistyön kehittämiseen. Etappi on ollut seurantakaudella tehnyt 13 yrityskäyntiä ja lisäksi ollut kyseisiin yrityksiin noin 3 4 kertaa puhelinyhteydessä. Silta Valmennusyhdistyksen osahanke päättyy kesäkuun lopussa Asiakkaita on ohjautunut Siltaan suunnitelman mukaisesti (tällä hetkellä 12 asiakasta palkkatuella). Tosin asiakasohjaus ei ole aina osunut oikeaan ja vasta palkkatukijakson aikana on huomattu, että työllistetty on vielä kaukana avoimista työmarkkinoista. Raportointikautena ei ollut yhtään edelleensijoitusta. Sillan tavoitteena on rakentaa pysyvää kumppanuutta yksityisten työnantajien kanssa. Erityisesti Sillan tavoitteena on rakentaa kumppanuutta tuotannollisen yhteistyön pohjalta. Työnantajayhteistyökumppaneita Sillalla on 14 kpl. Sillan työhönvalmennus koostuu säännöllisistä tapaamisista sekä työyksiköissä että henkilökohtaisesti. Työyksikössä kerätään kokemuksia ja palautetta sekä tietoa osaamisen kartuttamisesta. Henkilökohtaisissa keskusteluissa käydään läpi sen hetkinen tilanne ja tehdään jatkosuunnitelmia palkkatuen jälkeisistä suunnitelmista. Yksilöllinen tuki ja ohjaus palkkatukijakson aikana on erittäin tärkeää. Sopimusvuori ry:n hallinnoima Vektori hanke yhteistyössä Muotiala asuin ja toimintakeskus ry:n kanssa käynnistyi huhtikuun alussa Mielenterveyskuntoutujista koottiin 15 hengen kuntoutujan ryhmä, joka lähtee kehittämään omia työhönvalmiuksiaan. Hankkeessa kehitetään myös yritysyhteistyötä ja koulutetaan yhdistysten henkilökuntaa sekä profiloidaan yhdistysten työllistämistoimintaa. Työsuunnitelman mukaan kuntoutujat

16 16 ovat työssä neljä päivää viikossa Sopimusvuoren ja Muotialan työpajoilla ja yhden päivän koulutuksessa. Viiden kuukauden jälkeen kuntoutujille on laadittu jatkosuunnitelma (haettu esim. koulutuspaikkaa tai palkkatukipaikkaa) ja uusi kuntoutujien ryhmä aloittaa tammikuussa Kaikki osahankkeet ovat todenneet, että verkostoituminen muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa on lisääntynyt ja uusia yhteistyökuvioita on syntynyt. Vaikka osa osahankkeista on päättynyt, jatkuu yhdistyksissä tiivis kehittämistyö myös tulevaisuudessa. Välke pyrkii myös vaikuttamaan muiden 3. sektorin toimijoiden työllistämistoimintaan. Välke järjesti syksyllä yhdistystoimijoille työpaikkaohjaajakoulutusta, jonka tavoitteena oli mm. lisätä yhdistysten valmiuksia tukea ja ohjata palkkatukityöllistettyjä. Koulutuksen kesto oli 3 kertaa / 3 tuntia ja kouluttajana toimi Cimson Oy. Koulutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Välke oli mukana yritysten ja yhdistysten yhteistyösensseissä joulukuussa Hub Tampere tiloissa Finlaysonilla. Yhteistyösenssit järjestettiin yhteistyössä Hub Tampereen ja Asumispalvelusäätiö Aspan Verkot hankkeen kanssa. Osallistujia tilaisuudessa oli yhteensä yhteensä 48 sekä yrittäjiä että yhdistyksiä. Palaute tapahtumasta oli positiivista. Sosiaalisten yritysten yhteyshenkilöverkosto kokoontui syksyn aikana yhden kerran. Välkkeen tavoitteena on kehittää myös kaupungin palkkatukityön vaikuttavuutta. Välkkeen tavoitteena on siirtyä rekrytointipohjaisesta asiakaslähtöiseen työllistämiseen myös kaupungin yksiköissä ja tähän tavoitteeseen siirryttiin syksyn 2010 aikana. Syksyn aikana käynnistyi asiakasprosessiperusteisen palkkatuen kehittäminen. Välkkeen yrityskoordinaattorit ovat etsineet asiakkaille sopivia palkkatukipaikkoja kaupungin eri yksiköistä. Kaupungin palkkatukipaikkoihin on liitetty seurantalomake, jonka avulla seurataan mm. palkkatukijakson tavoitteellisuutta eli tehdään suunnitelmaa palkkatukijakson jälkeisestä työllistymisestä. Välkkeen yrityskoordinaattori/koulutuskoordinaattori käy puolessa väliä palkkatukijaksoa tekemässä arviointikeskustelun palkkatukijaksosta ja samalla tarjotaan Välkkeen lisäpalveluita kuten työhönvalmennusta tai koulutusta. Palkkatuen seurantalomake liitetään myös yhdistysten palkkatukipäätöksiin.

17 17 Toimintalinja 3: Uudet työtilaisuudet. Välkkeen tavoitteena on muodostaa työpooli. Välkkeen työpooli on brändätty Tulevaisuuden Tuottamoksi. Syksyn aikana yrityskoordinaattorit ovat tehneet yritysyhteistyötä ja tehneet yhteistyötä 28 yrityksen kautta. Yritysten kautta on tullut mm. työtilaisuuksia, joita on välitetty yhdistyksiin. Yrityksiin on tehty Välkkeen kehittämiskumppaneiden kanssa myös yrityskäyntejä, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa poikivat työtilaisuuksia. Välkkeen tavoitteena on kehittää pysyviä organisaatioita kuten 3.sektorin yhdistyksiä. Tavoitteena on, että yhdistykset tukevat ja ohjaavat palkkatukityöllistettyä palkkatukijakson aikana niin, että vaikuttavuus paranee ja palkkatukityöllistetyille löytyy jatkopolkuja. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa. Monelle yhdistykselle, jotka työllistävät palkkatuella, työllistämistoiminta on vain yksi pieni osa yhdistyksen muuta toimintaa. Työllistettyjen avulla toiminta pyörii, mutta yhdistyksillä ei välttämättä ole resurssia tai halua tukea ja ohjata työllistettyä jatkosuunnitelmien teossa niin, että jatkopolku palkkatukijakson jälkeen löytyy. Miten yhdistykset voidaan velvoittaa palkkatukityöllistetyn tukemiseen niin että vaikuttavuus siirtymissä avoimille työmarkkinoille lisääntyisi? Kenellä on vastuu siirtymien tukemiselle? Onko se palkkatuella työllistävällä yhdistyksellä vai palkkatuen myöntävällä viranomaiselle vai onko se työllistetyllä itsellään? Ulkopuolisella työhönvalmennuksella, jota ostetaan Välkkeen TE hallinnon osahankkeessa, on positiivisia vaikutuksia siirtymien tukemisessa ja moni yhdistys on kokenut tämän hyväksi toimintamalliksi, erityisesti ne pienet yhdistykset, joilla ei ole omaa resurssia tehdä itse työhönvalmennusta. Välkkeen tavoitteena on saavuttaa 80 edelleensijoitusta yhdistyksistä yritykseen. Vuonna 2010 edelleensijoituksia tehtiin 12 ja vuonna edelleensijoitusta. Tavoitetaso on vielä kaukana tavoitteesta. Kehittämissuunnitelmissa moni yhdistys oli sitoutunut tekemään edelleensijoituksia, mutta yhdistykset eivät kuitenkaan tähän tavoitteeseen päässeet. Moni yhdistys on kokenut yritysyhteistyön haastavaksi, työllistetyt eivät ole valmiita lähtemään kokeilemaan työntekoa avoimilta työmarkkinoilta, avoimilta työmarkkinoilta ei ole löytynyt sopivaa edelleensijoittamispaikkaa tai yhdistyksillä ei ole ollut työntekijäresurssia, joka olisi kontaktoinut yrityksiä. Välkkeen yrityskoordinaattorit ovat tehneet yrityskontaktointia syksyn aikana ja sitä kautta on tullut useita työtilaisuuksia, mutta yhdistykset eivät ole kuitenkaan vastanneet työtilaisuuksiin. Samoin Etapilla oli syksyn aikana

18 kolme sellaista edelleensijoittamispaikkaa joihin he eivät löytäneet itse omasta yhdistyksestään työntekijää ja välittivät nämä työtilaisuudet muille yhdistyksille, mutta ilmeisesti sopivia työntekijöitä ei löytynyt. Toimivaa edelleensijoittamisen mallia täytyy edelleen kehittää. 18 Välkkeen täytyy päästä vaikuttamaan entistä enemmän myös viranomaissektorille eli välityömarkkinoille ohjaamiseen täytyy löytyä uusia malleja toimia, jotta vaikuttavuus välityömarkkinoille paranee. Palkkatuen täytyisi olla viimesijaisin tukimuoto ennen siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Miksi palkkatukea kuitenkin käytetään jo työllistymisprosessin alkuvaiheessa? Silloin tavoitteena ei ole siirtymien tukeminen ja avoimille työmarkkinoille meneminen vaan kuntoutuminen takaisin työelämään. Tosi asia on myös se, että työttömistä osa ei ole koskaan palaamassa takaisin työelämään ja silloin ei saada vaikuttavuutta palkkatukeen, jos kyse on enemmänkin toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta kuin työllistymisestä avoimille työmarkkinoille. Välke on pystynyt hahmottamaan Tampereen välityömarkkinakenttää toimijakartan avulla, mutta toimijakarttaa täytyy edelleen kehittää, jotta se palvelee ohjaavia tahoja vielä paremmin. Toimijat ovat itse määritelleet paikkansa välityömarkkinoilla, mutta se ei välttämättä vastaa vielä todellisuutta eli toimijakarttaan täytyy pystyä vielä paremmin määrittelemään ne toimijat, jotka tukevat siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea pitäisi suunnata näille toimijoille entistä paremmin hyödyntäen myös Tampereen työllistämistukea. On myös muistettava, että kaikkia toimijoita välityömarkkinoilla tarvitaan aina kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille poluttaviin. Nämä toimijat ja heidän roolinsa täytyy pystyä kuvaamaan mahdollisimman selkeästi myös ohjaaville tahoille, jotta he osaavat ohjata asiakkaita oikeaan aikaan oikeaan palveluun. Välkkeen täytyy tehdä tulevaisuudessa enemmän yhteistyötä ohjaavien tahojen kanssa ja kehittää välityömarkkinoita yhdessä viranomaissektorin kanssa. Toimintaan osallistuneita on tällä seurantakaudella ollut yhteensä 112 henkilöä (joista uusia aloittaneita 44 henkilöä) ja yhteensä 101 henkilötyöpäivää. Tiedostustilaisuuksiin ja lyhytkestoisiin tilaisuuksiin on osallistunut 133 henkilöä.

19 19 Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kauden aikana olivat ,82 euroa. Maksatushakemuksella ajalla haetaan ELYkeskukselta , 43 euroa (63%). Koko vuoden toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ovat ,12 euroa, joka % kustannusarviosta. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättänee, että Päätös: projektipäällikkö Mari Toivosen selvityksen pohjalta hyväksyä Välkeprojektin kaupungin rinnakkaishankkeen väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta Hyväksyttiin päätösesitys. Mari Toivosen esitys on pöytäkirjan liitteenä. 9 Välke välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella työhallinnon osion toiminta ja tulokset vuonna 2010 Koulutuskoordinaattori Mauri Vintola: Vuoden 2010 aikana TE hallinnon Välkkeessä on aloittanut 207 asiakasta, joista 65 on ollut ns. koulutusasiakkaita ja 142 on ollut palkkatukiasiakkaita. Koulutusasiakkaista 17 on aloittanut Välkkeen ryhmämuotoisissa Toppiskoulutuksissa (lähiavustajakoulutus tai ATK:n perusteet) ja loput 48 pitkäkestoisemmissa ammatillisissa koulutuksissa (myynnin ammattitutkinto, logistiikkakoulutus tai kiinteistönhoitajakoulutus.) Palkkatukiasiakkaista hieman yli puolet on aloittanut Tampereen kaupungin palkkatukijaksoilla ja hieman alle puolet yhdistyksissä. Lisäksi yrityksissä ja sosiaalisissa yrityksissä on aloittanut muutamia asiakkaita palkkatukityössä. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana saatiin kurottua kiinni aikaisemmilta vuosilta vyöryneitä asiakastavoitteita. Palkkatukiasiakkaiden osalta päädyttiin vuoden jälkipuoliskolla jopa tilanteeseen, jossa uusia Välke asiakkuuksia ei voitu enää käynnistää, koska palkkatukimäärärahat loppuivat. Suuremmilta ongelmilta kuitenkin vältyttiin, koska työllistämisessä voitiin hyödyntää Tampereen TE toimiston kansallisia työllistämismäärärahoja. Vuoden 2010 aikana projektin on suorittanut 151 asiakasta ja keskeyttänyt 24 asiakasta. Näistä yhteensä 175 asiakkaasta avoimille työmarkkinoille tai

20 20 koulutukseen on sijoittunut 25 hlöä (14 %); työttömänä 89 hlöä (54 %); työmarkkinoiden ulkopuolella (muualla kuin koulutuksessa, esim. sairausloma, kuntoutustuki tms.) 19 hlöä (11 %); työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 37 hlöä (21 %), mutta tätä ei voida pitää projektin tuloksena, sillä he ovat pääosin edelleen palkkatuetussa työssä projektin kumppaniorganisaatioissa ja heidän tilannettaan seurataan Välkkeen toimesta jatkossakin. Näin ollen työttömien asiakkaiden suhteellinen osuus on todellisuudessa yli 70 % luokkaa. Vuonna 2010 aloittaneille Välke asiakkaille on hankittu palkkatukijakson yhteyteen Toppis koulutusta tai yksilöllistä työhönvalmennusta. Toppisasiakkaita on vuoden aikana ollut 30, ja koko projektin toiminta aikana yhteensä 39. Ryhmämuotoisten Toppis koulutusten osalta todellista vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta vuoden 2011 loppupuolella, kun ensimmäinen lähiavustajakoulutus on päättynyt. Työhönvalmennussopimuksia on tehty vuoden aikana 42, joista 19 asiakkaan osalta valmennus on päättynyt. Heistä avoimille työmarkkinoille tai oppisopimuskoulutukseen on sijoittunut 8 hlöä (42 %); palkkatuella tai työelämävalmennuksella on edennyt 5 hlöä (27 %); työttömänä on ollut 6 hlöä (31 %). Vaikka työhönvalmennuksen kokonaisvolyymi on ollut vielä suhteellisen pieni, voidaan vaikuttavuutta pitää erittäin hyvänä (vrt. kokonaisvaikuttavuus avoimille tai koulutukseen 14 %, työhönvalmennuksessa 42 %). Huomionarvoista on, että työhönvalmennuksen vaikuttavuus riippuu hyvin paljon valmennusta toteuttavan organisaation ja itse työhönvalmentajan työotteesta. Se, että yksilöllistä valmennusta kutsutaan työhönvalmennukseksi, ei vielä tee siitä vaikuttavaa. Projektin vuoden 2010 toteutuneet kustannukset ovat n (marrasjoulukuun toteuma ei ole vielä tiedossa, varmistuu viikolla 4), joista n on toteuttajan kirjanpitoon tulevia kustannuksia ja loput työvoimapoliittisia (palkkatuet ja työvoimapoliittinen koulutus) kustannuksia. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, että merkitään tiedoksi projektipäällikkö Mauri Vintolan selvitys Välke projektin työhallinnon osion toiminnasta ja tuloksista vuonna 2010.